Uudistuvat varhaiskasvatussuunnitelmat

Transkriptio

1 Uudistuvat varhaiskasvatussuunnitelmat Missä mennään, varhaiskasvatus? Aluehallintoviraston koulutustilaisuus Opetushallitus Kati Costiander Pia Kola-Torvinen

2 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden valmistelu (VASU2017) Koulutus- ja tutkimusyhteistyö, kuntayhteistyö, päiväkotiyhteistyö Vasun perustetyön ohjausryhmä Koordinaatioryhmä Ammattijärjestöt, koulutuksen edustajat, ministeriö, Kuntaliitto, THL.. Teematyöpajat, verkkokommentointi, kuulemiset

3 Varhaiskasvatuslaki tägi Päivähoitolaista varhaiskasvatuslakiin Lapsen oikeus varhaiskasvatukseen Varhaiskasvatussuunnitelman velvoittavuus - NORMI Lapsen etu Uudistetut tavoitteet Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatusympäristö Arviointi Lasten ja huoltajien osallisuus Monialainen yhteistyö

4 Taustalähtökohtia Lapsen muuttuva rooli Yhdessä tekeminen, osallistuminen Tutkiva ja luova työskentely Muuttuva maailma Ympäristö, globalisoituminen, talous, työelämä, teknologia, yhteisöjen monimuotoisuus Lapsi Vaikutukset lasten toimintaympäristöihin Muuttuva oppiminen Oppimiskäsitys Vertaisoppiminen ja kokonaisuuksien rakentaminen Leikin merkitys oppimiseen Muuttuva osaaminen Laaja-alaisuus, eettisyys, kestävyys Ajattelun ja oppimaan oppimisen taidot, tiedon jäsentäminen Osallistumisen ja vaikuttamisen taidot

5 VASU2017 keskeisimmät kärjet Osallisuuden ja vaikuttamisen lisääminen Toimintakulttuurin kehittäminen Varhaiskasvatuslain 10 tavoitteen toteutuminen Varhaiskasvatuksen laadun jäsentäminen Vahva ammatillinen osaaminen johtaminen sekä arviointi ja kehittäminen Varhaiskasvatuksen yhdenvertainen toteutuminen osana elinikäistä kasvun ja oppimisen polkua Pedagogiikan kirkastaminen Vasu2017 pedagogisena työvälineenä

6 Nostoja Vasun perusteista

7 VASU2017 työskentelyä ohjaavat keskeiset asiakirjat Varhaiskasvatuslaki (2015) - Perustetyön reunaehdot ja sisältö Vasu2017 VASU2017 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2005) Esiopetuksen esiopetussuunnitelman perusteet (2014)

8 Paikallinen työ Valtakunnallinen työ SYKSY 2017 Paikallisen toimeenpanon tuki jatkuu ja uudistuksen toteutumisen seuranta alkaa VASU2017 aikataulu perustetyön tueksi SYKSY 2015 Elo-lokakuu Valtakunnallinen perustetyö alkaa SYKSY 2015 Marras-joulukuu -Teematyöpajat -Verkkokommentointi -Vasu2017 aikataulu KEVÄT 2016 Tammi-maaliskuu -Teematyöpajat -Kuulemiset KEVÄT 2016 Huhti-toukokuu -Ensimmäinen kommentointipyyntö vkot Vasutyötä tukevat tilaisuudet alkavat SYKSY Virallinen lausuntokierros, elokuu -Vasutyötä tukevat ohjaustilaisuudet alkavat KEVÄT 2017 Paikallista työtä tukevat ohjaustilaisuudet jatkuvat Paikallisen keskustelun ja yhteistyön aloittaminen Paikallisen varhaiskasvatussuunnitelmatyön organisointi Luonnoksen kommentointi Paikallisen Vasun laadinnan aloittaminen -Paikallisen Vasun laadinta -Yhteistyötahojen osallistaminen -Mahdollisen täydennyskoulutuksen suunnittelu Paikallisen Vasun hyväksyminen ennen

