1/13 Paununpolku 7 45360 Valkeala puh. 0400 703137 s-posti kari.pyykko@pp1.inet.fi KUNTOTARKASTUSRAPORTTI Tarkastuskohde: Omakotitalo osoitteessa Nirvistentie 81 45740 Kuusankoski Aika: 26.9.2016 klo 9.00-12.10 Läsnä: Kari Pyykkö kuntotarkastaja Toimeksiannon tarkoitus: Tarkastuksella haluttiin selvittää rakennuksen kunto kiinteistökauppaa varten. Tarkastuksessa paneuduttiin ensisijaisesti mahdollisiin rakenteellisiin vikoihin ja kosteusvaurioihin. Rakenteiden pintavaurioihin (asumisesta tulleet kolhut, kulumat, yms.) ei kiinnitetty huomiota.
2/13 Tarkastuksen tilaaja: Tuomo Jormakka (Kymenlaakson ulosottovirasto) Tarkastustapa ja apuvälineet: Tarkastus suoritettiin silmämääräisesti, jonka lisäksi keittiö, wc/suihkutila, yläkerran wc/suihkutila ja paikoin myös muiden huonetilojen lattioita ja seinien alaosia tarkastettiin Gann Hydrotest LG 3 kosteusmittarilla ja Gann B 50 pintailmaisimella, joilla kosteutta voidaan havainnoida n. 30-50 mm syvyydestä yhtenäisessä rakenteessa. Tarkastusolosuhteet ja rajaukset: Rakennus oli kalustettu, mutta asumaton (ei tietoa kuinka kauan asumatta). Lämpötila oli n. 12 o C ja sää oli aurinkoinen. Omistaja ei ollut paikalla. Kuntotarkastusmenettelyyn normaalisti kuuluvaa omistajan kanssa pidettävää aloituspalaveria, jossa käydään läpi mm. omistajan tiedossa olevat talossa tapahtuneet mahdolliset vesivahingot ja tiedossa olevat kosteusvauriot, ei voitu pitää. Talossa ei ollut sähköjä eikä vesi ollut päällä, mistä johtuen sähkölaitteiden ja vesijohtojen toimintaa ja pitävyyttä ei voitu tarkastaa. Käytettävissä olleet asiakirjat ja omistajalta saadut tiedot: Käytettävissä oli kopio alkuperäisestä rakennuslupapiirustuksesta ja allekirjoittaneen talossa 27.8.2009 tekemän kuntotarkastuksen raportti. Em. tarkastuksen yhteydessä silloiselta omistajalta saadut tiedot: Yläkerran wc:ssä olevan pesukoneen poistoletkusta oli päässyt vettä lattialle n. vuonna 1990 (ennen kuin lattiaan oli asennettu muovimatto) ja vettä oli tullut välipohjan läpi olohuoneeseen. Vuoto oli havaittu välittömästi ja korjattu rakenteita avaamalla ja kuivaamalla. Kellarin lattialle oli tullut vettä, jota oli ollut enimmillään n. 15 cm. Yläpohjatilaan johdettu tuuletusputki oli aiheuttanut kosteusvaurioita huonosti tuulettuneessa yläpohjatilassa ja vaurioita oli korjattu mm. uusimalla kattokannattajia. Yläpohjatilan tuuletusta oli vaurion jälkeen myös parannettu asentamalla tuuletusventtiilit rakennuksen päätyihin. Nykyiseltä omistajalta ei aiemmin esiin tuodun mukaisesti voitu saada taloon liittyviä tietoja. Kuvaus tarkastettavista rakennuksista: Kyseessä on n. vuonna 1952 valmistunut kaksi asuinkerrosta käsittävä omakotitalo. Rakennuksen alla on käytöstä poistettu talouskellari. Rakennuksen pinta-aloista ei ollut tietoa.
