ASEMAKAAVAN SELOSTUS 67050458.BM2.SLU3 Kvalt... 4.5.2011 LAPUA Lapuan kaupungin 8. Liuhtarin kaupunginosan asemakaavan muutos ja laajennus, Tervarannan alue Kortteli 894 ja osakorttelit 841 ja 854 sekä niihin liittyvät virkistys-, vesi- ja katualueet 67050458.BM2.SLU2
8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 1 1. PERUSTIEDOT 1.1. Tunnistetiedot Asemakaavan selostus, joka koskee 4.5.2011 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostuvat Lapuan kaupungin 8. kaupunginosan Liuhtarin asemakaavan kortteli 894 ja osakorttelit 841 ja 854 sekä niihin liittyvät virkistys-, vesi- ja katualueet. 1.2. Kaava-alueen sijainti ja laajuus Kaava-alue sijaitsee noin 0,5 km Lapuan liikekeskustasta itään Liuhtarintien varrella Liuhtarin asuntoalueella. Suunnittelualueella sijaitsee leirintäalue ja Myllypolun päiväkoti. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 2,1 ha. KUVA 1. Alueen sijainti 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LIUHTARINTIEN VARRESSA, Tervarannan alue, kortteli 894 ja osakorttelit 841 ja 854. Tavoitteena on laajentaa asemakaavaa Liuhtarintien asemakaavoittamattomalle alueelle lupamenettelyjen helpottamiseksi. Alueella sijaitseva leirintäalue on siirtymässä muualle ja alue tullaan osoittamaan asumiseen ja yleiseen virkistykseen. Samalla tarkistetaan Myllypolun liikennejärjestelyjä sekä puistoalueen ja Myllypolun päiväkodin korttelin asemakaavamerkinnät.
8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 2 1.4. Sisällysluettelo 1. PERUSTIEDOT... 1 1.1. Tunnistetiedot... 1 1.2. Kaava-alueen sijainti ja laajuus... 1 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus... 1 1.4. Sisällysluettelo... 2 1.5. Liiteasiakirjat... 3 1.6. Muut kaavaa koskevat asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali... 3 2. TIIVISTELMÄ... 4 2.1. Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2. Asemakaava... 4 2.3. Asemakaavan toteuttaminen... 4 3. LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.2. Suunnittelutilanne... 7 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 10 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve... 10 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 10 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö... 10 4.4. Asemakaavan tavoitteet... 11 4.5. Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 12 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 16 5.1. Kaavan rakenne... 16 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 16 5.3. Aluevaraukset... 16 5.4. Kaavan vaikutukset... 18 5.5. Kaavamerkinnät ja -määräykset... 19 5.6. Nimistö... 19 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 20
8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 3 1.5. Liiteasiakirjat LIITE 1. LAUSUNTO TULVAKORKEUKSISTA LIITE 2. LUONNOS 28.8.2006 LIITE 3. ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE LIITE 4. HAVAINNEKUVA 4.5.2011 LIITE 5. PERIAATEPOIKKILEIKKAUKSET 4.5.2011 1.6. Muut kaavaa koskevat asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali 1997 Kantatien 66 parantaminen välillä Vt 16 ja Vt 19, toimenpideselvitys, Vaasan tiepiiri. 1997 Osayleiskaavan liikenneselvitys, Kauppakadun liikennesuunnitelma, Maa ja Vesi Oy. 1999 Lapuan liikenneturvallisuussuunnitelma, Lapuan kaupunki, Vaasan tiepiiri, Oy Talentek Ab. 1999 Lapuan kevyen liikenteen kehittämisselvitys, Suunnittelukolmio Oy. 2003 Lapuan keskustan yleiskaava, Lapuan kaupunki. 2005 Lausunto asemakaava-alueen luonnonympäristöstä, Maa ja Vesi Oy. 2006 Liuhtarin ranta-alueen pohjatutkimus, Maa ja Vesi Oy. 2006 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma.
8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 4 2. TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Lapuan kaupunginhallitus päätti marraskuussa 2004 alueen asemakaavoituksesta. Työneuvottelu kaavamuutoksesta käytiin Länsi-Suomen ympäristökeskuksen kanssa lokakuussa 2005. Kaavaa varten laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, josta tiedotettiin ja joka asetettiin nähtäville helmikuussa 2006. Kaavaluonnos asetettiin nähtäville elokuussa 2006. Kaavaehdotus asetettiin tammikuussa 2007 valmisteluaineistoineen virallisesti nähtäville. Kaupunginhallitus päätti toukokuussa 2007 laajentaa kaava-aluetta osaan korttelia 841. Lapuanjoen tulvakorkeuksiin ja alimpiin rakentamiskorkeuksiin saatujen tarkistusten ja keskustan yleiskaavan tarkistustyön myötä vuoden 2011 alussa kaavan tavoitteita tarkennettiin. Alueelta laadittiin uusi kaavaehdotus, joka asetettiin toukokuussa 2011 valmisteluaineistoineen virallisesti nähtäville. Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan kuussa. 2.2. Asemakaava Myllypolun länsipuolelle, entiselle leirintäalueelle on osoitettu kaksi asuinpientalojen (AP-1) korttelialuetta. Myllypolun itäpuolella sijaitsevan päiväkodin alue on muutettu asuinkerros- ja rivitalojen korttelialueeksi (AKR). Jokirannassa olevien korttelien väliin jäävä osa on osoitettu puistoksi, jonne on mahdollista sijoittaa venevalkama sekä yleiseen käyttöön tarkoitettuja rakennuksia. Myllypolku on katkaistu ajoneuvoilla läpiajettavana yhteytenä. Pohjois- ja eteläosat on osoitettu omina katualueinaan ja väliin jäävä osa on liitetty Liuhtarinrinteen puistoalueeseen. Myllypolun varressa sijainnut ET-alue on muutettu puistoalueen (VP) osaksi. 2.3. Asemakaavan toteuttaminen Alue on osittain rakennettua ympäristöä. Rakennushankkeet käynnistyvät tarpeen mukaan kaavan saatua lainvoiman.
