Säilörehunurmet kg ka

Samankaltaiset tiedostot
NURMIRYHMISTÄ > kg ka/ha

Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä Lahti

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita

Näillä keinoilla parempia tuloksia nurmesta

Nurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi

Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita

Johtamalla hyvää säilörehua

Nurmitarinoita suomalaisilta tiloilta. Maitoyrittäjät

Säilörehun tuotantokustannusten laskenta ja merkitys. Konekustannukset kuntoon ja säilörehun hinta haltuun -teemapäivä

Säilörehun tuotantokustannus

Nurmesta uroiksi Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Maidontuotannon tulosseminaari ProAgria Keskusten Liitto Tervetuloa!

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Nurmipaketit nurmirehun tuotannon kehittämiseen

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Palkokasvinurmien siemenseokset. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p

Ruisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa. Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

Havaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa

Tuloksia NurmiArtturista. Anne Anttila ProAgria ja Lea Puumala TTS Säilörehuseminaari Maitoyrittäjät Seinäjoki

Nurmisiementuotannon kannattavuus

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Kokemuksia luomutuotantoon siirtymisestä - keinoja viljelyn tueksi. Yleiskatsaus luomun tilanteeseen

ProAgrian vaikuttavuus 2015

Valkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman

Alustavaa nurmen satotilastotietojen tarkastelua

SINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Nurmilajit. Talvi Piirrettyjen kuvien lähde:

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Nurmituotanto tarkasteluun EuroMaito-hankkeen pilottiloilla

Menesty säilörehulla -Artturi -tuloksia

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Kokoviljakasvustoista säilörehua Tutkimustuloksia. Tuota valkuaista (TUOVA) hanke

MAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU

Maississa mahdollisuus

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kannattavuus on avainasia. Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2017

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kannattavan nurmituotannon perusteet. Arja Mustonen, Nurmiviljelyn eritysasiantuntija ProAgria Pohjois-Savo

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

Edistystä luomutuotantoon hanke

Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Nurmisiementen käyttöarviosta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti

Ympäristö ja viljelyn talous

Rehuanalyysiesimerkkejä

Ruisvehnästäkö valkuaispitoista kokoviljasäilörehua?

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi , Seinäjoki

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa

Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi

Tutkimustuloksia NURMESTA 2013

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Rehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Kustannukset kohdallaan mihin on varaa?

Transkriptio:

Säilörehunurmet 2015 10 000 kg ka Case: ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmät 51/75 nurmitilaa/10 korkeimman satotason maitotilaa Anu Ellä, huippuosaaja ProAgria Länsi-Suomi

Säilörehun kustannuskehitys 2011-2014, alustavat tulokset 2015 osalta Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016

Säilörehun tuotantokustannusrakenne Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016

Säilörehun tuotannonkustannusten kehitys, Kokonaistuotantokustannus -2015 tulokset alustavia alustava 15,1 nettotuotantokustannus 10,6 9,7 Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Satotason keskiarvo 2006-2014: 5471 kg ka/ha

Nurmiryhmistä pelisilmää! Nurmipienryhmiä on koko Suomessa tällä hetkellä noin 25 ryhmää Esimerkkiryhminä Länsi-Suomen seitsemän nurmiryhmän tulokset 2015 Esimerkkiryhmissä 75 tilaa, joilta tulokset 51 tilalta Tarkempi koonti 10 maitotilalta, joiden keskisato ylittää 10 000 kg ka/ha

Tärkeimmät tavoitteet lähivuosille nurmiryhmätiloilla (kun valittiin 5 tärkeintä, lokakuu 2015) Kustannusten seurannan tarkentaminen Tärkeänä tavoitteena %:lla tiloista Töiden sujuvuuden parantaminen Vapaa-ajan suurempi määrä Maidon keskituotos Johtamisen parantaminen Nurmen satotason nosto Ruokintakustannusten alentaminen Tilan kannattavuuden parantaminen 0 10 20 30 40 50 60 70 80 51 tilaa, ProAgria Länsi-Suomi 2016

Säilörehutoiminta 2015, % nurmiryhmätiloista onnistui hyvin tai erittäin hyvin 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Itsearvio 51 tilaa, ProAgria Länsi-Suomi 2016

2015 säilörehun satotulokset nurmiryhmät >< koko suomi Säilörehunurmen satotaso 2006-2010 keskiarvo Säilörehunurmen satotaso 2011-2013 ka Säilörehunurmen satotaso 2014 Länsi-Suomen nurmiryhmätilat 4983 5436 7426 6875 8400 6678 Koko Suomi, lohkotietopankki Säilörehun satotaso 2015 9060

Rehunkorjuu ja säilöntä nurmiryhmätiloilla 2015 Korjuuala ka 56 ha x 3 31% tiloista teki säilörehua ½-2 vrk/korjuukerta 26% yli 7 vrk Säilöntäainekustannus keskimäärin 63 euroa/ha Ensisijainen rehunkorjuuketju 2015 Yleisimmät keskeytysten syyt: Konerikot (39%) ja sade (33%) 51 tilaa, ProAgria Länsi-Suomi 2016 AE

Nurmiryhmätilojen rehunkorjuustrategia 2015 Suurimmat haasteet: 1. Varahenkilön puuttuminen 2. Kuiva-ainetavoite + säilöntäainevalinta 3. Säilöntäaineen menekin varmistaminen Rehunkorjuustrategia, % tiloista Teen itse kaiken Tehdään yhteistyössä toisten tilojen kanssa Urakoitsija tekee osan Urakoitsija tekee pääosan 0 5 10 15 20 25 30 35 40 51 tilaa, ProAgria Länsi-Suomi 2016 AE

