Vilja- ja öljykasviketjujen strategiaraportin päivitys 21 Csaba Jansik
I I Viljan hinnat Suomessa EUR/t 26 25 24 23 22 21 2 19 18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 IV VVI V VI IX XXI X I I IV VVI V VI IX XXI X I I IV VVI V VI IX XXI X I I IV VVI V VI IX XXI X I I IV VVI V VI IX XXI X I I Mallasohra Ruis Vehnä Rehuohra Kaura 26 27 28 29 21 211 Suomen viljanhinnat seuraavat maailmanmarkkinahintojen vaihtelua Jyrkkä hinnannousu Hintahaarukka kaventui Hintakehitys kevääseen määräytyy maailman ja Suomen taseen perusteella Vehnä ja ohra tasapaino Ohra - interventio Kaura ja ruis - alijäämä Rehuviljojen arvonnousu rehuvehnä lähellä myllyvehnän hintatasoa Lähde: Tike
I I VI I VI 26 25 24 23 22 21 2 19 18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 I IV VVI V VI IX XXI X I I IV VVI V VI IX XXI X I I IV VVI V VI IX XXI X I I Viljan hinnat Suomessa EUR/t Myllyvehnän ja rehuvehnän hintaesimerkki IV VVI V Vehnä Leipävehnä Rehuvehnä IX XXI X I IV VVI V IX XXI X I Suomen viljanhinnat seuraavat maailmanmarkkinahintojen vaihtelua Jyrkkä hinnannousu Hintahaarukka kaventui Hintakehitys kevääseen määräytyy maailman ja Suomen taseen perusteella Vehnä ja ohra tasapaino Ohra - interventio Kaura ja ruis - alijäämä Rehuviljojen arvonnousu rehuvehnä lähellä myllyvehnän hintatasoa 26 27 28 29 21 211 Lähde: Tike
IV VI VI X X IV VI VI X X IV VI VI X X IV VI VI X X IV VI VI X X Öljykasvien hinnat Suomessa Rypsin ja rapsin hinta nousi mutta viljojen hinta nousi jyrkemmin. /t 48 44 4 36 32 28 24 2 16 12 8 4 Hintasuhteet muuttuivat viljojen eduksi tämänhetkiset hinnat motivoivat viljan tuotantoon. Kevääseen mennessä hintasuhteet voivat vielä muuttua. 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, Öljykasvien ja vehnän hintasuhde Öljykasvien ja mallasohran hintasuhde Lähde: Tike 26 27 28 29 21 211 IV VI VI X X IV VI VI X X IV VI VI X X IV VI VI X X IV VI VI X X 26 27 28 29 21 211
Vilja- ja öljykasviketjun kehitysennusteet
1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 hintamuutokset Tarjonnan kehitysskenaariot vuodelle 211 tuhat t Perusoletukset: (1) Maailman vilja-ala ja viljatarjonta lisääntyy ensi vuonna. (2) Ensi vuonna korjataan normaali sato (viime 1 vuoden keskisatotaso). 45 Pitkällä aikavälillä viljan tarjonnan on asettauduttava kysyntää vastaavalle tasolle. 4 35 3 25 2 15 1 5 Tarjonta Viljan kokonaistuotanto Skenaario 3 Ylitarjonta Skenaario 2 Todennäköinen Skenaario 1 Tavoite Kysyntä Viljan vienti Viljan kotimaan käyttö Viljan kulutus vuonna 211 noin 3,5 miljoonaa tonnia. Vilja-ala nousisi,94 miljoonasta hehtaarista 1,2 miljoonaan hehtaariin (vuoden 28 tasolle). Viljaylijäämä 515 tuhatta tonnia. Vilja-ala nousisi,94 miljoonasta hehtaarista 1,14 miljoonaan hehtaariin (vuoden 29 tasolle). Viljaylijäämä 26 tuhatta tonnia. Vilja-ala nousisi,94 miljoonasta hehtaarista 1,4 miljoonaan hehtaariin. Viljatase tasapainossa.