8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 5 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1. Alueen yleiskuvaus Kaavoitettava alue sijaitsee noin 0,5 km Lapuan liikekeskustasta itään Lapuanjoen varressa. Suunnittelualue rajautuu länsipuolelta Lapuanjokeen. Alueen poikki kulkee Myllypolku. Suunnittelualueella jokivarressa on toiminut leirintäalue, jonka toiminta siirtyy uudelle alueelle. Lähiympäristö on asuinaluetta. Myllypolun itäpuolella sijaitsee päiväkoti ja Liuhtarinrinteen puisto. KUVA 2. Ote alueen ilmakuvasta 3.1.2. Luonnonympäristö Luonnonolot Luonnonympäristöä on kartoitettu syksyllä 2005 Maa ja Vesi Oy:n toimesta. Kaavoitettava alue on leirintäaluetta, jonka kohdalla rannan kasvillisuus on niitettyä. Rantatöyrään päälle on istutettu mm. hopeapajurivi sekä koivuja ja pensaita. Luontokartoituksen mukaan alueella ei ole erityisiä luonnonarvoja, jotka tulisi huomioida kaavoituksessa. Alueen maasto viettää loivasti lounaaseen jokea kohti korkeuden vaihdellessa leirintäalueen osalla välillä +26,50 +29,50 m ja Myllypolun itäpuolella +29,50 +32,00 m. Maaperä Rakentamisen perustamistavan selvittämiseksi alueella on tehty maaperä- ja rakennettavuusselvitys Maa ja Vesi Oy.n toimesta vuonna 2006. Maaperä koostuu savesta ja siltistä n. 1,0 3,9 metriin saakka, jonka alla on moreenia ja muita karkeara-
8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 6 keisia maakerroksia. Maaperä on erittäin routivaa. Perustaminen suositellaan toteutettavaksi tukipaaluilla kantavan pohjamaan varaan paksun savi-/silttikerroksen kohdalla. Matalilla kaivusyvyyksillä rakennukset voidaan perustaa maanvaraisesti tai massanvaihdon välityksellä karkearakenteisen pohjamaan/moreenikerroksen varaan. Maanvarainen perustus on mahdollista lähinnä alueen pohjoisosassa sekä keskiosassa Myllypolun läheisyydessä. Mikäli perustus tehdään tukipaaluilla tai massanvaihdon välityksellä suositellaan rakennusten alimmat lattiat tehtäväksi kantavina. Alueilla tulisi välttää korkeita täyttöjä niiden painumien ja vakavuuden takia. Toteutussuunnittelun yhteydessä tulee kiinnittää erityistä huomiota myös joen rantaluiskien vakavuuteen Pintavedet Suunnittelualueen länsipuolella virtaa Lapuanjoki. Länsi-Suomen ympäristökeskus on antanut lausunnon syksyllä 2005 tulvakorkeuksia ja alimmista rakentamiskorkeuksista Lapuanjoella kerran 100 vuodessa esiintyville tulville. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkistanut tulvakorkeuksia lausunnossaan 18.1.2010. Lapuanjoen tulvakorkeus suunnittelualueella kerran 100 vuodessa esiintyville tulville on +29,75 m (N 60 ). Alue on potentiaalinen jääpatoalue. Tulvakorkeuteen on lisätty jääpatovaarasta ja laskentaepätarkkuudesta johtuva harkinnanvarainen lisäkorkeus. Kastuessaan vaurioituvat rakenteet tulee sijoittaa vähintään korkeuden +30,80 m (N 60 ) yläpuolelle. LIITE 1. LAUSUNTO TULVAKORKEUKSISTA 3.1.3. Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Alue on osa Lapuan Liuhtarintien varren keskustarakennetta. Alue on pääosin asuntopainotteista. Julkista rakentamista on Liuhtarintien ja Kustaa Tiitun tien risteysalueella ja teollisuusympäristöä Kuortaneentien varressa. Rakennuskanta ja rakennettu kulttuuriympäristö Myllypolun länsipuolella on leirintäalueen toimintoja palvelevia rakennuksia, 10 mökkiä, huoltorakennuksia sekä mm. lasten leikkipaikka. Myllypolun itäpuolella on Myllypolun päiväkoti, joka toimii entisessä eläinlääkärin kiinteistössä. Lähiympäristö on pääasiassa omakotiasutusta. Palvelut Lasten leikkipuisto on viereisellä Liuhtarinrinteen puistoalueella. Liuhtarin alaasteena toimiva koulu on Kuortaneentien pohjoispuolella, suunnittelualueelta noin 1 km itään. Liuhtarintien alkupäässä, alueesta noin 0,5 km länteen, sijaitsee Lapuan kulttuurikeskus Vanha Paukku, jossa on mm. kirjasto, kansalaisopiston tiloja ja elokuvateatteri sekä taidemuseo. Alueen pohjoispuolella Kuortaneentien (kt 66) ja Simpsiöntien risteysalueella on Alangon kaupallinen keskittymä. Muuten alue tukeutuu Lapuan keskustan julkisiin ja kaupallisiin palveluihin. Liikenne Alueen läpi kulkee Myllypolku, jota käytetään osin yhteytenä eteläpuolisille Myllykylän rannan asuntoalueille. Tekninen huolto Alue on vesi- ja viemäriverkoston piirissä.
