Mielenterveys voimavarana Rokua 28.11.2105 Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning 1 Mielenterveysseura
Mielen terveys ja sairaus ovat kaksi eri asiaa Mielenterveyden häiriöistä tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan mielenterveystyön ja lääketieteen keinoin Mielenterveys on voimavara jonka avulla ohjaamme elämäämme elämäntaitoa, joka kehittyy ihmisen, lähiympäristön ja yhteisön vuorovaikutuksessa keräämme ja käytämme sitä koko elämämme ajan uusiutuva varanto, jota voi opetella, tukea ja vahvistaa vaihtelee elämänkulun mukaan vahvuuksia ja voimavaroja voi tukea aina Mielenterveys voimavarana / Tiina Röning 2 Mielenterveysseura
Mitä mielenterveys tarkoittaa? Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä, uusiutuvia ja kehittyviä voimavaroja, jotka karttuvat ja kuluvat elämän vaiheissa. Yksilölliset perusvalmiudet (perimä, piirteet, temperamentti) Sosiaalinen ympäristö opettaa ja muokkaa valmiuksia (vahvistaminen ja heikentäminen) Elämässä tehdyt valinnat ja ulkoiset olosuhteet kuljettavat elämäämme kohti uusia tilanteita ja haasteita. Yksilön ja ympäristön hyvä vuorovaikutus 17.11.2015 Mielenterveys voimavarana / Tiina Röning 3 Mielenterveysseura
Mielenterveyden ulottuvuudet Elämänkulkuun ja tapahtumiin sopeutuminen Vuorovaikutustaidot Kognitiivinen ja emotionaalinen kyvykkyys Sisäinen joustavuus Tietoinen läsnäolo, hyväksyntä Myönteinen suhtautuminen elämään Toivo Ihmisen mittaan kasvaminen 17.11.2015 Mielenterveys voimavarana / Tiina Röning 4 Mielenterveysseura
Mielenterveyden malleja Lähde: Herron & Mortimer 2000, Heiskanen 2006) 17.11.2015 Mielenterveys voimavarana / Tiina Röning 5 Mielenterveysseura
Mielenterveyden suoja- ja riskitekijät Sisäisiä tekijöitä SUOJATEKIJÄT Fyysisestä terveydestä huolehtiminen Kyky ratkaista ongelmia ja ristiriitoja Mieltä askarruttavista asioista puhuminen Kyky luoda ja ylläpitää tyydyttäviä ihmissuhteita Itsensä toteuttaminen esim. harrastusten kautta Itsensä arvostaminen ja hyväksyminen Hyvä itsetunto Hyväksytyksi tulemisen tunne Hyvä fyysinen terveys ja perimä Varhaiset ihmissuhteet RISKITEKIJÄT Itsetunnon haavoittuvuus Huonot ihmissuhteet ystäviin, kavereihin, läheisiin Eristäytyminen ja vieraantuminen tutuista ihmissuhteista Avuttomuuden tunne Huonommuuden tunne Biologiset tekijät, kehityshäiriöt Sairaudet Seksuaaliset ongelmat Ulkoisia tekijöitä Koulussa käyminen, opiskelu ja työnteko Kyky osata hakea apua ajoissa auttamispalveluista Ystävät ja läheiset ihmiset, sosiaalinen tuki ja turvaverkko Turvallinen elinympäristö Työ ja toimeentulo Kuulluksi tuleminen Työyhteisön ja esimiehen tuki Lähde: Heiskanen, Salonen, Sassi 2006. Erot ja menetykset Väkivalta Kiusaaminen Alkoholin tai muiden päihteiden käyttö Syrjäytyminen Haitallinen elinympäristö Köyhyys Työttömyys tai sen uhka Psyykkiset häiriöt Hyväksikäyttö 17.11.2015 Mielenterveys voimavarana / Tiina Röning 6 Mielenterveysseura
Hyvää mielenterveyttä tarvitaan ongelmanratkaisutilanteissa Ahdistuksen hallintaa (ns. sietolaari) Menetysten työstämistä ja kestämistä Kykyä sopeutua (ja kykyä olla sopeutumatta vahingollisiin olosuhteisiin) Muutosten hyväksymistä Todellisuuden ymmärtämistä ja jäsentämistä Kykyä erottaa sisäinen ja ulkoinen Käsitys itsestä (itsetuntemus, itsearvostus) Taito sanoittaa mieltä painavia asioita, tunteita, tarpeita. Kyky selvittää ristiriitoja niin mielessä kuin sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. 17.11.2015 Mielenterveys voimavarana / Tiina Röning 7 Mielenterveysseura
Hyvän mielenterveyden piirteitä Kyky huolehtia omista tarpeista ikätasoa vastaavalla tavalla Toimivat vuorovaikutustaidot Kyky/halu tehdä työtä, käydä koulua, harrastaa ja oppia. Kyky/halu olla osallisena oman elämän päätöksenteossa Itsearvostus Kyky/halu huomioida muita Riittävä tunnehallinta Hyvä stressinhallinta Realistinen käsitys itsestä psyykkisenä, fyysisenä ja sosiaalisena olentona. 17.11.2015 Mielenterveys voimavarana / Tiina Röning 8 Mielenterveysseura
Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto hyvässä seurassa ( food is love ). Rentoutumisen keinot Mielihyvää ja virkeyttä tuottava tekeminen Kohtaaminen, ei välttäminen Hyväksyntä (tunteet, tapahtumat, menetykset, muutokset, kipu, kasvu, oma itse, muut ihmiset) 17.11.2015 Mielenterveys voimavarana / Tiina Röning 9 Mielenterveysseura
17.11.2015 Mielenterveys voimavarana / Tiina Röning 10 Mielenterveysseura
Arvotyöskentely nuorisotyössä Nuorisotyön kentällä arvoista ja asenteista on mahdollista puhua toiminnan ohessa, koska toimitaan hyvin lähellä nuorisokulttuureja ja nuorten arkea Asenteiden suhteen keskeistä on se, että nuori tiedostaa ja sanoittaa. Itsenäistymiseen ja identiteettikehitykseen kuuluu voimakkaasti omien mieltymysten pohdinta ja korostaminen, aikuisten arvojen kyseenalaistaminen, viiteryhmän mukana kasvaminen jne. Tällöin varsinkin ryhmissä käytävät keskustelut korostuvat. Työn tekijän oma tiedostaminen tärkeää, mallin vaikutus suuri molempiin suuntiin 17.11.2015 Mielenterveys voimavarana / Tiina Röning 11 Mielenterveysseura
Nuorten mielenterveydelle on tärkeää Aikuisten aika, läsnäolo, välittäminen ja tuki Onnistumisen tunteet Myönteinen palaute; oikean toiminnan mallintaminen, opettaminen ja vahvistaminen. Hyväksyntä Johdonmukaisuus ja oikeudenmukaisuus Omien vahvuuksien ja voimavarojen löytäminen 17.11.2015 Mielenterveys voimavarana / Tiina Röning 12 Mielenterveysseura
Nuorisotyö mielenterveyden tukena Kasvun ja kehityksen ikätason mukainen tukeminen mahdollisuuksien tarjoaminen Rajoista huolen pitäminen vuorovaikutuksen pelisäännöt Läsnäolo, aikuisuus, kunnioittava kohtaaminen (malli!) Itsestä huolehtimisen opettaminen, vaihtoehtojen tarjoaminen Epäkohtiin puuttuminen Yhteisöllisyys, ikätoverisuhteiden vetoapu 17.11.2015 Mielenterveys voimavarana / Tiina Röning 13 Mielenterveysseura