2016 Äänekosken yleiskaava-alueiden liito-oravaselvitys Timo Kypärä 30.5.2016
Sisällys Tiivistelmä... 2 1 Johdanto... 3 1.1 Liito-oravaselvityksen tavoitteet... 3 1.2 Selvityksen laatija... 3 1.3 Taustatietoa liito-oravasta (Pteromys volans)... 3 2. Selvitysalue ja lähdeaineisto... 3 3. Maastotyömenetelmät... 4 4. Tulokset... 4 4.1 Osa-alue 1... 4 4.2 Osa-alue 2... 6 4.3 Osa-alue 3... 6 4.4 Osa-alue 4... 6 4.5 Osa-alue 5... 8 4.6 Osa-alue 6... 9 6. Lähteet... 10 LIITE 1. Selvityksen osa-alue 1... 11 LIITE 1.1. Lisääntymis- ja levähdysalueen tärkeimmät kulkuyhteyssuunnat (osa-alue1)... 12 LIITE 2. Selvityksen osa-alue 2... 13 LIITE 3. Selvityksen osa-alueet 3 ja 4... 14 LIITE 4. Lisääntymis- ja levähdysalueen tärkeimmät kulkuyhteyssuunnat (osa-alue 4)... 15 LIITE 5. Selvityksen osa-alue 5.... 16 LIITE 5.1. Lisääntymis- ja levähdysalueen tärkeimmät kulkuyhteyssuunnat (osa-alue 5)... 17 LIITE 6. Selvityksen osa-alue 6... 18 LIITE 7. Selvityksen osa-alueiden numerointi ja alueiden sijainti... 19 Kannen kuva: Liito-oravan papanoita järeän haavan tyvellä selvityksen osa-alueella 5. Raportin valokuvat Timo Kypärä. Karttakuvat sisältävät Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 04/2016 aineistoa. 1
Tiivistelmä toteutti huhti-toukokuussa 2016 Äänekosken kaupungin toimeksiannosta liito-oravaselvityksen Äänekosken keskustaajaman läheisyydessä. Selvitys liittyy yleiskaavan laatimiseen. Liito-oravan esiintyminen selvitettiin kuudelta erilliseltä alueelta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on vajaat 150 hehtaaria. Selvityksessä löydettiin kolme liito-oravan lisääntymis- ja levähdysaluetta, jotka tulee ottaa huomioon alueiden maankäyttöä suunniteltaessa. Lisääntymis- ja levähdysalueet sijaitsevat selvityksen osa-alueen 1 pohjoisosassa, osa-alueen 4 lounaiskulmassa ja osa-alueen 5 länsipäässä. Osa-alueilta 2, 3 ja 6 ei havaittu merkkejä liito-oravasta. Kuva 1. Liito-oravan papanoita osa-alueella 4 haavan tyvellä.. 2
1 Johdanto Äänekosken yleiskaava etenee ehdotusvaiheeseen kuluvan kevään ja kesän aikana. Kaavan laatimisen tausta-aineistoksi on tarpeen tehdä liito-oravaselvitys. Selvitysalue käsittää kuusi erillistä osa-aluetta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 147 hehtaaria. Äänekosken kaupunki tilasi liito-oravaselvityksen osuuskunta Agriborealikselta huhtikuussa 2016 1.1 Liito-oravaselvityksen tavoitteet Tavoitteena on selvittää liito-oravan esiintyminen suunnittelualueilla ja rajata mahdolliset lisääntymis- ja levähdysalueet. Tavoitteena on määrittää myös kulkuyhteydet lisääntymis- ja levähdysalueille. 1.2 Selvityksen laatija Liito-oravaselvitys on laadittu osuuskunta Agriborealiksen toimesta. Selvityksen maastotöistä ja raportoinnista vastaa luontokartoittaja EAT Timo Kypärä, joka tutkinnossaan on syventynyt metsä- ja suotyyppeihin sekä putkilokasvi- ja sammallajistoon. 