8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 7 KUVA 3. Ympäristökartta 3.1.4. Maanomistus Suunnittelualue on kaupungin omistuksessa. 3.2. Suunnittelutilanne 3.2.1. Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Lapuan kaupunki kuuluu Etelä- Pohjanmaan liiton toimialueeseen. Ympäristöministeriö on vahvistanut Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan 23.5.2005. Ympäristöministeriö on vahvistanut 5.12.2006 Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan muutoksen koskien Lapuan kaupungin Honkimäen aluetta (harmaa pistekatkoviiva kartalla). KUVA 4. Ote maakuntakaavasta
8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 8 Yleiskaava Kaavoitettavalla alueella on voimassa Lapuan keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 17.9.2001. Keskustan yleiskaava on tullut kokonaisuudessaan voimaan vuonna 2003, ks. kuva 5. Lapuan keskustan osayleiskaavan tarkistus on käynnistynyt vuonna 2009. Yleiskaavassa alue on kaavailtu muutettavaksi asumiskäyttöön ja yleiseen virkistykseen. Päiväkodille esitetään uutta sijoituspaikkaa muualle Liuhtarin alueelle. KUVA 5. Ote osayleiskaavasta Asemakaava Leirintäalueen osalla ei ole asemakaavaa. Pääosalla Myllypolkua ja sen viereisillä alueilla on voimassa vuonna 1981 vahvistettu ja Myllypolun eteläosalla vuonna 1996 vahvistettu asemakaava (ks. kuva 6). Rakennusjärjestys Lapuan kaupungin rakennusjärjestyksen on kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.1.1992. Kaavoituspäätös Kaupunginhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen 1.11.2004, jota on täydennetty 7.5.2007. Pohjakartta Kaavoituksen pohjakarttana on käytetty 1:1000 mittakaavaista pohjakarttaa, jonka Lapuan kaupungin kaupungingeodeetti on hyväksynyt 4.5.2011. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Lähiympäristön asemakaavat on vahvistettu vuosina 1981 2007.
8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 9 KUVA 6. Ote asemakaavayhdistelmästä
8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 10 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve Kaavoitustyöhön ryhdyttiin tarpeesta laajentaa asemakaavaa Liuhtarintien asemakaavoittamattomalle alueelle lupamenettelyjen helpottamiseksi. Alueella sijaitseva leirintäalue tullaan osoittamaan asumiseen, sillä leirintäalue on suunniteltu siirrettäväksi muualle. Nykyinen leirintäalueen paikka ei anna mahdollisuuksia matkailutoiminnan kehittämiseen. Lisäksi on tarvetta tarkistaa Myllypolun liikennejärjestelyjä sekä puistoalueen ja Myllypolun päiväkodin korttelin asemakaavamerkintöjä. 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaupunginhallitus päätti asemakaavan laajentamisesta kokouksessaan 1.11.2004. Kaavoitustyö aloitettiin syksyllä 2005. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 7.5.2007 laajentaa suunnittelualuetta osaan korttelia 841 Myllypolun päiväkodin alueelle. 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1. Osalliset Kaavoitustyötä varten laadittiin 7.2.2006 osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa osallisiksi määriteltiin lähialueen asukkaat ja rajanaapurit, elinkeinotoimikunta, tekninen lautakunta, ympäristölautakunta, Länsi-Suomen ympäristökeskus (ELYkeskus), Etelä-Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo, Tiehallinto/Vaasan tiepiiri (ELY-keskus), Kiviristin Lämpö Oy, Vattenfall Verkko Oy, mahdolliset muut yritykset ja yhteisöt sekä muut osalliset ja osalliseksi ilmoittautuvat. 4.3.2. Vireilletulo Asemakaavan muutos ja laajennus tuli vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedottamisen yhteydessä. 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on tiedotettu ja se on ollut nähtävillä 16.2.2006 lähtien. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei ole saatu huomautuksia. Kaavaluonnos on ollut MRA 30 :n mukaisesti laatimisvaiheen materiaaleineen nähtävillä 31.8. 