Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja perusteprosessi

Transkriptio

1 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja perusteprosessi Pia Kola-Torvinen Opetushallitus

2 Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä 1919 Lapsuus luvulla ja tulevaisuus?

3

4 Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö Esi-, perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet Lukioon valmistava Lukion opsin perusteet Paikallinen ops Paikallinen ops Paikallinen ops Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Paikallinen VASU Aikuisten perusopetuksen perusteet ja aikuisten lukiokoulutuksen perusteet Paikallinen ops Taiteen perusopetuksen perusteet Paikallinen ops

5 Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet Kasvatuskomitean mietintö; kasvatustavoitteet Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 5

6 Tavoitteena suomalaiseen järjestelmään sopiva, kehittämistä ohjaava asiakirja Lainsäädännön linjaukset huomioitava Varhaiskasvatuksen kolme muotoa: päiväkotitoiminta, perhepäivähoito ja muu varhaiskasvatus Perusteissa määrätään: toteuttamisen keskeisistä sisällöistä, järjestäjien ja huoltajien yhteistyöstä, monialaisesta yhteistyöstä sekä lapsikohtaisen suunnitelman sisällöstä

7 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden merkitys Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ilmentää vallitsevaa ajattelua, tapoja ja ihanteita, mutta se voi toimia myös niiden muuttajana.

8 Taustalähtökohtia Lapsen muuttuva rooli Yhdessä tekeminen, osallistuminen Tutkiva ja luova työskentely Muuttuva maailma Ympäristö, globalisoituminen, talous, työelämä, teknologia, yhteisöjen monimuotoisuus Lapsi Vaikutukset lasten toimintaympäristöihin Muuttuva oppiminen Oppimiskäsitys Vertaisoppiminen ja kokonaisuuksien rakentaminen Leikin merkitys oppimiseen Muuttuva osaaminen Laaja-alaisuus, eettisyys, kestävyys Ajattelun ja oppimaan oppimisen taidot, tiedon jäsentäminen Osallistumisen ja vaikuttamisen taidot

9 Varhaiskasvatussuunnitelmien uudistaminen antaa mahdollisuuden miettiä oman työn lähtökohtia, tavoitteita, toteuttamista

10 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet

11 VASU2017 työskentelyä ohjaavat keskeiset asiakirjat Varhaiskasvatuslaki (2015) - Perustetyön reunaehdot ja sisältö Vasu2017 VASU2017 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2005) Esiopetuksen esiopetussuunnitelman perusteet (2014)

12 Varhaiskasvatussuunnitelman tasot ja ohjaavuus Varhaiskasvatuslaki Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 (OPH) Paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat Palveluntuottaja-, yksikkö-, ryhmä- tai toimintamuotokohtaisesti, alueellisesti Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

13 VASU2017 keskeisimmät kärjet Osallisuuden lisääminen Varhaiskasvatuslain 10 tavoitteen toteutuminen Toimintakulttuurin kehittäminen Varhaiskasvatuksen laadun jäsentäminen Vahva ammatillinen osaaminen johtaminen sekä arviointi ja kehittäminen Varhaiskasvatuksen yhdenvertainen toteutuminen osana elinikäistä kasvun ja oppimisen polkua Pedagogiikan kirkastaminen = Vasu2017 pedagogisena työvälineenä

14 Jatkumon näkökulmasta Laaja-alainen osaaminen varhaiskasvatuksessa Toimintakulttuurin merkitys keskiössä kehittyvä toimintakulttuuri Varhaiskasvatuksen yhteiset tavoitteet/oppimisen alueet

15 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma 1/2 Laaditaan jokaiselle päiväkodissa ja perhepäivähoidossa olevalle lapselle Suunnitelman lähtökohtana tulee olla lapsen etu ja tarpeet Laaditaan yhteistyössä henkilöstön, lapsen ja huoltajan kanssa laatimiseen voivat osallistua lapsen kehitystä ja oppimista tukevat asiantuntijat tai muut tarvittavat tahot Laadinnasta päiväkodeissa vastaa lastentarhanopettaja

16 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa 2/2 kirjataan tavoitteet lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevalla tavalla sekä toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi. suunnitelmaa tehtäessä selvitetään ja otetaan huomioon lapsen ja huoltajien näkemykset lapsen varhaiskasvatuksen järjestämisestä. Yksilölliset tuen tarpeet Lapsen kiinnostuksen kohteet Lapsen vahvuudet

17 Arvoperusta Lapsuuden itseisarvo, oikeus hyvään lapsuuteen Lapsen etu, oikeus hyvinvointiin, huolenpitoon ja suojeluun Oikeus rakentaa käsitystä itsestään ja maailmasta omista lähtökohdistaan Oikeus oppia leikkien ja iloita oppimisesta Osallisuus ja aktiivinen toimijuus Lasten ja perheiden sekä kielten, kulttuurien ja katsomusten moninaisuuden kunnioitus Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Kestävään elämäntapaan kasvaminen Kiusaamisen ja rasismin ehkäisy

18 Oppimiskäsitys Lapsi aktiivisena toimijana. Lapset oppivat ja omaksuvat tietoja ja taitoja vuorovaikutuksessa Oppiminen on kokonaisvaltaista Oppimisen lähtökohtana ovat kunkin lapsen aiemmat kokemukset ja hänen osaamisensa. Opittavilla tiedoilla ja taidoilla on yhteys lasten elämään ja kokemusmaailmaan. Leikin merkitys oppimisessa!

