POTILAAN KOKEMUS PSYKOOSISTA JA AUTETUKSI TULEMINEN: KOKEMUKSISTA TUOTETTU TIETO MIELENTERVEYSHOITOTYÖHÖN Kaisa Koivisto, TtT, Yliopettaja Oulun seudun ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
ESITYS: Esitys perustuu väitöskirjaani KOETTU HALLITSEMATON MINUUS PSYKOOTTISEN POTILAAN HOITOTYÖN LÄHTÖKOHDAKSI JA AIHEESTA KIRJOITTAMIINI JULKASUIHIN, ESITYKSIIN JA OMAAN YMMÄRRYKSEENI TÄLLÄ HETKELLÄ
TAUSTAA: Oma kokemus psykoosia kokevien ihmisten hoidosta Gradu tutkimus hoitajien käsityksistä Mielenterveysalan opettajana toimiminen Tutkimuksen tekeminen tekeminen uuden tiedon ja näkökulman tuottaminen - hoitotyön Perinteinen psykiatrinen hoitotyö Aikaisempien tutkimusten tuottama tieto
PSYKOOSIN (SCH) LIITTYVÄT NÄKÖKULMAT: LÄÄKETIETEELLINEN NEUROPSYKOLOGINEN/ KOGNITIIVINEN YKSILÖPSYKOLOGINEN/ PSYKOANALYYTTINEN VUOROVAIKUTUKSELLINEN/ PERHETERAPEUTTINEN FENOMENOLOGINEN/ KOKEMUKSELLINEN/ NARRATIIVINEN HOITOTIETEEN/ HOITOTYÖN NÄKÖKULMA
TUTKIMUKSEN TAUSTAA Humanistinen / psykologinen /fenomenologinen näkemys (Rogers 1979, Rauhala 1996, Perttula 2006) Käsitän ihmisen kokemuksellisena omalla tavallaan itseään ilmaisevana, ymmärtävänä ja tulkitsevana henkilönä kokonaisvaltaisesti itseen, muihin ja omaan elämäntilanteeseen suhteutuneena Tutkimuksen eettiset kysymykset Hoitotyön näkemys perustuu myös ihmisen kokonaisvaltaisuuteen ja elämäntilanteeseen
KOKEMUS (Rauhala Lauri) Kokemusmaailma = yksilön subjektiivinen sisäinen reaalinen että ideaalinen elämäntilanne (todellisuus) Kokemisen laadut tunne, tieto, tahto, intuitio, usko, uskomus ja epätavalliset kokemukset (vrt. Perttula tunne, intuitio, usko ja tieto) Kokemus syntyy, kun ihmisen tajunnallinen toiminta valitsee kohteensa ja hän kokee elämyksiä elämyksissä kohde ilmenee jonakin, eikä kohde ole enää merkityksetön, vaan se tarkoittaa jotakin
KOKONAISVALTAINEN IHMINEN (RAUHALA)= IHMISEN OLEMUSPUOLET = YKSEYS NIMELTÄ IHMINEN TAJUNNALLISUUS: Merkitysten kehkeytyminen, niiden keskinäisiin suhteisiin asettuminen ja niiden muuttuminen KEHOLLISUUS: Elämää toteuttavien ja ylläpitävien orgaanisten prosessien kokonaisuus SITUATIONAALISUUS: Ihmisen (tajunnallisuuden ja kehollisuuden) suhteutuneisuutta elämän tilanteeseen = kaikki se, mihin ihminen joutuu suhteeseen
TUTKIMUSPROSESSI Tutkimuksen tarkoitus oli kuvailla aikuisten potilaiden todellisuutta (kokemuksia) psykoosista ja autetuksi tulemisesta psykiatrisen sairaalahoidon aikana Tutkimuksen lähestymistapa oli fenomenologia Keräsin aineiston haastattelemalla erilaisia psykooseja kokeneita, niistä selviytyneitä tai selviytymässä olevia 25-57 -vuotiaita potilaita Nauhoitin haastattelut, auki kirjoitin ne ja analysoin Giorgin ja Perttulan aineiston analyysi menetelmällä Väitöskirja on artikkeli julkaisu
KOETTU HALLITSEMATON MINUUS PSYKOOTTISEN POTILAAN HOITOTYÖN LÄHTÖKOHDAKSI TUTKIMUSTULOKSET: A) POTILAAN KOKEMA HALLITSEMATON MINUUS B) POTILAAN KOKEMA AUTETUKSI TULEMINEN C) POTILAAN KOKEMA ITSEHALLINTA HOITOTYÖN TAVOITTEENA
A. POTILAAN KOKEMA HALLITSEMATON MINUUS: Herkistyneisyys itsen ja muiden suhteen Omaisten tärkeys ja merkityksellisyys KOKONAISVALTAINEN JA UUVUTTAVA EMOTIONAALINEN JA FYYSINEN MINÄN MUUTTUMISEN JA ITSEHALLINNAN MENETYKSEN TUNNE Vaihteleva ja vaikea selviytyminen jokapäiväisessä elämässä
B. POTILAAN KOKEMA AUTETUKSI TULEMINEN Tarkoitti haavoittuvuudelta suojaamisesta, itsehallinnan ja tietoisuuden lisääntymistä siten, että potilaan voimaantumista ja selviytymistä tuetaan Autetuksi tuleminen oli helpottavaa ja välttämätöntä Auttaminen sisälsi autetuksi tulemista edistäviä ja estäviä tekijöitä ja terapioita/interventioita Auttaminen jäi jäsentymättä potilaan sisäisen tilan kokemuksiin ja hallitsemattomuuden sekä muuttumisen tunteisiin suhteessa tarjottuihin hoito toimintoihin Hoidon tuloksena suhtautuminen nykytilaan oli toiveikas, mutta suhtautuminen tulevaisuuteen varauksellinen
