HYVINVOINTIKOULU 15.11.2016 Tuomo Lukkari Kiiminkijoen koulu
KIIMINKIJOEN KOULU - 560 oppilasta - ( + 110 + 50) - talossa 300 5-8 vuotiasta lasta HYVINVOINTIKOULU - kehittämistyö aloitettu 12/2013
VIITEKEHYS MILLAINEN ON KOULU, JOSSA VOIDAAN HYVIN? Mitä hyvinvointi tarkoittaa? Mistä hyvinvointi koostuu? Mitä hyvinvoinnin tekijöitä löytyy - fyysisistä toimintaympäristöistä - toimintatavoista ja käytänteistä - sosiaalisuudesta ja ryhmädynamiikasta - osallisuudesta ja valinnan mahdollisuuksista - toisista ihmisistä ja kohtaamisista - liikunnasta ja yhdessä tekemisestä
HYVINVOINTIKOULU KOLME KESKEISTÄ ELEMENTTIÄ PALVELU- VERKKO YHTEISÖLLINEN OPPILAS- HUOLTO HYVINVOINTI -ARKI HYVINVOINTIKOULUSSA YMMÄRRETÄÄN JA EDISTETÄÄN KASVUYMPÄRISTÖJÄ LAPSEN HYVINVOINNILLE JA KEHITYKSELLE OSALLISUUTTA JA AKTIIVISUUTTA ALUEEN YHTEISTYÖTÄ JA KOLLEGIAALISTA TUKEA OPPILASHUOLLON KÄYTÄNTEITÄ
MILLAISELTA POHJALTA KEHITTÄMISESSÄ LIIKKEELLE? 1. KOULUN VIITEKEHYS JA ORGANISAATIO TUKEE KEHITTÄMISTYÖTÄ 2. HUOLTAJIEN JA OPPILAIDEN OSALLISUUS AKTIIVISTA 3. KOLMANNEN SEKTORIN TOIMIJAT MUKANA KEHITTÄMISESSÄ 4. PALVELUVERKKO MAHDOLLISTAA YHTEISTOIMINNAN 5. HYVINVOINTI JA SEN TUKEMINEN NÄHDÄÄN YHTEISENÄ TAVOITTEENA
KOULUN VIITEKEHYS JA ORGANISAATIO TUKEE KEHITTÄMISTYÖTÄ 1 Toimivat rakenteet ja käytännöt (oppilashuolto, oppimisen tuki, tiimitoiminta, toiminnan arviointi, vastuuhenkilöt, hierarkia) Henkilöstön jaksamisesta ja hyvinvoinnista huolehditaan Yhdessä tekemisen kulttuuri, mahdollisuuksia yhteisiin keskusteluihin ja aidosti yhdessä asetettuihin tavoitteisiin Kehittäminen, yhdessä tekeminen ja uudet toimintamuodot nähdään luonnollisena osana koulun toimintaa ja tavoitteita Koulun esimiehet ja johtoryhmä tukevat, ohjaavat ja kantavat vastuunsa
HUOLTAJIEN JA OPPILAIDEN OSALLISUUS AKTIIVISTA 2 Oppilaskunta ja oppilaat osallistuvat tavoitteiden, toiminnan ja sisältöjen suunnitteluun sekä toteuttamiseen Vanhempainyhdistys ja huoltajat osallistuvat tavoitteiden, toiminnan ja sisältöjen suunnitteluun sekä toteuttamiseen Huoltajien osallistuminen koulun toimintaan tehdään näkyväksi, helpoksi ja sen vaikuttavuutta kehitetään Huoltajat osallistuvat yhteisölliseen oppilashuoltoon ja sen suunnitteluun Oppilaat ja perheet ovat tietoisia hyvinvoinnistaan ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä toimivat aktiivisesti hyvinvointinsa edistämiseksi
PALVELUVERKKO MAHDOLLISTAA YHTEISTOIMINNAN 3 Alueen lasten, nuorten ja perheiden palvelut toimivat yhdessä koulun toimijoiden kanssa Palveluverkosta ja palveluihin ohjautumisesta tehdään selkeä ja kaikkien osapuolten kannalta toimiva Yhteisesti asetetut tavoitteet tukevat alueen lasten ja perheiden hyvinvointia Toimijat ja toimintakulttuuri tehdään avoimeksi ja tutuksi kaikille osapuolille Palvelusektoreiden yhteistoiminta määrittyy asiakkaiden tarpeista ja mahdollisuuksista
KOLMANNEN SEKTORIN TOIMIJAT MUKANA KEHITTÄMISESSÄ 4 Kolmas sektori mukana järjestöjen, seurakunnan, urheiluseurojen ja muiden alueella toimivien tahojen kanssa kehittämistyössä Yhteistoiminta alueen palveluverkon kanssa yhteisten tavoitteiden kautta Kolmas sektori osa yhteisöllistä oppilashuoltoa Koordinointi, tiedottaminen ja toiminta suunnitelmallista ja kumppanuuksia hyödyntävää Toteutetaan yhteistyössä koulupäivän aikaista toimintaa, kerhotoimintaa, henkilöstön toimintaa ja konsultointia sekä vapaa-ajan aktiviteetteja ja kodin ja koulun yhteistyötä tukevia