9 VASU matka alkaa

10 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikallinen suunnitelma

11 Varhaiskasvatussuunnitelman tasot ja ohjaavuus Varhaiskasvatuslaki Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 (OPH) Paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat palveluntuottaja-, yksikkö-, ryhmä- tai toimintamuotokohtaisesti, alueellisesti Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

12 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Tavoitteena suomalaiseen järjestelmään sopiva, kehittämistä ohjaava asiakirja Lainsäädännön linjaukset huomioitava; varhaiskasvatuksen 10 tavoitetta Varhaiskasvatuksen kolme muotoa: päiväkotitoiminta, perhepäivähoito ja muu varhaiskasvatus Perusteissa määrätään: toteuttamisen keskeisistä sisällöistä, järjestäjien ja huoltajien yhteistyöstä, monialaisesta yhteistyöstä sekä lapsikohtaisen suunnitelman sisällöstä

13 Paikallisesti päätettävät asiat 1/2 Millä kielillä varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan ja hyväksytään. Laaditaanko paikallinen suunnitelma kokonaan tai osittain järjestäjä, yksikkö-, ryhmä-, toimintamuotokohtaisena tai alueellisina suunnitelmina. Millaista varhaiskasvatussuunnitelman rakennetta, asioiden käsittelyjärjestystä ja julkaisutapaa käytetään. Miten varhaiskasvatuksen henkilöstö, lapset ja huoltajat osallistuvat varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen, arviointiin ja kehittämiseen.

14 Paikallisesti päätettävät asiat 2/2 Miten varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen liittyvä yhteistyö esiopetuksen, perusopetuksen ja sosiaali- ja terveystoimen asiantuntijoiden sekä muiden tarvittavien yhteistyökumppaneiden kanssa toteutetaan. Miten paikalliset erityispiirteet, varhaiskasvatuksen erilaiset järjestämisen tavat, kehittämisen tavoitteet sekä lapsia koskevat muut paikalliset suunnitelmat otetaan varhaiskasvatussuunnitelmaa valmisteltaessa huomioon. Miten varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan, miten sen toteutumista arvioidaan ja miten sitä kehitetään. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen liittyvät käytännöt.

15 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma 1/4 Laaditaan jokaiselle päiväkodissa ja perhepäivähoidossa olevalle lapselle Suunnitelman lähtökohtana tulee olla lapsen etu ja tarpeet Laaditaan yhteistyössä henkilöstön, lapsen ja huoltajan kanssa laatimiseen voivat osallistua lapsen kehitystä ja oppimista tukevat asiantuntijat tai muut tarvittavat tahot Laadinnasta päiväkodeissa vastaa lastentarhanopettaja

16 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa 2/4 Lapsen vahvuudet Lapsen kiinnostuksen kohteet Yksilölliset tuen tarpeet kirjataan tavoitteet lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevalla tavalla sekä toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi. suunnitelmaa tehtäessä selvitetään ja otetaan huomioon lapsen ja huoltajien näkemykset lapsen varhaiskasvatuksen järjestämisestä.

17 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma 3/4 Lasten yksilölliset varhaiskasvatussuunnitelmat ovat perusta lapsiryhmän toiminnan suunnittelulle. Lapsiryhmän toimintaa suunniteltaessa otetaan huomioon lasten varhaiskasvatussuunnitelmista nousevat tavoitteet, lasten mielenkiinnon kohteet ja tuen tarpeet. Suunnitelma on tarkistettava vähintään kerran vuodessa. Lapsen yksilöllinen suunnitelma on kuitenkin tarkistettava aina, kun siihen on lapsen tuen tarpeista johtuva syy. Suunnitelmassa sovittuja lapsen varhaiskasvatukselle asetettuja tavoitteita ja toimenpiteitä tulee arvioida.

18 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman sisältö 4/4 lapsen kehitykseen ja oppimiseen liittyvät vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet tavoitteet lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevalla tavalla sekä toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi sekä toteutumisen arviointi lapsen tarvitsema tuen tarve, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttaminen sekä toteutumisen arviointi mahdollinen lääkehoitosuunnitelma miten lapsen ja huoltajien mielipiteitä on kuultu ja miten näkemykset on otettu huomioon suunnitelmassa suunnitelman laatimiseen osallistuneet muut lapsen kehitystä ja oppimista tukevat asiantuntijat milloin suunnitelma on tarkistettu ja milloin suunnitelma tarkistetaan seuraavan kerran.

