Kokemuksen tutkimus suomalaisessa yliopistojärjestelmässä niin kuin sen olen kokenut

Transkriptio

1 Kokemuksen tutkimus suomalaisessa yliopistojärjestelmässä niin kuin sen olen kokenut Prof. Juha Perttula (LaY) Kokemuksen tutkimus seminaari, Oulu,

2 (1) Perusta Psykologian peruskoulutus Jyväskylän yliopistossa

3 (2)Jatko Psykologian jatko-opiskelijana Fenomenologisen psykologian kehittelyä

4 (3) Pysähdys 1997 Väitöskirjan esitarkastus (A. Giorgi) En olekaan fenomenologi. Mikä sitten?

5 (4) Lapin yliopistossa I Psykologian professorina Kansallisena fenomenologisen metodin asiantuntijana Psykologikoulutus pohjoiseen!

6 (5) Lapin yliopistossa II 2004 Soveltavan psykologian koulutus psykologisempi kuin psykologikoulutus Kokemuksen tutkimuksen sovelluksia

7 Mitä nyt ajattelen kokemuksen tutkimuksesta Mikä tekee tutkimuksesta kokemuksen tutkimusta? kokemus on tajunnallista merkityksenantoa todellisuudelle tutkijan ja kohteen kuuluminen samaan koetun todellisuuden piiriin [empiirisen] kokemuksen tutkimuksen metodina tajunnallista merkityksenantoa [toisten] tajunnalliselle merkityksenannolle antava tutkija.

8 Teoreettista taustaa kokemuksen ymmärtämiseksi Tajunnallisuus on toimintaa Tajunnallinen toiminta ~ suuntautumista kohteeseen Intentionaalisuus ~ kohde selvä Epäintentionaalisuus ~ kohde epäselvä Mielellisyys tarkoittaa kaikkea tajunnallista toimintaa

9 Teoreettista taustaa kokemuksen ymmärtämiseksi Tajunnallinen toiminta merkityksellistää kohteensa/ymmärtää kohteitaan Kokemus on aina [merkitys]suhde Kokemuksen rakenteeseen sisältyy tajuava subjekti JA tajuamisen kohde

10 Miten käsitteellistää tajuamisen kohteita osana kokemusta? Todellisuus ~ kaikki kohteet yhdessä, jotka ovat mahdollisia kenen tahansa ihmisen tajunnallisen toiminnan kohteiksi todellisuus on kokemuksen kannalta teoreettinen [abstrakti] käsite ~ kukaan ei oikeasti [reaalisesti] elä todellisuudessa, mutta kuka tahansa voi elää todellisuudessa, koska hän on ihminen

11 Miten käsitteellistää kohteita osana kokemusta? Miten ihmisen todellisuutta voi jäsentää? ~ Mistä kaikesta ihmisellä voi olla kokemuksia? Ideaalinen todellisuus Aineellinen todellisuus Elämänmuodollinen todellisuus Kehollinen todellisuus

12 Ideaalinen todellisuus Koettu todellisuus tajunnallisen toiminnan kohteena. Itsetietoisuus/itsereflektiivisyys [kuvitteleminen, muisteleminen ym] Tämä todellisuus laajenee kuin spiraali: jonkun joksikin ymmärtäminen [kokemus] tajunnallisen toiminnan suuntautuminen siihen [kokemus uusi kohde] sen joksikikin ymmärtäminen [uusi kokemus] tajunnallisen toiminnan suuntautuminen siihen [uusi kokemus uusi kohde]

13 Aineellinen todellisuus Ihmiskehon ulkopuoliset kohteet, joihin ihmisellä voi olla aistimellinen suhde Kohteiden fysikaalinen aika- ja paikkaluonne