18.9.2006. Nähtävilläolon aikana saatiin yksi mielipide. Kaavaehdotus on ollut virallisesti nähtävillä 26.1. 26.2.2007 välisen ajan. Kaavaehdotuksesta saatiin yksi muistutus ja seitsemän lausuntoa. Tarkistettu kaavaehdotus asetettiin nähtäville....2011 väliseksi ajaksi. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan.. esittää asemakaavaa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan... Kaavaehdotuksesta pyydettiin seuraavat lausunnot: - Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 11 - Etelä-Pohjanmaan liitto - Tarvittavat kaupungin hallintokunnat 4.3.4. Viranomaisyhteistyö Työneuvottelu alueen kaavoituksesta on järjestetty Länsi-Suomen ympäristökeskuksen kanssa 5.10.2005 ja 21.8.2006. Muuten viranomaisyhteistyö on hoidettu lausuntomenettelyllä. 4.4. Asemakaavan tavoitteet 4.4.1. Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Tavoitteena on laajentaa asemakaavaa Liuhtarintien asemakaavoittamattomalle alueelle helpottamaan lupamenettelyjä. Alueella sijaitsevan leirintäalueen alue tullaan osoittamaan tiiviiseen I II kerroksiseen asuinrakentamiseen. Samalla tarkistetaan Myllypolun liikennejärjestelyjä sekä puistoalueen Myllypolun päiväkodin alueen kaavamerkintöjä. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaava Maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Alue sisältyy Lapuanjokilaaksoon osoitettuun matkailun vetovoima-alueeseen (mv). Yleiskaava Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu leirintäalueeksi (RL), asuinpientalojen alueeksi (AP) ja puistoalueeksi (VP). Lisäksi alueelle on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon aluetta (ET). Asemakaava Alueen länsiosassa ei ole ennestään asemakaavaa. Myllypolun itäpuolella voimassa olevissa asemakaavoissa alueelle on osoitettu asuinpientalojen (AP) korttelialuetta sekä lähivirkistysaluetta (VL) ja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta (ET). Myllypolun jatkeeksi Liuhtarintielle osoitettu Myllytie on merkitty jalankululle ja polkupyöräilylle varattuna katuna/tienä, jolla tontille/rakennuspaikalle ajo on sallittu (pp/t). Lähiympäristössä voimassa olevissa asemakaavoissa alueita on osoitettu pääasiassa asuinpientalojen, erillispientalojen sekä rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueiksi. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Alueen sijaintia ranta-alueella ja ympäristön olemassa olevaa viheralueverkostoa sekä puustoa pyritään hyödyntämään alueen viihtyisyyden turvaamisessa. Keskialuetta ja rantavyöhykettä pyritään osoittamaan puistoalueena. Alueen maanpintaa tulee nostaa tulvakorkeuden yläpuolelle ja rakennettavilla alueilla tulee ottaa huomioon lisäksi alin rakentamiskorkeus kostuessaan vaurioituvien rakenteiden suhteen. Perustamisolosuhteet tulee tutkia tonttikohtaisesti.
8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 12 4.5. Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1. Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Luonnos 28.8.2006 Alueelta laadittiin 28.8.2006 luonnos sekä havainnekuva nykyisen maankäytön ja esitettyjen tavoitteiden pohjalta. Luonnoksessa alue on osoitettu kahteen, pohjoiseen ja eteläiseen rakennettavaan alueeseen, joiden väliin on jätetty puistovyöhyke. Rakennettaville alueille on esitetty toteutettavaksi rannassa I-kerroksisia rivitalorakennuksia ja Myllypolun varressa IIkerroksisia. Keskeisellä asuntoalueiden väliin jäävällä puistolla ja rantaan osoitetuilla puistovyöhykkeillä voidaan alue liittää olemassa olevaan Liuhtarin viheralueverkostoon. Myllypolku on osoitettu katualueena alkuosastaan ja kevyen liikenteen väylänä eteläosistaan. KUVA 7. Havainnekuva 28.8.2006 LIITE 2. LUONNOS 28.8.2006 Luonnos oli yleisesti nähtävillä 31.8. 18.9.2006. Luonnoksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta sekä sähkö- ja lämpöyhtiöiltä. Alueelta jätettiin yksi mielipide moottorikelkkailijoilta. He toivoivat kelkkareitin merkitsemistä kaavaan puistoalueelle.
