Vasutyö Liperissä. Varhaiskasvatussuunnitelman työstäminen/ Mervi Räty ja Mari Naumanen

Transkriptio

1 Vasutyö Liperissä Varhaiskasvatussuunnitelman työstäminen/ Mervi Räty ja Mari Naumanen

2 Mistä lähdettiin liikkeelle?

3 Vasusulkeiset

4 Pedagogisen johtamisen prosessi Yksiköiden tiimit Vastaavien tiimi Ltopalaveri Ltopalaveri

5 Vastaavien pedagoginen tiimipalaveri Joka toinen viikko kaksi tuntia Tavoitteena yhteinen ymmärrys, yhteiset käsitteet, uusimman tutkimustiedon jakaminen, arvokeskustelu -> yhteinen puhe Luodaan pohjaa toiminnalle teoreettinen viitekehityksen avulla esim. vuorovaikutus Yksiköistä ja vanhemmilta tulleet kommentit ja palautteet

6 Lto palaverit, 1 krt vko/1h Pedagoginen tuki lastentarhanopettajalle Samat teemat kaikilla: Vko 4 Oppimisen alueet Monipuoliset työtavat 4.3 ja 4.5 Kielten rikas maailma, ilmaisun monet muodot, Vko5 Oppimisen alueet 4.5 Minä ja meidän yhteisömme, tutkin ja toimin ympäristössäni, kasvun, liikun ja kehityn, vko 6 Laaja-alainen osaaminen: Ajattelu ja oppiminen, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot 2.7 Mitä tarkoittaa minun, meidän yksikön ja ryhmän näkökulmasta

7 Pedagogiset keskustelut, 2 krt vuosi/minimi Pedagoginen keskustelu, lto, lh Puolivälin pk Tavoite: Monimuotoinen viestintä ja tavoitteellinen varhaiskasvatus Nimi pvm 1. Edellisen pedagogisen keskustelun tavoitteen arviointi 2. Mitä mielestäsi monimuotoinen viestintä tarkoittaa? Mitä se vaatii sinulta? 3. Varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen. Miten oppimisen alueet näkyvät toiminnassasi? 5. Tavoitteet seuraavalle keskustelulle

8

9 Vuosikelloa, konkretisointia laita

10 Osallisuus blogi tekstin kautta Vasun perusteissa kuvataan viisi eri laaja-alaisen osaamisen aluetta, joita ovat -ajattelu ja oppiminen -kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu -itsestä huolehtiminen ja arjen taidot -monilukutaito ja tieto -ja viestintäteknologinen osaaminen -osallistuminen ja vaikuttaminen. Lautasuon päiväkodin lastentarhanopettajien palaverissa kävimme läpi laaja-alaisen osaamisen tavoitteista muun muassa ajattelua ja oppimista, kulttuurista osaamista, vuorovaikutusta ja ilmaisua sekä itsestä huolehtimista ja arjen taitoja. Lasten ajattelu ja oppiminen kehittyvät lapselle monipuolisen ja merkityksellisen kokemusten kautta. Tämä tarkoittaa päiväkodissamme sitä, että kannustamme lapsia kriittisyyteen ja uteliaisuuteen heille tuttujen kokemusten kautta. Lasten hyvää itsetuntoa pyritään vahvistamaan kehumalla, rohkaisemalla ja yhdessä ihmettelyn avulla; kaikkea ei tarvitse heti osata, aina voi harjoitella! Erityisesti positiivinen pedagogiikka ja vahvuusperäinen ajattelu on lastentarhanopettajistamme tärkeää. Lapsia kannustetaan sinnikkyyteen ja rohkaistaan pohtimaan asioita. Päivittäinen monipuolinen liikkuminen tukee lasten ajattelun taitojen oppimista. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on edistää lasten kulttuurista osaamista sekä heidän vuorovaikutustaitojaan eri kulttuuritaustoista tulevien ihmisten kanssa. Lapsia ohjataan päiväkodissa tutustumaan omaan kulttuuriperintöön sekä muihin ihmisiin, kieliin ja kulttuureihin. Tämä on päiväkodissamme luontainen osa toimintaamme. Omaa kulttuuriperintöä ja -historiaa tuodaan lapsien ihmeteltäväksi tänä vuonna ainakin Suomi100 -hankkeiden myötä.

