Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
|
|
- Pasi Järvinen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2017 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
2 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja erot edellisvuoteen? Rehun hyväksikäyttölukuja Säilörehun laatu Rehuannoksen koostumus eri tuotosluokissa Ravintoaineiden hyväksikäyttö maidontuotannossa
3 Ruokintaa suunnitellaan entistä tarkemmin Ruokinnan suunnittelu lehmille, % TuSetiloista Ruokinnan suunnittelu hiehoille, % TuSetiloista Ruokintasuunnitelmia lehmille, kpl/tila ,2 3,9 4,4 4,6 Ruokinnan seurantalaskelmat; Päivä- ja Jaksolaskelmat kertovat ruokinnan toteutuksesta.
4 Ostorehujen osuus 32,7 % 984; 13 % 522; 7 % 1233; 17 % Rehun kulutus v 2017 % kuiva-aineesta 62; 1 % 23; 0 % 329; 4 % 161; 2 % 1; 0 % 3758; 51 % 0; 0 % 260; 4 % 57; 1 % Säilörehu Laidun+vihanta Heinä+olki Tilaseokset Vilja Täysrehu Puolitiiv. Tiiv.+rouheet Sivutuotteet Kivennäiset Erikoisrehut Muut Aineisto: ProAgria Jaksolaskelmat karjaa (keskim. 42,6 le/karja) yht. n lehmää, joiden keskituotos oli maito-kg/lehmä.
5 Rehunkulutus 2016 ja 2017 % kuivaaineesta Erotus Säilörehu ,4 50,9 Laidun+vihanta ,8 3,5 Heinä+olki ,8 0,8 Vilja ,0 16,7 Täydennysrehut (entiset täysrehut) ,4 13,3 Valkuaistäydennysrehut (ent puolitiiv.) ,6 7,1 Valk.rehut (ent. Tiivisteet) ,0 4,5 Sivutuotteet ,9 2,2 Kivennäiset ,8 0,8 Erikoisrehut ,3 0,3 Muut ,0 0, Keskimäärin: EKM-kg 1,36 EKM/kg ka (ummessaolo ml)
6 Väkirehu-%:n ja ostorehujen osuuden kehitys Väkirehu-% ka:sta n ,7 45,9 45,0 45,3 45,0 44,9 Ostorehuja, % ka:sta 27,2 30,0 32,3 32,3 32,9 32,3 32,7 v v Viljasta ostettua 24 % 23 % Aineisto: ProAgria Jaksolaskelmat karjaa (keskim. 42,6 le/karja) yht. n lehmää, joiden keskituotos oli maitokg/lehmä.
7 Laitumen osuus dieetissä 2017 (koko vuosi ja kaikki laskelmat) Laitumen määrä (kg ka) ja osuus, % karjakokoluokittain, v ,
8 Laitumen osuus (laidunta yli 200 kg ka) touko-syyskuu ; 3 % 10; 0 % 29; 1 % 10; 0 % 0; 0 % 266; 8 % 342; 10 % 1327; 37 % 724; 20 % 0; 0 % 63; 2 % 659; 19 % Säilörehu Laidun+vihanta Heinä+olki Vilja Täysrehu Puolitiiv. Tiiv.+rouheet Sivutuotteet Kivennäiset Erikoisrehut Muut
9 Väki- ja ostorehujen määrä vaihteli vähän tuotosluokittain 50 Väkirehun ja ostorehujen osuus keskituotosluokittain, % ka:sta ,2 43,9 45, , Väkirehut % ka:sta Ostorehut % ka:sta Aineisto: ProAgria Jaksolaskelmat karjaa (keskim. 42,6 le/karja) yht. n lehmää, joiden keskituotos oli maitokg/lehmä.
10 Väkirehun osuus kasvaa lievästi tilakoon kasvaessa Väkirehun ja ostorehujen osuus karjakokoluokittain, % kuiva-aineesta ,7 44,3 45,4 45,8 29,9 30,6 35,2 32, väkirehu-% ostorehu-% Aineisto: ProAgria Jaksolaskelmat karjaa (keskim. 42,6 le/karja) yht. n lehmää, joiden keskituotos oli maito-kg/lehmä.