1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Pellonkäytön kehitys ja ennusteet tuhat ha 24 23 22 21 2 19 18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 223 179 162 167 211 181 22 211 22 196 241 253 232 189 23 37 1 1 99 755 85 341 72 687 62 61 96 682 671 687 664 638 629 62 62 625 654 646 64 65 97 63 53 73 389 387 46 423 42 44 468 443 516 543 583 578 581 559 547 94 92 92 92 68 75 523 531 99 83 19 12 112 99 77 18 9 39 363 374 382 395 368 565 595 564 55 613 61 31 21 35 23 36 45 31 31 14 22 32 24 16 25 29 26 26 28 29 29 3 31 29 12 11 113 125 137 118 15 145 175 192 236 215 192 24 216 218 214 222 21 28 28 28 29 21 213 64 12 81 117 664 158 324 447 185 27 261 252 243 233 224 215 115 66 9 392 118 127 129 129 126 124 123 657 653 649 645 642 638 62 99 17 116 124 133 141 15 365 366 366 367 367 368 368 56 55 496 493 491 492 493 495 Kesanto Muut viljelykasvit Nurmet Rypsi ja rapsi Kaura ja seosviljat Ohra Ruis Vehnä Huom. aikasarjassa on käytetty Tiken käytössä olevan maatalousmaan tilastosarjaa, joka käsittää kylvöalaa. Se eroaa ennakkosatotilastoissa merkitystä pinta-alasta, joka sisältää syksyllä viljana korjatun alan.
Kysynnän ja tarjonnan ennusteita TARJONTA KYSYNTÄ Purku varastoista Tuonti Lisäys varastoihin Vienti Käyttö Koko viljaketjun indikaattoreita Pinta-ala (ha) Satotaso (t/ha) Tuotanto = Maatalous (tilakäyttö) Rehuteollisuus Myllyteollisuus Tuotanto (t) Käyttö toimialoittain (t) Tuonti (t) Mallasteollisuus Vienti (t) Tärkkelys- ja etanoli Muut teollisuusalat Non-food
1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Viljan kysyntä kansallinen viljastrategia, 26 tuhat t 45 4 35 233 385 3 5 236 25 353 2 442 532 368 55 23 364 513 14 54 473 621 41 55 225 267 46 42 481 59 592 337 35 243 442 436 1 47 266 3 254 445 426 32 5 36 731 624 57 3 24 34 281 276 292 418 478 465 436 434 437 535 6 493 374 24 24 272 282 436 395 449 432 347 422 463 33 548 57 594 629 648 667 683 32 31 31 251 3 29 29 28 27 27 251 251 251 251 251 251 251 251 251 356 346 341 341 342 342 344 347 346 348 446 447 449 45 452 453 455 457 459 461 483 484 15 527 622 631 626 657 689 612 636 639 624 62 62 63 65 63 65 67 61 Lisäys varastoihin Vienti 1 Muu elintarviketeollisuus 1 46 1 663 1 231 1 331 1 379 1 334 1 361 Siemenet 1 44 Muu teollisuus (mallas, tärkkelys, etanoli) 5 Myllyteollisuus 1 492 1 427 1 429 1 356 1 38 1 287 1 23 1 22 1 21 1 188 1 178 1 166 1 157 Rehu (teollisuus) Rehu (tilojen oma käyttö)
1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Viljan kysyntä strategiaraportti, 21 tuhat t 45 4 35 3 25 2 15 1 5 212 385 131 236 157 114 442 483 1 369 555 368 153 23 151 115 513 484 98 621 155 267 194 126 59 527 Varastojen lisäys 473 14 225 183 124 481 592 337 144 243 23 13 436 622 92 385 33 67 36 1 63 531 46 6 72 261 728 624 57 586 493 445 374 618 66 18 448 45 465 467 126 91 55 71 557 455 266 434 434 436 281 28 134 281 28 3 3 129 3 3 3 3 3 3 292 272 282 64 354 3 276 267 176 243 21 248 247 247 246 249 25 253 254 192 256 292 214 158 199 149 145 19 19 145 148 15 149 149 149 149 223 198 154 17 18 116 184 135 165 17 17 18 19 2 21 22 155 148 436 14 184 447 445 423 27437 - korkeat 449 432 hinnat ja korkea 426 kysyntä 427 427 428 429 43 434 43 43 416 426 436 597 591 564 657 689 612 636 63 624 617 69 68 521 67 edellisvuoden 626 korkeiden 65 63 631 595 hintojen aikaansaama Vienti Muu teollisuus 1 58 1 698 1 447 alentunut 1 375 1 536 1 585 1 589 1 61 1 43 1 427 vilja-ala, matalat keskisadot Siemenet 1 282 1 471 1 477 1 462 1 465 1 459 1 451 1 452 1 444 1 438 1 429 1 422 Mallasteollisuus 1 295 Ohratärkkelys ja etanoli Myllyteollisuus Rehu (teollisuus) Rehu (tilakäyttö) 28-29 laskeva kysyntä, mutta ennätyksellinen tarjontataso Kansallisen viljastrategian ennuste 21 kysyntä vakaa, hintojen aikaansaama 211 vilja-ala lisääntyy, jälleen ylijäämä?