19 Pedagogisesti painottunut kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuus Varhaiskasvatus toteutuu kasvattajien, lasten ja ympäristön vuorovaikutuksessa, jossa kasvatus, opetus ja hoito muodostavat eheän kokonaisuuden. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa pedagogiikka perustuu määriteltyyn arvoperustaan, käsitykseen lapsesta, lapsuudesta sekä oppimisesta. Pedagogiikalla tarkoitetaan monitieteiseen, erityisesti kasvatus- ja varhaiskasvatustieteelliseen tietoon perustuvaa, ammatillisesti johdettua ja ammattikasvattajien toteuttamaa suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa lasten kanssa varhaiskasvatuksen eri toimintamuodoissa ja oppimisympäristöissä. Kasvattajien yhteinen ymmärrys siitä, miten toimimalla lapsen oppiminen ja hyvinvointi parhaiten edistyy.

20 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä näkökohtia Kieli- ja kulttuuritietoisuus Kulttuurinen moninaisuus Kulttuurinen osaaminen Kaksikielisyys Monikielisyys Lapsen ja perheen kohtaaminen Romanit, saamelaiset, maahanmuuttajat, me muut?

21 Laaja-alainen osaaminen varhaiskasvatuksessa Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostama kokonaisuutta. Siihen kuuluu myös kyky käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla. Monilukutaito Osallistuminen ja vaikuttami nen Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Ajattelu ja oppiminen Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Tieto ja viestintäteknologinen osaaminen

22 Toimintakulttuuri on kokonaisuus, joka rakentuu Johtamisesta, työn organisoinnista, suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista Normeista ja toiminnan tavoitteista Arvoista ja oppimiskäsityksestä Yhteisön osaamisesta ja kehittämisestä Pedagogiikasta ja ammatillisuudesta Vuorovaikutuksesta, ilmapiiristä, arkikäytännöistä ja oppimisympäristöistä Toimintakulttuuri - tapa toimia arjessa

23 Varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen Monipuoliset työtavat Havainnointi, dokumentointi ja arviointi Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä Oppimisen alueet

24 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä Lapselle leikillä on arvo itsessään; ILO, MIELIHYVÄ, RIEMU, YHTEISÖLLISYYS. Leikki on lapsen tapa jäsentää ja tutkia maailmaa sekä muodostaa merkityksiä kokemuksistaan. Leikki on kasvattajalle mahdollisuus oppia lapsista ja lasten ajattelusta.

25 Ilmaisun monet muodot Oppimisen alueet musiikki, kuvataiteet, kädentaidot, suullinen ja kehollinen ilmaisu Kielten rikas maailma kielellisten taitojen kehitys Minä ja meidän yhteisömme historiallinen, yhteiskunnallinen, eettinen ja katsomuksellinen näkökulma Tutkin ja toimin ympäristössäni matemaattinen ajattelu, teknologia- ja ympäristökasvatus Kasvan, liikun ja kehityn liikunta, ravinto, terveys ja turvallisuus

26 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Ajattelu ja oppiminen Osallistuminen ja vaikuttaminen Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Monilukutaito Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Lasten mielenkiinnon kohteet Laaja-alainen osaaminen Varhaiskasvatuksen pedagoginen toiminta Oppimiskokonaisuudet Varhaiskasvatuksen oppimisen alueet Opin Kasvatus, opetus ja hoito Leikin Koen Toimin Osallistun Yhteisöllisyys Liikun T Tutkin Ilmaisen Kuva: Varhaiskasvatuksen pedagoginen kokonaisuus Monipuoliset oppimisympäristöt ja kehittyvä toimintakulttuuri

27 Lapsen kasvun ja oppimisen tuki -luonnos Muutokset perustuvat: tutkimustietoon varhaiskasvatuslain II vaiheen etenemiseen tuen selkeyttämiseen ja käytännön työstä saatuihin kokemuksiin jatkumon näkökulmaan (esiopetus ja perusopetus) Lähtökohtana on, että varhaiskasvatus itsessään tukee lapsen kehitystä ja oppimista Tuki rakentuu yhteisöllisistä ja oppimisympäristöön liittyvistä ratkaisuista sekä lasten yksilöllisin tarpeisiin vastaamisesta Tärkeää yhteistyö huoltajien kanssa sekä monialainen yhteistyö Tukea voidaan antaa osana laadukasta varhaiskasvatusta, tehostettuna tukena tai erityisenä tukena Tuki kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan

28 Arviointi varhaiskasvatuksessa Lakisääteinen arviointi Lakisääteinen arviointi KANSALLINEN TASO Kansallinen arviointi ja seuranta (mm. Karvi, Oph) JÄRJESTÄJÄTASO Varhaiskasvatuksen järjestämisen, toiminnan ja laadun arviointi YKSIKKÖTASO Pedagogisen toiminnan arviointi Vasuun liittyvä arviointi YKSILÖTASO Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumisen arviointi Asiakirjan arviointi, prosessin arviointi ja tavoitteiden toteutumisen arviointi Osallisuus ja vaikuttaminen