11 Pohdintaa päiväkodin pedagogiikasta Hei huoltajat! Lastentarhanopettajien palaverissa on ollut keskustelua valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman luvun 4 oppimisen alueista, monipuolisista työtavoista, kielten rikkaasta maailmasta ja ilmaisun monista muodoista. Työtapojen monipuolisuudesta keskustelua herätti erityisesti digitalisaatio. Kasvattajat olivat yhtä mieltä siitä, että tietotekniikan tulisi ennen kaikkea työväline eikä itse sisältö. Esimerkiksi pelaamista on hyvä tarkkailla ja laitteiden monipuolista käyttöä pitäisi lisätä(esim. videointi, editointi, ohjelmointi, koodaaminen). Kielen kehityksen tukemisessa kasvattajat pitävät tärkeänä sitä että kielellinen tietoisuus on läsnä kaikissa arjen toiminnoissa. Sanavaraston laajentamista, nimeämistä, luokittelua ja käsitteiden oppimista harjoitellaan arjessa ja sitä tehostetaan tietoisesti esim. ruokailutilanteissa, leikissä ja ohjatussa toiminnassa. Kielen kehityksen tukemisen koettiin vaativat kasvattajalta äärimmäistä herkkyyttä ja aikaa tunnistaa oppimisen mahdollisuudet ja sopivat hetket siihen sekä lasten aloitteet. Lapselle on tärkeää kokea tulevansa ymmärretyksi vaikka puhetta ei vielä olisikaan. Keskustelussa kävi ilmi että ilmailu nähdään kokonaisvaltaisena asiana ja jokaisella on oma tapansa ilmaista mielipiteitä ja tunteita. Lapsille on tärkeää tuoda esille sitä että itseään voi ilmaista monella muullakin tavalla kuin puheella (kuvataide, musiikki, tanssi) ja siksi kasvattajan on tarjottava lapsille mahdollisuuksia päästä toteuttamaan itseään monipuolisesti. Tunnekasvatuksesta puhuimme sitä, että kasvattajan tulee olla myös herkkä sille, että jokainen lapsi löytäisi oman keinonsa (taide, liikunta, puhuminen) ilmaista tunteitaan. Metsälän päiväkodissa tarjotaan lapsille monipuolisesti mahdollisuuksia ilmaisuun ja kasvattajat pohtivat paljon sitä, kuinka kaikkien lasten ääni saataisiin kuuluviin riippumatta siitä mikä kenenkin tapa on ilmaista itseään. Olisi mielenkiintoista kuulla teidän vanhempien ajatuksia aiheesta. Kommentoikaa tekstiä tai laittakaa minulle sähköpostia, jos aihe herättää ajatuksia. Ystävällisin terveisin, Mari Naumanen varhaiskasvatuksen vastaava

12 Lapset arvioimassa Lisäksi lapset osallistuvat ympäristöjen arviointiin kertomalla mielipiteensä jo olemassa olevista ympäristöistä. Kiersimme lasten kanssa kahdestaan ryhmämme tilat ja lapsi sai halutessaan laittaa hymynaaman sellaiseen kohtaan, joka hänen mielestään on hyvä, toimiva tai kiva leikkipaikka. Nauravalla hymiöllä lapsi sai merkata hänen mielestään parhaan paikan leikkiä. Lisäksi lapsi sai halutessaan laittaa surunaaman ympäristön kohtaan, joka ei hänen mielestään ole toimiva, ei niin kiva leikkipaikka. Hymynaamoja eniten saivat nukkekoti, kotileikki ja majaleikki. Lisäksi hymynaamoja saivat kirjahylly, nojatuoli, vauvaleikki, pelikaappi, autoleikki, peili piirustuspöytä, barbit sekä tabletti. Mieluisimpia leikkejä kommentoitiin muun muassa näin: Majaleikki Kun siellä voi tehdä mitä tahtoo eli leikkiä leluilla ja muuta Kotileikki Voi hoitaa nukkeja, laittaa ruokaa ja pukea vauvoja. Vauvan kehto puuttuu, patja jossa äiti voisi nukkua. Majaleikki Ku siellä voi laittaa ovet kiinni ja sitte auki. Ku siinä voi tehä kuperkeikkoja.

13 Lapset arvioivat oppimisympäristöjä

14 Tiimipalaveri (ryhmän), 1 krt vko Ryhmän ltot vetää Yhteinen puhe lto palaverista Jokainen ymmärtää oman roolinsa ja vastuunsa vasun tavoitteiden täyttymisessä Lapsen vasut ja ryhmävasut Menetelmiä mm. lapsen osallisuuden toteutumiseen, ryhmän yhteiset tavoitteet

15 Miten vasu muuttaa jokaisen kasvattajan toimintaa?

16 Ryhmävasu

17 Vahvuuspuu

18 Mitä on liperiläisyys? Haastattelemme nuorta, työikäistä ja eläkeläistä Ymmärrys siitä, mitä liperiläinen identiteetti on tänä päivänä

19 Toteutuuko unelmamme?