1995 1995 1996 1996 1997 1997 1998 1998 1999 1999 2 2 21 21 22 22 23 23 24 24 25 25 26 26 27 27 28 28 29 29 21 21 211 211 212 212 213 213 214 214 215 215 216 216 217 217 218 218 Viljan kysyntä strategiaraportti, 21 tuhat t t 45 4 35 3 25 25 2 2 15 15 1 1 5 5 196 212 385 153 131 378 23 236 151 157 3333 115 114 442 483 263 555 368 513 484 98 198 621 155 387 267 194 126 59 527 Varastojen lisäys 473 14 225 183 368 124 481 592 329 337 144 243 23 13 2879 436 622 31 121 91 7 92 385 297 33 11 67 19 36 1 63 531 249 14 46 6 57 171 21 72 261 728 624 57 586 493 445 49 49 47 44 43 41 41 374 618 66 18 448 45 465 467 126 91 55 71 557 455 266 434 434 436 281 28 61 134 4134 495 281 28 3 3 129 3 3 3 3 3 3 458 4228 3936 292 272 282 64 426 354 3 276 3788 367 267 176 3787 243 21 15 248 247 247 246 249 25 253 254 3616 192 256 292 3787 214 158 199 149 145 19 19 145 148 15 149 149 149 149 223 3487 3475 3485 35 359 3527 3532 198 154 17 18 116 184 135 165 17 17 18 19 2 21 22 155 148 436 14 184 447 445 423 2847 27437 - korkeat 449 432 hinnat ja korkea 426 kysyntä 427 427 428 429 43 434 43 43 416 426 436 597 591 564 657 689 612 636 63 624 617 69 68 521 67 edellisvuoden 626 korkeiden 65 63 631 595 hintojen aikaansaama Vienti Muu teollisuus Tuonti 1 58 1 698 1 447 alentunut 1 375 1 536 1 585 1 589 1 61 1 43 1 427 vilja-ala, matalat keskisadot 1 369 Siemenet 1 282 1 471 1 477 1 462 1 465 1 459 1 451 1 452 1 444 1 438 1 429 1 422 Mallasteollisuus 1 295 Ohratärkkelys ja etanoli Myllyteollisuus Rehu (teollisuus) Rehu (tilakäyttö) 775 2773 Varastojen vähennys Tuotanto 355 28-29 laskeva kysyntä, mutta ennätyksellinen tarjontataso Kansallisen viljastrategian ennuste 21 kysyntä vakaa, hintojen aikaansaama 211 vilja-ala lisääntyy, jälleen ylijäämä?
1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Vehnän kysyntä strategiaraportti, 21 tuhat t 1 9 8 Varastojen lisäys Vienti Siemenet Myllyteollisuus Muu teollisuus Rehu (teollisuus) Rehu (tilakäyttö) 143 93 95 93 121 21 55 7 6 5 4 8 35 32 91 7 1 178 35 29 2 3 32 357 313 36 1 43 35 14 1 58 38 89 26 57 33 49 59 311 25 65 289 72 56 284 74 71 57 62 29 286 165 5 76 64 275 265 85 87 87 88 92 91 96 98 58 58 59 59 59 61 62 64 273 272 271 27 269 268 267 265 3 2 1 326 82 39 381 99 1 54 59 64 99 1 7 7 5 18 19 134 31 3 99 94 11 97 122 127 84 12 24 26 38 68 146 169 61 31 223 99 35 33 37 227 26 176 7 62 84 5 5 178 192 138 118 5 5 5 5 5 5 5 5 23 227 224 218 219 22 22 221 13 17 11 117 118 118 119 119
