KANKAANPÄÄN KAUPUNKI

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Jyllinmäenkadun ympäristön asemakaavan muutoksen selostus 3. kaupunginosan (Myllymäki) kortteli 219 ja katualue 21400 5167 YMPÄRISTÖKESKUS / SUUNNITTELUTOIMISTO 21.6.2011

21400 5167 1 1 Asemakaavan muutoksen selostus Ympäristökeskus 21.6.2011 JYLLINMÄENKADUN YMPÄRISTÖN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Kankaanpään kaupungin 3. kaupunginosan (Myllymäki) korttelin 215 osan (tontit 1, 2 ja 5) ja Kuoppaniityn puiston osan asemakaavan muutos. Asemakaavan muutoksella muodostuu: Kankaanpään kaupungin 3. kaupunginosan (Myllymäki) kortteli 219, Kuoppaniityn puiston osa sekä katualue. Asemakaavan tunnus: 21400 5167 Asemakaavan päiväys: 21.6.2011 Kaavan laatija: Vireille tulosta ilmoitettu: 8.11.2010 Ympäristölautakunta: 21.6.2011 Kaupunginhallitus: 26.9.2011 Kaupunginvaltuusto: 3.10.2011 Kaupunginarkkitehti Maija Anttila Kankaanpään kaupunki, Ympäristökeskus, Suunnittelutoimisto PL 36, 38701 Kankaanpää, Puh. (02) 577 2721, (044) 577 2721 Sähköposti: maija.anttila@kankaanpaa.fi 1.2 Kaava alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Myllymäen teollisuusalueella, Sillanpäänkadun pohjoispuolella. Suunnittelualue rajoittuu etelässä Sillanpäänkatuun, lännessä Kuoppaniityn puistoon ja Sallinkatuun, idässä naapurikiinteistöön ja pohjoisessa rautatiealueeseen. Alueen sijainti on esitetty osoitekartalla (kuva 1). 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaava alueesta käytetään nimitystä Jyllinmäenkadun ympäristön asemakaavan muutos. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on rajata rautatien etelä ja pohjoispuoleiset alueet yhdistävän Jyllinmäentien katualue asemakaavaan ja mahdollistaa tontilla 2 toimivan yrityksen myymälähallitilojen laajentaminen. Kuva 1. Kaavamuutosalue osoitekartalla.

21400 5167 2 2 Asemakaavan muutoksen selostus Ympäristökeskus 21.6.2011 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava alueen sijainti... 1 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 1 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 2 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 3 2 TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 3 2.2 Asemakaava ja kaavamuutos... 4 2.3 Asemakaavan toteutus... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 3.1.2 Luonnonympäristö... 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 7 3.1.4 Maanomistus... 7 3.2 Suunnittelutilanne... 8 3.2.1 Kaava alueen kaavoitustilanne ja aluetta koskevat päätökset... 8 3.2.2 Alueelle lähtökohtavaiheessa laaditut tai aikaisemmat selvitykset... 11 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 11 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 11 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 11 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 11 4.3.1 Osalliset... 11 4.3.2 Vireilletulo... 11 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 11 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 12 4.4.1 Kaupungin asettamat tavoitteet... 12 4.4.2 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet... 12 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 12 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta... 12 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS... 12 5.1 Kaavan rakenne... 12 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 13 5.3 Kaavan vaikutukset... 13 5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 13 5.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnon ympäristöön... 13 5.3.3 Muut vaikutukset... 13 5.4 Ympäristön häiriötekijät... 14 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset... 14 5.6 Nimistö... 14 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 14

21400 5167 3 3 Asemakaavan muutoksen selostus Ympäristökeskus 21.6.2011 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1 Osallistumis ja arviointisuunnitelma, 27.1.2011 (ilman liitteitä) Liite 2 Ote ajantasa asemakaavasta / poistuva asemakaava määräyksineen Liite 3 Asemakaavakartta Liite 4 Asemakaavamääräykset ja merkinnät Liite 5 Havainnekuva Liite 6 Asemakaavan seurantalomakkeet Kansikuva: Ilmakuva suunnittelualueelta, Lentokuva Vallas 2008 Kaavakartta: Marjo Lahtinen Selostus: Marja Vaajasaari Valokuvat: Marja Vaajasaari Ilmakuvat: Ilmakuva suunnittelualueelta, Lentokuva Vallas 2008 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 1. 3. kaupungin osa (Myllymäki), korttelit 212 220 Asemakaavakartta ja asemakaavan selostus, Arkkitehtitoimisto Olli Kivinen, 9.4.1973. 2. Kankaanpään kaupunki ja Suunnittelukeskus Oy. Kankaanpää Taajamien osayleiskaava(oikeusvaikutukseton). 17.6.1992 3. Geologian tutkimuskeskuksen Maaperäkartta 1:20 000. 4. Satakunnan maakuntakaavaehdotuksen selostus ja valmisteluaineistoon kuuluvat teemaraportit 5. Airix Ympäristö FMC Group, Kankaanpään kaupunki, Keskustan osayleiskaava luontoselvitys, 29.8.2008 6. Gaia Consulting Oy, Kankaanpään keskustan Seveso laitosten konsultointivyöhykkeiden riskikartoitus sekä keskustan VAK kuljetuskeskittymien huomioiminen maankäytön suunnittelussa, 26.3.2010 7. Eriksson Arkkitehdit Oy. Keskustan osayleiskaavaluonnos, 13.9.2010 8. Lautkaski, Risto. Pentaanivuotojen seuraukset, VTT Tutkimusraportti VTT R 10121 10. 14.12.2010, luottamuksellinen. Alueen asemakaava on vuodelta 1973. Suunnittelualue on asemakaavassa osoitettu Yhdistettyjen teollisuus ja varastorakennusten korttelialueeksi (T TV2 ). Kaavamuutos on tarpeen yleiskaavan 1992 ja yleiskaavaluonnoksen 2010 mukaisen kokoojakatuyhteyden osoittamiseksi Myllymäen teollisuusalueen ja radan pohjoispuoleisen Jyllinmäen alueen välille. Kaavamuutosta on kiirehditty tontin 2 toisen omistajan Mika Aaltosen anomuksesta. Ympäristölautakunta päätti kokouksessaan 26.10.2010 87 Myllymäen korttelin 215 osan asemakaavan muutoksen käynnistämisestä ja hyväksyi osallistumis ja arviointisuunnitelman ja asemakaavaluonnoksen asetettavaksi laatimisvaiheen kuulemiseen (kaupunginhallitus 8.11.2010 317). Hankkeen vireilläolosta ilmoitettiin 8.11.2010 sekä osallistumis ja arviointisuunnitelma pidettiin julkisesti nähtävillä ja asemakaavaluonnoksen laatimisvaiheen kuuleminen (MRL 62 ) järjestettiin 8 29.11.2010. Viranomaisille tarjottiin lausunnonanto mahdollisuus ja kuulemiskirjeet osallisille lähetettiin 3.11.2010. Asemakaavan muutosehdotus valmistui hyväksymiskäsittelyyn kesäkuussa 2011.