14 Elämänmuodollinen todellisuus Niitä ihmisten välisiä elämisen sääntöjä, periaatteita, tapoja ja käytänteitä, joiden mukaan ihmisyhteisöjen elämä toteutuu Näiden kohteiden jäsentäminen edellyttää ihmisen sosiaali-, yhteiskunta- ja kulttuuritieteellistä käsitteellistämistä

15 Kehollinen todellisuus Koettavissa oleva ihmisen elävä ruumis # elämän antava orgaaninen keho [elin- ja aivotoiminnot] ~ elämä Orgaaninen keho ei kuulu kokemuksen rakenteeseen [vaikka on jokaisen kokemuksen edellytys], elävä ruumis voi kuulua Elävä ruumis osoittaa ihmiselle paikan, josta käsin [ehkä] kaikki suuntautuminen todellisuuteen [ja sen ymmärtäminen] tapahtuu Elävä ruumis on paikka, jossa ihminen kokee

16 Ihmisestä persoonaan Reaalisesti [aktuaalisesti] [ oikeasti ] ihmisen tajunnallinen toiminta kohdistuu täsmälleen ja vain tiettyihin todellisuuden kohteisiin Tämä ihminen ei ole enää ihminen yleensä, kuka tahansa, vaan yksittäinen elävä ihminen ~ persoona

17 Todellisuudesta elämäntilanteeseen Elämäntilanne = situaatio = kohteiden kokonaisuus, johon persoona on suhteessa Elämäntilanne on yksilöllinen, kullakin persoonalla omansa Elämäntilanne on persoonalle läpeensä jo totta ja jo todellinen (ei abstrakti eikä potentiaalinen) Elämäntilannetta voi jäsentää esim. elämänalueiksi ja edelleen aiheiksi

18 Miten käsitteellistää tajuavaa subjektia osana kokemusta? Tajuava subjekti ~ persoonan tajunnallinen toiminta kaikki elämäntilanteeseen sisältyvä tarkoittaa persoonalle jotakin Psyykkinen ja henkinen tajunnallinen toiminta (Rauhala) Aiheeseen uppoutunut ja rakentava elämäntilanteen ymmärtäminen (JP)

19 Psyykkinen toiminta Tajunnan sisäistä virittyneisyyttä Ei käytä kieltä eikä muita sosiaalisia symboleja Luo suoran ja välittömän suhteen aiheisiin Ei mahdollisuutta itsetiedostukseen Ei mahdollisuutta asettaa elämäntilanteen ymmärtämistä tarkastelun kohteeksi

20 Henkinen toiminta Henkinen yleistävä Ymmärtää kielen avulla ja läpäisemänä Mahdollistaa ajattelemisen, teoretisoinnin ja tiedollisen vuorovaikutuksen persoonien välillä Mahdollistaa näkökulmien vaihtamisen, asioiden tarkastelemisen useilta kannoilta

21 Henkinen toiminta Henkinen yksilöllistävä Muutoin kuin psyykkinen, mutta mahdollisuus itsetiedostukseen [persoona kykenee tajuamaan oman ymmärtämisensä] Persoona voi tajuta kokevansa psyykkisen kaltaisia kokemuksia Nämä kokemukset eivät jätä rauhaan, ellei myös toimi niiden mukaisesti?

22 Aiheeseen uppoutunut ymmärtäminen Kehkeytyy välittömästi tietystä aiheesta. Suhde aiheeseen on pakottava. Ymmärtää juuri tätä Persoona tulee aiheen vaikutetuksi Toteutuu psyykkisessä ja henkisen yksilöllistävässä toiminnassa

23 Rakentava ymmärtäminen Ottaa etäisyyttä aiheeseen, irtautuu aiheen pakottavuudesta, muokkaa aihetta tarkoituksellisesti persoonalle sopivaksi Ymmärtäminen suhteellistuu. Persoona voi ymmärtää aiheen niin tai näin tai noin. Voi olla erimielinen itsensä kanssa, löytää erilaisia näkökulmia samaan asiaan. Antaa mahdollisuuden ymmärtää persoonan haluamalla ja tarvitsemalla tavalla Tuo ymmärtämiseen [myös typistävän ja yksinkertaistavan] vapauden.