19 Varhaiskasvatuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet Varhaiskasvatuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet Arvoperusta Oppimiskäsitys Varhaiskasvatus osana lapsen kasvun ja oppimisen polkua Yhteistyö varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen toimintamuodot Pedagogisesti painottunut varhaiskasvatus Kieleen ja kulttuuriin liittyvät näkökohdat varhaiskasvatuksessa Erityiset kasvatussuuntaukset varhaiskasvatuksessa

20 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä näkökohtia Kieli- ja kulttuuritietoisuus Kulttuurinen moninaisuus Kulttuurinen osaaminen Kaksikielisyys Monikielisyys Lapsen ja perheen kohtaaminen Romanit, saamelaiset, maahanmuuttajat, me muut?

21 Toimintakulttuuri on yhteisön historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutuva tapa toimia, joka rakentuu

22 Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet eri perusteissa Vasu2017 Esiops 2014 Ops 2014 Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä Kaikille yhteinen esiopetus Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö Osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja tasaarvoa Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus Hyvinvointi, turvallisuus ja kestävä elämäntapa Oppimisen ja oivalluksen ilo Lapsi osallisena ja oman elämänsä toimijana Hyvinvointi ja turvallinen arki Hyvinvointi ja turvallinen arki Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus Osallisuus ja demokraattinen toiminta Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen

23 Varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen

24 Laaja-alainen osaaminen varhaiskasvatuksessa Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostama kokonaisuutta. Siihen kuuluu myös kyky käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla. Monilukutaito Osallistuminen ja vaikuttami nen Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Ajattelu ja oppiminen Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Tieto ja viestintäteknologinen osaaminen

25 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Ajattelu ja oppiminen Osallistuminen ja vaikuttaminen Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Monilukutaito Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Lasten mielenkiinnon kohteet Laaja-alainen osaaminen Varhaiskasvatuksen pedagoginen toiminta Varhaiskasvatuksen oppimisen alueet Ilmaisen Leikin Liikun Tutkin Kasvatus, opetus ja hoito Yhteisöllisyys Osallistun Toimin Opin yhdessä Koen Kuva: Kasvattajan pedagoginen viitekehys Monipuoliset oppimisympäristöt ja kehittyvä toimintakulttuuri

26 Oppimisen alueet Ilmaisun monet muodot - musiikki, kuvataiteet, kädentaidot, suullinen ja kehollinen ilmaisu Kielten rikas maailma - kielellisten taitojen kehitys Minä ja meidän yhteisömme - historiallinen, yhteiskunnallinen, eettinen ja katsomuksellinen näkökulma Tutkin ja toimin ympäristössäni - matemaattinen ajattelu, teknologia- ja ympäristökasvatus Kasvan, liikun ja kehityn - liikunta, ravinto, terveys ja turvallisuus

27 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä Varhaiskasvatuslaki 2 a 2) Toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset Arvoperusta mm. lapsilla on oikeus oppia leikkien ja iloita oppimastaan Toimintakulttuuri mm. yhteisö kannustaa leikkiin ja vuorovaikutukseen Oppimisympäristöt mm. leikkiympäristöjä kehitetään yhdessä lasten kanssa, tarjoavat mahdollisuuksia leikkiin, leikkivälineet ovat laadukkaita Keskeinen lapsen kehitystä ja oppimista edistävä työ- ja toimintatapa Sukupuolisensitiivinen lähestymistapa leikkiympäristöjen luomisessa ja leikkialoitteisiin vastaamisessa Kasvattajien asiantuntemus leikin kehitysvaiheista ja lasten mielenkiinnon kohteista Kasvattajilta vaaditaan uskallusta heittäytyä leikkiin ja kannatella leikkiä Parhaimmillaan leikki tuottaa ryhmässä yhteisöllisyyttä ja myönteistä tunneilmastoa