8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 13 Kaavaehdotus 27.11.2006 Kaupungin teknisen osaston maankäyttötyöryhmä käsitteli kaavaluonnosta ja päätti esittää, että Myllypolku katkaistaan ajoneuvoliikenteeltä. Nykyisen Myllypolun pohjoisosa muutetaan Tervarannanpoluksi, välialue liitetään puistoon ja loppuosa jää Myllypolun katualueeksi. Korttelissa 894 sallitaan II-kerroksinen rakentaminen koko korttelissa. Korttelissa 854 rakentamismahdollisuuksien lisäämiseksi voidaan myös nykyiset kunnallistekniset verkostot siirtää tontin rajalle. Korttelin 894 pohjoispuolelle osoitetaan puistokaistale, mikä mahdollistaa myös yhteyden rantaan. Alueelta laadittiin esitettyjen mielipiteiden ja kannanottojen jälkeen uusi luonnos kaavaehdotukseksi 27.11.2006. Kaavaehdotus oli yleisesti nähtävillä 26.1. 26.2.2007. Ehdotuksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta. Lausunnon antoivat Etelä-Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos, Museovirasto, Länsi- Suomen ympäristökeskus, ympäristölautakunta, vapaa-ajan lautakunta ja tekninen lautakunta. Etelä-Pohjanmaan liitolla, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksella, kaupungin lautakunnalla ja perusturvalautakunnalla ei ollut huomautettavaa kaavaehdotuksesta. KUVA 8. Ote asemakaavaehdotuksesta 27.11.2006
8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 14 KUVA 9. Ote havainnekuvasta 27.11.2006 Lausunnot Museovirastolla ei ollut huomautettavaa arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Museoviraston mukaan rakennetun kulttuuriympäristön ja kulttuurimaiseman osalta asia on kaupungin harkinnassa. Ympäristölautakunnan mukaan kaavamääräystä, jolla osoitetaan kuinka suuren osan alueesta prosentteina saa käyttää rakentamiseen, tulisi selventää määrittelemällä autokatoksien alan sisällyttäminen rakentamiseen käytettävään alaan. Lautakunnan mukaan rakennusalan rajoissa ja rakentamisen sijoittumisessa tulee ottaa huomioon tulva-alue. Lautakunta esittää, että korttelissa 894 voisi rakennusalan puitteissa rakentaa joen puoleiseen rajaan kiinni. Vapaa-ajan lautakunta ottaa kantaa latuverkostoon, joka ulottuu nykyisellään Poutun pohjapadolta Tervarantaan. Latuverkoston jatkamiseksi Latosaareen ja edelleen Huhdannevan kautta Jouttikalliolle pitäisi Tervarannan ranta-alueella olla kosken kiertävä reitti. Teknisen lautakunnan mukaan alueen läpi kulkevan moottorikelkkareitin lupa on syytä lakkauttaa ja uusi ura olisi parempi ohjata taajaman ulkopuolelta. Länsi-Suomen ympäristökeskus toteaa yleiskaavan vanhentuneen alueen kohdalla, sillä leirintäaluetoiminta on siirtymässä uudelle alueelle. Alue on perusteltua osoittaa asuinrakentamiseen, sillä lähiympäristö on asemakaavoitettu pääosin asuinra-
8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 15 kentamiseen. Ympäristökeskus esittää rakennusoikeuden osoittamista yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennuksia varten osoitetulle rakennusalalle (et). Kaavaehdotuksesta saatiin yksi muistutus, jossa otettiin kantaa pysyvän moottorikelkkareitin osoittamiseen. Mikäli kaavassa ei osoiteta leirintäalueen kohdalla merkintää moottorikelkkailulle, niin kelkkailuyhteys rautatien itäpuolelta katkeaa. Tarkistettu kaavaehdotus 4.5.2011 Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen jatkosuunnittelussa huomioitiin Lapuanjoen tulvakorkeuksista saadut tarkistetut tiedot, tekeillä olevan yleiskaavaluonnoksen tavoitteet mm. päiväkotitontin osalta sekä kaupungin tekemät tarkennetut maaston korkeusmittaukset. Suunnittelun edetessä laadittiin perinteisen rivitaloratkaisun rinnalle vaihtoehto, jossa alueelle toteutettaisiin korkeatasoista tiivistä pientaloasutusta. Kaupunkisuunnittelutoimikunta päätti vaihtoehtojen pohjalta kokouksessaan 18.8.2009 esittää alueelle korkeatasoisten kytkettyjen 2-kerroksisten pientalojen kaavoittamista. Tarkentuneiden lähtötietojen, esitettyjen mielipiteiden ja kannanottojen sekä käytyjen neuvottelujen jälkeen alueelta laadittiin uusi kaavaehdotus 4.5.2011. Suunnittelualuetta on laajennettu korttelin 841 alueelle, jossa sijaitsevan Myllypolun päiväkodin tontti on muutettu asuinpientalojen korttelialueesta (AP) asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialueeksi (AKR). Kaavaehdotusta on tarkistettu mm. muuttamalla rannassa sijaitsevat AR-korttelialueet asuinpientalojen korttelialueiksi (AP- 1). Lisäksi Liuhtarinrinteenpuisto ja Tervarannanpuisto on muutettu puistoksi (VP). Tarkistettu kaavaehdotus oli yleisesti nähtävillä....2011. Tarkistetusta ehdotuksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta sekä sähkö- ja lämpöyhtiöiltä.