24 Rakentava ymmärtäminen On elämänmuodon (ihmisten välisten sääntöjen, tapojen jne) läpäisemää ymmärtämistä Ymmärtämisen apuna elämäntilanteessa tarjolla olevia elämänmuodollisia merkitysrakenteita Mahdollisuus tulla ymmärretyksi, kuulua persoonien jakamaan maailmaan, ymmärtää toisia Kokemusten narratiivinen ja diskursiivinen luonne

25 Neljä kokemuslaatua Aiheeseen uppoutunut ymmärtäminen Tunne (tunteva ymmärtäminen) Intuitio (intuitiivinen ymmärtäminen) Rakentava ymmärtäminen Tieto (tietävä ymmärtäminen) Usko (uskova ymmärtäminen)

26 Mikä tekee kokemuksesta tunteen? Kehkeytyvät psyykkisessä toiminnassa Eivät vaadi muodostuakseen kieltä eivätkä muita kulttuurisia symboleja Eivät edellytä aiheita etäännyttävää tajunnan toimintaa Eivät edellytä rakentavaa ymmärtämistä

27 Mikä tekee kokemuksesta tunteen? Kehollinen elämäntilanne ihmisen ensisituaatio [ensimmäinen paikka, jossa kokea]. Keho on tunteen elämäntilanteellinen alkupiste Tunne on [aina aluksi] kehotunne; tunne saa [aina aluksi] aiheensa persoonan kehosta [elämäntilanteena] Elämyksellisesti persoona voi tulkita, että kehoni tuntee ja on siinä herkkä ja taitava # oma keho on elämäntilanne, jota persoona ymmärtää tunteina Oman kehon ulkoistaminen supistaa persoonan tunne-elämää

28 Mikä tekee kokemuksesta tunteen? Tunne auttaa persoonaa sopeutumaan [sulautumaan, kiinnittymään] aiheeseen [tulemaan aiheen kanssa ehyeksi kokonaisuudeksi] Tunteva ymmärtäminen tekee lisäymmärryksen tarpeettomaksi Tunne häviää tehtävänsä tehtyään [eli kun aihe tuli ymmärretyksi]. Persoona on valmis elämään eteen päin, kohtaamaan uusia asioita

29 Mikä tekee kokemuksesta Tunnetihentymä tunteen? Koostuu useammasta [tarkasti ajatellen peräkkäin muodostuvasta] tunteesta 1. tunne muodostaa ideaalisen aiheen, johon suhteessa 2. tunne muodostuu jne. elämyksellisesti hankala erottaa tunteet toisistaan. Tuntuvat yhdeltä? tunnetihentymä aktivoi henkiseen toimintaan

30 Mikä tekee kokemuksesta intuition? Intuitio on tunteen tapaan aiheeseen uppoutunut ja nykyhetkeä merkityksellistävä kokemuslaatu Ovatko intuitioon sisältyvät aiheet laajempia/kokonaisempia kuin tunteiden aiheet? Toisin kuin tunne, intuitioon sisältyy kyky itsetiedostukseen tunteva ymmärtäminen ei voi tiedostaa tunnetta, mutta intuitioiminen voi tiedostaa intuition Tunteet muodostuvat psyykkisessä, intuitiot henkisen yksilöllistävässä toiminnassa

31 Mikä tekee kokemuksesta intuition? Intuitioon kuuluva itsetiedostus ilmenee persoonalle kokemuksellisena varmuutena Varmuus on intuitiossa läsnä kokemuksen muodostumisen alusta saakka. Intuitio kokemuslaatuna ei täydenny epävarmasta varmaksi, vaan yhdenlaisesta varmuudesta [rakenteellisesti kehittymättömästä] toisenlaiseksi [rakenteellisesti täydentyneemmäksi] varmuudeksi Persoona kokee varmuudeltaan eri tasoisia intuitioita

