Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Transkriptio

1 Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke

2 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin kun huoli vammaisen lapsen hyvinvoinnista on noussut työntekijän mieleen. Työvälineen lapsi ja vanhempi osioiden kysymysten avulla työntekijä voi hakea ja saada tukea huolen konkretisoimiseksi. Vanhemman ja perheen elämäntilanne osion aiheet voivat toimia keskustelun ja pohdinnan pohjana. Työntekijä voi pohtia työvälineen kysymyksiä joko yksin tai yhdessä vanhempien / huoltajien kanssa. Työvälineessä kotia on ajateltava laajana käsitteenä. Koti on se paikka, jossa lapsi / nuori pääsääntöisesti asuu tai jossa hän paljon oleskelee. Koti voi olla paikka, jossa lapsi / nuori asuu biologisten vanhempiensa kanssa. Mikäli vanhemmat asuvat eri osoitteissa ja lapsi / nuori on yhteydessä molempiin vanhempiinsa, koti voidaan ajatella olevan kummankin vanhemman luona. Perhehoitopaikka, asumisyksikkö, laitos tai muu sijoituspaikka voi olla lapsen / nuoren koti. Mikäli ajatuksissasi päädyt siihen, että lapsen hyvinvointiin liittyy ongelmia, etkä voi sitä jostain syystä yksin ottaa vanhemman kanssa puheeksi tai mahdollisesti tehdä lastensuojeluilmoitusta, hae ohjausta ja neuvontaa (toinen lähityöntekijä, lasten ja nuorten kehitysvammaneuvolan työntekijä, lastensuojelutyöntekijä tms.). Yhdessä voitte miettiä miten asiat kannattaa ottaa esiin ja viedä eteenpäin. Älä koskaan jätä asiaa selvittämättä. 1

3 Lapsen kokonaistilanne muodostuu monista eri vaikuttajista. Yksi suuri vaikuttaja on aikuinen, joka kulloinkin on lapsen kasvatuksesta vastuussa, mutta myös ne fyysiset olosuhteet, joissa lapsi elää vaikuttavat paljon. Parhaimmillaan ne tukevat lapsen kehitystä ja kuntoutusta, pahimmillaan ne muodostavat esteen lapsen hyvinvoinnille. Lapsen vamma tuo myös usein lisää vaateita sekä kodin ulkoisille että sisäisille tekijöille. Vammainen lapsi voi tarvita erilaisia apuvälineitä tai erilaisten asioiden hallitseminen voi vammaisella lapsella liittyä tuttuihin paikkoihin, jolloin esim. kodin vaihtuessa uuden ympäristön hallinta on aloitettava alusta, lapsi ei osaakaan käyttää niitä taitoja, joita hänellä oli entisessä ympäristössä. Myös perheen sisäiset muutokset voivat olla vammaiselle lapselle isoja muutoksia. Lapsen voi olla vaikea ymmärtää mikä mistäkin johtuu ja miksi. Perheiden tilanteet, voimavarat ja avuntarve ovat yksilöllisiä. Siinä missä joku perhe tai vanhempi selviytyy pitkälle omin voimin, toinen voi tarvita apua ja tukea. Vanhemman omat oppimiseen tai mielenterveyteen liittyvät pulmat ovat yksi iso tekijä mietittäessä perheen tuen tarvetta ja lapsen tilannetta kasvun ja kehityksen tukemisessa. Ratkaisuja tehtäessä tulee aina ensisijaisesti huomioida lapsen hyvinvoinnin turvaaminen. Vaikka kyse on vammaisesta lapsesta ja niistä merkeistä, jotka herättävät huolta lapsen hyvinvoinnissa, kertoo myös vanhemman oma ulkoinen olemus ja se miten hän jaksaa huolehtia itsestään, myös siitä, miten hän jaksaa huolehtia lapsesta ja muista vanhemmuuden velvoitteista. Jos olet huolissasi vanhemman jaksamisesta tai perheen / vanhemman elämäntilanteesta, voit pyrkiä hahmottamaan tilannetta lisää seuraavien kysymysten avulla. 2