29 Paikalliset suunnitelmat ja prosessit

30 Prosessin merkitys Ilman vuorovaikutusta ja yhteistä pohdintaa ei päästä parhaaseen mahdolliseen tulokseen Uudistuksen onnistuminen riippuu paikallisen varhaiskasvatussuunnitelmatyön toteutumisesta Miten prosessissa ovat mukana Henkilöstö Lapset Huoltajat Muut yhteistyökumppanit

31 Varhaiskasvatuksen johtaminen on aina pedagogista johtamista Varhaiskasvatuksen tehtävä on pedagoginen; tukea lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä edistää hyvinvointia Varhaiskasvatuksen toimintaa koskevat ratkaisut on tehtävä siten, että ne parhaalla mahdollisella tavalla edistävät perustehtävän toteutumista Varhaiskasvatuksen toimintaa koskevien ratkaisujen tekeminen on johdon vastuulla

32 Pedagoginen johtajuus on jatkuvan muutoksen ja oppimisen johtamista Johtajuutta, joka ilmaisee toiminnan moraalisen merkityksen ja päämäärän ymmärtää muutosprosessin luonteen luo ja tukee yhteisöä luomaan monipuolisia yhteistyösuhteita tuottaa ja pitää huolta yhteisön kyvystä tuottaa ja jakaa tietoa luo toimintaa yhteneväisyyttä ja johdonmukaisuutta Johtajuutta, joka välittää energiaa innostusta toivoa

33 Varhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä Yhteinen tulkinta varhaiskasvatuksen tehtävästä ja tavoitteista suhteessa lasten tarpeisiin ympäristön tarpeisiin ja mahdollisuuksiin tämän ajan ja tulevaisuuden haasteisiin kunnan linjauksiin valtakunnallisiin normeihin Kysymykset Mikä on varhaiskasvatuksen perustehtävä ja yhteisen työn päämäärä? Mikä on johtamistehtävän merkitys ja työn päämäärä?

34 Johtamisen työkalut Koko varhaiskasvatussuunnitelmaprosessi; tavoitteet, toimintakulttuuri, yhteistyö Selkeiden tavoitteiden/odotusten määrittely, delegointi Sisäiset työkäytänteet ja yhteistoiminnallisuus Arviointi- ja tutkimustiedon hankkiminen ja yhteinen käsittely Koulutus ja opitun yhteinen prosessointi Työpari, vierailut, yhteistyöverkostot Toiminnan säännöllinen arviointi ja arviointilukutaidon kehittäminen

35 Yhtenäisyyden ja johdonmukaisuuden luominen Suunnan ja mielekkyyden säilyttäminen koko yhteisössä on tärkeää matkan aikana Kysymykset miten hyödyntää muutostilanteita ja rajapintoja uusien ideoiden tuottamiseen miten pitää huolta jaksamisesta jatkuvassa muutoksessa ja kehittämishankkeiden toteuttamisessa? miten hyväksyä se, että muutoksessa asioihin on harvoihin helppoja vastauksia?

36 Paikallisen laadintaprosessin organisointi ja toteutus Pedagogisen johtamisen vahvistaminen Yhteistyön rakentaminen Työn rytmittäminen Työn resurssointi Fokuksen pitäminen tavoitteissa Vasu-työn merkitys muuhun kehittämiseen

37 Mahdollisia keskusteluteemoja Miten maailma on muuttunut siitä, kun edellinen Vasun perusteet on laadittu? Mikä muutoksessa on ollut olennaista varhaiskasvatuksen kannalta? Millaista osaamista lapset tulevat tarvitsemaan tulevaisuudessa? Mistä syntyy hyvä kasvu ja oppiminen? Toimimmeko niin? Mitä meille merkitsevät varhaiskasvatuslain 10 tavoitetta?

38 Myönteisiä tunteita ja pystyvyyden kokemuksia Lapsi on tyytyväinen itseensä ja hänellä on ystäviä. Varhaiskasvattaja löytää työstään merkityksellisyyttä, tuntee omat vahvuutensa ja kokee olevansa tärkeä osa yhteisöä. Lapsiryhmä voi hyvin, koska jokainen sen jäsen on yhtä tärkeä, tuntee kuuluvansa joukkoon ja tulee hyväksytyksi omana itsenään. Yhteisössä arvostetaan toisia, koetaan yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vaalitaan myönteisyyttä.

39 Johtamista tarvitaan Aloittakaa riittävän ajoissa pohjaa luova keskustelu Tutkikaa erilaiset yhteistyömahdollisuudet Miten luodaan työlle myönteinen ilmapiiri ja turvataan eri tahojen osallistuminen Kokonaiskuvan hahmottaminen uudistuksen merkityksestä ja tavoitteista Pyrkikää pitämään huoli paikallisen laadinnan hyvästä organisoinnista ja toteutuksesta

40 Ja sitten kun paikallinen vasu on valmis