8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 16 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne 5.1.1. Mitoitus Kaava-alueelle muodostuu yksi asuinkerrostalojen ja rivitalojen (AKR) tontti, jolla nykyisin sijaitsee päiväkoti. Lisäksi muodostuu kaksi asuinpientalojen (AP-1) tonttia, jotka ovat ennestään rakentamattomia. Kaavan toteutuessa kokonaisuudessaan arvioidaan alueelle sijoittuvan noin 72 asukasta, jos mitoitusperusteena käytetään AP-1-alueilla 3,5 asukasta / asunto ja AKRalueella 30 krsm 2 / asukas. Liitteenä olevassa asemakaavan seurantalomakkeessa on tarkemmat tiedot alueelle muodostuvista kerrosaloista ja pinta-aloista. LIITE 3. ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE 5.1.2. Palvelut Koulu sijaitsee noin 1,0 km itään päin Kuortaneentien varressa. Muut julkiset ja kaupalliset palvelut sijaitsevat n. 0,5 km päässä Lapuan keskustassa. 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Alueen puustoa ja viheralueita säilytetään puistona. Puustoa on merkitty säilytettäväksi Tervarannanpolun varressa. Puustoa on mahdollista säilyttää myös tonteilla. 5.3. Aluevaraukset Alueelle on osoitettu asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue (AKR), asuinpientalojen korttelialueita (AP-1), viheralueita (VP, VP-1), vesialuetta (W) sekä katualueita. 5.3.1. Korttelialueet Rakennustavasta, alueen kasvillisuuden ja nykyisen puuston huomioimisesta on kaavassa annettu määräyksiä. ks. kohta 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset. Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue (AKR) Osakorttelin 841 tontti 5 on varattu asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialueeksi (AKR). - Alueen pääkäyttötarkoitukseen varatulle rakennusalalle on rakennettava IIkerroksisia rakennuksia. - Tehokkuusluku on e = 0.35 osakorttelin 841 tontilla 5, mikä merkitsee 1320 krsm 2 rakennusoikeutta. - Korttelialueen pohjoisosaan on merkitty rakennusala auton säilytyspaikalle (a). - Osakorttelin 841 tontille 5 on merkitty ohjeellinen leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa (le). - Korttelialueen reunoille on määrätty istutettava alueen osa, joka toimii samalla suojavyöhykkeenä katua ja muita toimintoja vasten.
8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 17 - Osakorttelin 841 tontin 5 länsireunaan on merkitty maanalaista johtoa varten varattu alueen osa vesijohtoa (v) varten. - Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1,5 ap/asunto. Asuinpientalojen korttelialue (AP-1) Korttelin 894 tontti 1 ja osakorttelin 854 tontti 5 on varattu asuinpientalojen korttelialueeksi (AP-1). Kytkettyjen pientalojen alue. Tontille tulee rakentaa vähintään kolme asuntoa. - Molemmille tonteille on osoitettu rakennusala, jolle saa sijoittaa yksikerroksisilla asuntokohtaisilla autosuojilla toisiinsa kytkettyjä kaksikerroksisia pientaloja (kytk II+I). Autosuojaosaan tulee jättää vähintään 1,2 metrin levyinen katettu kulkuyhteys asuntokohtaiselle takapihalle. Autosuojaosaan voidaan sijoittaa myös asuntokohtaisia varastotiloja sekä asuntojen yhteiseen käyttöön tarkoitettuja aputiloja. - Molemmille tonteille on osoitettu 800 krsm 2 rakennusoikeutta. - Molemmilla tonteilla rakennusalan maanpinnan vähimmäiskorkeusasemaksi on merkitty +30,10 m. - Korttelialueille on merkitty ohjeellinen leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa (le). - Korttelialueiden reunoille katualuetta ja omakotitontteja vasten on määrätty istutettava alueen osa, joka toimii samalla suojavyöhykkeenä katua ja muita toimintoja vasten. - Osakorttelin 854 tontin 5 eteläosan poikki on merkitty maanalaista johtoa varten varattu alueen osa viemäriä (j) ja vesijohtoa (v) varten. - Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1,5 ap/asunto. 5.3.2. Muut alueet Puisto VP Ranta-alueet sekä alueen keskiosa on merkitty puistoksi. Liuhtarinrinteenpuistoon on merkitty pysäköimispaikka (p). Tervarannanpuiston rantasaunan alueelle on merkitty rakennusala huoltorakennusta varten (h) ja sille 25 krsm 2 rakennusoikeutta. Liuhtarinrinteenpuistossa sijaitsevan pumppaamon alueelle on merkitty rakennusala yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennuksia ja laitoksia (et) varten ja sille 35 krsm 2 rakennusoikeutta. Pumppaamon lähelle on merkitty muuntajaa varten varattu alueen osa (m). Rantaan sekä kortteleiden välille on merkitty ohjeellisia reittejä yleiselle jalankululle. Vesialue W Lapuanjoen rantaan on merkitty vesialuetta (W), jolle on merkitty ohjeellinen vesialueen osa venelaiturin sijoittamista varten (lv). Katualueet Myllypolun pohjoisosa on osoitettu Tervarannanpolku-nimisenä katualueena korttelin 841 tontille 1 saakka. Myllypolku on merkitty katualueena korttelien 872 ja 854 väliselle alueelle. Tervarannanpolku jatkuu jalankululle ja polkupyöräilylle varattuna katuna/tienä, jolla sallitaan ajo Liuhtarinrinteenpuiston pysäköintialueelle (pp/ajo). Myllypolkua ja pp/ajo-merkittyä katua/tietä yhdistää jalankululle ja polkupyöräilylle varattuna katu/tie (pp).