21400 5167 4 4 Asemakaavan muutoksen selostus Ympäristökeskus 21.6.2011 2.2 Asemakaava ja kaavamuutos Asemakaavamuutoksen tavoitteena on merkitä asemakaavaan katualue tulevaa, radan alittavaa yhdyskatua varten (Jyllinmäenkatu) sekä mahdollistaa tontilla 2 toimivan liiketoiminnan (Hydropojat Oy) lisärakentaminen liittämällä tonttiin 2 lisäalue kaupungin omistamasta tontista 5. Alueelle laaditaan uusi ohjeellinen tonttijako ja kaavamääräykset muutetaan vastaamaan suunniteltua maankäyttöä. Ote ajantasa asemakaavasta liitteessä 1. Suunnittelualueen pinta ala on noin 1,46 ha. Suunnittelualueelle on esitetty 2 teollisuus ja varastorakennuksille tarkoitettua tonttia yhteispinta alaltaan noin 10967 m 2. Lisäksi asemakaavalla ja kaavamuutoksella on tarkoitus mahdollistaa nykyistä tehokkaampi rakentaminen alueella (tehokkuus e=0,35, 30 %, kerrosluku II). 2.3 Asemakaavan toteutus Kaava alue on osittain yksityisessä ja osittain kaupungin omistuksessa. Kaavan toteuttamisaikataulu etenee yksityisten maanomistajien rakentamistarpeiden ja teollisuustonttien kysynnän mukaisessa aikataulussa. Kaava aluetta ympäröivän alueen infratekniikka on rakennettu uutta katua lukuun ottamatta. Taulukko 2.1. Kaavamuutoksen käsittelyvaiheet. 26.10.2010 87 Ympäristölautakunta (aloituspäätös, osallistumis ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos laatimisvaiheen kuulemiseen) 3.11.2010 Kuulemiskirjeet osallisille 8.11.2010 317 Kaupunginhallitus (osallistumis ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos) 8.11.2010 Kaavan vireille tulosta ilmoittaminen 8. 29.11.2010 Osallistumis ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos nähtävillä 21.6.2011 66 Ympäristölautakunta (asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen) 27.6.2011 199 Kaupunginhallitus (asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen) 25.7 23.8.2011 Kaavaehdotus nähtävillä 30 vrk 26.9.2011 Kaupunginhallituksen hyväksyminen 3.10.2011 Kaupunginvaltuusto (asemakaavan muutoksen vahvistaminen) Kaava lainvoimainen 30 vrk valitusajan jälkeen

21400 5167 5 5 Asemakaavan muutoksen selostus Ympäristökeskus 21.6.2011 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Myllymäen teollisuusalueella sijaitsevan asemakaavamuutosalueen pinta ala puisto ja katualueineen on yhteensä noin 1,46 ha. Muutosalueen tontit 1 ja 2 ovat rakentuneet, tonttia 5 ei ole luovutettu rakentamiskäyttöön johtuen vuoden 1992 yleiskaavan katualuevarauksesta. Kuva 2. Ilmakuva Myllymäen teollisuusalueelta v. 2008. 3.1.2 Luonnonympäristö Maaperä, maasto, pinta ja pohjavesisuhteet Alue on maastoltaan tasaista, vesakoitunutta peltoaluetta ja rakennusten piha aluetta. Luonnollisen maanpinnan korkeus suunnittelualueella on noin tasossa +74 +76. Suunnittelualue sijaitsee alueen länsipuolella esiintyvien hiekkamoreenimuodostumien ja itäpuoleisten hiekkamuodostumien välisessä painanteessa, jossa esiintyy hienorakeisia hiesukerrostumia (keski ja hienorakeista silttiä). Alue kuuluu Karvianjoen vesistöalueella Pitäjänojan valuma alueeseen. Pintavesivirtauksen suunta alueelta on likimain lännestä itään, tontilta suunnittelualueen itäpuolella kulkevaan laskuojaan, joka kerää valumavesiä myös pohjoisesta valtatie 23 ja rautatien väliseltä alueelta. Laskuojan radanalitus on noin 70 m etäisyydellä tontin pohjoiskulmasta. Laskuoja yhtyy Sillanpäänkadun alittavaan Kooninojaan, joka jatkaa kulkuaan Vatajanpuistoa pitkin koilliseen Kankaanjärven kautta Pitäjänojaan laskevaan Ruokojaan. Pohjavedenpinta alueella on lähellä maanpintaa.