32 Mikä tekee kokemuksesta intuition? Intuitio itsetiedostuksensa ansiosta ohjaa persoonaa toimimaan intuitionsa mukaisesti Intuitiot yksilöllistävät persoonaa Persoonan henkiseen olemukseensa kasvaminen ~ intuitiivisen itsetiedostuksen ottamista vakavasti osana elämäntilanteen ymmärtämistä

33 Mikä tekee kokemuksesta intuition? Intuitio myös inhimillistää [tekee ihmiseksi] persoonaa? Intuition aiheet koskevat yleisinhimillisyyttä, esim. arvoja? silloin intuitio vahvistaa ihmisten yhteisymmärrystä ja yleisinhimillistä velvoittavuutta Intuitio ilmentää persoonalle (ilman kieltä), mitä on elää ihmisenä ja miten olen samanlainen toisten ihmisten kanssa Intuition intersubjektiivisuus on kokemusta persoonien vastavuoroisesta tuttuudesta, itsen ja toisten samuudesta sekä näiden varmuudesta

34 Mikä tekee kokemuksesta tiedon? Tietoa kokemuksina on henkisen yleistävän toiminnan ansiosta Tieto edellyttää kykyä etäännyttää uppoutuneessa ymmärtämisessä muodostuneita kokemuksia Tiedon aihe on läpikäynyt yhden tai useita [henkisen toiminnan] etäännyttämisiä

35 Mikä tekee kokemuksesta tiedon? Kaikki tiedon aiheet ovat persoonan oman tajunnallisen rakennustyön tulosta Tieto merkityksellistää nimenomaan persoonan tajunnallisesti rakentamia aiheita [eli ideaalista elämäntilannetta]

36 Mikä tekee kokemuksesta tiedon? Tieto kokemuslaatuna on monensisältöistä ja muuttuvaa Tiedolta puuttuu tunteen ja intuition varmuus Tietävän ymmärtämisen [rakentava] luonne tekee tiedosta perinteisessä merkityksessä subjektiivisen kokemuslaadun Tavat tietää tekevät persoonista keskenään erilaisempia kuin tavat tuntea tai intuitioida

37 Mikä tekee kokemuksesta tiedon? Tiedon [perinteisesti omaksuttu] kriteeri, joka perustuu tietämisen jaettavuuteen Pitää osata sanoa, mihin aiheeseen mikin käsite viittaa [~ operationalisointi] Ihanteena ollut, että kaikki käyttävät samasta aiheesta samaa käsitettä [sanaa] Tiedon varmuus on perustunut [kielellisiin] sosiaalisiin sopimuksiin. Varmuus murenee, jos kaikki eivät noudata sopimuksia

38 Mikä tekee kokemuksesta uskon? Tiedon tapaan usko on rakentavaa ymmärtämistä ja saa aiheensa ideaalisesta elämäntilanteesta Sellaisena myös usko on hyvin subjektiivinen kokemuslaatu Erot tietävän ja uskovan kokemuslaadun välillä ovat hankalia jäsentää

39 Päätteeksi ohjeita teille, suomalaiset kokemuksen tutkijat Älä ala filosofiksi, ellet ole filosofi Tee empiiristä tutkimusta riittävän pienillä aineistoilla Luo teoriaa, vähitellen ja systemaattisesti Kirjoita ja julkaise paljon ja englanniksi Verkostoidu myös kansainvälisesti Älä puuhastele; toimi määrätietoisesti olematta ehdoton

40 Mikä tekee kokemuksesta uskon? Kirjoitettu [ja kerrottu] kieli on uskon ja tiedon yhteinen kieli Ilman sitä, uskoa ja tietoa kokemuksina ei ole [hyväksytä] Näiden kokemuslaatujen totuus perustuu jaettavissa olevaan ymmärtämiseen