3/13 Rakennus on perustettu maanvaraisten betoniperustusten varaan. Talouskellarin lattia, seinät ja holvi ovat betonirakenteiset. Kellarin betoniholvin päällä ovat puupalkisto/lämmöneriste ja lattian pintarakenteet. Kellari rajoittuu eteisen, wc/suihkutilan ja osin keittiön alla oleville alueille. Talouskellarin ulkopuolisilla alueilla (olohuone, makuuhuone ja osin keittiö) on alapohjarakenteena puupalkiston varaan tehty tuulettuva alapohja (ns. rossipohja). Asuinkerrosten osalta rakennus on puurunkorakenteinen. Julkisivumateriaalina on lautaverhous. Kattomuoto on harjakatto, vesikatteena on profiilipeltikatto (kuistilla palahuopakatto). Lämmitysjärjestelmänä on sähkölämmitys. Lämmönjako tapahtuu pääosin pattereilla. Wc/suihkutilassa on lattialämmitys. Tulisijana on yläkerrassa oleva pystyuuni. Ilmanvaihto toimii painovoimaisesti. Rakennuksessa ovat seuraavat tilat: Alakerrassa ovat kuisti, eteinen, keittiö, olohuone, makuuhuone ja wc/suihkutila. Yläkerrassa ovat aula, kaksi huonetta, wc/suihkutila ja vinttitilaa. Rakennuksen alla on betonirakenteinen talouskellari. Lisäksi on piharakennus, jota ei tarkastettu. Tehdyt korjaukset ja muutokset: Rakennuksessa on edellisten omistajien aikana mm. seuraavaa: Yläkerran wc/suihkutila on tehty n. vuonna 1990. Keittiön ja makuuhuoneen alapohjarakenteet on purettu ja uusittu vuonna1993. Olohuoneen osan alapohjarakenteiden on tällöin todettu olevan kunnossa. Aiemmin mainitut yläpohjatilassa tehdyt korjaukset. Keittiö on uusittu vuonna 1993. Asuinhuoneiden ikkunat on uusittu vuonna 2005. Ulko-ovi on uusittu. Ulkoseinien lautaverhous on asennettu vuonna 2005. Samalla on seiniin asennettu 50 mm lisäeristys. Räystäskourut ja syöksytorvet on asennettu vuonna 2005. Alakerran wc/suihkutila on remontoitu vuonna 2004. Lisäksi on tehty erilaista pintaremonttia. Edellisen kuntotarkastuksen jälkeen ei havaintojen mukaan remontteja ole juuri tehty.
4/13 Tarkastuksen tulos: Sokkelit/perusmuurit ja rakennuksen vierusta Rakennuksen betonisokkelit olivat hyväkuntoisia, ei halkeamia tms. vikoja (kuva 1). Sokkelikorkeuden tulisi olla vähintään n. 300 mm estämään osaltaan kosteuden pääsyä seinien alaosien ja alapohjan rakenteisiin. Sokkeli on matalahko pihan puolella ja osin päädyissä, muilla osilla sokkelikorkeus on hyvä. Maan pinnan kallistukset Maan pinnan tulisi rakennuksen vierustalla olla kallistettu niin, että pintavedet valuvat pois seinien vierustoilta. Maan pinta on lähinnä pihan puolella tasainen, muilla sivuilla on lievää kallistusta rakennuksesta pois päin. Kattovedet Kattovedet tulee johtaa esim. putkilla tai kouruilla kauemmas rakennuksesta, näin vähennetään osaltaan kosteuden pääsyä seinien alaosien ja alapohjan rakenteisiin. Katolta valuva lumi on rikkonut räystäskouruja etenkin pihan puolelta ja kuistilta puuttuivat syöksytorvet (kuva 2). Kattovesien poistojärjestelmä on tarpeen uusia/korjata. Salaojitus Rakennuksen salaojituksesta ei ole tietoa. Kyseiseen rakennusaikaan käytettiin salaojaputkina tiiliputkia eikä 60 vuotta vanha salaojitus enää toimisi, vaan olisi jo tukkeutunut. Alapohja ja talouskellari Alapohjarakenteena on olohuoneen, makuuhuoneen ja osin keittiön alueella puupalkiston varaan tehty tuulettuva alapohja (ns. rossipohja). Alapohjarakenteiden kuntoa tarkastettiin tähystämällä niitä kahdesta alapohjatilaan tien puolelta johtavasta luukusta. Keittiön ja makuuhuoneen alapohjarakenteet on aiemmin mainitun mukaisesti uusittu edellisten omistajien aikana ja samalla on parannettu alapohjatilan tuuletusta poraamalla reikiä betonisokkeleihin. Alapohjarakenteet olivat näkemäalueilla normaalikuntoisia (kuvat 3 ja 4).