5 HYVINVOINTI JA SEN TUKEMINEN NÄHDÄÄN YHTEISENÄ TAVOITTEENA Alueen lasten ja perheiden kanssa työskentelevät löytävät kumppanuuksia ja niiden mukanaan tuomia mahdollisuuksia Toimijoiden väliset tiedonsiirrot, yhteistyö ja palvelut toteutetaan asiakkaan näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti Kaikki alueen toimijat muodostavat aktiivisen vertaisryhmän ja muodostavat perheiden hyvinvointia tukevan verkoston. Toimijat asettavat ja jakavat sekä lyhyen että pitkän aikavälin tavoitteita, joiden saavuttamiskeksi sovitaan konkreettiset askeleet Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia tuetaan sekä ennakoivan työn että korjaavien toimien avulla
HYVINVOINTIKOULUN KEHITTÄMISEN NÄKÖKULMAT KORJAAVIEN TOIMIEN TARKASTELU - Lastensuojelu - Perhetyö - Oppilashuolto PALVELUIHIN OHJAUTUMISEN KEHITTÄMINEN - Helppo tavoitettavuus - Selkeä palveluverkko - Asiakkuuden jakaminen ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ - Hyvinvoinnin tekijöiden löytäminen - Mahdollisuuksien löytäminen - Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen YHDESSÄ TEKEMISEN KULTTUURI - Toimijoiden välinen yhteistyö - Asiakkaan aktivoiminen - Turhan puuhastelun välttäminen
HYVINVOINTIKOULU KESKEISET ELEMENTIT STRATEGISET VALINNAT - Osa muuta kehittämistyötä - Painotus hyvinvointia luovassa toiminnassa - Oppilashuollon toiminnot ja lastensuojelu keskiössä PALVELUALUEEN KEHITTÄMINEN - Osa hyvinvointikeskusta - Selkeä palveluverkko - Asiakkuuden jakaminen - Tiedottaminen - Yhteiset tavoitteet TYÖYHTEISÖN TASO - Hyvinvointisuunnitelmat - Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen - Teemat ja tapahtumat - Koulun ulkopuoliset toimijat PILOTOINNIN KOORDINOINTI - Raportointi ja tiedottaminen - Kokemustieto - Koulutukset ja konsultointi - Löytöjen hyödyntäminen
HYVINVOINTIKOULUN KEHITTÄMISEN TOIMIJOITA JA SIDOSRYHMIÄ HUOLTAJAT Vanhempainyhdistys Yhteisöllinen OHR Kodin ja koulun päivät Kyselyt KAUPUNGIN TOIMIJAT Kaste-hanke Perhetyö Sosiaalityö Lastensuojelu Hyven toimijat Sikun toimijat Nuorisopalvelut Hyvinvointikeskus OHJAUSRYHMÄ SIKU + HYVE rehtorit Kaakkuri - KJK LAPSI JA PERHE KOLMAS SEKTORI MLL Perheverkko Vanhempien Akatemia Urheiluseurat KOULUYHTEISÖ Henkilöstökokoukset Oppilashuoltoryhmä Oppilaskunta Tapahtumaryhmä Pedagoginen ryhmä TVT ryhmä Turvallisuus- ja hyvinvointiryhmä AP/IP toiminta Ohjausresurssin ryhmä
MITÄ OLEMME SAAVUTTANEET? Millä tavalla lasten ja perheiden palvelut ovat parantuneet tai ovat helpommin saavutettavissa? Miten kehittämisen tulokset näkyvät koulun arjessa? Yhteisöllisen oppilashuollon suunnittelussa mukana järjestöjen ja muiden toimijoiden edustajia Resursseja ja mahdollisuuksia koulupäivän aikaiseen tukeen Oppilaiden osallisuus lisääntynyt Teemaviikot- ja tapahtumat luoneet monella tasolla positiivista ilmapiiriä Lapset puheeksi toimintamallin aloittaminen Henkilöstön saama konkreettinen apu ja konsultaatiot auttaneet jaksamaan paremmin Henkilöstön hyvinvointi heijastuu kaikkeen koulutyöhön