21400 5167 6 6 Asemakaavan muutoksen selostus Ympäristökeskus 21.6.2011 Kuva 3. Maaperäkartta suunnittelualueelta ja sen ympäristöstä. Kaavoitettava alue sijoittuu hienorakeisten hiesu (siltti)kerrostumien (Hs) esiintymisalueelle, jolla esiintyy (alueen luoteispuolella) hiekkamoreenimuodostumia, GTK, maaperäkartta 1:20 000. Luonnonympäristö Suunnittelualue on vesakoitunutta peltoaluetta ja rakennusten piha aluetta. Alue ei ole luonnonsuojelu eikä Natura aluetta. Keskustan osayleiskaavoitukseen liittyen on osayleiskaava alueella laadittu luontoselvitys (Airix Ympäristö, 2008), jonka mukaan osayleiskaava alueella merkittävimmät luontoarvot sijoittuvat yleensä pienialaisesti ja liittyvät pääsääntöisesti vesistöihin ja niiden ranta alueisiin sekä kalliotörmiin. Asemakaavan muutoksen alueella ei ole kartoituksen yhteydessä havaittu luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita, jotka tulisi huomioida kaavasuunnittelussa. Kuva 4. Suunnittelualueen kasvillisuutta, vasemmalla ratapenkereen reunaa ja oikealla näkymä kaupungin omistamalle tontille.

21400 5167 7 7 Asemakaavan muutoksen selostus Ympäristökeskus 21.6.2011 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kaavan muutosalue on tonttien 1 ja 2 osalta rakennettua aluetta ja muilta osin rakentamatonta vesakoitunutta peltoaluetta. Tontilla 2 sijaitsee Hydropojat Oy:n myymälä ja varastotiloja ja asuinrakennus. Tontilla 1 on asuinrakennus ja verhoiluliike. Alueella on kaksi asuinrakennusta, joissa on yhteensä 7 asukasta. Kulkuyhteys tonteille on Sallinkadulta. Kuva 5. Tontilla 2 sijaitseva asuinrakennus ja Hydropojat Oy:n toimitila. Suunnittelualueen infratekniikka on rakennettu tulevaa katua lukuunottamatta. Sillanpäänkatu ja Sallinkatu ovat päällystettyjä ja valaistuja. Sallinkadun kuivatus on hoidettu sivuojin. Alueella on kaupungin vesi ja viemäriverkosto. Suunnittelualuetta ympäröivä alue rautatien eteläpuolella on asemakaavoitettua teollisuusaluetta ja rautatien pohjoispuolella asemakaavoittamatonta aluetta. 3.1.4 Maanomistus Kuva 6. Näkymä Sallinkadun liittymästä itään Sillanpäänkadulle (kuvassa vasemmalla) ja Sallinkadun päähän (oikealla). Kaavan muutosalue on osittain Kankaanpään kaupungin omistuksessa (tontti 5 ja puistoalue) ja osittain yksityisessä omistuksessa (tontit 1 ja 2).

21400 5167 8 8 Asemakaavan muutoksen selostus Ympäristökeskus 21.6.2011 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava alueen kaavoitustilanne ja aluetta koskevat päätökset Seutukaava ja maakuntakaava Satakunnan seutukaava 5 on vahvistettu 11.1.1999. Suunnittelualue on siinä kokonaisuudessaan teollisuustoimintojen aluetta. Kaavamerkintä T 13. Kuva 7. Ote Satakunnan seutukaava 5 vuodelta 1999. Satakunnan maakuntakaavaehdotuksessa alue kuuluu kaupunkikehittämisen kohdevyöhykkeellä (kk) taajamatoimintojen alueella palvelujen alueeseen (P). Maakuntakaavaehdotus on hyväksytty Satakuntaliiton maakuntavaltuustossa 17.12.2009 20 ja on hyväksyttävänä Ympäristöministeriössä. Suunnittelualue sijaitsee vaarallisia kemikaaleja varastoivan laitoksen (SPU Systems Oy) suojavyöhykkeellä (sv1). Kuva 8. Ote Satakunnan maakuntakaavaehdotuksesta v. 2009 (suunnittelualueen sijainti on merkitty keltaisella). Vaarallisia kemikaaleja varastoiva Seveso laitos on merkitty karttaan tunnuksella t1. Yleiskaava Kankaanpää, Taajamien osayleiskaava 1992 (oikeusvaikutukseton). Kaupunginvaltuusto 17.6.1992. Kaava alue on osittain Teollisuus ja varastoaluetta (T), jolla kerrosalasta voidaan enintään 25 % varata myymälä ja toimistotiloiksi. Yleiskaavassa on merkitty varaus yhdystielle Sillanpäänkadulta rautatien pohjoispuoleiselle Jyllinmäen alueelle sekä varaus rautatien alikululle.