4 Asuminen: - Kodin tilat ja asumisen taso (riittävästi tilaa jokaiselle perheenjäsenelle, vammaisen lapsen erityistarpeet) - Lapsen nukkumapaikka kotona (rauhallisuus) - Kodin siisteys - Kodin turvallisuus - Kodin pysyvyys / vaihtuvuus Perhetilanne: - Perherakenne (onko ns. ydinperhe, yksinhuoltajaperhe, uusperhe tai useamman sukupolven perhe) - Parisuhteen toimivuus - Vanhempien ja lasten väliset suhteet - Sisarusten väliset suhteet - Uusperhetilanteen järjestyminen - Huoltajuus- ja tapaamisasioiden järjestyminen erotilanteissa 3

5 Taloudellinen tilanne: - Käytettävissä olevien tulojen riittävyys perheen elämiseen ja lapsen tarpeisiin - Vanhemman kyky hallita perheen raha-asioita - Mahdollisuus yhteiskunnan tarjoamiin etuisuuksiin ja palveluihin - Lapsen vammaisuudesta aiheutuvat kulut perheelle ja mahdollisuus saada niihin korvauksia, mikäli lapsen saamat etuudet (esim. lapsilisä tai Kelan hoitotuki) eivät niitä korvaa Työ / työttömyys: - Vanhemman mahdollisuus tehdä ansiotyötä - Vanhemman mahdollisuus osallistua tuettuun työhön tai työtoimintaan - Vanhemman mahdollisuus osallistua viriketoimintaan - Vanhemman mahdollisuus ottaa vastaan tarjottua työtä esimerkiksi lapsen hoitojärjestelyjen suhteen - Työttömyyden vaikutus vanhempaan ja perheen tilanteeseen - Vanhemman mahdollisuus tehdä ansiotyötä sellaisessa määrin, ettei se uuvuta kohtuuttomasti 4

6 Jaksaminen ja terveys: - Vanhemman mahdollisuus riittävään lepoon ja virkistäytymiseen - Vanhemman mahdollisuus johonkin omaan harrastukseen - Vanhemman tuen tarve harrastustoimintaan osallistumiseen - Perheen mahdollisuus saada vammaiselle lapselle tarvittaessa kodin ulkopuolista tukea (esim. perhehoitoa, hoitojaksoja, leirejä, kotipalvelua, tukihenkilöä) - Vanhemman henkiset voimavarat ja mielenterveys - Vanhemman fyysinen terveys - Vanhemman mahdollisuus saada ja ottaa vastaan apua oman jaksamisensa vaikeuksiin Sosiaalinen verkosto: - Perheen kontaktit kodin ulkopuolisiin tahoihin, sukulaisiin, naapureihin ym. - Ystävät ja muut tutut ja läheiset (esim. toisten vammaisten lasten vanhemmat) - Sosiaaliselta verkostolta saatava tuki 5

7 Kyvyt ja taidot vanhemmuudelle: - Vanhemman kyky selvitä kodin askareista - Vanhemman kyky selviytyä lapsen hoitoon ja kasvatukseen liittyvistä tehtävistä - Vanhemman kyky tunnistaa omassa selviytymisessään olevia vaikeuksia ja ottaa vastaan tukea - Vanhemman kyky muuttaa omia totuttuja toimintatapoja Päihteet ja väkivalta: - Vanhemman tupakointi (tapahtuuko sisätiloissa lapsen aikana) - Vanhemman päihteidenkäyttö (alkoholi, lääkkeet, huumeet, muut riippuvuudet) - Vanhemman mahdollisuus saada ja ottaa vastaan apua päihderiippuvuuden hoitoon - Perheväkivalta tai väkivallan uhka, myös henkinen väkivalta (kehen kohdistuu, onko lapsi näkemässä) 6

8 VALMA- hanke Outi Konttinen Projektikoordinaattori/ sosiaalityöntekijä Honkalammen kuntayhtymä Marketta Holopainen sosiaalityöntekijä Honkalampi-säätiö Anu Kansala lastensuojelun sosiaalityöntekijä Liperin kunta Tarja Pulkkinen lastensuojelun sosiaalityöntekijä Lieksan kaupunki Copyright Valma-hanke /Honkalammen kuntayhtymä