1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Ohran kysyntä strategiaraportti, 21 tuhat t 23 22 21 2 19 18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 271 5 119 157 114 7 316 151 16 55 118 151 115 7 336 89 29 55 149 194 126 8 377 151 41 12 183 124 8 379 358 29 Varastojen lisäys Vienti Elintarviketeollisuus Siemenet Mallasteollisuus Ohratärkkelys ja etanoli Myllyteollisuus Rehu (teollisuus) 187 127 57 45 13 92 465 33 186 3 24 18 34 146 136 34 Rehu (tilakäyttö) 51 257 127 134 94 119 63 29 5 43 32 46 42 47 47 48 46 35 3 24 7 131 24 24 25 176 125 25 25 25 25 25 25 25 29 243 214 13 21 25 119 123 17 132 119 117 116 115 116 116 116 223 125 14 158 23 198 199 19 145 145 192 19 148 15 149 149 149 149 154 149 6 135 184 155 6 6 17 6 116 165 17 13 148 17 7 18 14 18 19 2 21 22 7 6 6 6 184 7 285 7 248 7 7 7 7 7 6 7 438 7 419 232 412 6 28 281 279 277 349 275 275 273 271 269 267 416 233 263 7 6 5 4 3 751 767 796 957 772 73 767 82 883 84 83 741 979 972 95 888 843 837 83 825 819 814 87 8 2 1
1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Kauran kysyntä strategiaraportti, 21 tuhat t 16 15 Lisäys varastoihin 14 13 28 73 Vienti Siemenet Ruoka (mylly) 12 422 25 Rehu (teollisuus) 11 1 25 273 41 315 239 541 521 388 393 317 85 211 388 333 6 Rehu (tilojen oma käyttö) 9 8 7 6 5 4 29 15 76 78 27 29 11 87 81 31 85 74 3 111 84 3 138 232 91 97 12 34 36 37 118 92 91 99 85 4 4 124 167 82 45 178 29 71 47 15 271 85 5 16 8 14 58 51 14 165 322 84 53 135 32 34 31 35 39 312 321 323 73 68 68 68 68 68 68 68 54 55 56 57 58 59 6 6 118 117 117 116 116 115 115 115 3 2 576 587 659 689 6 516 54 551 571 527 5 432 5 496 533 39 473 47 467 465 463 461 46 458 1
1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Rukiin kysyntä strategiaraportti, 21 tuhat t 16 15 Lisäys varastoihin 14 Vienti 13 12 11 1 9 28 4 6 4 15 6 36 2 58 38 8 3 2 6 4 6 5 1 6 18 4 2 5 39 5 31 4 3 4 6 19 4 4 Siemenet Ruoka (mylly) Rehu 4 4 4 4 4 4 5 5 8 7 6 5 4 83 86 89 87 86 86 87 86 87 93 93 98 11 94 91 91 92 93 93 94 95 96 96 98 3 2 1 3 1 1 2 2 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1
58 35 49 99 94 95 87 73 8 17 15 132 131 193 142 12 158 146 123 118 11 98 87 73 178 169 163 139 127 158 14 89 114 149 16 75 94 13 11 71 88 64 93 89 128 19 23 217 2 4 6 8 1 12 14 16 18 2 22 24 26 28 3 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 tuhat t Tuonti Tuotanto Öljykasvien tarjonta - strategiaraportti, 21 Strategiaraportin 28 ennuste Kansallisen viljastrategian ennuste
kotimainen tuonti Suomen valkuaisrehutase tuhat t 6 5 4 Soijarouhe Rapsirouhe ja -puriste Rapsirouhe tuontisiemenestä Rypsi- ja rapsirouhe Suomen tuotannosta Herne ja härkäpapu 3 2 Suomessa käytetyn valkuaisrehun raaka-aineen alkuperä: tuonti vs. kotimainen (%) 75, 75,9 82,3 81,5 75,8 79,4 85,7 79,1 74,3 1 25, 24,1 17,7 18,5 24,2 2,6 14,3 2,9 25,7 22 23 24 25 26 27 28 29 21e Lähde: Tulli, Uljas tietokanta.