11 Ostorehukustannukset, snt/litra v Keskituotosluokka Snt/litra , , ,03 Yli kiloa 9,53** Kaikki keskim. Vrt. vuosi ,87 8,89 **= Suuntaa-antava havaintojen vähäisen määrän vuoksi. Karjakoko Snt/litra ,00** , , , ,11 Kaikki keskim. 8,87 Ostorehukustannus edellisvuoden tasolla. (snt/meijeri-maitolitra)
12 Paljonko tuotettiin maitoa yhdellä kilolla rehun kuiva-ainetta tuotosluokittain? Maitotuotos, l/kg ka, lyps. lehmät ** Vaihtelu, l/kg ka (kpl) EKM/kg ka Päivälaskelma sta ja KPI- Avaimesta! Keskimäärin alle keskituotos, kg yli ,31 1,14 1,17 1,28 1,38 1,46 1,12-1,49 0,94-1,41 0,99-1,33 1,14-1,43 1,23-1,52 1,36-1,65 (2 330) (21) (165) (1 314) (801) (29) Lähde: ProAgrian Päivälaskelmat/Tilakunto.
13 EKM-kg/kg ka lypsävät lehmät (ProAgria Päivälaskelmat 2017, n kpl) EKM-kg/kg ka Väkirehua/kg EKM Keskimäärin 1,47 0,32 Hajonta 0,13 0,05 pienin 25 % 1,40 0,29 50 % 1,48 0,32 75 % 1,55 0,35 98 % 1,72 0,44
14 Kpl/tila Säilörehu analysoidaan parhailla tiloilla jo keskimäärin joka kuukausi 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Alle Yli Vuosi ,6 2,6 4,7 5,8 4,8 vuosi ,7 2,9 5,3 7,5 6,3 vuosi ,0 3,0 5,8 10,1 9,8 vuosi ,5 3,0 6,5 9,9 12,5 Tuotosluokka
15 Säilörehun laatu (D-arvo) lypsävien dieetissä eri vuosina % analyyseistä Nurmisäilörehun D-arvo Alle Keskimäärin Yli Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Yli 680 D-arvon säilörehujen osuus v ja alle yli D-arvo yli 680, %
16 Säilörehun laatu syksy Nurmi-sr 1. sato Syksy 2015 Syksy 2016 Syksy 2017 Kuiva-aine, g/kg ka D-arvo, g/kg ka Raakavalk, g/kg ka Kuitu NDF g/kg ka Syönti-indeksi OIV, g/kg ka
17 g/kg ka g/kg ka Nurmisäilörehujen kivennäisistä Nurmisäilörehu, 1. sato 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Kalsium Fosfori Magnesium ,96 2,65 1, ,91 2,5 1, ,99 2,52 1, Nurmisäilörehu, keskimäärin kaikki 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Kalsium Fosfori Magnesium ,3 2,7 1, ,22 2,6 1, ,34 2,65 1, Lähde: Rehulato
18 % mg/100 ml Maidon ureapitoisuus noussut Keskimääräinen valkuaispitoisuus Keskimääräinen ureapitoisuus 4,00 35,0 3,80 3,60 30,0 25,0 20,0 3,40 15,0 3,20 10,0 3, ,0 0, Maidon ureapitoisuus on noussut parin vuoden takaiselle tasolle Viime kesän rehujen kosteus näkyy jonkin verran maidon valkuaispitoisuudessa
19 Ravintoaineiden hyväksikäyttö ME MJ OIV g /ekm kg /valkuais g Typen hyväksikäyttö, % Fosforin hyväksikäyttö, % v ,54 1,58 27,5 28,5 v ,67 1,59 27,1 27,6 v ,71 1,61 27,4 27,8 v ,68** 1,63 27,4 27,8 Aineisto: ProAgria Jaksolaskelmat eri vuosina **= ummessaolokausi mukana. Vrt. lypsävät keskimäärin 5,36 MJ/EKM-kg Maidon ureapitoisuus vuosina Urea 29,0 28,9 27,8 26,0 27,6 vaihtelu (21-36) (21-36) (20-35) (18-34) (20-35)
20 Keskimääräinen lypsävien dieetti eri tuotosluokissa 2017 Tuotos kg,v. syönti kgka/pv ME MJ/kgka väkirehu- % Raakavalk g/kg ka OIV g/kg ka PVT g/kg ka RR g/kg ka Kuitu g/kg ka Tärkkelys g/kg ka Lypsävät lehmät ,2 10, ,8 10, ,5 10, yli ,9 10, Aineisto: ProAgria Päivälaskelmat v 2017 (vähintään 4 lask/tila)