5/13 Toisessa alapohjatilaan johtavista luukuista oli tuuletuksen mahdollistava verkko, mutta toisessa oli umpinainen puurakenteinen luukku, joka on tarpeen korvata verkolla. Alapohjatilassa oleva eloperäinen materiaali (esim. puuaines) tulee poistaa. Alapohjarakenteisiin liittyvää on raportin myöhemmässä kohdassa Sisäpuoli. Kellaritilat Kellaritilat rajoittuvat eteis- ja wc- tilojen sekä osin keittiön alapuoliselle alueelle. Talouskellariin alun perin sisäkautta ollut käyntiyhteys on suljettu edellisten omistajien aikana tehtyjen remonttien yhteydessä eikä käyntiä sinne enää ole, ainoastaan sokkelissa oleva matala ikkuna-aukko (ei ikkunaa). Kellaritilaa tarkastettiin tähystämällä em. aukosta. Kellarin lattia ja seinät olivat silmin nähtävän kosteita/märkiä, mutta vettä ei kellarissa ollut (kuva 5). Kellarin läpi menee vesijohto ja viemäri. Talviaikaan on syytä kiinnittää huomiota kellarin lämpötilaan niin, etteivät vesijohdot pääse jäätymään (ainakin ikkuna ja kellarissa oleva väliovi kiinni). Kellarissa olevissa puurakenteissa oli paikoin runsaasti sieni- ja mikrobikasvustoa ja tilat ovat käyttökelvottomat, vaikka kulkuyhteys niihin tehtäisi (kuva 5). Kellarissa olevat kosteusvaurioituneet puurakenteet tulee poistaa kellaritiloista. Kellaritilojen tulee tuulettua riittävästi. Kosteusvaurioista johtuen kellarista ei saa tapahtua asumisterveydelle haitallisia ilmavirtauksia asuintiloihin. Kellarista on kaksi tuuletuskanavaa piipussa olevaan tuuletushormiin. Kellaritiloihin ei sen nykykunnossa tule mennä ilman hengityssuojaimia. Ulkoseinät Puurunkorakenteisissa ulkoseinissä oli alkuperäisenä lämmöneristeenä 100 mm sahanpurua ja seiniä on lisäeristetty 50 mm:llä mineraalivillaa ulkoseinäverhouksen uusimisen yhteydessä vuonna 2005. Pihan puolen (varjon puoli) seinässä on paikoin homekasvustoa, jonka voi poistaa pesemällä. Seinien maalaus oli muuten vielä melko hyväkuntoinen.
6/13 Ikkunat ja ulko-ovet Asuinhuoneiden ikkunat oli uusittu vuonna 2005. Ikkunat olivat kolmi-lasisia ikkunoita, joissa oli sisäpuolella lämpölasi ja kolmas lasi erillisessä alumiinirakenteisessa ulkopuitteessa. Ikkunat olivat melko hyväkuntoisia. Kuistin ikkunat olivat alkuperäisiä kaksi-lasisia ikkunoita. Ulko-ovi ja kuistin ovi on uusittu edellisen omistajien aikana. Vesikatto Vesikatteena olevan profiilipeltikaton iästä ei ole tietoa. Räystäältä oli nähtävissä, että pellin alla (ainakin räystäällä) oli vanha huopakatto. Peltikatto on huonokuntoinen ja on tarpeen uusia (kuva 6). Asiaan liittyvää on myös raportissa myöhemmin. Savupiipun yläpäässä oli rapautumaa ja piipun yläosaa on tarpeen uusia. Piipun päälle on tarpeen asentaa sadekatos (kuva 7). Lapetikkaat olivat irti ja kattotikkaat taipuneet yläpäästään (kuva 8). Kattotikkaat on tarpeen uusia ja asentaa lapetikkaat paikalleen. Talossa ei ole yläkerrasta alas johtavia paloportaita ja ne tulee tehdä toiseen talon päädyistä. Sisäpuoli/alakerta Wc/suihkutila, viereinen lämminvesivaraajan tila ja eteinen. Wc/suihkutilan yhteydessä olevan lämminvesivaraajan tilassa on myös vesimittari (kuvat 9 ja 10). Lattioissa ja seinien alaosissa oli paikoin kohonnutta kosteutta. Vesimittari on avattu ja sen sinetti murrettu (kuva 11). Syystä, ajankohdasta ja mahdollisesti tapahtuneesta vesivahingosta ei ole tietoa käytettävissä. Viereisen eteisen muovimattolattiassa ja seinissä on pahat kosteusvauriot, joissa on runsasta sieni- ja mikrobikasvustoja (kuva 12). Em. tilat on tarpeen remontoida erillisen suunnitelman pohjalta. Remonttitarpeen laajuuden selvittäminen edellyttää rakenteiden avaamista.
