Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena. terveydenhoitaja Johanna Moilala

Transkriptio

1 Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena terveydenhoitaja Johanna Moilala

2 Mikä on hyvinvointineuvola? Hyvinvointineuvolan ideana on toimia kuin pienten kuntien palveluiden; saman katon alla, josta löytyy eri työntekijöitä lasta odottavien ja pikkulapsiperheiden tueksi heidän eri elämänvaiheissaan! Matalan kynnyksen palvelut! Lähettämiskäytäntöä paikasta toiseen mahdollisimman vähän tai ei ollenkaan! Perheet keskiössä, heidän ehdoilla toimitaan! Kumppanuus- yhteistyö perheiden ja muiden toimijoiden kanssa.

3 Miksi hyvinvointineuvoloita? Valtiovallan ohjeistus: Kaste Lasten Kasteen tavoitteet: lasten, nuorten ja perheiden palveluja kehitetään kokonaisuutena tuki tuodaan lasten ja nuorten kehitysympäristöihin ongelmien ehkäisy, varhainen tuki ja nopea puuttuminen tiivis yhteistyö eri hallinnonalojen ja toimijoiden kesken laaja hyvinvointivastuu kaikessa päätöksenteossa Perhekeskukset, hyvinvointineuvolat ja moniammatilliset palveluverkostot ovat esimerkkejä varhaisen tuen palvelumalleista.

4 Lapset, nuoret ja lapsiperheet, Oulu Sivistys ja kulttuuri Hyvinvointi Lapset, nuoret ja lapsiperheet: Lasten tukeminen kasvu- ja kehitysympäristöissä Aktiivinen ja osallistuva lapsi, nuori ja perhe Uudenlaisten hyvinvointirakenteiden luominen Hyvät ennaltaehkäisevät peruspalvelut Asiakas- ja perhelähtöinen poikkitoiminnallinen palvelumuotoilu Alueelliset, hyvinvointia edistävät ja monituottajamalliin perustuvat palvelut Syrjäytymisen ja eriarvoistumisen ehkäisy Nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuun toteutuminen Tuen painopisteen siirtäminen kevyempiin palveluihin Hyvinvointiarviointi - Vaikuttavuuden arviointi Lastensuojelun piiriin tulevien osuus alle 18- vuotiaiden ikäluokasta laskee Lasten ja nuorten raskaimpien palveluiden kustannukset ( /alle 18v) vähenevät asteittain.

5 Oulun tavoitteet ja kärkihankkeet Lasten tukeminen kasvu- ja kehitysympäristöissä, uudenlaisten hyvinvointirakenteiden luominen v Hyvinvointikoulun toimintamallin kehittäminen Lasten tukeminen kasvu- ja kehitysympäristöissä, aktiivinen ja osallistuva lapsi, nuori ja perhe v Sähköisten palveluiden ja hyvien käytänteiden kartoittaminen ja vakiinnuttaminen osana digitaalisen agendan valmistelua, huomioiden sikun ja hyven arkkitehtuurien yhdistäminen Pääpaino: alueellisen hyvinvoinnin palvelutarjottimen luominen/ yhdistäminen Hyvät ennaltaehkäisevät peruspalvelut, asiakas- ja perhelähtöinen poikkitoiminnallinen palvelumuotoilu v Osallisuuden rakentaminen osaksi alueellista toimintaa v Alueellisen perheiden palveluiden mallin kehittäminen Syrjäytymisen ja eriarvoistumisen ehkäisy, nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuun toteutuminen v Koulutus- ja yhteiskuntatakuun toteuttamiseen liittyvät toimenpiteet v Kehitetään lastensuojelullisista syistä kokopäivähoitoon sijoitettujen lasten perheiden palveluja v Laitoksiin sijoitettujen lasten kotiutukset aloitetaan suunnitellusti ja kotiutumista vahvistavia palveluita kehitetään (kotiutussuunnitelma ja vastuutyöntekijä)

6 Mikä tavoite hyvinvointineuvolalla on? Perheen voimavarojen vahvistaminen -> perheen hyvinvoinnin ja osallisuuden lisääminen. Asiakkaan / perheen palveluprosessin nopeuttaminen. Päällekkäisten palvelujen poistaminen ja työn tehostaminen työparityön avulla. Syrjäytymisen ja ongelmien ennaltaehkäisy!

7 Ketä hyvinvointineuvolassa työskentelee? Terveydenhoitajat Neuvolalääkärit Perhetyöntekijät Perheterapeutit Neuvolan isätyöntekijä Neuvolapsykologit Perheneuvola Sosiaalityöntekijät Fysioterapeutit Toimintaterapeutit Puheterapeutit Sairaanhoitajat, A-klinikalta Päiväkotien henkilökunta Srk työntekijät

8 Mitä työmuotoja hyvinvointineuvolassa käytetään? Yksilökäynnit Työparityöskentely Kotikäynnit Verkostopalaverit Ryhmät Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa (mm. srk, mll, yhden vanhemman liitto, Oulun ensi- ja turvakoti, martat...) erityisesti ryhmien järjestämisessä!

9 Mitä hyötyä hyvinvointineuvolasta on ollut? Perheiden voimavarojen ollessa vähissä, perheet ovat saavat avun omasta tutusta neuvolasta -> matalan kynnyksen tuki! Perheiden osallisuus ja tuen ja toiminnan tavoitteellisuus sekä arviointi on tehostunut hyvinvointineuvolan toiminnassa. Asiakkaan palveluprosessi on nopeutunut ratkaisevasti -> voidaan turvata intensiivinen tuki ja auttaa varhaisessa vaiheessa ehkäisten ongelmien vaikeutumista. Tunnistaminen on helpottunut eri seulojen (voimavarakartoitus, päihdekysely, väkivaltalomake, mielialaseula, masennusseula...) avulla.

10 Yksin tekemisestä yhdessä tekemiseen. Työparityö on lisääntynyt huomattavasti. Moniammatillinen työyhteisö ja työparityö ovat helpottaneet ongelmien tunnistamisessa ja mahdollisuus konsultointiin on helpottunut. Päällekkäisen työn tekeminen vähentynyt! Työssä jaksaminen on lisääntynyt, kun mahdollisuus auttaa perheitä heidän ongelmissaan on helpottunut -> Ei tarvitse yksin miettiä mitä

11 KIITOS! YHTEYSTIEDOT: Marita Väätäinen terveydenhoitaja