Merenojan koulu, Kalajoen kaupunki

Transkriptio

1 Väliraportti, (alustavia käsityksiä rakennuksen kunnosta) Työnro Ins. Petri Sippola Ins. Henrik Turtinen

2 2 (34) SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä Tilaaja Tutkimuksen tekijät Kohde ja lähtötiedot Alustava tilanne tutkimuksissa Mahdolliset korjaustarpeet rakennuksissa...7 LIITTEET Liite 1 x ESPOO HELSINKI KUOPIO OULU PORI TAMPERE TURKU p , Y-tunnus

3 5 (37) Väliraportti, (alustavia käsityksiä rakennuksen kunnosta) 1 Yleistä 1.1 Tilaaja Kalajoen kaupunki, tekniset palvelut Talonrakennuspäällikkö Rauli Mäkitalo Kalajoentie Kalajoki Yhteyshenkilönä kohteessa toimi rehtori ja Rauli Mäkitalo. 1.2 Tutkimuksen tekijät Kiviharjunlenkki 1E Oulu Rakenne- ja sisäilmatutkimuksen tekijät olivat insinöörit Petri Sippola ja Henrik Turtinen A- Insinööreiltä. Ilmanvaihdon tutkimukset suoritti Heikki Ruonansuu ja Jaakko Saukko Granlund Oulu Oy:stä. Tutkimukset kohteessa suoritettiin maalis- huhtikuussa Kohde ja lähtötiedot Merenojan koulu koostuu kahdeksasta erillisestä rakennusosasta (A-H), jotka kaikki ovat eriikäisiä. Tämä tutkimus ei koske rakennusta F, koska se on päätetty purkaa. E-rakennuksen kirjastosiipi jää myös tämän tutkimuksen ulkopuolelle. Perustiedot on kerätty tilaajan toimittamista asiakirjoista. Kohde Osoite Merenojan koulu 1.4 Alustava tilanne tutkimuksissa Piha-alueet - pintavesien ohjaus on huono. Monin paikoin pintavedet lammikoituvat rakennuksen vierustalle. Kosteusrasitus rakennukselle on runsasta. Sisäilma ja ilmanvaihto yleisesti - Pistemäisten paine-eromittausten perusteella ilmanvaihto on suhteellisen hyvin tasapainossa koko rakennuksessa. - Pistemäisten hiilidioksidimittausten perusteella ilmanvaihtomäärät ovat riittäviä.

4 6 (37) - Kuituselvityksen laskeumanäytteiden perusteella mineraalikuidut eivät ole rakennuksessa ongelma. A-osa - Kyselyn perusteella merkittäviä sisäilmaongelmia ei ole. - Havaintojen perusteella merkittäviä hajuhaittoja ei ole luokkatiloissa. - Rakenteita on laajasti uusittu ja tiivistetty Ulkoseinissä todettiin paikoin runsaasti ilmavuotoja sisäilmaan. Ilmavuotojen mukana voi kulkeutua epäpuhtauksia sisäilmaan. - Rakenteissa ei todettu kosteusvaurioita. B-osa - Kyselyn perusteella B-osalla on koettu runsaasti oireilua ja hajuhaittoja. Sisäilmaongelmia on sekä 1. että 2. kerroksessa runsaasti. - Havaintojen perusteella merkittävimmät hajuhavainnot ovat muutamassa 1. kerroksen luokkatilassa ja käytävällä. Yläkerran sisäilma oli selvästi raikkaampi. - Kaikki rakenteet on uusittu tai tiivistetty kokorakennuksen alueella Sisäilmanäytteiden (VOC, ammoniakki) perusteella viitteitä kosteusvaurioista ei saatu. - Välipohjassa todettiin heikko viite kosteusvaurioista neljässä materiaalin mikrobinäytteessä. Mahdollisesti syynä voi olla puutteellinen kosteusvaurioituneen materiaalin puhdistaminen 2013 remontin yhteydessä. Mahdollinen syy sisäilmaongelmiin voi olla korjatuissa välipohjarakenteissa. - Ulkoseinän villaeristeessä todettiin vain heikko viite vaurioista. Todennäköisesti ulkoseinän villaeristeen kosteusvauriot ovat vain paikallisia ja vähäisiä. Löydösten merkitys sisäilman terveellisyyden kannalta on arviolta vähäinen. C-osa - Kyselyn perusteella koetut sisäilmaongelmat on liitetty ilman tunkkaisuuteen ja riittämättömään ilmanvaihtoon alakerran luokissa. Osittain ilman tunkkaisuus voi liittyä mataliin luokkatiloihin. - Havaintojen perusteella merkittävin hajuhavainto liittyy C-E osien yhdyskäytävään. Hajulähdettä tutkitaan - Alapohja ja välipohjarakenteet on uusittu vuoden 2013 remontissa. - Yksittäisen WC-tilan kohdalla todettiin korkea kosteus, joka aiheuttaa vaurioriskin rakenteessa. D-osa - Saatujen tietojen perusteella kanslian yhdessä toimistohuoneessa yksi ihminen oireilee. Samassa tilassa havaittiin hajuhaitta. - Alapohjarakenteet on uusittu ja ulkoseinät tiivistetty vuonna 2013.