7/13 Muut alakerran huonetilat (kuvat 13, 14 ja 15) Lattioiden pintamateriaalina on eteisen muovimattolattiaa lukuun ottamatta laminaattia. Laminaattien saumoissa oli pahoja, pitkäaikaisten kosteusvaurioiden aiheuttamia vikoja (esim. kuvat 16). Lisäksi kosteuden aiheuttamia vaurioita oli myös paikoin seinien alaosissa (esim. kuva 17). Laminaatit tulee poistaa ja avata lattia/ alapohjarakenteita korjaustarpeiden laajuuden selvittämiseksi. Keittiössä ei ole hellaa/uunia. Yläkerta Wc/suihkutila Wc:n muovimatto ja muovitapetit olivat huonokuntoisia (kuva 18). Maton saumoissa oli rakoa ja maton liittymä lattiakaivoon oli huono. Suihkutila on käyttökelvoton. Wc/suihkutila tulee remontoida erillisen suunnitelman pohjalta, jossa rakenteiden kunto ja korjaustarpeiden laajuus selvitetään rakenteita avaamalla, kuten alakerrassakin. Savupiipun yläosassa lähellä sisäkattoa on maali hilseillyt piipusta ja piipussa havaittiin pintailmaisimella kosteutta. Piipun korjaustarpeet on esitetty aiemmin. Yläkerran asuinhuoneet ovat pintaremonttien tarpeessa (esim. kuva 19). Kylmän sivuvintin nurkassa oli vanhan kattovuodon aiheuttamaa tummumaa. kyseinen kohta oli tarkastushetkellä kuiva, kuten edellisessä tarkastuksessa (kuva 20). Yläpohjatila Yläpohjatilassa oli vesikaton alusrakenteissa laajasti jo edellisessä tarkastuksessa havaittuja kosteuden aiheuttamia vikoja ja vaurioita. Puurakenteissa oli paikoin kuivalahoa ja myös mikrobi- ja sienikasvustoa (kuva 21). Vaurioiden havaitsemisen jälkeen oli yläpohjatilan tuuletusta parannettu edellisen omistajan toimesta tekemällä tuuletusventtiilit rakennuksen molempiin päihin ja myös katon kannatuspalkkeja oli uusittu (kuva 22). Vaurioituneet katon alusrakenteet on tarpeen uusia vesikaton uusimisen yhteydessä.
8/13 Yläpohjan lämmöneristeenä oli pääosin sahanpurua (n. 100-150 mm) ja toisen päädyn alueella mineraalivillaa. Yläpohjan eristystä on tarpeen parantaa. Muutoksia edellisessä tarkastuksessa otettuihin kuviin verrattuna yläpohjatilassa ei juuri havaittu. Vesi- ja viemärijohdot sekä laitteet Vesi- ja viemärijohtojen toimivuutta ei aiemmin esitetyistä syistä voitu tarkastaa ja se on tarpeen tehdä alan ammattimiehen toimesta, kun taloon on asennettu vesimittari ja vesi voidaan kytkeä. Vesijohdot olivat näkyviltä osin kuparia, mutta rakennuksessa on myös galvanoituja teräsputkia. Kupariputkien ohjeellinen tekninen käyttöikä on keskimäärin n. 40-50 vuotta. Putkien asennusajasta ei ole tietoa. Galvanoitujen teräsputkien ohjeellinen käyttöikä on lyhyempi ja on jo joka tapauksessa saavutettu. Viemärit olivat pääosin muoviviemäreitä, osin valurautaviemäreitä. Viemäreiden käyttöikä on n. 40-50 vuotta. Lämminvesivaraaja on valmistettu vuonna 2001. Varaajan ohjeellinen käyttöikä on keskimäärin n. 20-25 vuotta. Varaajan kunnosta ja toimivuudesta ei ole tietoa. Pystyuunin tulipesässä oli rapautumia ja ne on tarpeen korjata. Uunin edestä puuttuu siihen kuuluva kipinäpelti, joka tulee asentaa paikalleen, jos uunia käytetään (kuva 23). Nuohooja on tarpeen pyytää käymään ennen uunin käyttöä ja selvittää, koska palotarkastus on tehty. Sähköasennuksia tarkastettiin silmämääräisesti kiinnittäen huomiota niiden käyttöturvallisuuteen. Talossa oli epämääräisiä asennuksia, kanneton rasia ja mm. valokatkaisija rikki. Talon sähköt on suositeltavaa tarkastaa alan ammattimiehen toimesta. Ilmanvaihto toimii painovoimaisesti ja korvausilman saantia on tarpeen tehostaa tekemällä muutamia korvausilmaventtiileitä. Muuta Palovaroittimien toimintaa ei tarkastettu. Rakennuksessa tulee olla vähintään yksi kappale kutakin alkavaa 60 m 2 kohti/kerros.
9/13 Talon tuuletusikkunoita oli auki taloon mennessä, mutta silti talossa oli kosteusvaurioihin tyypillisesti liittyviä hajuja. Hajuja aiheuttivat myös talossa olleiden kotieläinten jätökset, joita oli näkyvillä esim. yläkerrassa. Talo ei ole normaalissa asumisen jälkeisessä kunnossa ja sen asumiskuntoon saattaminen edellyttää mittavia remontteja. Esiin tuodun mukaisesti remontit tulee suorittaa erillisen korjaussuunnitelman pohjalta, huomioon ottaen talossa olevat erilaiset home- ja kosteusvauriot. Pihalla olevan vanhan vesikaivon (ei käytössä) kansi on huono ja kansi tulee uusia (putoamisvaara kaivoon). Kari Pyykkö Rakennusmestari
10/13 Kuva 1, sokkelit hyväkuntoisia Kuva 2, räystäskouru painunut ja tarpeen uusia Kuva 3, alapohjarakenteita makuuhuoneen alueella Kuva 4, alapohjarakenteita olohuoneen alueella Kuva 5, kellaritilat märkiä ja kosteusvaurioituneita Kuva 6, vesikatto huonokuntoinen
11/13 Kuva 7, piipussa rapautumaa Kuva 8, Katto ja lapetikkaat tarpeen kunnostaa tai uusia Kuva 9, alakerran wc/suihkutila Kuva 10, lämminvesivaraaja ja vesimittari Kuva 11, vesimittari avattu Kuva 12, eteisessä pahat kosteusvauriot
12/13 Kuva, 13 keittiö Kuva 14, olohuone Kuva 15, makuuhuone Kuva 16, kosteusvaurioitunutta olohuoneen lattiaa Kuva 17, kosteusvauriota olohuoneen nurkassa Kuva 18, yläkerran wc/suihkutila
13/13 Kuva 19, yläkerran huone Kuva 20, kosteuden aiheuttamaa vauriota sivuvintissä Kuva 21, kosteusvaurioita vesikaton alusrakenteissa Kuva 22, katon kannatuspalkkeja osin uusittu Kuva 23, yläkerrassa pystyuuni Rakennus pihan puolelta