1.3 Taustatietoa liito-oravasta (Pteromys volans) Liito-orava on hämäräaktiivinen yöeläin, joka elää puiden latvustoissa. Liito-oravalla on nahkapoimut raajojen välissä, joiden avulla se liitää puulta toiselle. Liitomatkat ovat yleensä 30-40 metriä, mutta hyvissä olosuhteissa voivat lähes 100 metrinkin liitomatkat olla mahdollisia. Maahan liito-orava uskaltautuu harvoin, sillä maassa liikkuessaan se on kömpelö ja helppo saalis petoeläimille. Liito-orava on kasvissyöjä ja ravintonaan se käyttää haavan ja lepän lehtiä. Talvisin ravintona ovat puiden silmut ja norkot. Pesänsä liito-orava tekee mieluiten vanhaan tikankoloon tai oravan risupesään. Myös linnunpöntöt ja rakennukset voivat olla pesäpaikkoja. Liitooravanaaraan reviirillä on yleensä useampia pesäpaikkoja, joita se voi vaihdella ja käyttää päiväpiiloina. Aikuisen naaraan elinpiiri on kooltaan yleensä 4-10 hehtaaria. (Hanski 2006). Liito-orava suosii elinympäristönään ikääntyneitä tai varttuneita kuusivaltaisia sekametsiä. Lehtipuusto voi esiintyä metsissä pieninä metsiköinä tai hajallaan yksittäisinä runkoina. Erityisesti haapa on liito-oravalle tärkeä niin pesä- kuin ravintopuunakin. (Hanski 2006). Liito-orava on luontodirektiivin liitteessä IVa mainittu laji, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei luonnonsuojelulain 49 mukaan saa hävittää tai heikentää. Hiljattain valmistuneessa nisäkkäiden uhanalaisarvioinnissa liito-orava luokitellaan silmällä pidettäväksi (NT). (Liukko ym. 2016). 2. Selvitysalue ja lähdeaineisto Selvitysalue koostuu kuudesta osa-alueesta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 147 hehtaaria ja ne sijaitsevat Äänekosken kaupungin keskustan tuntumassa lähellä Nelostietä. Osa-alueiden sijainti ja numerointi on esitetty liitteessä (Liite 7). Luonnonmaantieteellisesti 3
selvitysalue sijaitsee Pohjois-Hämeen (PH) eliömaakunnassa ja eteläboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen Järvi-Suomen lohkossa (2b). Lähtötietoja kerättiin peruskartalta ja ilmakuvista sekä aiemmista luontoselvityksistä (Skoy 2006). Keski-Suomen ELY-keskuksen biologi Johanna Viljanen tarkisti 21.4.2016 ympäristöhallinnon ylläpitämästä uhanalaisten lajien tietokannasta (Hertta/eliölajit) kohteiden mahdollisia liito-ravan havaintotietoja (Keski-suomen ELY-keskus). Selvitysalueiden läheisyydestä on useita liito-oravahavaintoja, mutta valtaosa havainnoista on vähintään kymmenen vuotta vanhoja. Tallennetut havainnot ovat sekä yleisöhavaintoja että asiantuntijoiden tekemiä. 3. Maastotyömenetelmät Liito-orava on vaikeasti havaittava eläin, mutta sen esiintymistä voidaan luotettavasti selvittää ulostepapanoiden perusteella. Papanoita kertyy liito-oravan käyttämien puunrunkojen tyville. Varmimmin papanoita löytää järeiden haapojen ja kuusien tyviltä. Paras aika selvittää liito-oravan esiintymistä on keväällä, kun puuntyvet ovat sulaneet. Keväällä papanat ovat väriltään kellertäviä, mikä helpottaa niiden havaitsemista. Kesän mittaan papanoiden väri tummuu ja ne erottuvat heikommin kasvavasta kasvillisuudesta. Rakennepiirteiltään liito-oravalle otollisissa metsiköissä tarkistettiin järeiden haapojen ja kuusien tyvet. Havainnot liito-oravasta tallennettiin