Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016
TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula 1. krs 10.00-10.45 Tilaisuuden avaus 10.45-12.00 Pienryhmätyöskentely 12.00-12.45 Lounas, ravintola Lasiranta, 1. krs 12.45 15.00 Pienryhmätyöskentely jatkuu, iltapäiväkahvit työskentelyn lomassa 15.00 15.45 Työskentelyn koonti
Paikallinen työ Valtakunnallinen työ SYKSY 2017 Paikallisen toimeenpanon tuki jatkuu ja uudistuksen toteutumisen seuranta alkaa VASU2017 aikataulu perustetyön tueksi SYKSY 2015 Elo-lokakuu Valtakunnallinen perustetyö alkaa SYKSY 2015 Marras-joulukuu -Teematyöpajat -Verkkokommentointi -Vasu2017 aikataulu KEVÄT 2016 Tammi-maaliskuu -Teematyöpajat -Kuulemiset KEVÄT 2016 Huhti-toukokuu -Ensimmäinen kommentointipyyntö -Vasutyötä tukevat tilaisuudet alkavat SYKSY 2016 -Virallinen lausuntokierros, elokuu -Vasutyötä tukevat ohjaustilaisuudet alkavat KEVÄT 2017 Paikallista työtä tukevat ohjaustilaisuudet jatkuvat Paikallisen keskustelun ja yhteistyön aloittaminen Paikallisen varhaiskasvatussuunnitelmatyön organisointi Luonnoksen kommentointi Paikallisen Vasun laadinnan aloittaminen -Paikallisen Vasun laadinta -Yhteistyötahojen osallistaminen -Mahdollisen täydennyskoulutuksen suunnittelu Paikallisen Vasun hyväksyminen ennen 1.8.2017
Syksyn 2015 teematyöskentelyn sisällöt Varhaiskasvatuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet 10.11.2015 Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri 19.11.2015 Arvoperusta ja kasvatuspäämäärät Kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuus (Educare) Kasvun ja oppimisen polku osana elinikäistä oppimista Pieni lapsi oppijana ( oppimiskäsitys, laaja-alainen osaaminen, pedagogiset työtavat) Varhaiskasvatusympäristö Osallisuus ja vaikuttaminen Kasvatuskumppanuus Pedagogisen työn johtaminen ja organisointi Kasvattajana varhaiskasvatuksessa
Teematyöpajat osana vasu-prosessia Opetushallituksen vaka - koordinaatioryhmä on työstänyt teemoja eteenpäin ja pajoissa tuotettua tietoa on hyödynnetty ensimmäisten luonnosten kirjoittamisessa. Osa luonnoksista lähetettiin jatkokommentoitavaksi teematyöpajoihin osallistuneille (Educare, pieni lapsi oppijana sekä arvoperusta ja kasvatuspäämäärät). Työskentelyn arviointi; mitä jää, mitä uutta? 2016 pajoissa työskennellään koko päivä saman teeman parissa Opetushallituksen vaka-tiimi vastaa ryhmien vetämisestä Kaikille osallistujille tarjotaan mahdollisuus oman ryhmän luonnosten jatkokommentointiin
VASU2017 keskeisimmät kärjet Osallisuuden lisääminen Varhaiskasvatuslain 10 tavoitteen toteutuminen Toimintakulttuurin kehittäminen Varhaiskasvatuksen yhdenvertainen toteutuminen osana elinikäistä kasvun ja oppimisen polkua Varhaiskasvatuksen laadun jäsentäminen Vahva ammatillinen osaaminen johtaminen sekä arviointi ja kehittäminen Pedagogiikan kirkastaminen = Vasu2017 pedagogisena työvälineenä
Tämän päivän teemoista.. Laaja-alainen osaaminen varhaiskasvatuksessa
Taustaa: Neljä avainta ops -uudistukseen Oppilaan muuttuva rooli - yhdessä tekeminen, osallistuminen - tutkiva ja luova työskentely Muuttuva maailma - ympäristö, globalisoituminen, talous, työelämä, teknologia, yhteisöjen monimuotoisuus Muuttuva opetus - oppimiskäsitys - yhteistyö ja kokonaisuuksien rakentaminen OPS 2016 Vaikutus lasten kasvuympäristöihin Muuttuva sivistyskäsitys ja osaaminen - laaja-alaisuus, eettisyys, kestävyys - oppimisen taidot, tiedonhallinta ja vuorovaikutus
Laaja-alainen osaaminen esiopetuksessa Laaja-alainen osaaminen on tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostama kokonaisuus. Siihen kuuluu myös kyky käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla. Monilukutaito Osallistuminen ja vastuullisuus Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Ajattelu ja oppiminen Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Tieto ja viestintäteknologinen osaaminen 7.2.2014
Laaja-alainen osaaminen osana lapsen kasvun- ja oppimisen polkua Laaja-alaisen osaamisen kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu läpi elämän. Se vahvistuu vähitellen oppimisen polun aikana eri tiedon- ja taidonaloihin liittyvässä opiskelussa sekä arjen toiminnassa ja vuorovaikutuksessa. Laaja-alaisen osaamisen tarve nousee ympäröivän maailman muutoksesta.
Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa varhaiskasvatuksessa? Pohdintoja teematyöpajasta 10.11.2015 Tarvitseeko varhaiskasvatusikäisen lapsen osata jo jotain? Aletaanko osaamisen tavoitteita asettaa jo esim. 1-vuotiaille lapsille? Laaja-alainen osaaminen voidaan nähdä varhaiskasvatuksessa uudenlaisena tapana asettaa ja määritellä ns. kasvatuspäämääriä. Käsitemäärittely lähtee perusopetuksen näkökulmasta, mitä tämä voisi tarkoittaa varhaiskasvatuksessa, jossa painottuvat kokonaisvaltainen kasvu, kehitys ja oppiminen? Käsitekartta! Uudet käsitteet kuten laaja-alainen osaaminen ja monilukutaito tulee määritellä huolellisesti ja avata se, miten käsitteet suhteutuvat toisiinsa, mikä on tavoitetasoa mikä muuta?
Pohdinnan paikat tänään: Monilukutaito Osallistuminen ja vastuullisuus Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Ajattelu ja oppiminen Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutu s ja ilmaisu Tieto ja viestintätek -nologinen osaaminen
Lisää tämän päivän teemoista.. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma; havainnointi, dokumentointi ja arviointi Leikin merkitys varhaiskasvatuksessa Språklig medvetenhet inom småbarnspedagogiken
Ajattelu ja oppiminen Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Osallistuminen ja vaikuttaminen Laaja-alainen osaaminen Monilukutaito sekä tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Lasten mielenkiinnon kohteet Leikin Liikun Tutkin Kuva: Kasvattajan pedagoginen viitekehys Varhaiskasvatuksen pedagogiikka Kasvatus, opetus ja hoito Yhteisöllisyys Vertaisoppiminen Monipuolinen oppimisympäristö Kehittyvä toimintakulttuuri Koen Varhaiskasvatuksen sisällöt ja tavoitteet Osallistun Toimin Ilmaisen