21400 5167 9 9 Asemakaavan muutoksen selostus Ympäristökeskus 21.6.2011 Kuva 9. Ote Taajamien osayleiskaavasta vuodelta 1992. Suunnittelualue on rajattu punaisella. Kankaanpään keskustan osayleiskaavan päivitystyö on käynnistetty vuonna 2008 ja Keskustan osayleiskaavaluonnos, 13.9.2010 on hyväksytty Ympäristölautakunnassa 24.8.2010 66. Kaavaluonnoksessa alue on teollisuusaluetta (TY), jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Yhdystievaraus Myllymäen ja Jyllinmäen teollisuusalueiden välille on esitetty myös uudessa yleiskaavaluonnoksessa. Kuva 10. Ote keskustan osayleiskaavaluonnoksesta v. 2010. Vaarallisia kemikaaleja varastoivan teollisuuslaitoksen tontti on merkitty kaavaluonnoksessa merkinnällä T/kem. Asemakaava Asemakaava 9, 21400 5010, vahvistettu 6.11.1973. 3. kaupungin osa (Myllymäki), kortteleita 212 220 koskeva asemakaava. Kaavamerkintä: T TV2, Yhdistettyjen teollisuus ja varastorakennusten korttelialue, II, e=0,25. Ote ajantasa asemakaavasta ja poistuvat kaavamerkinnät ja määräykset ovat liitteessä 2.

21400 5167 10 10 Asemakaavan muutoksen selostus Ympäristökeskus 21.6.2011 Tonttijako ja rekisteri Kiinteistöt on merkitty valtakunnalliseen kiinteistötietojärjestelmään (KTJ). Alueelle on tehty tonttijako: tontti 214 3 215 1 on merkitty rekisteriin 2.5.1977, 214 3 215 2 12.9.1974 ja 214 3 215 5 20.2.1981. Pohjakartta Kankaanpään kaupungin numeerinen pohjakartta. Rakennuskiellot: Ei ole. Suojelupäätökset Alue ei kuulu luokiteltuihin pohjavesialueisiin, eikä alue ole luonnonsuojelu eikä Naturaaluetta. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Suunnittelualuetta ympäröivät alueet rautatien eteläpuolella ovat asemakaavoitettua ja rautatien pohjoispuolella osittain asemakaavoittamatonta aluetta (kuva 12). Suunnittelualueen länsipuolinen alue on vuonna 2001 asemakaavoitettua Myllymäen ja Jyllinmäen teollisuus ja varastorakennusten korttelialuetta (T 10). Asemakaava 21400 5122), vahvistettu 12.3.2001. Suunnittelualueen itäpuoleinen alue on v. 1985 asemakaavoitettua aluetta: 3. kaupungin osa (Myllymäki), kortteli 212, tontti 3 ja kortteli 215, tontit 4 ja 6 sekä pysäköinti ja puistoalue Asemakaavamuutos. Asemakaava 9.5, vahvistettu 5.6.1985. Alue on teollisuus ja varastorakennusten korttelialuetta (T 2 ja T 6). Kuva 11. Ote kaavoitustilannekartasta, (asemakaavoitettu alue, on merkitty kartalla sinisellä rasterilla).

21400 5167 11 11 Asemakaavan muutoksen selostus Ympäristökeskus 21.6.2011 3.2.2 Alueelle lähtökohtavaiheessa laaditut tai aikaisemmat selvitykset Keskustan osayleiskaavoituksen yhteydessä on laadittu selvitykset: Kankaanpään keskustan Seveso laitosten konsultointivyöhykkeiden riskikartoitus sekä keskustan VAK kuljetuskeskittymien huomioiminen maankäytön suunnittelussa (Gaia Consulting Oy 2010, vrt. kohta 5.4). Pentaanivuotojen seuraukset, VTT Tutkimusraportti VTT R 10121 10, 14.12.2010. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kaavamuutos on tarpeen yleiskaavan 1992 ja yleiskaavaluonnoksen 2010 mukaisen kokoojakatuyhteyden osoittamiseksi Myllymäen teollisuusalueen ja radan pohjoispuoleisen Jyllinmäen alueen välille. Toisaalta kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa tontilla 2 toimivan liiketoiminnan (Hydropojat Oy) laajentuminen. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavamuutos on käynnistetty tontin 2 omistajan Mika Aaltosen aloitteesta. Kaavamuutoksen laadinta päätettiin käynnistää syksyllä 2010 (Ympäristölautakunta 26.10.2010 87 ja kaupunginhallitus 8.11.2010 317). 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset 4.3.2 Vireilletulo Kaavahankkeen osallisia ovat: Kankaanpään kaupunki sekä suunnittelualueen ja rajanaapureiden maanomistajat. Suunnittelun viranomaisyhteistyötahoja ovat: Satakunnan pelastuslaitos, Turvallisuus ja kemikaalivirasto (TUKES), Liikennevirasto, Pohjois Satakunnan peruspalvelu liikelaitoskuntayhtymä (PoSa) terveys ja ympäristönsuojelu viranomaisena. Muita yhteistyötahoja ovat: kaupungin eri palvelukeskukset, Pohjois Satakunnan kehittämiskeskus Oy sekä energia ja puhelinyhtiöt. Osallistumis ja arviointisuunnitelma (OAS) on liitteenä 1. Kaavahankkeen vireilläolosta on ilmoitettu Kankaanpään seudussa 8.11.2010 ja osallistumis ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 8. 29.11.2010, eikä sitä koskien ollut jätetty huomautuksia. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Suunnittelutoimistossa laadittu asemakaavaluonnos hyväksyttiin asetettavaksi laatimisvaiheen kuulemiseen (MRL 62 ) ympäristölautakunnassa 26.10.2010 87 ja kaupunginhallituksessa 8.11.2010 317. Kuulemiskirjeet osallisille ja lausuntopyynnöt yhteistyötahoille sekä Liikennevirastoon ja PoSa:aan ympäristönsuojeluviranomaiselle lähetettiin 3.11.2010. Kaavan valmisteluaineisto pidettiin julkisesti nähtävillä 8. 29.11.2010 suunnittelutoimistossa ja kaupungin kotisivuilla internetissä.

