Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Transkriptio

1 Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

2 Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022

3 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 3

4 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 4

5 Maitotulot ovat merkittävin tulolähde Pohjois-Suomessa Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 5

6 Maatilojen kehitysnäkymät vuoteen 2022 Poikkileikkaus maatilojen nykytilanteesta ja tulevaisuudensuunnitelmista Nähdään mikä on muuttunut Mikä on muutosten merkitys Mitkä ovat uhat ja mahdollisuudet Tutkimus luo pohjan skenaarioille Haastaa asettamaan tavoitteita ja miettimään keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi 6

7 Maatilojen kehitysnäkymät vuoteen 2022 Kohderyhmä Kyselyajankohta 3-4/2016 Menetelmä Aineisto Maatilat Suomessa Internet+ puhelinaktivointi Koko maa: maatilaa, maito/nautatilaa Pohjois-Suomi: 740 maatilaa Painotus tuotantosektoreittain/alueittain

8 10920 Koko maa: keskituotoksen nousu pitää maidontuotannon ennallaan jos investointisuunnitelmat toteutuvat Maitotilat tiloja,kpl Keskilehmäluku lypsylehmiä, kpl/tila Lypsylehmien lukumäärä 1000 kpl Maidontuotanto meijeriin milj. litraa Jos keskituotos nousee vain 5 % (tuottajien tavoite 9 %), tuotanto 2020: -5 % nykytasosta *) vuoden 2015 tuottajien suunnitelmat vuodelle

9 TUOTANTORAKENNE-ENNUSTE VUOTEEN 2022 tiloja, kpl lypsylehmiä, kpl/tila lypsylehmiä, kpl/tila: 100- kpl kpl kpl kpl alle 30 kpl tavoite tavoite % tiloista % tuotannosta 77

10 Koko maa: Jos lehmämäärä laskee naudanlihantuotanto vähenee ja omavaraisuus alenee Nautatilojen määrä Lehmien lukumäärä Naudanlihantuotanto kpl 1000 kpl milj.kg emolehmätilat ostovasikkatilat maitotilat emolehmiä lypsylehmiä

11 Pohjois-Suomen näkymät

12 Tilojen kokonaismäärä alenee Pohjois-Suomessa liki samoin kuin koko maassa Tilojen lukumäärä POHJOIS-SUOMI vuosimuutos -3,5 % -5,0 % -4,4 % Koko maa -3,6 % -5,1 % -4,6 % 12

13 Reilu puolet jatkaa maidontuotantoa ainakin vuoteen

14 Mikä saa jatkamaan? Toimeentulo & elämäntapa & työn mielekkyys & eläimistä pitäminen Mikä saa teidät jatkamaan maidontuotantoa? 2016 TOTAL (n=654) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Pidän eläinten kanssa työskentelystä Toimeentulo Elämäntapa Työ on mielekästä Tulevaisuudenusko Työn vapaus Olen äskettäin investoinut tuotantoon Suuri velkamäärä Vaihtoehtojen puute Suvun perinteet Muu syy En osaa sanoa Pohj.-Suomi (n=161) 2016 TOTAL (n=654) laajentajat (n=351) 14

15 Kotieläintilojen määrä vähenee hieman loivemmin ennen vuosikymmenen vaihtumista Nauta- ja sikatilat, kpl POHJOIS-SUOMI 109 Sika Nauta Maito Vuosimuutos: Koko maa -4,7 % -7,2 % - 7,1 % Pohjois-Suomi -4,3 % -6,0 % - 9,0 % 15

16 Pohjois-Suomessa on enemmän investointihalukkuutta kuin maassa keskimäärin Uusi/laajennus Peruskorjaus %-tiloista Maitotilat Pohjois-Suomi Koko maa Emolehmätilat Pohjois-Suomi 22 9 Koko maa Muut erikoistuneet Pohjois-Suomi Koko maa

17 Yrittäjähenkisyys yhdistää jatkavia tiloja Tavoitteellisuus ja suunnitelmallisuus Kasvuhakuisuus tuottavuus / yksikkökoko Talouden tunnuslukujen seuranta, herkkyys muutoksille Käyttöön paras mahdollinen osaaminen Yhteistyö ja verkostoituminen 17

18 Tärkeintä on hyvä kannattavuus ja tuottavuuden parantaminen + paras osaaminen + suunnitelmallisuus KAIKKI MAITOTILAT MAITOTILAT: POHJOIS-SUOMI 2020 asti jatkavat maitotilat 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 Pyrin maatilani toiminnassa mahd. hyvään kannattavuuteen /taloudelliseen tulokseen Tähtään mahd. korkeaan tuotostasoon (keskituotos, satotaso, kasvunopeus yms.) Pyrin aina hankkimaan parasta osaamista niihin asioihin, joissa oma osaaminen ei ole Maatilani toimintaa suunnitellaan myös yli 5 vuoden tähtäimellä Seuraan tilani talouden tunnuslukuja aktiivisesti (vähintään kuukausittain) Suhtaudun luottavaisesti maatilani tulevaisuuteen Maatalous on minulle enemmän yritystoimintaa kuin elämänmuoto Käyn usein maatilan toimintaan/suunnitteluun liittyvässä 4,05 3,77 3,68 3,55 3,51 3,37 3,23 3,06 Keskiarvot vastauksista (vastausasteikko 1: Ei sovi lainkaan <--> 5 Sopii erittäin hyvin) 18

