Varhaiskasvatuksen tulevaisuus

Transkriptio

1 Varhaiskasvatuksen tulevaisuus Kulttuurinen moninaisuus ja palvelut Työelämän muutokset ja palvelut Rahalliset tuet, palvelut Kenen tuottamat palvelut (julkinen, yksityinen) Lasten, vanhempien ja ammattilaisten yhteinen osallisuus Varhaiskasvatuksen kehittämisen selvityshenkilöryhmä 2017 (Karila, Kosonen, Järvenkallas) Osallistumisasteen nosto, vaikuttavuuden arviointi, tarvittava osaaminen päiväkotien ammattirakenne, koulutuksen kehittäminen

2 Varhaiskasvatus on vaikuttavaa siksi lasten osallistumista pidetään tärkeänä Alueellisia eroja lasten osallistumisasteessa, jopa 20 % Korkeasti koulutettujen vanhempien lasten osallistuvat useammin kuin heikommin koulutettujen vanhempien lapset Vanhempien perusteet kotihoidolle moninaiset Millaista kuvaa varhaiskasvatuksen laadusta välittyy? Millaisia mahdollisuuksia uusi vasu ja sen parissa tehtävä työ tarjoaa laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamiselle?

3 Yhteiskunta Yksilö Nykyhetki Lasten elämänlaatu Vertaissuhteet Uusien asioiden ja taitojen oppiminen Tulevaisuus Inhimillisen pääoman kasvu Menestys opinpolulla ja (työ)elämässä Osallisuus, kansalaisuus Miesten ja naisten mahdollisuus ylläpitää kohtuullisia elinoloja ja osallistua yhteiskuntaelämään Lasten tasavertaiset koulutusmahdollisuudet Inhimillisen pääoman kasvu Investointien hyödyn kumuloituminen Tasa-arvoinen yhteiskunta, jossa ihmisten osallisuus tuottaa yhteiskuntarauhaa Taulukko 1. Varhaiskasvatuksen vaikuttavuuden erilaiset ulottuvuudet

4 Vain laadukas varhaiskasvatus vaikuttaa positiivisesti Varhaiskasvatuksen vaikuttavuutta koskevat tutkimukset ja suositukset painottavat sitä, että vain laadukas varhaiskasvatus tuottaa positiivisia vaikutuksia. On myös todettu, ettei mikään yksittäinen laatutekijä ratkaise, vaan laatutekijöiden kokonaisvaikutus on merkityksellinen. Suosituksissa ja tutkimuksissa keskeisiksi laatutekijöiksi on todettu henkilöstön koulutus ja osaaminen: on tärkeää ymmärtää lapsen kehitystä, kyetä organisoimaan pedagogisia tilanteita sekä kyetä sensitiiviseen pedagogiseen ohjaukseen ja vuorovaikutukseen.

5 Vandellin ja Wolfen (2000) mallinnus niistä tekijöistä, joilla on merkitystä lasten oppimistulosten muodostumiselle Mallissa huomioidaan oppimistuloksiin vaikuttavina tekijöinä varhaiskasvatukseen osallistuminen (aloitusaika, kesto ja intensiteetti) sekä se millaisessa varhaiskasvatusympäristössä osallistuminen on toteutunut (opetussuunnitelma, pedagoginen toteutus, opetuksen laatu). Koska lapsi useimmiten elää kahdessa samanaikaisessa kasvuympäristössä, sekä kotona että varhaiskasvatusympäristössä saaduilla kokemuksilla on merkitystä lapsen kehitykseen ja oppimiseen. Lapsi on myös ainutkertainen yksilö, ja hänen yksilöllinen olemuksensa ja toimintatapansa heijastuu oppimiseen.

6 Toiminnan lainsäädännöllisten ehtojen tiedostaminen Varhaiskasvatuslaki Päiväkodin perustehtävät Normiohjauksen suuntaviivojen tiedostaminen Valtakunnallinen ja kunnallinen Vasu ja Esiops Omien ja kumppaneiden lähtökohtien ja uskomusten tiedostaminen yksikkö- ja ryhmätasolla sekä lapsikohtaisissa vasuissa Varhaispedagogiikan lähtökohdat Yhteisistä arvoista, kasvatuspäämääristä ja tavoitteista neuvottelu yksikköja ryhmätasolla sekä lapsikohtaisissa vasuissa Lapsen äänen kuuleminen ryhmä- ja lapsikohtaisissa vasuissa Kasvatuksen arvot, päämäärät ja tavoitteet Yhdessä työyhteisön kanssa Lasten mielenkiinnon kohteet kehityksen ja oppimisen haasteet Yhdessä vanhempien kanssa Lapsen ja lapsiryhmän kasvu- ja oppimisympäristö Tavoitteita palvelevan toimintakulttuurin rakentaminen yksikkö- ja ryhmätasolla Toimintakäytännöt ja arjen pedagogiikka päivän rakenne fyysinen ympäristö ja materiaalit sosiaalinen ympäristö arjen keskeiset toimintamuodot Arjen toiminta, sen dokumentointi ja arviointi Tietoinen ja tavoitteellinen toiminta yhteisönä ja yksilönä

7 Varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan viitekehys (Vasu 2016)

8 Millaisia muutoksia vasun normimuotoisuudesta aiheutuu?

9 Lastentarhanopettajan pedagoginen vastuu Eritasoiset vasut luovat paikkoja pedagogiselle vastuulle ja mahdollistavat oman ammatillisen toiminnan tietoisen ja systemaattisen kehittämisen (yksikkö, ryhmä, lapsivasut) arviointitietoa hyväksikäyttäen tiimin pedagogisen johtamisen (erityisesti ryhmävasu) lapsiryhmän toiminnan kehittämisen systemaattisella tavalla (ryhmävasu, lapsivasut) yksittäisten lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen ohjaamisen (lapsivasut ja ryhmävasut, yksikkövasut) luo rakenteelliset puitteet vanhempien osallisuudelle ja kumppanuusperustaiselle yhteistyölle vanhempien ja ammattilaisten välillä (lapsivasut, ryhmävasut ja yksikkövasut)