21400 5167 12 12 Asemakaavan muutoksen selostus Ympäristökeskus 21.6.2011 Kaavaluonnoksesta ei ole esitetty kirjallisia mielipiteitä. Suunnittelualueen yksityisten maanomistajien Simo Lehtisen ja Mika Aaltosen kanssa on keskusteltu kaavaluonnoksesta valmisteluvaiheessa, eikä heillä ole ollut siihen huomautettavaa. Liikennevirasto/ Otso Kärkkäinen on ilmoittanut sähköpostilla 8.11.2011, ettei Liikennevirastolla ole lausuttavaa asemakaavamuutosluonnokseen, 20.10.2010. PoSa:n ympäristönsuojelun Terveysvalvonnan johtaja (lausunto nro 14, 23.11.2010) ja Kankaanpään kaupungin tekninen lautakunta (25.11.2010 135) ovat antaneet lausunnot, joiden mukaan huomautettavaa kaavaluonnokseen ei ole. Satakunnan pelastuslaitoksen ja Turvallisuus ja kemikaalivaraston (TUKES) lausuntoa on pyydetty sähköpostilla 27.1.2011. Satakunnan pelastuslaitoksen (lausunto 104, 21.2.2011) ja Turvallisuus ja kemikaaliviraston (lausunto 1573/36/2011, 1.4.2011) kaavaluonnoksesta antamia lausuntoja on käsitelty kohdassa 5.4. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Kaupungin asettamat tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on merkitä asemakaavaan yleiskaavassa esitetty katualue tulevaa, radan alittavaa yhdyskatua varten (Jyllinmäenkatu). 4.4.2 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Asemakaavan muutos mahdollistaa tontilla 2 toimivan liiketoiminnan (Hydropojat Oy) lisärakentamisen liittämällä tonttiin 2 lisäalue kaupungin omistamasta tontista 5. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Vaihtoehtoisia ratkaisuja on tarkasteltu alueen erilaisen tonttijaon osalta, vaihtoehtona tutkittiin koko kaupungin omistaman teollisuustonttialueen liittämistä tonttiin 2. 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavamuutoksella kaupungin omistuksessa olevan alueen kaavamerkinnät ja määräykset on muutettu vastaamaan yleispiirteisessä kaavassa suunniteltua maankäyttöä. Asemakaavaan on rajattu katualue Myllymäen ja Jyllinmäen alueiden välistä yhdyskatua varten. Asemakaavan muutosalueelle on laadittu uusi ohjeellinen tonttijako, jossa alueelle on esitetty 2 teollisuus ja varastorakennuksille tarkoitettua tonttia yhteispinta alaltaan 1,1 ha. Lisäksi asemakaavan muutoksella on tarkoitus mahdollistaa nykyistä tehokkaampi rakentaminen alueella: tehokkuus e=0,35, 0,30 kerrosluku II (aikaisemmin e=0,25). Toisaalta kaavamääräyksissä on huomioitu vaarallisia kemikaaleja varastoivan Seveso laitoksen (SPU Systems Oy) suoja alueen maankäytölle asettamat rajoitukset. Kaavamuutosalueen pinta alasta on: Teollisuus ja varastorakennusten korttelialuetta 10967 m 2 Katualuetta (Jyllinmäenkatu) 2618 m 2 Puistoa 988 m 2 Yhteensä 14573 m 2