Kannattavuuskerroin Maataloustuotannon kannattavuus Kannattavuuskerroin 1.9.8.7.6.5.4.3.2.1 1,9,8,7,6,5,4,3,2,1 22 23 24 25 26 27 28 29e 21e 22 23 24 25 26 27 28 29e 21e Viljanviljely Lypsykarja Muu nautakarja Sikatalous Kaikki tilat tilat Viljanviljelyn kannattavuuskerroin.12 tarkoittaa, että yrittäjä saa 12 % tavoitteeksi asetusta 13,8 tuntipalkasta ja 5 %:n korvauksesta omalle pääomalle. Toisin sanoen tänä vuonna viljanviljelijän tuntipalkka on 1,66 ja korkoa kertyy omalle pääomalle,6 %. Lähde: Arto Latukka, MTT Taloustutkimus
MTT:n kannattavuuskirjanpidon ennustejärjestelmän laskentaperusteita Ennustetulokset perustuvat 97 kirjanpitotilalle tehtyihin yrityskohtaisiin ennusteisiin, joissa otetaan huomioon panos- ja tuottajahintamuutokset, tukimuutokset sekä alueittaiset keskisatomuutokset kasveittain. Tilat tuottavat ennusteessa samat tuotteet samoilla tuotantopanoksilla kuin aiempana vuonna, mutta painotusjärjestelmän kautta ennusteissa huomioituu rakennekehitys, koska suurempien tilojen tulokset painottuvat ennusteissa. Ennustejärjestelmä sisältää noin 1 panosta ja 1 tuotetta. Vuoden 21 ennustetulokset perustuvat vuoden 29 ennakkotuloksille, joissa 36 prosenttia viljatilojen tilinpäätöksistä on lopullisia. Sekä ennakkotuloksia vuodelle 29 että ennusteita vuodelle 21 päivitetään jatkuvasti Viljatietopankkiin aineistotarkastusten edetessä. Nämä julkistettiin 28.9.21. Viljojen hinnat ovat syksyllä 21 kohonneet selvästi, mutta heikot sadot vähentävät tilojen myyntituloja ja mm. energiakustannukset nousevat. Kustannuskuormaa keventää kuitenkin lannoitteiden, kasvinsuojeluaineiden ja korkojen halpeneminen. Viljatilojen yksityiskohtaiset ennustetulokset on nähtävissä Viljatietopankissa, jonne on pääsy vyr.fi sivuston ja mtt.fi/taloustohtori sivuston kautta. Suomen tuloksiin Viljatietopankkiin ja myös Taloustohtoriin lisättiin viime viikolla ennusteet myös taseiden kehittymisestä eli siis myös mm. velkaisuuden kehittymisestä. Itämeren maiden FADN-tulokset vuodelta 28 julkistettiin 1.1.21 ja ovat myös nähtävissä Viljatietopankissa. Lähde: Arto Latukka, MTT Taloustutkimus
Johtopäätökset (1) Tänä vuonna viljan kokonaistarjonta maailmalla on riittävä, Mustan meren alueen ulkopuolelta ei ole raportoitu huomattavia sadonmenetyksiä. Maailman viljatase on hieman alijäämäinen. Maailmanmarkkinoilla vajaus koskee lähinnä rehuviljoja kuten ohraa, sekä pienviljoja, kuten kauraa ja ruista. Maailmanmarkkinahinnat ja alitarjontatilanne motivoivat ympäri maailmaa viljanviljelyalan lisäämiseen. Suomen vähentyneen vilja-alan ja matalien keskisatojen yhteistuloksena viljantuotanto putosi 2,8 miljoonaan tonniin. Suomessa nykyiset hintasuhteet painavat pellonkäytön rakennetta varsinkin vilja-öljykasvi-kesanto jakoa vuosien 28-29 rakenteen suuntaan. Vuonna 211 kysyntää vastaavan tavoitetasoon pääsy edellyttäisi vain noin 1. hehtaaria lisää vilja-alaa. Vaarana on, että alan lisäys ylittyy reilusti ja ensi vuonna on jälleen runsaan ylitarjonnan vuosi. Suomen valkuaisrehun tuotanto on edelleen kaukana omavaraisesta, vaikka öljykasvipuristuksen raaka-ainetarpeet katettaisiinkin täysin kotimaisilla öljykasveilla. Öljykasvit eivät käytännössä koskaan voi joutua ylitarjontatilanteeseen, mikä on viljojen tapauksessa varsin realistinen uhka.
Johtopäätökset (2) Kansallisen viljastrategian tavoitteet ja viime vuosien strategiaraporttien johtopäätökset pitävät edelleen paikkansa. Tässä on poimintoja: Hintaheilahdusten aikana riskienhallinnan merkitys korostuu entisestään. Sopimusehtojen selkeytys ja ennakoitavuus sekä sopimusmallien kehittäminen lisäisi suunniteltavuutta läpi koko ketjun. Massatuotannolla ei ole syytä eikä mahdollisuutta kilpailla kansainvälisellä areenalla. Leipävehnä, mallasohra ja kaura tarjoavat parhaat mahdollisuudet kansainvälisillä markkinoilla. Kaura on Suomen erikoisviljalaji. Elintarvikekauralla ja rehukauralla on hyvä potentiaali vientimarkkinoilla, mutta markkinointiin on panostettava. On pyrittävä muuttamaan jyvien vienti puolivalmisteiden ja valmiiden tuotteiden vientiin. Suomen viljaketju tulee olemaan kilpailukykyinen kansainvälisillä markkinoilla sekä tuontielintarvikkeita vastaan kotimarkkinoilla, jos pysyy tutkimuksen ja kehityksen kärjessä, keskittyy laadukkaisiin ja innovatiivisiin tuotteisiin ja pystyy niitä hyvin markkinoimaan.