28 Lapsen kasvun ja oppimisen tuki -luonnos Muutokset perustuvat: tutkimustietoon varhaiskasvatuslain II vaiheen etenemiseen tuen selkeyttämiseen ja käytännön työstä saatuihin kokemuksiin jatkumon näkökulmaan (esiopetus ja perusopetus) Lähtökohtana on, että varhaiskasvatus itsessään tukee lapsen kehitystä ja oppimista Tuki rakentuu yhteisöllisistä ja oppimisympäristöön liittyvistä ratkaisuista sekä lasten yksilöllisin tarpeisiin vastaamisesta Tärkeää yhteistyö huoltajien kanssa sekä monialainen yhteistyö Tukea voidaan antaa osana laadukasta varhaiskasvatusta, tehostettuna tukena tai erityisenä tukena Tuki kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan

29 KANSALLINEN TASO JÄRJESTÄJÄTASO YKSIKKÖTASO YKSILÖTASO Arviointi varhaiskasvatuksessa Lakisääteinen arviointi Lakisääteinen arviointi Kansallinen arviointi ja seuranta (mm. Karvi, Oph) Varhaiskasvatuksen järjestämisen, toiminnan ja laadun arviointi Pedagogisen toiminnan arviointi Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumisen arviointi Vasuun liittyvä arviointi Asiakirjan arviointi, prosessin arviointi ja tavoitteiden toteutumisen arviointi Osallisuus ja vaikuttaminen

30 Paikallinen prosessi

31 Varhaiskasvatussuunnitelman merkitys Oppimisen polun rakentaja ja pedagoginen työkalu Strateginen työkalu Varhaiskasvatustyön kartta

32 Varhaiskasvatussuunnitelmatyö on kehittämisprosessi joka onnistuakseen edellyttää hyvää johtamista ja kaikkien asianosaisten mahdollisuutta osallistumiseen, keskusteluun ja yhdessä tekemiseen Parhaimmillaan työstä tulee yhteinen oppimisprosessi, joka vahvistaa avointa ja vuorovaikutteista, yhtenäisyyttä ja yhteisöllisyyttä luovaa toimintakulttuuria.

33 Vasuprosessin johtamisesta oppivan yhteisön kehittämiseen Taito hahmottaa kokonaisuuksia Muutosjohtajuus Prosessin mahdollistaminen Jatkuvan keskustelun ylläpitäminen Yhteistoiminnallisuud en edistäminen Yhtenäisyyden ja johdonmukaisuuden luominen Selkeät tavoitteet Perustehtävän kirkastaminen Oppimisesta huolehtiminen tiedon tuottaminen ja jakaminen

34 Hyvin johdettu varhaiskasvatussuunnitelmaprosessi Normiperustaisuus Tietoperustaisuus Tulevaisuussuuntautuneisuus Suunnitelmallisuus, selkeys, rauhallinen eteneminen Avoimuus, vuorovaikutus ja osallisuus

35 Ja sitten kun paikallinen vasu on valmis

36 Omat www-sivut VASU2017, jossa muun muassa Tavoitteet Aikataulut Työryhmät Teematyöpajojen tuotokset Paikallisen työn tuki Verkko-osallisuus Koulutukset Luonnokset

37 eperusteet palvelu (Opintopolku.fi)

38 etwinning Jo opettajaa mukana! Helppo väline kansainväistymiseen 37 maata, verkon kautta yli rajojen, opsia toteuttaen Opettaja yksin päättää aikataulun, sisällön ja yhteistyön muodon Sopii kaikkiin koulumuotoihin Ei kustannuksia, ei hakemuksia, ei raportteja Rekisteröidy mukaan:

39 OPETUSHALLITUKSEN koulutuskalenteri Opetushallituksen täydennyskoulutus ja konsultointi Opetushallitus järjestää monipuolista ja laadukasta täydennyskoulutusta ja konsultointia rehtoreille, opettajille, koulun muulle henkilöstölle, koulutuksen ja opetuksen järjestäjille sekä sidosryhmille. Tarjoamme myös konsultteja tukemaan koulun kehittämistyötä. Toteutamme koulutusta ja konsultointia erilaisista teemoista eri puolilla Suomea.

40