21400 5167 13 13 Asemakaavan muutoksen selostus Ympäristökeskus 21.6.2011 Teollisuus ja varastorakennusten korttelialue (kaava merkintä T 7): rakennusten suurin sallittu kerrosluku on II, tehokkuusluku e=0,35. Tontin pinta alasta saa rakentamiseen käyttää 30 %. Teollisuustonttien yhteenlaskettu kokonaisrakennusoikeus on enimmillään 3800 kerrosala m 2. Rakennusten etäisyyden tulee olla vähintään 4 m tontin rajasta ja 8 m naapuritontin rakennuksesta, muilta osin rakennusalueiden paikkoja ei ole merkitty kaavaan, mikä antaa enemmän liikkumavaraa tonttikohtaiselle maankäytön suunnittelulle. Autopaikkoja on rakennettava vähintään yksi kutakin tontilla samanaikaisesti työskentelevää henkilöä kohti. Kaavakartta on liitteessä 3 sekä kaavamerkinnät ja määräykset liitteessä 4. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Jyllinmäenkadun reunaan on merkitty 5 m:n levyinen istutettava alueen osa. Lisäksi kaavamääräyksissä on edellytetty toimintaan käyttämättömien tontin osien istuttamista tai niiden pitämistä luonnontilaisen huolitellussa kunnossa. 5.3 Kaavan vaikutukset 5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaavan toteuttamisen ei arvioida aiheuttavan haitallisia vaikutuksia rakennettuun ympäristöön, nykyisen maankäytön mukaisiin toimintoihin eikä sillä katsota olevan haitallisia vaikutuksia kaupunkikuvaan tai rakenteeseen. Kyseessä on ympäröivään maankäyttöön sopiva täydennysrakentaminen. Asemakaava on voimassa olevien yleispiirteisten kaavojen sekä maakuntakaavaehdotuksen ja valmisteilla olevan keskustan osayleiskaavan tavoitteiden mukainen. 5.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnon ympäristöön 5.3.3 Muut vaikutukset Vaikutuksia luontoon ja luonnonympäristöön voidaan pitää vähäisinä ottaen huomioon muutosalueen koko ja sen sijainti kaupungin teollisuusalueella. Toisaalta alueen käyttötarkoitus ajantasaiseen kaavaan verrattuna ei muutoksen seurauksena muutu katualuetta lukuun ottamatta. Tavanomaisen teollisuus ja varastointitoiminnan ei arvioida aiheuttavan merkittävää pohjavesien pilaantumisriskiä. Täten erityisiä kaavamääräyksiä pohjavesien suojelun osalta ei ole katsottu tarpeellisiksi. Ajoliittymät tonteille ovat Sallinkadulta ja Jyllinmäenkadulta. Hankkeen toteutuminen ei aiheuta alueen liikennemääriin merkittävää kasvua, eikä kaava muutoksen arvioida aiheuttavan ongelmia liittymä tai liikenneväyläjärjestelyiden toimivuudelle. Teollisuusalueelle on kulkuyhteys pohjoisesta valtatie 23:lta Halmeen /Sillaanpäänkatua pitkin ja idästä kantatie 44:ltä Sillanpäänkatua pitkin. Raskas liikenne ja vaarallisten kemikaalien kuljetukset voidaan ohjata alueelle ydinkeskustan ulkopuolista, turvallista reittiä käyttäen.

21400 5167 14 14 Asemakaavan muutoksen selostus Ympäristökeskus 21.6.2011 5.4 Ympäristön häiriötekijät Muutosalueen länsipuolella sijaitsee SPU Systems Oy:n tuotantolaitos, jolla käytetään ja varastoidaan pentaania (F+) 22 tonnia. Lisäksi yhtiöllä on isosyanaatteja ja polyolia. Yhtiön konsultointivyöhykkeen laajuus on 1,0 km. Kaavan muutosalue on noin 400 m etäisyydellä pentaanin varastoinnista. Pentaanin leviämisestä on laadittu selvitykset Gaia Consulting 2010 ja VTT 2010. Turvallisuus ja kemikaaliviraston kaavaluonnoksesta antaman lausunnossa (1573/36/2011, 22.3.2011) on todettu, ettei TUKES:lla ole huomautettavaa asemakaavan muutoksesta. Vaarallisten kemikaalien kuljetukset voidaan ohjata turvallista reittiä pitkin. Satakunnan pelastuslaitoksen lausunnossa (104, 21.2.2011) todetaan, että Jyllinmäenkadun ympäristö on varustettu sammutusveden saantia varten jo olemassa olevalla palopostiverkostolla. Tarpeellisin osin voidaan paloposteja vähentää ja niitä korvaamaan rakentaa palovesiasemia. SPU Systems Oy:n tuotannossaan käyttämän pentaanin, isosyanaattien ja polyolin käyttö ja varastointi ei ole esteenä teollisuus ja varastotilojen eikä asuintalojen rakentamiselle alueelle. 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Alue kuuluu teollisuus ja varastorakennusten korttelialueeseen (T 7). Kaavamerkinnät ja määräykset ovat liitteessä 4. 5.6 Nimistö Uuden kadun nimeksi esitetään Jyllinmäenkatu. Alueen korttelinumero muuttuu (kortteli 219), muilta osin nimistö säilyy ennallaan. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Suunnittelualue on osittain kaupungin ja osittain yksityisessä omistuksessa. Alueen teollisuus ja varastorakennustonteille on kaavoitusprosessin yhteydessä laadittu ohjeellinen tonttijako. Alueelle on laadittava erillinen sitova tonttijako. Kaava aluetta ympäröivän alueen kadut ja muu kunnallistekniikka on valmiiksi rakennettu. Kaavan toteuttamisaikataulu etenee teollisuustonttien kysynnän ja yksityisten maanomistajien rakentamistarpeiden mukaisessa aikataulussa. Asemakaavan seurantalomakkeet ovat liitteenä 6. Kankaanpäässä kesäkuun 21. päivänä 2011 Maija Anttila, kaupunginarkkitehti