21 Keskimääräinen ummessaolevien dieetti eri tuotosluokisssa 2017 Karjan keskituotos Ummessaolevat syönti kgka/pv ME MJ/kgka väkirehu- % Raaka-v. g/kgka OIV g/kgka PVT g/kgka RR g/kgka Kuitu g/kgka Tärkkelys g/kgka ,1 10, ,1 10, ,2 10, yli ,8 10, Aineisto: ProAgria Päivälaskelmat v 2017 (väh. 4 kpl/tila))
22 Korrelaatiot Päivälaskelma-aineistosta Syönti, kg ka/pv Meijerimaito, kg/le/pv Maidon valk-% Maidon rasva-% Syönti 0,74-0,02-0,19 ME MJ/kgka -0,15 0,03 0,12 0,01 Väkirehu-% 0,24 0,26 0,08-0,13 Väkirehua, kg ka 0,67 0,56 0,05-0,19 Karkearehu SI 0,25 0,10 0,09 0,06 Karkearehu-% -0,24-0,26-0,08 0,13 Raakavalk. pit 0,17 0,27 0,05-0,15 OIV, g/kg ka 0,32 0,39 0,12-0,16 Kuitu, g/kg ka -0,31-0,30-0,02 0,14 indf, g/kg ka -0,18-0,21-0,03 0,05 Maidon valk-% -0,17 0,51 Maidon rasva-% -0,39
23 Mukaan napattavaa Säilörehun osuus rehuista on puolet, väkirehun 45 %, ostorehujen osuus kolmannes 1,47 EKM/kg ka (lypsävät lehmät) keskimäärin Säilörehun laatu vaihtelee --> analysointi kannattaa Maidon ureapitoisuus noussut aiemmalle tasolle säilörehun valkuaispitoisuuden nousun myötä Tervetuloa! ProAgria Maitovalmennus Vantaa, Heureka
24 Hyvää kevättä 2018! 24
25 Syönti-indeksi (2017) keskuksittain (kaikki säilörehut keskimäärin) Syönti-indeksi
26 Rehunkulutus hiehoille Rehunkulutus hiehoille, v yht kg ka % laidun + vihanta 272 9,9 säilörehu ,3 heinä + olki 69 2,5 vilja 134 4,9 täysrehu 95 3,5 pt + muut valk 66 2,4 kivennäiset 20 0,7 Muut kaupalliset rehut ml juomarehut 23 0,
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2018 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 19.3.2019 Ruokintapöydällä tänään Millaisilla rehuilla maitoa tuotettiin vuonna 2018 ja erot edellisvuoteen? Säilörehun
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2016 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2015 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 5.4.2016 Tarjolla tänään: Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2015 ja erot edellisvuoteen? Poikkeuksellisen kesä
LisätiedotRuokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Esityksen sisältö: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2013 ja erot edellisvuoteen? Ruokinnan eroja tilakoko-
LisätiedotMiltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Miltä näytti ruokinta v. 2014 ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Tarjolla tänään: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2014 ja erot edellisvuoteen? Tuotostietoja
LisätiedotProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
ProTuotos-karjojen rehustus vuonna 2011 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Esillä tänään: Mitä kuuluu KarjaKompassille? Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2011 ja erot edellisvuoteen? Ruokinnan
LisätiedotRuokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn
Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi
LisätiedotKevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta Poikkeuksellinen kesä tuotti poikkeukselliset rehut Lähde: ProAgria Rehulato: 19 222 säilörehuanalyysiä 1.8.2015-8.2.2016 Säilörehussa vähemmän valkuaista Nurmi-sr
LisätiedotRuokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!
Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Huippuosaaja Sari Jussila ProAgria Etelä-Suomi Ikuinen unelma, paljon maitoa, edullisesti ja kestävät lehmät? Säilörehulla menetettyä
LisätiedotKotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon
Kuva: Katariina Manni, HAMK Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Katariina Manni, HAMK Mustiala Eero Veijonen, ProAgria Etelä-Suomi Johanna Valkama, HAMK Mustiala Kaisa Kuoppala,
LisätiedotMaississa mahdollisuus
Maississa mahdollisuus Tarmo Ilola, Maatalousyhtymä Ilola, Reisjärvi Anna-Riitta Leinonen ProAgria Keski-Pohjanmaa 10.9.2018 Kannus Maissin viljely Ilolan tilalla Miksi maissia? kaikkea pitää kokeilla
LisätiedotTaulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-
Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Nurmisäilörehsäilörehsäilörehviljaseos Puna-apila- - Ohra-kaura- Rypsi- ja Rehuarvot kuiva-aineessa rapsirouhe Kuiva-aine, g/kg
LisätiedotYmpäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa
Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa Tuija Huhtamäki Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus 1.10.2013 Tampere Esityksen sisältö Miten biologia selittää ympäristövaikutuksia?
LisätiedotAperehuruokinnan periaatteet
Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa
LisätiedotKaikki meni eikä piisannutkaan
NurmiArtturi -hanke Säilörehun kustannuksien vaikutus ruokintaan NurmiArtturi-tiloilla 5.12.2013 Kaikki meni eikä piisannutkaan 2 1 Joskus rehun tarjonta ylitti syöntikyvyn 3 Hävikit varastossa 4 2 Hävikit
LisätiedotKaura lehmien ruokinnassa
Kaura lehmien ruokinnassa Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö MONIPUOLINEN KAURA SEMINAARI 20.4.2017 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos http://lajiketunnistus.evira.fi Kaura (Avena) Viljelty
LisätiedotArtturi hyödyntää tutkimuksen tulokset
Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Artturi analysoi Nurmen raaka-ainenäytteet Nurmen korjuuaikanäytteet Nurmisäilörehut Heinät
LisätiedotLypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014
Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ
LisätiedotSäilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen
Nurmesta Tulosta -hanke Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen Nurmex-tietoisku 3 Marita Jääskeläinen Miksi analysoida säilörehu? Säilönnän onnistuminen Tiedät mitä syötät Ruokinnan suunnittelun
LisätiedotMiten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd
Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet Liz Russell, Envirosystems UK Ltd 2.2.2018 Game Farm, Singleton, Lancashire, UK Tilatutkimus Ruokinta talvella 2002 Käytännön
LisätiedotHERNEKÖ SUOMEN MAISSI?
HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA
LisätiedotLypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015
Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tulosseminaari 5.4.2016 Tuotosseurannan raakadata rikastuu tiedoksi Asiakas Tiedon käsittely Laskenta Tilastot, tutkimus,
LisätiedotTäysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.
Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi
LisätiedotVesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa
Elodea-hanke Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa Luonnonvarakeskus Vesirutto rehuna Kenttä- ja laboratorioanalyysien tulokset Kuusamojärvi, Toranki ja Yli-Kitka Valuman
LisätiedotSäilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon
Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen
LisätiedotHyödyllinen puna-apila
Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden
LisätiedotPalkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen
Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu
LisätiedotKivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa
Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan 4.9.2014 ProAgria maito valmennus ProAgria Kainuu/kotieläinasiantuntijat: Eila, Jaana, Voitto, Minna ja Helena Tilastoja Kainuusta: Tuotosseurantatilat
LisätiedotUmpilehmän ruokinta. Huomiota vaativa aika! Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet 17.10.2012
Umpilehmän ruokinta Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Minna.norismaa@proagria.fi p. 040 3012 431 Ei kannata tehdä ongelmia mikäli niitä ei ole, mutta on hyvä tiedostaa mistä ongelmia voi muodostua.