19 Nurmi keskiössä ja siihen myös panostetaan Huomio säilörehun laatuun ja sadon määrään Lisätään lannoitusta, parannetaan pellon kuntoa (ojitus, kalkitus, ym.) 1000 ha Pellonkäyttö POHJOIS-SUOMI Muut kasvit* Kesanto Nurmi * mm. peruna, sokerijuurikas, Öljykasvit Kevätvilja kokonaispeltoala 19

20 Maitotilat aikovat panostaa erityisesti säilörehun laatuun ja satotason nostoon Minkälaisia toimenpiteitä tilallanne on suunnitteilla lähivuosien aikana maidontuotannon suhteen? 0% 20% 40% 60% 80% 100% SÄILÖREHUSADON LAATU Jatkavat Pohj.-Suomi (n=194) Kaikki Pohj.-Suomi (n=253) SÄILÖREHUNURMEN SATOTASO Jatkavat Pohj.-Suomi Kaikki Pohj.-Suomi KOTOISEN REHUN KÄYTTÖOSUUS Jatkavat Pohj.-Suomi Kaikki Pohj.-Suomi NUORKARJ./VASIK. TILOJEN PARANNUSINVEST. Jatkavat Pohj.-Suomi Kaikki Pohj.-Suomi LAIDUNTAMINEN Jatkavat Pohj.-Suomi Kaikki Pohj.-Suomi lisätään, nostetaan, parannetaan pidetään ennallaan vähennetään, lasketaan 20

21 Lypsylehmien määrä ei vähene jos investoinnit toteutuvat Pohjois-Suomi lehmää vuosimuutos (ka) tilaa ,5 % 0,4 % -0,5 % lypsyleh. -5,4 % -8,1 % -11,9 % tilat 21

22 Maidontuotannon kasvu voi jatkua kpl , , ,9 767, vuosimuutos (ka) Maitotilat ja maidontuotanto POHJOIS-SUOMI milj. l 900,0 800,0 700,0 600,0 500,0 400,0 300,0 200,0 100,0 0,0-5,4 % -8,1 % -11,9 % tilat 2,1 % 1,5 % 0,5 % tuotanto 22

23 Myös naudanlihantuotanto voi kasvaa, emolehmiä tulossa lisää kpl POHJOIS-SUOMI 22,7 22,5 22,5 23, vuosimuutos (ka) Nautatilat ja naudanlihantuotanto milj. kg 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0-2,0 % -3,0 % -4,7 % tilat -0,2 % 0,0 % 1,6 % tuotanto 23

24 Sianlihantuotannolla on myös kasvun mahdollisuus kpl POHJOIS-SUOMI 13,3 12,0 12, , vuosimuutos (ka) Sikatilat ja sianlihantuotanto milj. kg 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-5,1 % -8,1 % -7,6 % tilat 0,3 % 1,8 % -3,2 % tuotanto 24

25 Pohjois-Suomi vahvistuu maidolla & lihalla Pohjois-Suomessa tuotetaan lähes 30% Suomen maidosta ja naudanlihasta. Maidosta ja lihasta tulee peräti 90 prosenttia maatalouden myyntituloista. Tulevaisuuden näkymät ovat muuhun Suomeen verrattuna selvästi myönteisemmät. Maidontuotannon kasvu voi jatkua ja lihaa tuotetaan vähintään nykyinen määrä 2020-luvulla, jos tuottajien suunnitelmat toteutuvat. Pohjois-Suomessa erityisenä vahvuutena on investointihalukkuus, joka on selvästi suurempaa kuin muualla maassa. Luopujien pelloille löytyy käyttöä ja pellot pidetään kunnossa. Investointeihin tarvitaan vauhtia ja asiantuntija-apua, jotta tuotannosta poistuma tulisi korvattua. Rahoituksen lisäksi tarvitaan yhteistyötä niin meijerin, teurastamon, neuvonnan kuin muidenkin sidosryhmien kesken. Mitä enemmän tuottajia kannustetaan ja autetaan kehittämisessä, sitä todennäköisemmin kasvu toteutuu. Yrittäjähenkisyys yhdistää jatkavien tilojen yrittäjiä eri puolilla Pohjois-Suomen maakuntia. Päätähtäin on kannattavuuden parantamisessa. Tavoitteellisuus, suunnitelmallisuus ja parhaan mahdollisen osaamisen hankkiminen yhdistää. Tuottavuuden parantamiseen tähdätään, on sitten kysymys eläimistä tai pellosta. Erityisesti panostetaan keskituotoksen nostoon, säilörehun määrään ja laatuun. Pitkät välimatkat eivät estä verkostoitumista, kun sähköiset välineet ovat apuna. 25

26

27

28

29 Kiito 26