OSALLISTUMISJAARVIOINTISUUNNITELMA(MRL63 ) KANKAANPÄÄNKAUPUNKI 27.1.2011 ASEMAKAAVA Kankaanpäänkaupungin3.kaupunginosan(Myllymäki)korttelin215osan(tontit1,2ja5)ja Kuoppaniitynpuistonosanasemakaavanmuutos. 1. SUUNNITTELUALUE SIJAINTI SuunnittelualuesijaitseeMyllymäenteollisuusalueella,Sillanpäänkadunpohjoispuolella.Suunnit telualuerajoittuuetelässäsillanpäänkatuun,lännessäkuoppaniitynpuistoonjasallinkatuun, idässänaapurikiinteistöönjapohjoisessarautatiealueeseen.alueensijaintionesitettyosoitekar talla. ALUEENKOKO Alueenpintaalaonnoin1,46ha. Kuva1.Sijaintikartta(kaavamuutosalueonrajattupunaisella). 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Alueenasemakaavaonvuodelta1973.SuunnittelualueonasemakaavassaosoitettuYhdistettyjen teollisuusjavarastorakennustenkorttelialueeksi(ttv2). Kaavamuutosontarpeenyleiskaavan1992jayleiskaavaluonnoksen2010mukaisen kokoojakatuyhteydenosoittamiseksimyllymäenteollisuusalueenjaradanpohjoispuoleisenalueen välille.kaavamuutostaonkiirehdittytontin2toisenomistajanmikaaaltosenanomuksesta. Asemakaavamuutoksentavoitteenaonmerkitäasemakaavaankatualuetulevaa,radanalittavaa yhdyskatuavarten(jyllinmäenkatu)sekämahdollistaatontilla2toimivanliiketoiminnan (HydropojatOy)lisärakentaminenliittämällätonttiin2lisäaluekaupunginomistamastatontista5. Alueellelaaditaanuusiohjeellinentonttijakojakaavamääräyksetmuutetaanvastaamaan suunniteltuamaankäyttöä. Oteajantasaasemakaavastaliitteessä1. 3. KAAVOITUSTILANNE SEUTUKAAVA Seutukaava Vahv.pvm. YM YLEISKAAVA Osayleiskaava Vahv.pvm. KV ASEMAKAAVA Asemakaava Rekisteri Vahv.pvm. 11.1.1999 Nimi Satakunnanseutukaava5. Kaavaalueonteollisuustoimintojenaluetta (KaavamerkintäT13). 17.6.1992 Nimi KankaanpääTaajamienosayleiskaava (oikeusvaikutukseton). KaavaalueonTeollisuusjavarastoaluetta (KaavamerkintäT).Alueenkerrosalastavoidaan enintään25%varatamyymäläjatoimistoti loiksi. 6.11.1973 2.5.1977 12.9.1974 20.2.1981 Nimi Tunnus Merkinnät: YMYmpäristöministeriö,KVKaupunginvaltuusto Asemakaava9,214005010 3.kaupunginosa(Myllymäki),kortteleita212 220koskevaasemakaava. 21432151 21432152 21432155 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 1

Kuva 2. Ote Taajamien osayleiskaavasta v.1992. 4. MUUT SUUNNITTELUUN VAIKUTTAVAT SELVITYKSET JA PÄÄTÖKSET Satakunnan Maakuntakaavaehdotus, hyväksytty maakuntavaltuustossa 17.12.2009 Kankaanpään kaupunki, Taajamien osayleiskaava, vahvistettu 17.6.1992 Keskustan osayleiskaavaluonnos, päivätty 13.9.2010, hyväksytty ympäristölautakunnassa 24.8.2010 ja osayleiskaavaprosessiin liittyvät selvitykset Gaia Consulting Oy, Jatta Aho ja Tuomas Raivio. Kankaanpään keskustan Seveso laitosten konsultointivyöhykkeiden riskikartoitus sekä keskustan VAK kuljetuskeskittymien huomioiminen maankäytön suunnittelussa, 26.3.2010 Kuva 3. Ote Keskustan osayleiskaavaluonnoksesta 2010. 5. OSALLISET Osallisia ovat: Kaavahankkeen vaikutusten voidaan katsoa koskevan lähinnä 3. kaupunginosan (Myllymäki) teollisuusalueen kiinteistönomistajia ja alueella toimivia yrityksiä. Välittömimmin kaavahanke koskee suunnittelualueen ja sen ja suunnittelualueen rajanaapureiden kiinteistönomistajia sekä Kankaanpään kaupunkia. Suunnittelun muita yhteistyötahoja ovat rakennusvalvonta, mittaus ja kiinteistötoimi, kaupungin tekninen keskus, energia ja puhelinyhtiöt, Pohjois Satakunnan kehittämiskeskus Oy, Liikennevirasto sekä Pohjois Satakunnan peruspalvelu liikelaitoskuntayhtymä (PoSa) terveys ja ympäristönsuojelu viranomaisena, Satakunnan pelastuslaitos ja Turvallisuus ja kemikaalivirasto (TUKES). 6. VUOROVAIKUTUSMENETTELY Aloitusvaihe Kaavahankkeen vireille tulosta sekä osallistumis ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta kuulutetaan Kankaanpään Seudussa ja kaupungin kotisivuilla Internetissä (MRL 63 ). Luonnosvaihe Kaavaluonnos valmistellaan samanaikaisesti osallistumis ja arviointisuunnitelman kanssa. Luonnos esitellään ympäristölautakunnalle ja siitä tiedotetaan kuulutuksella Kankaanpään Seudussa ja kaupungin kotisivuilla Internetissä. Rajanaapureiden kiinteistönomistajia ja yhteistyötahoja informoidaan lisäksi kirjeitse hankkeen vireille tulosta ja laatimisvaiheen vuorovaikutusmenettelystä. Kaavan muutosluonnos asetetaan nähtäville ja viranomaisille tarjotaan mahdollisuus lausunnon antamiseen. Nähtävillä oloaikana osallisilla on mahdollisuus lausua kaavaluonnoksesta mielipiteensä kirjallisesti tai suullisesti. Lisäksi järjestetään tarpeellinen määrä neuvotteluja osallisten kanssa (MRL 62 ). väksymispäätöksestä Turun hallinto oikeuteen ja edelleen Korkeimpaan Hallinto oikeuteen. Päätösprosessi Ympäristölautakunta, kaupunginhallitus Asemakaavaehdotus nähtävillä MRL 65 :n mukaisesti mahdollisten muistutusten tekoa varten vähintään 30 päivän ajan. Nähtävillä olosta julkaistaan kuulutus Kankaanpään Seudussa ja kaupungin kotisivuilla Internetissä. Tarvittaessa ympäristölautakunnan uusi käsittely Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Hyväksymispäätöksestä tiedottaminen Kunnan jäsenillä ja rekisteröidyillä yhdistyksillä on toimialaansa koskien valitusoikeus kaavan hyväksymispäätöksestä Kuulemisten pohjalta laaditaan lopullinen asemakaavan muutosehdotus hyväksymiskäsittelyyn.

7. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutusten arviointi toteutetaan seuraavasti: Vaikutusten arviointi tehdään kaavoitusprosessin yhteydessä selvittäen kaavamuutoksen vaikutukset Myllymäen teollisuusalueen ja sen pohjoispuoleisen alueen kokonaisuuden kannalta sekä laajemmin keskustan kaupunkirakenteen kehittämisen osalta. Uuden asemakaavan ja kaavamuutoksen toteuttamisella ei muuteta merkittävästi alueen nykyistä maankäyttöä. Kaavoitushankkeen toteuttamisen ympäristövaikutukset arvioidaan kaavoitusprosessin yhteydessä. Asemakaavan kaavoitusmenettelyn yhteydessä arvioitavat vaikutukset: Ympäristövaikutukset ihmisten elinolot ja elinympäristö maa ja kallioperä, vesi, ilma ja ilmasto alueen kasvi ja eläinlajit luonnon monimuotoisuus ja luonnonvarat Yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset - alue ja yhdyskuntarakenne - yhdyskunta ja energiatalous - liikenne - kaupunkikuvalliset vaikutukset 8. YHTEYSTIEDOT Kaupunginarkkitehti Maija Anttila PL 36 38701 KANKAANPÄÄ puh. (02) 577 2721 tai (044) 577 2721 sähköposti maija.anttila(at)kankaanpaa.fi Kaavasuunnittelija Marja Vaajasaari PL 36 38701 KANKAANPÄÄ puh. (02) 577 2722 sähköposti marja.vaajasaari(at)kankaanpaa.fi

VOIMASSAOLEVAASEMAKAAVAONVUODELTA1973 NYKYISENASEMAKAAVANKORTTELIN215TONTTEJA1,2JA5KOSKEVAMÄÄRÄYS Yhdistettyjenteollisuusjavarastorakennustenkorttelialue TTV2 Korttelialueellasaarakentaateollisuusjavarastotilojasekänäidentoimintaapalveleviatiloja.Kortte lialueellasaarakentaaasuntojarakennustenhoidonvaatimaahenkilökuntaavarten,kuitenkinenin täänyhdenasunnontonttiakohti. Korttelialueellaonrakennustenetäisyydenoltavavähintään4mtontinrajastataivähintään8mnaa puritontinrakennuksesta. Korttelialueellaonvarattavaleikkitiloiksitaiasukkaidenoleskeluunsopivaayhtenäistäpihaaluettavä hintään25%asuinhuoneistojenpintaalasta. Rakentamattomat tontinosat, joita ei käytetä liikenteeseen, varastoimiseen tai leikki ja oleskeluti loiksi,onistutettavataipidettäväluonnonmukaisenahuolitellussakunnossa. Autopaikkojaonkorttelialueellavarattavavähintään40%kahdensuurimmantyövuoronyhteenlaske tusta työntekijöiden määrästä. Autopaikoista on toteutettava heti yksi autopaikka viittä työntekijää kohtijaloputrakennuslautakunnanjärjestysoikeudenantamienmääräystenmukaan. Korttelialueellaonrakentamisessa,varastoimisessa,jätteidenkäsittelyssä,maankaivussataimuussa sellaisessatoiminnassahuomioitavapohjavedenmuodostumisalueellaasetettavatsuojeluvaatimukset P Puistoalue Ote ajantasa-asemakaavasta/ poistuva asemakaava määräyksineen LIITE 2

Asemakaavakartta 1:1000 LIITE 3

Asemakaavamääräykset ja -merkinnät LIITE 4

Havainnekuva LIITE 5

Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 214 Kankaanpää Täyttämispvm 04.10.2011 Kaavan nimi Ak 5167 Jyllinmäenkadun ympäristö Hyväksymispvm 03.10.2011 Ehdotuspvm 21.06.2011 Hyväksyjä V-kunnanvaltuusto Vireilletulosta ilm. pvm 08.11.2010 Hyväksymispykälä 66 Kunnan kaavatunnus 214005167 Generoitu kaavatunnus 214V031011A66 Kaava-alueen pinta-ala [ha] 1,4573 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 1,4573 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 1,4573 100,0 3800 0,26 0,0000 400 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 1,0967 75,3 3800 0,35-0,2423 400 V yhteensä 0,0988 6,8-0,0195 R yhteensä L yhteensä 0,2618 18,0 0,2618 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä Seurantalomakkeet LIITE 6

Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 1,4573 100,0 3800 0,26 0,0000 400 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 1,0967 75,3 3800 0,35-0,2423 400 T 1,0967 100,0 3800 0,35-0,2423 400 V yhteensä 0,0988 6,8-0,0195 VP 0,0988 100,0-0,0195 R yhteensä L yhteensä 0,2618 18,0 0,2618 L 0,2618 100,0 0,2618 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä