Tuloksia NurmiArtturista. Anne Anttila ProAgria ja Lea Puumala TTS Säilörehuseminaari Maitoyrittäjät Seinäjoki

Transkriptio

1 Tuloksia NurmiArtturista Anne Anttila ProAgria ja Lea Puumala TTS Säilörehuseminaari Maitoyrittäjät Seinäjoki

2 NurmiArtturi-hanke Kuinka suuri ja mistä johtuva on säilörehun hävikin määrä Etelä-Pohjanmaalla? Hävikin vähentäminen ja nurmentuotannon kehittäminen Käytännön välineet hävikin laskemiseen ja määrittämiseen Säilörehun laadun hallinta Kustannustehokas säilörehun tuotanto

3 NurmiArtturi-hanke Etelä-Pohjanmaalla pilottitilaa ympäri Etelä- Pohjanmaata Ajosilppuriketjuja (5kpl) Noukinvaunuketjuja (5kpl) Tarkkuussilppuriketjuja (2kpl) Kahdella tilalla lisäksi lihanautojen kasvatusta Yksi luomutila Kolme tilaa siirtymävaiheessa Nurmihavaintoja pellolla

4 Sadot 2012 kolme tilaa

5 Rehun muutos 2012

6 Säilöntäaine

7 Säilöntäaineen kulutus: tilojen välinen ja sisäinen vaihtelu 2011

8 Säilöntäaineen kulutus: lasketut ja mitatut Käyttömäärän perusteella kulutus l/tn Näytteiden perusteella kulutus l/tn Tila Vuosi Korjuuketju ajosilppuri 2,7 2, ajosilppuri 4,0 6, ajosilppuri 5,3 5, ajosilppuri 2,2 3, ajosilppuri 1,8 3, noukinvaunu 7,3 4, noukinvaunu 6,4 3, noukinvaunu 4,2 3, noukinvaunu 4,8 3, tarkkuussilppuri 4,6 5, tarkkuussilppuri 2,5 5,0

9 NurmiArtturi säilörehujen lämpötilat Kuutiopainojen yhteydessä lämpötilan mittaus rintamuksesta Yhteensä 163 mittaustulosta (noin 5 kpl per siilo/auma) Keskiarvo 12 o C Tuloksista 16 % alle 5 o C

10 VHBI Altistavia tekijöitä: Korkea ph (4,4-6,8) Virhekäyminen ja huono säilöntätekniikka (tiivistäminen ja peittäminen) Optimi kasvulämpötila 37 C minimi 9 C Lietelannan käyttö nurmilla Epäpuhtaudet raaka-aineessa (kulo, maa-aines jne.) Säilöntäaineen puute tai sopimattomuus raaka-aineelle Ongelma sekä juustonvalmistuksessa että rehun säilönnässä

11 NurmiArtturi korjuuketju ja VHBI

12 NurmiArtturi VHBI ja säilöntäaineen laatu

13 5. Päivän seurannat Eroteltu tunkioon % Eroteltu hiehoille % Jäi syömättä % Hukka-% Maitoa kg/pv Erottelun syy Tila 1 0,0 0,0 0,1 0,1 28,8 Tila 1 0,0 0,0 0,0 0,0 29,3 Tila 2 5,0 0,0 4,7 9,7 31,4 Tila 4 0,0 35,4 0,0 0,0 28,9 Varmuuden vuoksi pintarehu syötettiin hiehoille Tila 4 0,0 20,1 0,8 0,8 29,0 Varmuuden vuoksi pintarehu syötettiin hiehoille Tila 5 0,0 0,0 0,2 0,2 Varmuuden vuoksi pintarehu syötettiin hiehoille Tila 6 4,3 0,0 0,0 4,3 32,1 Hometta, väri tummaa ja rehu ulkonäöltään epäilyttävää 2,7 0,0 0,0 2,7 23,9 Hometta, väri tummaa ja rehu ulkonäöltään sekä anal. Tila 7 epäilyt. Tila 8 0,5 0,0 8,5 8,9 32,0 Hometta, väri tummaa ja rehu lämmenyttä 0,0 0,0 7,5 7,5 32,0 Lypsävien lehmien syömättä jäänyt rehu annettiin Tila 8 umpilehmille Tila 11 0,1 0,0 0,0 0,1 26,0 Varmuuden vuoksi pintarehu syötettiin hiehoille Tila 11 0,0 0,0 0,0 0,0 26,7 Tila 12 0,0 34,2 0,0 0,0 26,7

14 Säilörehun ruokintahävikit - säilörehua ruokintapöydältä ja väkirehut lypsyrobotista ja kioskeista Kevätsadon säilörehua * säilöttiin kg * siirrettiin ruokintapöydille kg =>hävikki 2750 kg (0,4 %) 14

15 Säilörehun D-arvo 710 Säilörehua kului 13 kg kuiva-ainetta/lehmä pv Väkirehua lehmät söivät keskimäärin 8,8 kg/lehmä/pv => väkirehua 38 % kuiva-aineesta Maitotuotos 31,4 kg EKM 15

16 Maitotuotto-rehukustannus säilörehun D-arvon muuttuessa, kun säilörehun tuotantokustannus 0 snt/kg ka laskettu säilörehuille, joista on tehty kuutiopainomääritykset 12, Maitotuotto-rehukustannus euroa/lehmä/pv 11,00 10,00 9,00 8,00 7,00 6,00 Heikommin sulavalla säilörehulla ennuste todennäköisesti liian optimistinen, eli näin hyvää tulosta ei saavuteta Säilörehun D-arvo Maitotuotto-rehukustannus euroa/lehmä/pv - säilörehun hinta 0 snt/kg ka Säilörehun D-arvo D-arvon muuttuminen 680 -> 650, merkitsee 40 lehmän karjassa 5000 euroa pienempää maitotuoton ja rehukustannusten erotusta 70 lehmän karjassa 8000 euroa pienempää maitotuoton ja rehukustannusten erotusta 100 lehmän karjassa euroa pienempää maitotuoton ja rehukustannusten erotusta 16

17 Säilörehun sulavuus D-arvo Säilörehun säilönnällisen laadun merkitys taloudelliseen lopputulokseen Säilönnällinen laatu kiitettävä Säilönnällinen laatu epävakaa Säilörehun D-arvo Maitottuottorehukustannus euroa/lehmä/pcv 11,69 11,26 11,80 11,60 11,40 11,20 Maitotuotto-rehukustannus euroa/lehmä/pv Säilönnällisen laadun heikkeneminen merkitsee 40 lehmän karjassa 5000 euroa pienempää maitotuoton ja rehukustannusten erotusta 70 lehmän karjassa 9000 euroa pienempää maitotuoton ja rehukustannusten erotusta 100 lehmän karjassa euroa pienempää maitotuoton ja rehukustannusten erotusta 17

18 Hyvin sulavaa säilörehua voi tuottaa taloudellisesti kannattavasti Säilörehun tuotantokustannus senttiä/kg kuiva-ainetta Säilörehun D-arvo ja säilörehun kokonaistuotantokustannus kuutiopainorehuilla Säilörehun D-arvo Säilörehun tuotantokustannus senttiä/kg ka Säilörehun D-arvo 18

19 1. Satotaso: määrä ja laatu 2. Tilalle soveltuva korjuutekniikka ja työtapa 3. Syötön aikana huonon ja hyvän rehun tunnistaminen erottelu Etsi tilan kriittiset säilörehuntuotannon kohdat ja puutu niihin! 19