8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 18 5.4. Kaavan vaikutukset 5.4.1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Alueen rakentaminen täydentää Liuhtarin nykyistä rakennetta ja maankäytöllistä kehitystä. Suunnittelualue sijaitsee yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti. Taajamakuva Kaavan toteutumisen myötä alueen rakennettu ympäristö täydentyy ja tiivistyy. Rakentamisen sovittamista maastoon ja rakennettuun ympäristöön pyritään edistämään rakentamista ja ympäristön käsittelyä koskevilla määräyksillä. Asuminen Alueesta on mahdollista muodostua vetovoimainen, luonnonympäristölähtöinen asuinalue keskusta-asumiseen. Kytketyt pientalot monipuolistavat alueen asuntotyyppivalikoimaa. Palvelut Asuntoalue tukeutuu läheisiin Liuhtarin ala-asteen koulun palveluihin ja Vanhan Paukun kulttuuripalveluihin. Muuten alue käyttää Lapuan keskustan julkisia ja kaupallisia palveluja sekä Alangon kaupallisia palveluja. Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaavan toteuduttua alueen käyttö leirintäalueena loppuu. Päiväkodin toiminta jatkuu toistaiseksi. Virkistys Alueen keskiosat on säilytetty puistoalueena. Alue liittyy myös ympäristön muuhun virkistysverkostoon, jota palvelevat myös alueelle merkityt reitit yleiselle jalankululle. Lapuanjoen jäällä on talvella latuverkosto Poutun pohjapadolta Tervarantaan. Rantaan merkityt reitit palvelevat myös latuverkostoa. Tekninen huolto Alue on vesi- ja viemäriverkoston piirissä. 5.4.2. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisema Alueen ympäristön rakennuskanta on I- ja II-kerroksista. Täydennysrakentaminen ei merkittävästi poikkea alueen ympäristön rakennuskannasta. Lähimaisemassa rakentamista on sopeutettu ympäristöön osoittamalla viheralueita puuston säilyttämiseksi sekä antamalla puuston säilyttämiseen tähtääviä määräyksiä kaavassa. Luonnonolot Alueen pohjois- ja itäosissa on mahdollista perustaa maanvaraisesti, muualla on käytettävä tukipaaluja tai massanvaihtoa. Alueen rakentamisolosuhteet tulee varmistaa tonttikohtaisesti. Alue on potentiaalista tulva-aluetta ja jääpatoriskialuetta, mistä syystä rakentamiselle on annettu alin rakentamiskorkeus kostuessaan vaurioituville rakenteille (+30,80 m).
8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 19 5.5. Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavassa on annettu määräyksiä, jotka koskevat rakentamistapaa ja kasvillisuuden säilyttämistä. Rakennustapa - Korttelin 894 ja korttelin 854 tontin 5 rakennukset tulee julkisivu- ja kattomateriaalien, kattomuodon sekä värityksen suhteen rakentaa yhtenäistä rakennustapaa noudattaen. Rakennusten julkisivujen päävärinä tulee käyttää vaaleita värisävyjä. - Kortteleissa kattomuotona tulee olla harjakatto, jonka kaltevuus on 1:2 1:2,5. Korttelissa 894 ja korttelin 854 tontilla 5 kattomuotona saa vaihtoehtoisesti olla myös pulpettikatto, jonka kaltevuus on 1:3 1:4. - Rakennuksen yhtenäinen suora seinäpituus, jota ei katkaise rungon porrastus, varastorakennus, aita, pilaristo tai muu näkemän katkaiseva pysyvä rakennelma, saa olla enintään 20 metriä. - Tontin maanpinnan nostot tulee sopeuttaa ympäröivään maastoon ja rakennettuun ympäristöön istutusten ja luiskien sekä tarvittaessa pengerrysten ja tukimuurien avulla. OHJE Tontin rajalla maanpinnan korkeus tulee tasata nykyisen maanpinnan tasoon tai naapurialueen omistajan kanssa yhteisesti sovittuun maanpinnan tasoon siten, että tontin rajalle ei muodostu tasoeroa. Muiden kuin kulkureitteinä käytettävien luiskien kaltevuus tulisi olla enintään 1:3. - Kostuessaan vaurioituvia rakenteita ei saa sijoittaa korkeustason +30,80 m alapuolelle (N60). - Perustamisolosuhteet tulee tutkia tonttikohtaisesti. OHJE Toteutussuunnittelun yhteydessä tulee kiinnittää erityistä huomiota joen rantaluiskien vakavuuteen. Tämä on huomioitava myös tonttien maanpinnan korotuksia suunniteltaessa. - Kortteleissa ei saa rakentaa kellaria. Kasvillisuus - Rakentamatta jäävä tontin osa, joita ei käytetä leikki-, oleskelu tai liikennealueena, on istutettava ja hoidettava puistomaisessa kunnossa. Sitova tonttijako koskee korttelia 894 ja korttelin 854 tonttia 5. 5.6. Nimistö Uusi katu on Tervarannanpolku ja uusi puisto on Tervarannanpuisto. Muuten nimistö on säilytetty ennallaan.