LisätiedotHerne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo
Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit
LisätiedotHiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja
Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala
LisätiedotTuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto
Tuotosseurannan tulokset 2014 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseuranta 2014 6 180 karjaa: 73 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -4,8%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 5,4 % ed. vuoteen verrattuna
LisätiedotOnnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden
6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei
LisätiedotMiten koostaa lypsättävä karkearehuvaltainen ape?
Miten koostaa lypsättävä karkearehuvaltainen ape? Essi Tarsia Luomukotieläintuotannon asiantuntija ProAgria Etelä-Pohjanmaa OSMO-hankkeen seminaari 2.2.2018 Miten tuottaa maitoa ja naudanlihaa pienemmillä
LisätiedotHyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä
Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Maarit Kärki MTT Ruukki Vasikan ensimmäisiin kuukausiin kannattaa panostaa, sillä sen vaikutukset näkyvät eläimen koko elinkaaren ajan. Olosuhteet ja hyvinvointi Rehut
LisätiedotHerne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille
Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Mikko Tuori, Pirjo Pursiainen, Anna-Riitta Leinonen ja Virgo Karp, Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos
LisätiedotLaidunruokinnan käytännön toteuttaminen
Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen Auvo Sairanen, MTT Maaninka Savonia AMK, Iisalmi 27.3.2012 2.4.2012 1 LAIDUN 1. Koetaan vaikeaksi 2. Arviointia 3. Laitumesta ei välttämättä analyysitarvetta 4.
LisätiedotValkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa. Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi
Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Milloin maatilalla tuotanto toimii hyvin? Kun lehmä voi hyvin se tuottaa
LisätiedotRehuarvojärjestelmä. Ruokintasuositukset. Kesän 2004 päivitys. Valkuaissuositukset
Rehuarvojärjestelmä Kuva: Eeva Saarisalo Eläinten ravintoaineiden tarve kuvataan ruokintasuosituksissa Rehutaulukoiden avulla arvioidaan rehujen ravintoaineiden sisältö Laskentaperusteet Taulukkoarvot
LisätiedotMikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna
Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Tohtorikoulutettava ProAgria Maitovalmennus 4.9.2015 Scandic Park Helsinki 1 Puhetta mikrolevistä Mitä ne ovat? Miksi mikrolevistä pitäisi olla kiinnostunut? Tutkiiko
LisätiedotSäilörehun tuotantokustannus
Nurmentuotantokustannus NurmiArtturi-hankkeen tuloksia 12.10.16 Nurmesta tulosta Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon kustannuksia ja tulosta energiasta 30 70 % säilörehusta
LisätiedotLypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016
Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016 Kuva: Sanna Nokka Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017 ProAgria Maito tulosseminaari 2017 9:45 Tuotosseuranta-tilojen tuotokset vuodelta 2016, johtava
LisätiedotRehuanalyysiesimerkkejä
Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja
Lisätiedot- Enemmän tuottoa ruokinnalla
KarjaKompassilla suunta maitotiloille - Enemmän tuottoa ruokinnalla Nurmiseminaari 2012 KarjaKompassi menu Minne päin KarjaKompassi näyttää? Miten KarjaKompassi tehostaa säilörehun hyödyntämistä? Mitä
LisätiedotMaitoManagement 2020
MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:
LisätiedotLypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2017
Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2017 Kuva: Sanna Nokka Tuotosseuranta 2017 5028 karjaa: 72 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen - 7%. 218 498 lehmää: 81 % kaikista, lehmämäärän vähennys verrattuna edelliseen
LisätiedotLypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko
Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)
LisätiedotSiirtymäkauden ajan ruokinta
Siirtymäkauden ajan ruokinta Tuomo Kokkonen ProAgria Maito valmennus 7.9.2017 31.8.2017 1 Kg/pv MJ/pv Lehmien energiavaje poikimisen jälkeen Vähintään 2. kerran poikineiden lehmien keskimääräinen syönti,
LisätiedotSari Kajava, Annu Palmio
Lypsylehmän kuidun tarve Sari Kajava, Annu Palmio Kestävä karjatalous (KESTO) hanke Loppuseminaari 16.12.2014 Johdanto Maidontuotannon tehostaminen: Enemmän väkirehua, vähemmän karkearehua Paljon energiaa,
LisätiedotRehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski
Rehustuksella tuotanto reilaan Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski 13.11.2018 Kuka minä olen? Kuka sinä olet? Miksi säilörehulla on niin paljon
LisätiedotLypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2018
Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2018 Kuva: Sanna Nokka Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Sanna.nokka@proagria.fi p. 040 167 6363 Vuosi 2018 oli Tuotosseurannan 120. toimintavuosi Suomessa Lypsykarjan
LisätiedotMaissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska Ajantasalla. Luonnonvarakeskus
Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska 28.11.2018. Ajantasalla MAISSI Maailmalla yleisin karkearehu maidontuotannossa Tuottaa vakaita satoja hyvin vaihtelevissa olosuhteissa Energiapitoinen,
LisätiedotRehukustannusten hallinta on taitolaji. ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous
Rehukustannusten hallinta on taitolaji ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous Mistä muodostuvat turhat rehukustannukset? Pilaantuneesta rehusta Maittamattomasta rehusta
LisätiedotPalkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon
Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Maaseudun Tiedetreffit 3.6.2014 Mustiala Valkuaisrehuja tuodaan paljon ulkomailta Rehuvalkuaisen omavaraisuusaste
LisätiedotSuomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi.
Onnistuneella ruokinnalla tuloksiin! Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi. Oikealla rehuvalinnalla turvaat hyvän tuotoksen ja eläinten hyvinvoinnin kustannustehokkaasti.
LisätiedotEuroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina. Maitovalmennus Auvo Sairanen
Euroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina Maitovalmennus 5.9.2019 Auvo Sairanen Sisällys Tutkimuksen filosofia Tuotosvaste KarjaKompassin muutokset laskennan näkökulmasta Käytännön näkökulmia 2 3.9.2019
LisätiedotKokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen
Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen Vesa Tikka maidontuottaja Kurikka Seinäjoki 1.2.2018 1.2.2018 Tikka V. Kokemuksia kotoisista 1 Peltoa 850 ha ja sopimusviljelynä 250 ha
LisätiedotPalkokasvit lypsylehmien rehuna
Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia
LisätiedotHerne lisää lehmien maitotuotosta
Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun
LisätiedotMinna Tanner, ProAgria Kainuu
Rehuyksiköstä Megajouleen Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuarvojen päivitykset 1.9.2010 Megajoule (MJ) korvasi rehuyksikön (Ry) rehuenergian yksikkönä (märehtijöillä ja hevosilla) Lypsylehmien energian
LisätiedotSeosrehuruokinnan taloudenhallinta. Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous
Seosrehuruokinnan taloudenhallinta Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous Tavoite täydellisestä, helposta ja nopeasta seosrehuruokinnasta? Mitä vaaditaan että seosrehuruokinta toimii?
LisätiedotSäilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista
PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista Rovaniemi 20.2.2013 Veikko Maijala Porotalous
LisätiedotNurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät
Nurmesta Tulosta -hanke Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät Nurmex-tietoisku 16 Marita Jääskeläinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon
LisätiedotTankki täyteen kiitos!
Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi
LisätiedotRehua yhteensä MJ, Työkustannukset h 16,
MAIDONTUOTANNON TUOTANTOKUSTANNUS, Vuosi 2015 Laskelmat mukaeltu Tuottopehtorista http://www.proagria.fi/tuottopehtori/ Tuotot / lehmä Maito (4,3%, netto) litraa 0,380 8100 3078 9600 3648 Kansallinen tuki
LisätiedotRehua yhteensä MJ, Työkustannukset h 16,
MAIDONTUOTANNON TUOTANTOKUSTANNUS, Vuosi 2016 Laskelmat mukaeltu Tuottopehtorista http://www.proagria.fi/tuottopehtori/ Tuotot / lehmä Maito (4,3%, netto) litraa 0,380 7680 2918 9600 3648 Kansallinen tuki
LisätiedotKokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä
Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä EuroMaito webinaari 7.6.2017 Auvo Sairanen, Luke Maaninka Kokovilja EDUT HAASTEET Hyvä suojakasvi nurmelle Tehostaa lietteen ravinteiden käyttöä Kertakorjuu laskee
LisätiedotKPI-Avain valiolaiselle maitotilayrittäjälle
KPI-Avain valiolaiselle maitotilayrittäjälle Mikä on KPI? KPI = key performance indicator Suorituskyvyn mittari tai avaintunnusluku KPI on yrityksen määrittämä tunnusluku, joka kertoo yrityksen toiminnasta
LisätiedotTuotosseurannan tulokset 2013
Tuotosseurannan tulokset 2013 ProTuotos 2013 6 489 karjaa: 72 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -5,5%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 6,3 % ed. vuoteen verrattuna 228 954 lehmää: 81 % kaikista, lehmämäärän
Lisätiedotluomutiloille Suomen Rehun uudet monipuoliset luomurehut parantavat tuotantotuloksia ja eläinten hyvinvointia.