GPS-paikantimeen, johon oli ladattu alueen peruskartta (Garmin Oregon 300). Havainnoista kirjattiin ylös puulaji ja rungon rinnankorkeusläpimitta viiden senttimetrin tarkkuudella. Havaittujen papanoiden määrä (kpl) kirjattiin ylös kolmessa luokassa; 1) vähän (alle 10 kpl), 2) paljon (10-100 kpl) ja 3) runsaasti (yli 100 kpl). Maastossa etsittiin aktiivisesti myös liito-oravan pesäpaikoiksi sopivia kolopuita ja risupesiä. Liito-oravan esiintymistä havainnoitiin myös selvitysaluerajausten ulkopuolella niiltä osin kuin selvitysalue rajautuu liito-oravan kannalta otolliseen elinympäristöön. 4. Tulokset Maastotyöt suoritettiin 27.- ja 28.4.2016. Keli ja ajankohta olivat selvityksen kannalta erinomaiset. Maasto oli lumesta sula ja keli pilvipoutainen. Myöskään kenttäkerroksen kasvillisuus ei haitannut havainnointia. Jälkimmäisenä maastotyöpäivänä työhön osallistui osuuskunta Agriborealiksesta myös biologi Asta Vaso. 4.1 Osa-alue 1 Osa-alueen 1 pinta-ala on 37 hehtaaria ja se sijaitsee Nelostien länsipuolella Koukkuniemessä (Liite 1). Kohteella on suhteellisen niukasti liito-oravalle otollista elinympäristöä. Suurin osa alueesta on hiljattain avohakattua metsää tai nuorta taimikkoa. Osa varttuvista metsistä on viljelymänniköitä. Kohteen pohjoispäästä kuitenkin löytyi liito-oravan aktiivisessa käytössä oleva metsikkö. Peltoon rajautuva metsikkö on ikääntynyttä ja järeää mänty-kuusisekametsää, jossa 4
alikasvoksena kasvaa runsaasti harmaaleppää. Kasvillisuustyyppi metsikössä vaihtelee lehtomaisen kangasmetsän (OMT) ja tuoreen lehdon (OMaT) välillä. Metsikkö on liito-oravan lisääntymis- ja levähdysaluetta (0,6 ha), joka tulee ottaa huomioon kaavaa laadittaessa. (Ilmakuva 1. ja taulukko 1.) Ilmakuva 1. Liito-oravahavaintojen sijainti ja rajaus. Taulukko 1. Liito-oravahavainnot osa-alue 1. N:o EUREF (P) EUREF (I) Puulaji Lpm cm Papanamäärä kpl Havainto 3 6945728 432190 Kuusi 40 10-100 OMaT, nuorta harmaaleppää 4 6945730 432189 Kuusi 35 10-100 5 6945746 432171 Kuusi 35 Yli 100 6 6945750 432184 Kuusi 35 10-100 7 6945761 432184 Kuusi 40 10-100 8 6945780 432233 Kuusi 45 10-100 9 6945736 432318 Haapa 40 0 Kolopuu 5
Kohteelta ei löytynyt selkeää pesäpuuta, mutta kolohaapa havaittiin, jonka tyvellä ei kuitenkaan ollut jätöksiä (runko n:o 9). Pesä on mahdollisesti jonkin kuusen latvuksessa tai läheisen pihapiirin linnunpöntöissä tai rakennuksessa. Kulkuyhteydet tulee rajaukselta turvata eteläpuolisille lajin kannalta otollisiin elinympäristöihin (Liite 1.1). Liitooravarajauksesta itään selvitysalueen ja Nelostien väliin jäävä metsikkö on edellisenä talvena avohakattu. Selvitysalueen ja Nelostien väliin jäävällä alueella on tuoreita avohakkuita, joihin on jätetty puustosaarekkeita liito-oravalle. Nämä saarekkeet ja niiden kulkuyhteydet ovat kärsineet myrskytuhoista ja havaintoja liito-oravasta ei niiltä tullut. Selvitysalueen eteläpään tasalla Nelostien varressa on liito-oravalle otollinen alue, josta havaittiin papanoita kahden rungon tyveltä. (Liite 1.) Metsikkö tutkittiin tarkkaan, mutta enempää havaintoja ei tullut. Metsikkö ei tehtyjen havaintojen valossa ole liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalue. 4.2 Osa-alue 2 Osa-alueen 2 pinta-ala on 30 hehtaaria ja se sijaitsee Koukkuniemen ja Laajalahden välissä Nelostien länsipuolella (Liite 2.). Kohteella on liito-oravalle otollista elinympäristöä (varttunutta OMT-kuusikkoa), mutta merkkejä lajista ei havaittu. Selvitysalueen pohjoisosan ja rautatien välistä on kymmenen vuotta vanha havainto liitooravan reviiristä, mutta alue on hiljattain avohakattu. 4.3 Osa-alue 3 Osa-alueen 3 pinta-ala on 24 hehtaaria ja se sijaitsee Nelostien varrella Kierälahden eteläpuolella (Liite 3). Kohteella ei ole liito-oravalle otollista elinympäristöä. Alueen pohjoisreunan metsikkö käytiin tarkistamassa, mutta kyseessä on tasaikäinen ja tiheä mustikkatyypin (MT) kasvatuskuusikko, eikä merkkejä liito-oravasta havaittu. 4.4 Osa-alue 4 Osa-alueen 4 pinta-ala on 35 hehtaaria ja se sijaitsee osa-alue 3:n läheisyydessä sen eteläpuolella (Liite 3). Alue on suurelta osin nuorta tai hiljattain varttunutta kasvatusmetsää, mutta alueen länsireunalta Nelostien varresta löytyi liito-oravan reviiri, joka sijaitsee ikääntyneessä kuusikossa ja haapa-koivulehtimetsässä. Kasvillisuustyyppinä on lehtomainen kangasmetsä (OMT). Kohteelle rajattiin liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalue (1,8 ha), joka tulee ottaa huomioon alueen maankäytössä (Ilmakuva 2, Taulukko 2). Kolopuita ei havaittu, mutta kohteella on useita vanhoja koivuja ja haapoja, joissa todennäköisesti on myös koloja. Rajauksen pohjoisosa on nuorta lehtimetsää, jota liito-orava käyttää ruokailualueena. Kulkuyhteydet rajaukselta tulee turvata Nelostien suuntaisesti pohjoiseen ja eteläpuolella olevaan järvenrantaan. Rannan lisäksi kulkuyhteys itään kohti Viinamäen tilaa on tarpeen turvata myös metsäisellä alueella, sillä rannan puusto muodostuu männystä ja lehtipuista, mutta suojaa antava kuusi rannasta puuttuu tai sitä on vähän. (Liite 4). 6
Ilmakuva 2. Liito-oravahavaintojen sijainti ja rajaus Taulukko 2. Liito-oravahavainnot osa-alue 4 N:o EUREF (P) EUREF (I) Puulaji Lpm cm Papanamäärä kpl Havainto 1 6939362 432549 Kuusi 40 10-100 Nuori lehtipuumetsä, ruokailualue 2 6939348 432546 Kuusi 25 10-100 3 6939346 432542 Kuusi 30 10-100 Lähellä haaparyhmä 4 6939332 432539 Kuusi 40 10-100 OMT ikääntynyt kuusikko 5 6939306 432514 Kuusi 35 10-100 6 6939328 432504 Kuusi 45 10-100 7 6939330 432496 Kuusi 50 10-100 8 6939301 432496 Kuusi 60 Alle 10 9 6939237 432491 Kuusi 30 Yli 100 10 6939229 432480 Haapa 30 Yli 100 Runsaasti papanoita 11 6939223 432539 Kuusi 40 Alle 10 12 6939213 432535 Kuusi 35 Alle 10 13 6939128 432602 Kuusi 25 10-100 Mänty-koivusekametsä 7
Osa-alueiden 3 ja 4 välissä on entuudestaan tiedossa oleva liito-oravan reviiri, joka käytiin tarkistamassa. Liito-orava esiintyy edelleen kohteella. Papanoita havaittiin järeiden kuusien tyviltä (Liite 3). 4.5 Osa-alue 5 Osa-alueen 5 pinta-ala on 10 hehtaaria ja se sijaitsee Laajaniemessä Kuhnamon pohjoisrannalla (Liite 5). Alueella on liito-oravalle otollista elinympäristöä vain alueen itä- ja länsipäässä. Laajaniemestä, alueen länsipäästä löytyi liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalue, jonka pinta-ala on 2,8 hehtaaria (Ilmakuva 3, Taulukko 3). Järeästä haavasta löytyi pesäkolo rajauksen pohjoisosasta (runko 1). Lisääntymis- ja levähdysalue on kulkuyhteyksiltään pussin perällä eli ainoa kunnollinen suunta on luoteeseen Laajaniemen tilakeskuksen suuntaan. (Liite 5.1). Ilmakuva 3. Liito-oravahavaintojen sijainti ja rajaus 8
Taulukko 3. Liito-oravahavainnot osa-alue 5. N:o EUREF (P) EUREF (I) Puulaji Lpm cm Papanamäärä kpl Havainto 1 6941795 433344 Haapa 55 Yli 100 Kolo 4-5 metrin korkeudella 2 6941794 433345 Haapa 55 10-100 3 6941783 433351 Haapa 45 Yli 100 4 6941757 433360 Kuusi 35 Yli 100 Papanat kasoissa 5 6941757 433359 Kuusi 35 10-100 6 6941725 433388 Haapa 35 Yli 100 Kaksi runkoa vierekkäin 7 6941709 433405 Kuusi 40 Yli 100 Isoja papanakasoja 8 6941706 433412 Kuusi 45 10-100 Puussa suojele-säästänauha 9 6941716 433430 Haapa 20 10-100 10 6941714 433426 Haapa 30 Yli 100 Papanoita hyvin runsaasti 11 6941696 433432 Kuusi 35 10-100 12 6941629 433436 Haapa 35 Yli 100 13 6941640 433431 Kuusi 30 10-100 14 6941663 433391 Raita 40 10-100 15 6941657 433361 Haapa 45 Yli 100 16 6941823 433265 Kuusi 60 Alle 10 Riihikuusi 4.6 Osa-alue 6 Osa-alueen 6 pinta-ala on 11 hehtaaria ja se sijaitsee Markkamäen asuinalueen kupeessa (Liite 6). Alue on suurelta osin varttuvaa viljelymännikköä, mutta alueen eteläosassa on korpinen puronotko, joka on liito-oravalle otollista elinympäristöä. Myös alueen koilliskulmassa on pienialaisesti varttunutta lehtokuusikkoa, joka elinympäristönä soveltuisi liito-oravalle. Alueelta ei kuitenkaan havaittu merkkejä liito-oravasta. 9
6. Lähteet Hanski, I.K. (2006) Liito-oravan (Pteromys volans) Suomen kannan koon arviointi. Loppuraportti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto Keski-Suomen ELY-keskus: Uhanalaisten lajihavaintojen poiminta Hertta/Eliölajit tietokannasta 21.4.2016 Liukko, U-M., Henttonen, H., Hanski, I. K., Kauhala, K., Kojola, I., Kyheröinen, E-M. & Pitkänen, J. 2016: Suomen nisäkkäiden uhanalaisuus 2015 The 2015 Red List of Finnish Mammal Species. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 34 s. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim./eds.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Skoy Suunnittelukeskus Oy 2006: Äänekosken ja Suolahden taajamien laajennusalueiden luontoselvitys. 226-C7402 10
LIITE 1. Selvityksen osa-alue 1 11
LIITE 1.1. Lisääntymis- ja levähdysalueen tärkeimmät kulkuyhteyssuunnat (osa-alue 1) 12
LIITE 2. Selvityksen osa-alue 2 13
LIITE 3. Selvityksen osa-alueet 3 ja 4 14
LIITE 4. Lisääntymis- ja levähdysalueen tärkeimmät kulkuyhteyssuunnat (osa-alue 4) 15
LIITE 5. Selvityksen osa-alue 5. 16
LIITE 5.1. Lisääntymis- ja levähdysalueen tärkeimmät kulkuyhteyssuunnat (osa-alue 5) 17
LIITE 6. Selvityksen osa-alue 6 18
LIITE 7. Selvityksen osa-alueiden numerointi ja alueiden sijainti 19