5 7 (37) - Edellä mainitun toimistohuoneen kohdalla ulkoseinärakenteessa todettiin runsasta kosteusrasitusta ja villaeristeessä runsasta homekasvustoa. Hajuhaitta ja oireilu tilassa voi johtua ulkoseinärakenteesta, huolimatta siitä että seinän sisäpinnat on tiivistetty. E-osa - Kyselyn perusteella E-osalla oireillaan paljon ja hajuhaittoja on todettu. - Havaintojen perusteella Fysiikanluokkien hajulähde paikannettiin hätäsuihkujen lattiakaivoihin. Muualla rakennuksessa ei merkittäviä hajuhavaintoja tehty. - Ilmavuotoja todettiin ulkoseinän yläosissa tiivistyskorjauksesta huolimatta. - Lattiamattojen kosteusvauriot on korjattu uusimalla matot ja tasoitteet vuonna Ulkoseinän alaosat ovat riskirakenteita ( valesokkeli ). Seinän puurakenteissa on todettu kosteusvauroita. Vaikka seinät on tiivistetty, voi oireilun syynä olla seinän kosteusvauriot. - G-osa - G-osalla ei ole koettu merkittäviä sisäilmaan liittyviä ongelmia. Yksittäisten luokkine kylmyys on koettu ongelmaksi. - Rakenteissa todettiin runsaasti ilmavuotoa ja tiiviyspuutteita. Ilmavuotoa tapahtuu rakenteiden läpi. Kylmyys joissakin luokkatiloissa johtunee rakenteen tiiviyspuutteista. H-osa - Kyselyn perusteella auditoriossa on koettu eniten sisäilmaan liittyviä ongelmia. Muualla H-osassa on kettu kylmyyttä ja hajuhaittoja. - Havaintojen perusteella eteisaulassa on hajuhaitta, joka voi viitata alapohjan tojaeristeen ongelmiin. - Auditorion lattiassa on todettu kohonnut kosteus. Lattiamaton kosteusvauriot voivat olla syynä auditoriossa koettuihin oireisiin (pistävä haju). - Kohonnutta kosteutta todettiin myös muutaman WC-tilan lattiassa. - Pistävää hajua todettiin sekä ruokalan lattiamaton alla, joka voi viitata vanhoihin kosteusvaurioihin. 1.5 Mahdolliset korjaustarpeet rakennuksissa - Pintavesien ja sadevesien ohjauksen parannukset kaikilla piha-alueilla. - A-rakennuksessa lähinnä tiivistyskorjaukset ulkoseiniin (ei ole akuutti sisäilmaongelmien kannalta)

6 8 (37) - B-rakennuksessa mahdollisesti välipohjarakenteet ovat edelleen syynä sisäilmaongelmiin? Niiden korjaustarve vaatii kuitenkin lisäselvityksiä. Ulkoseinän kunnossa ei nähdä merkittävää korjaustarvetta. - C-rakennuksessa merkittävin korjaustarve liittyy C-E yhdyskäytävään. Yleisesti rakennuksessa ei ole todettu rakenteellisia vikoja. Matalissa luokkatiloissa ilma voi muodostua helposti tunkkaiseksi. - D-rakennuksessa ulkoseinän alaosien kosteusvauriot ovat merkittäviä matalan perustuskorkeuden vuoksi. Rakenteiden lämmöneristävyys on heikko ulkoseinissä ja yläpohjissa, joka aiheuttaa kondenssikosteusongelman sisäpinnoilla. Seinän lämmöneristyksen uusiminen on todennäköinen korjausehdotus. Myös yläpohjan lisäeristäminen ja korjaaminen voi tulla kyseeseen lisätutkimusten perusteella. - E-rakennuksessa ulkoseinän kengityskorjaus on todennäköisesti tarpeen tehdä kauttaaltaan. Nyt korjaus on suunniteltu tehtävän kirjaston osalle. Lisätutkimuksilla tarkennetaan muita mahdollisia sisäilmaongelmien syitä. - H-rakennuksen vanhoilla osilla ulkoseinissä ja yläpohjissa on lisäeristystarve. Tojaeristeet alapohjarakenteissa suositellaan uusia. Vanhan ulkoseinän eristetilan kosteusvauriot korjataan purkamalla vaurioitunut villaeriste. Ryömintätilan kosteusrasitusta tulee vähentää lisäselvitysten perusteella. - G-rakennuksessa tullaan suosittelemaan ulkovaipan tiivistämistä ilmavuotokohdissa. Ins. Petri Sippola projektipäällikkö korjaussuunnittelu