MITÄ OLEMME SAAVUTTANEET? Millä tavalla lasten ja perheiden palvelut ovat parantuneet tai ovat helpommin saavutettavissa? Miten kehittämisen tulokset näkyvät koulun arjessa? Lastensuojelun kanssa tehtävä yhteistyö kehittynyt Oppimisen tuen ratkaisuissa hyvinvointi ja sen tekijät lähtökohtina Löytynyt uusia tapoja vaikuttaa ja käyttää vahvuuksia Oppilashuolto ja turvallisuusasiat enemmän yhteisiä Opetustoimen ja kaupungin strategiat tutummiksi Avattu yhteistyö luo monia mahdollisuuksia Keinovalikoima monipuolistunut Hyvinvoinnin lisääntyminen vaikuttaa viihtyvyyteen, oppimiseen ja turvallisuuteen Kokemuksellisen hyvinvointitiedon tutkimuksen hyödyntäminen
MITÄ OLEMME SAAVUTTANEET? Millä tavalla lasten ja perheiden palvelut ovat parantuneet tai ovat helpommin saavutettavissa? Miten kehittämisen tulokset näkyvät koulun arjessa? Monipuolinen toiminta ja yhteiset tavoitteet kolmannen sektorin ja hyven toimijoiden kanssa Alueen lasten ja perheiden palveluiden koordinointi järjestöjen kanssa Palveluihin ohjautuminen muuttunut selkeämmäksi Kumppanuuksia sosiaalityön kanssa Esteitä korjaavien toimien käyttämiseen saatu vähenemään Yhdessä tekemisen tuntu Vahvistus totuudelle, että mikään ei korvaa välittävää aikuista
MITÄ OLEMME SAAVUTTANEET? Millä tavalla lasten ja perheiden palvelut ovat parantuneet tai ovat helpommin saavutettavissa? Miten kehittämisen tulokset näkyvät koulun arjessa? KÄYTÄNNÖN ESIMERKKI ITÄINEN SIKU-HYVE - JOHTORYHMÄ - Foorumi asioiden etenemiselle ja kehittämiselle - Operatiivinen johtaminen - Ydinryhmä koulun, nuorisopalvelujen ja hyvinvointikeskuksen esimiehistä - Konsultointien, koulutuksien ja yhteistyön rakentumisen kannalta avaintekijä
MITÄ OLEMME SAAVUTTANEET? Millä tavalla lasten ja perheiden palvelut ovat parantuneet tai ovat helpommin saavutettavissa? Miten kehittämisen tulokset näkyvät koulun arjessa? KÄYTÄNNÖN ESIMERKKI HYVINVOINTIVIIKOT - Yhden koulun teemaviikosta alueen toimintakulttuuriksi - Mukana alueen toimijoita, seurakunta, järjestöjä, hankkeita, huoltajia, ikäihmisiä - toimintaa ja yhteistyötä eri yksiköissä ja kaikille alueen asukkaille (toimintakalenteri)
HYVINVOINTIKOULU LAAJENEE - MITKÄ OVAT KESKEISET ONNISTUMISEN EDELLYTYKSET? Aito halu ja motivaatio kehittää palveluita ja toimintoja oppilaan ja perheen näkökulmasta Hyvinvointiajattelun kehittäminen Oman yksikön mahdollisuuksien hyödyntäminen Strateginen ohjaus ja esimiesten tuki Oppilaiden osallisuuden hyödyntäminen Järjestöjen, yhteistyökumppaneiden ja muiden toimijoiden antamat mahdollisuudet Huoltajien mukaan ottaminen Rohkeus, reiluus ja vastuullisuus
MITEN ETEENPÄIN - TOIMINNAN HIERARKIA o Järjestäjän tason toimintamallit ja palvelujärjestelmä Keskitetyt ja alueelliset palvelut Ei yhteistyötä, vaan yhdessä tekemistä Koulutukset ja tuki Yhteisesti sovitut pelisäännöt ja linjaukset Hallinnon mukauttaminen palvelujen järjestämisen kanssa tarkoituksenmukaiseksi Viranomaisyhteistyön toteuttaminen (kuntakokeilu) Koulun tason toimintamallit ja palvelujärjestelmä Lähi- ja tukipalvelut, palvelukartta ja ohjautuminen Koko koulun taso, ei pelkästään oppilashuollon agendalla Huoltajien ja oppilaiden osallisuus Koulun omaleimaisuus, mahdollisuudet ja tarpeet SOTE uudistus mikä muuttuu?
Oppiaineista vaikeimman elämisen taidon opit vain elämällä: erehtymällä ja etsimällä. (Maaria Leinonen)