2015 säilörehun tulokset nurmiryhmät >< koko suomi Säilörehuanalyysien määrä kpl/v Ka 10 tn nurmiryhmätilat 14,3 (5-32 kpl/tila/v) Ka koko Suomi 5,3 Säilörehun D-arvo 674 (652-692) 676 Säilörehun syönti-indeksi 106 (97-117) 104 Raakavalkuainen 140 (119-157) 133 NDF 511 (452-554) 542 Ca P K 5,21 (2-7,7) 2,96 (2,3-3,4) 25,9 (20,1-30,4) 4,00 2,7 20,6

Nurmen perustamisen suojakasvit 2015 Puitava vilja,% tiloista Kokoviljasäilörehu vihantaherne, % tiloista Kokoviljasäilörehu härkäpapu, % tiloista 10 tn nurmiryhmätilat 90 92 40 31 20 31 Kaikki nurmiryhmätilat Nurmi nurmesta 0 14 Rehuvirna/ruisvirna + vilja Eri perustamistapojen määrä/vuosi 0 10 1,4 1,6 10/51 tilaa, ProAgria Länsi-Suomi 2016

Säilörehunurmen perustamisseos 2015, Siemenkustannus 2013-2015 ka 84 eur/ha 10 tn nurmiryhmätilat Kaikki nurmiryhmätilat Eri kasvilajeja seoksessa, kpl Timoteita ja nurminataa seoksessa, % tiloista Englanninraiheinää seoksessa, % tiloista Ruokonataa seoksessa, % tiloista Apiloita seoksessa, % tiloista Mailasia seoksessa, % tiloista 5,9 5,7 92 94 67 55 92 64 70 84 40 43 10/51 tilaa, ProAgria Länsi-Suomi 2016

2015 tuloksia nurmiryhmät >< koko suomi Keskituot os Keskilehm äluku Ka 10 tn nurmiryh mätilat 10 004 (8700-11 280) 75,3 (44-127) Ka koko Suomi 9438 39,4 Rasva % 4,14 4,28 Valk. % 3,50 3,50 Ka 10 tn nurmiryhm ätilat Poikimaväli 419 413 Elossa olevien elinikäistuot os Poistettujen elinikäistuot os Ka koko Suomi 21 158 19 775 25 712 26 418

Parhaita käytäntöjä nurmiryhmistä! Kymppitonnin kerhon käytännön satoresepti: Sadon mittaus ja vertailu Kylvöjälki usein hajakylvömäinen, tiheyttä seurataan Perustamistapa: kokoviljan osuus lisääntynyt selvästi Nuorekkuus ja viljelykierto: lopetetaan hyviä nurmia Täydennyskylvö tehdään jo ennen kuin pelto on harva, monilla timotei-englanninraiheinä-valkoapila täydennyksenä Joka sään ja pellon nurmiseos: 74%:lla yli 5 kasvilajia seoksessa Laadukkaat lajikkeet: siemenkustannus 50-120 e/ha, valitaan lajikkeita jotka kestävät omilla pelloilla talvea ja kesää joka säässä Typensitojakasvien tasapainoinen määrä: 81%:lla tiloista käyttää apiloita ja/tai mailasta, tavoite useimmilla 25-30% (apilapitoisuus) Ravinteiden ottoa ja tasapainoa seurataan kokonaisuutena; sadon määrä, kasvukunto ja kivennäisanalyysit huomioiden Oman toiminnan säännöllinen kyseenalaistaminen: nurmiryhmä ja nurmineuvonta tärkeänä osana havainnointia ja vertailua

Parhaita käytäntöjä nurmiryhmistä! Kymppitonnin kerhon laaturesepti: Satotasovinkeillä kasvaa myös hyvä ruokinnallinen laatu Niittokorkeutta on nostettu Säilöntäaineen lajin ja annostuksen valinta kuiva-aineen ja rehun ominaisuuksien mukaan Säilöntäaineen menekin mittaaminen Hapettomuus, Hygienia ja Happamuus Siilon ja paalien tiiviyttä arvioidaan Suurin osa käyttää reunamuovia ja vakuumimuovia Rehun riittävä syöttönopeus siilolla/aumalla Hävikin määrän arviointi ja kyseenalaistaminen Analyysejä teetetään ja niitä analysoidaan usein

Yhteenveto - Korkea satotaso ja laatu = edullinen säilörehu - Korkea satotaso ja laatu kasvavat usein samoilla pelloilla - Parhaat tilat kyseenalaistavat tottumuksiaan säännöllisesti sekä tekevät päätöksiä mitattujen tulosten ja käytännön havaintojen perusteella - Nurmiryhmissä tehtävä käytännönläheinen toiminnan ja tulosten vertailu vauhdittaa positiivisia muutoksia - Korkeimman satoluokan tilat suunnittelevat erityisen tarkasti, mikä nurmen perustamistapa ja siemenseos mahdollistaa todennäköisimmin navetan tilaamat säilörehut - Huippunurmitila lopettaa hyviä nurmia! - Ravinteiden oton tasapaino aikaansaa parhaan määrän ja laadun - Koneyhteistyö ja urakointi tasaavat tuotantokustannuksia - Lopputuloksen ratkaisee kokonaisuuden hallinta ja johtaminen: Säilörehun teko on mielekästä Yhteistyö rehuporukan kanssa sujuu Pelisilmää nurmiryhmästä

Kiitos!