8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 20 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteuttaminen alkaa sen jälkeen, kun kaava on saanut lainvoiman. Rakennusten mahdollista sijoittelua tonteille on esitetty soveltuvin osin havainnekuvassa liitteessä 4 sekä periaatepoikkileikkauskuvissa liitteessä 5. LIITE 4. HAVAINNEKUVA 4.5.2011 LIITE 5. PERIAATEPOIKKILEIKKAUKSET 4.5.2011 Tulva-alueella rantarakentamisessa noudatetaan Suomen ympäristökeskuksen oppaan 52 ohjetta alimman rakentamiskorkeuden määrittämisestä. AP-1-korttelialueiden asunto-, rakennus- ja ympäristösuunnittelussa sekä toteutuksessa suositellaan pyrkimystä tavanomaista korkeampaan arkkitehtoniseen laatuun ja vaatimustasoon. Piha-alueiden tulvaherkkyyden vähentämiseksi suositellaan AP-1-tonteilla maanpinnan korotusta yli kaavamääräyksellä edellytetyn vähimmäistason +30,10 m, mikäli se on maaperäolosuhteet huomioiden mahdollista ja tasoero tasataan kaupunkikuvallisesti korkeatasoisella tavalla. SEINÄJOELLA 4.5.2011 Liisa Märijärvi-Vanhanen Osastopäällikkö Kaupunki- ja aluesuunnittelu Juha-Matti Märijärvi Projektipäällikkö PÖYRY FINLAND OY Seinäjoen aluetoimisto Kampusranta 9 C 60320 Seinäjoki 67050458.BM2.SLU3
LIITE 1 LAUSUNTO TULVAKORKEUKSISTA
LIITE 1 LAUSUNTO TULVAKORKEUKSISTA
LIITE 1 LAUSUNTO TULVAKORKEUKSISTA
LIITE 2 LUONNOS 28.8.2006
Asemakaavan selostuksen liitelomake SIVU 1/2 LIITE 3 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 408 Lapua Täyttämispvm 04.05.2011 Kaavan nimi 8.Liuhtari, kortteli 894 ja osakorttelit 841 ja 854 Hyväksymispvm Ehdotuspvm 04.05.2011 Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 16.02.2006 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 2,1140 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 1,0723 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 1,0417 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 2,1140 100,0 2980 0,14 1,0723 2183 A yhteensä 0,8723 41,3 2920 0,33 0,4739 2123 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,8969 42,4 60 0,01 0,5330 60 R yhteensä L yhteensä 0,2732 12,9 0,0659 E yhteensä -0,0721 S yhteensä M yhteensä W yhteensä 0,0716 3,4 0,0716 Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-]
Asemakaavan selostuksen liitelomake SIVU 2/2 LIITE 3 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 2,1140 100,0 2980 0,14 1,0723 2183 A yhteensä 0,8723 41,3 2920 0,33 0,4739 2123 AP -0,3984-797 AKR 0,3771 43,2 1320 0,35 0,3771 1320 AP-1 0,4952 56,8 1600 0,32 0,4952 1600 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,8969 42,4 60 0,01 0,5330 60 VP 0,8969 100,0 60 0,01 0,8969 60 VL -0,3639 R yhteensä L yhteensä 0,2732 12,9 0,0659 Kadut 0,1633 59,8 0,1633 Kev.liik.kadut 0,1099 40,2-0,0974 E yhteensä -0,0721 ET -0,0721 S yhteensä M yhteensä W yhteensä 0,0716 3,4 0,0716 W 0,0716 100,0 0,0716
VP - Polku/latu rantaan TERVARANNANPOLKU a AKR II e=0,35 3771m² kääntöpaikka le 62 AP II + I Krs-ala: 800m² Tontti: 2480m² AP - Autokatoksin toisiinsa kytkettyjä II-kerroksisia pientaloja. - nykyinen sauna VP - Toimii Liuhtarinrinteenpuiston jatkeena ja näkymäpäätteenä - "Alueen yhteinen olohuone" - Mahdollisuus kanoottien vesillelaskuun rannassa - Mahdollisuus pienimuotoisiin rantapolkuihin/latuihin le h25 AP - Autokatoksin toisiinsa kytkettyjä II-kerroksisia pientaloja. pyörätie/ajo TERVARANNANPUISTO LIUHTARINRINTEENPUISTO p m et35 pyörätieyhteys le kääntöpaikka le MYLLYPOLKU AP II + I Krs-ala: 800m² Tontti: 2472m² LAPUA TERVARANNAN ASEMAKAAVA HAVAINNEKUVA 4.5.2011 1:1000
+31 +30 +29 +28 +27 +26 +25 Leikkaus A-A puisto tontti tontti puisto 20 40 60 80 100 TERVARANNANPOLKU +31 +30 +29 +28 +27 +26 +25 puisto tontti tontti pyörätie tontti 20 40 60 80 B Leikkaus B-B A A B +31 +30 +29 +28 +27 +26 +25 alin rak kork +30.80 tulvakork +29.75 nykyinen maanpinta puisto tontti tontti katu 20 40 60 80 C C MYLLYPOLKU Leikkaus C-C LAPUA TERVARANNAN ASEMAKAAVA PERIAATEPOIKKILEIKKAUKSET 4.5.2011 1:300