Ruokinnan osaamista luomutiloille Suomen Rehun uudet monipuoliset luomurehut parantavat tuotantotuloksia ja eläinten hyvinvointia. Monipuoliset täydennysrehut luomunaudoille Tehokas rehun hyväksikäyttö
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu
LisätiedotLaidunnusstrategioiden kehittäminen luomumaidontuotannossa. Kuopio,Marraskuu 2017 Hans Lund, ØkologiRådgivning Danmark, (Luomuneuvoja, Tanska)
Laidunnusstrategioiden kehittäminen luomumaidontuotannossa Kuopio,Marraskuu 2017 Hans Lund, ØkologiRådgivning Danmark, (Luomuneuvoja, Tanska) Laidunnusstrategiat Tanskan luomusäännöt Vähän vai paljon lohkoja?
LisätiedotKesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta
Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä
LisätiedotSÄILÖREHUN VILJELY -INFO
PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt SÄILÖREHUN VILJELY -INFO Säilörehun riskitekijöitä poron ruokinnassa Apukassa 16.8.2012 Veikko Maijala 2 Porotalous
LisätiedotKasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot
Kasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot Raisioagron risteily 4.2.2016 Arto Huuskonen Luonnonvarakeskus (Luke) Esityksen pääpaino on kasvavan naudan ruokinnassa. Rehun tuotantokustannus ja peltoviljelyssä
LisätiedotSäilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta
PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta Sodankylässä 27.9.2012 Veikko Maijala Porotalous on
LisätiedotNäkyykö lehmien terveys ja hyvinvointi tuotantomäärissä?
Näkyykö lehmien terveys ja hyvinvointi tuotantomäärissä? Maitovalmennus 6.9.2018 LETKA Plus -hanke Olli Niskanen, olli.niskanen@luke.fi Tutkimusryhmä: Frondelius, L., Jauhiainen, L., Niskanen, O., Mughal,
LisätiedotSinimailanen lypsylehmien ruokinnassa
Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa 5.9.2013 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Laura Nyholm, Mikko Korhonen Valio Oy Sinimailanen (Medicago sativa L.) The Queen of forage
LisätiedotPalkokasveilla kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta
Palkokasveilla kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta Edellytykset Suomen valkuaisomavaraisuudelle Ilmo Aronen, Raisioagro Oy @IlmoAronen Kaikki eläimet tarvitsevat täydennysvalkuaista Täydennysvalkuaisella
LisätiedotKarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti
KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti Marketta Rinne ym. 30.3.2011 Mitä uutta ruokinnansuunnitteluun? Biologiset ilmiöt aiempaa paremmin hallinnassa Maitotuotos ei ole etukäteen
LisätiedotRASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA
RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA IHMISEN PARHAAKSI LUOMUSEMINAARI 30.9.2016 AILA VANHATALO Kuva: Jarmo Juga MAITO JA MAITORASVA qmaito q tärkeä valkuaisen ja kalsiumin lähde q myös rasvan lähde 45
LisätiedotSäilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?
Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012
LisätiedotParempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella. Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut:
Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut: Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä
LisätiedotNurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä
NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä Pohjois-Suomen Nurmitoimikunnan talviseminaari 9.1 10.1.2014 Sari Vallinhovi Erityisasiantuntija, nurmiviljely NurmiArtturi-hanke/ hankevetäjä
LisätiedotNAUDAN KASVUN SÄÄTELY
NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan
LisätiedotIII. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan
KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet
LisätiedotMITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?
MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE? Seija Jaakkola Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Laura Nyholm Valio Oy 7.9.2017 Nurmisäilörehu Suomessa Nautojen ruokinnan perusta Kasvuolosuhteet =>
LisätiedotLapinlehmälle rehua tarpeen mukaan. POHJOISSUOMENKARJAN MAIDON OMALEIMAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN LAPPARI työpaja Marketta Rinne
Lapinlehmälle rehua tarpeen mukaan POHJOISSUOMENKARJAN MAIDON OMALEIMAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN LAPPARI työpaja 16.5.2017 Marketta Rinne Ruokinnan merkitys suuri Ruokintakustannukset muodostavat suurimman
LisätiedotTuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista. Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska Kuopio
Tuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska 25.11.2011 Kuopio 15.12.2011 Maiju Pesonen Otsikon alla Mitä tutkittiin ja miten? Kasvatuskokeen 1 tulokset:
Lisätiedot6d.Utareterveys ja ruokinta Laura Kulkas Valio Oy Ruokinta vaikuttaa lehmän vastustuskykyyn Ruokinta vaikuttaa vastustuskykyyn mikrobeja vastaan ravinnon eri osatekijöiden kautta Monien ravintoaineiden
LisätiedotSinimailasen viljely viljelijän kokemuksia
Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä
LisätiedotPalkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille
Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille Kaisa Kuoppala Luonnonvarakeskus Jokioinen Mistä nauta saa valkuaista? Typpi Nurmisäilörehu ja vilja tärkeimmät lähteet! Valkuaistäydennysrehut:
LisätiedotRuokinnan teemavuosi
Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Lisää maitoeuroja Halutaan säilyttää hyvä maitomäärä ja sen tasaisuus Rehukustannukset kohoavat, mutta maidon hinta on hyvällä tasolla hyvä maitotuotos kannattaa
LisätiedotMaitovalmennus 4.9.2014. Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy
Maitovalmennus 4.9.2014 Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy Maitotilan (ja lehmän) tuotannollinen näkökulma optimiruokintaan (maitotuotto miinus rehukustannus)
LisätiedotRehun laatutekijöiden raja-arvot. Hyvä Riski Huono ph alle 4,0 4,0-4,5 yli 4,5 Ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä, alle yli 80
1 (8) Rehuanalyysin tulkinta / märehtijät Rehuanalyysi kertoo rehun kemiallisen koostumuksen, säilönnällisen laadun ja rehuarvot. Tulosten tulkinnassa kokonaisuus ratkaisee, mutta tulkinnan helpottamiseksi
LisätiedotNurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa
Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa Auvo Sairanen 1) ja Marketta Rinne 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Halolantie 31A, 71750 Maaninka, etunimi.sukunimi(at)mtt.fi
LisätiedotTuloksia NurmiArtturista. Anne Anttila ProAgria ja Lea Puumala TTS Säilörehuseminaari Maitoyrittäjät Seinäjoki
Tuloksia NurmiArtturista Anne Anttila ProAgria ja Lea Puumala TTS Säilörehuseminaari Maitoyrittäjät Seinäjoki 12.12.2013 NurmiArtturi-hanke Kuinka suuri ja mistä johtuva on säilörehun hävikin määrä Etelä-Pohjanmaalla?
LisätiedotLaidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10 %? Lehmät ulos tuotos ylös! Onnistunut laidunkausi lisää maitotuloa ja parantaa eläinten hyvinvointia
Laidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10 %? Lehmät ulos tuotos ylös! Onnistunut laidunkausi lisää maitotuloa ja parantaa eläinten hyvinvointia 120 x 3 x 0,4 = 144 Tavoitteena tasaisen hyvä tuotos
LisätiedotKesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta
Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2013 Syötekeskus 2013 Jatkuva kehittäminen
Lisätiedot