B. AUTETUKSI KOKEMA AUTETUKSI TULEMINEN: Ongelmana hoidossa oli hoidon suunnittelemattomuus ja satunnaisuus Systemaattisuutta oli enemmän silloin, kun potilaat kykenivät sitä itse vaatimaan Hoitajien ammattitaitoa pidettiin tärkeänä ja heiltä odotettiin aktiivisempaa kiinnostusta potilaan tilanteeseen
B. AUTETUKSI TULEMINEN: Johtopäätöksenä näistä oli, että hoitotoimintojen systemaattinen integrointi potilaan sisäiseen tilaan hoitajien avustamana jäi tekemättä Täten tässä tutkimuksessa auttaminen jäi jäsentymättömäksi ja usein liittymättä potilaan sisäiseen tilaan Systemaattiset interventiot olivat merkityksellisiä, niitä kuitenkin oli suhteellisen vähän
C. POTILAAN KOKEMA ITSEHALLINTA JA TIETOISUUS HOITOTYÖN TAVOITTEENA I. HAAVOITTUVUUDELTA SUOJAAMINEN: AKUUTTIVAIHEEN HOITO II KOKEMUKSELLINEN ITSEHALLINTA JA TIETOISUUS ITSELLE TAPAHTUVISTA ASIOISTA JA SELVIYTYMINEN III VOIMAANTUMINEN
HAASTEET MIELENTERVEYSHOITOTYÖLLE: Potilaslähtöisen/ kokemuksellisuuteen perustuvan hoidon toteuttaminen ja dokumentointi perustuen: Yhteiset merkitykset, joita pyritään ymmärtämään Ihmisellä on tajunnallinen, luontainen kyky ymmärtää itseään ja elämäänsä. Psyykkinen ja henkinen toimintatapa: psyykkinen merkityksellistää elämän tilannetta ilman kieltä, käsitteitä ja sosiaalisesti jaettuja merkityksiä. Henkisen toiminnassa elämän tilanne merkityksellistyy kielen ja siihen liittyvän sosiaalisen maailman läpäisemänä. Henkisen avulla voi käsittää ainakin jotakin siitä, miten toiset ihmiset ymmärtävät tai voi kuvata kokemuksiaan toisille. Myös nykyelämän arkinen toiminta edellyttää kykyä luoda käsitteitä ja operoida niiden välisillä suhteilla (Perttula 2006) = Henkisen yleistävää tomintaa
HAASTEET MIELENTERVEYSHOITOTYÖLLE: Rauhala puhuu myös henkisen yksilöllistävästä toiminnasta, jonka avulla ihminen pystyy tiedostamaan itsensä ja tajuamaan oman ymmärtämisensä tarjoaa perustan arvioida omaa toimintaa ja myös terveyttään Psykoterapiassa työskennellään ihmisen kokemusmaailman parissa ja pyritään sen selkiyttämiseen ja rikastamiseen, miksei myös mielenterveyshoitotyössä
HAASTEET MIELENTERVEYSHOITOTYÖLLE: Holistisuus: 1. Psykososiaaliset vahvuudet näyttävät olevan ratkaisevia tekijöitä, kun halutaan ymmärtää, kuka pysyy terveenä ja miksi, toimivat puskureina mielenterveyden ongelmille 2. Tutkimuksessani potilaat ilmaisivat toivoa, tahdonvoimaa, päämäärään pyrkimistä ja huolta itsestä sekä muista. Näitä vahvuuksia tulisi löytää ja tukea enemmän. 3. Itserefleksiiviset kyvyt ovat ihmisen vahvuuksien ytimenä: Bandura (2001) todennut: Tietoisuus on se henkisen elämän substanssi, joka ei ainoastaan tee elämästä henkilökohtaisesti hallittavaa vaan myös elämisen arvoista
HAASTEET MIELENTERVEYSHOITOTYÖLLE: 4. Neuroimmunologinen tutkimus osoittaa, että ihminen, jolla on luottamusta ja katteellista toivoa elämän vaikeuksien yhteydessä - hänen kykynsä muodostaa immuunipuolustus on parempi kuin sellaisen, jolta puuttuu toivoa 5. Myönteisillä tunteilla merkitystä ajatteluun ja kykyyn toimia, edistää kognitiivista joustavuutta ja kykyä omaksua erilaisia näkökulmia, itsehallinnan lähde ja voimavara 6. Usko omaan kykyyn säädellä tunne kokemuksiaan vaikuttaa esimerkiksi masennuksen määrään 7. Stressin ja sydänsairauksien yhteys merkityksellinen 8. Vuorovaikutuksen (positiivisen) tulisi olla fenomenologisesti merkityksellinen potilaalle = hoitotoiminnot liittyvät potilaan kokemaan elämän tilanteeseen ja sisäiseen
AGE BENE VOIMAANTUMINEN JA LUOVUUS OSALLISTUMINEN JA KYVYKKYYS KIITOS KUULIJOILLE OIKEIN HYVÄÄ KEVÄTTÄ JA KESÄN ODOTUSTA