Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki 2010-2012 Kati Hoppula (1, Kalle Hoppula (1, Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, (1 etunimi.sukunimi@mtt.fi Sirkka Luoma ja Hanna Kekkonen, MTT Ruukki Kaisa Soppela, MTT Rovaniemi Pensasmustikan lajikekokeet olivat osa keväällä 2012 päättynyttä Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen hanketta, jonka tavoitteena oli hakea menestymisen pohjoisrajoja marjalajikkeittain ja tarkentaa lajikkeiden viljelymenetelmiä ja viljelysuosituksia Pohjois-Suomessa. Kenttäkokeita perustettiin MTT:n toimipaikoille Sotkamoon (Kainuu), Ruukkiin (Pohjois-Pohjanmaa) ja Rovaniemelle (Lappi) vuosina 2008-2011. Pensasmustikkakokeiden ylläpito ja havainnointi lopetettiin Rovaniemellä jo vuonna 2011 runsaiden talvivaurioiden vuoksi. Lajikekokeiden havainnointi ja ylläpito jatkuu kuitenkin Sotkamossa ja Ruukissa vielä osana Marjanviljelystä vahva elinkeino 2 hanketta (2012-2014). Jatkohanke rahoitetaan Euroopan maaseuturahastosta Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskusten kautta. Pensasmustikan lajikekokeet perustettiin MTT Sotkamoon kahdessa erässä vuosina 2008 ja 2009. MTT Ruukkiin kaikki pensasmustikkalajikkeet istutettiin vuonna 2009. Mukana lajikekokeissa olivat pensasmustikkalajikkeet Aino, Alvar, Arto, Hele, Jorma, North Blue, Patriot, Saani, Sine, Siro ja Tumma, sekä muutama virolainen siementaimi. Ruukista puuttuvat lajikkeet Jorma ja Patriot. Pensasmustikkakokeet perustettiin ja hoidettiin vallitsevan viljelysuosituksen mukaisesti. Taimet istutettiin mustaan muovipenkkiin 2 m rivivälillä ja 1 m taimivälillä. Lajikkeita istutettiin neljänä kerranteena, viisi tainta jokaiseen ruutuun. Poikkeuksena virolaiset siementaimet, joita istutettiin vain yksi koeruutu/paikkakunta ja Siro, jota taimivajauksen vuoksi istutettiin Sotkamoon vain kaksi ruutua. Kokeet kasteltiin ja lannoitettiin tihkukasteluna. Satotulokset on laskettu taimitiheydellä 5000 tainta/ha.
Kuva1. Pensasmustikan lajikekoe, Ruukki 2011 (Kati Hoppula) Vuoden 2009 istutukset tuottivat ensimmäisen kerran satoa vuonna 2011, jolloin oli vielä mahdotonta arvioida tarkemmin lajikkeiden välisiä eroja. Vuosi 2012 tuotti kaikilla lajikkeilla runsaamman sadon ja lajikkeiden väliset erot alkoivat näkyä paremmin. Vuonna 2009 istutettujen lajikkeiden satotulokset ovat kuitenkin vielä suuntaa antavia. Sotkamossa Jorma ja Aino satoisimmat Sotkamossa parhaimman tuloksen vuonna 2008 istutetuista lajikkeista tuotti Jorma (Kuvio 1). Marjasato oli lähes 1,5 kg/pensas ja keskimääräinen satotaso noin 7000 kg/ha (Taulukko 1). Hyvään tulokseen pääsi myös Aino, joka tuotti satoa noin 800 g/pensas. Uusimmista lajikkeista Siro ja Sine olivat sadoiltaan lupaavimmat (Kuvio 2, Taulukko 2). Kuva 2. Jorma-lajikkeen satoa, Sotkamo 2012 (Kati Hoppula)
North Blue tuotti satoa Sotkamossa, mutta satomäärä jäi heikommaksi kuin Ruukissa. Marjojen laatu oli myös sateisena kesänä selvästi huonompaa kuin Jorma- ja Ainolajikkeilla. Myöhäisimmät lajikkeet Alvar ja Arto tuottivat heikosti satoa, kypsyivät epätasaisesti ja osa loppusadosta jouduttiin keräämään raakana. Viimeinen poiminta näillä lajikkeilla tehtiin Sotkamossa vielä lokakuun alussa. Vakavista talvivaurioista toistuvasti kärsivä Patriot kykeni vain hyvin heikkoon sadontuottoon. Vuonna 2009 istutetuista, uusista lajikkeista Siro ja Sine olivat sadoiltaan lupaavimmat ja tuottivat enemmän kuin samanikäinen Aino (Kuvio 2 ja Taulukko 2). Saani ja varpumustikka Tumma tuottivat melko vaatimattoman sadon. Pienikasvuisin varpumustikka Hele tuotti pieniä ja kauniin sinisiä marjoja, mutta kokonaissato jäi pieneksi. Varpumustikoiden koristeellisuus, pensominen ja talvenkestävyys olivat hyviä, joten niitä voi kuitenkin suositella harrastekäyttöön vielä Sotkamon korkeudella. Virolaiset siementaimet eivät tuottaneet satoa. Hyvälaatuisen marjan osuus oli parhailla lajikkeilla suurempi kuin muilla. Sadon laatua heikensi sateinen kesä, joka sai marjat halkeilemaan pensaissa ennen aikojaan. Kokonaissadon laatua heikensi myöhäisimmillä lajikkeilla myös viimeisessä poiminnassa raakoina kerättyjen marjojen osuus. Kuva 3. Lajikekokeiden satoa, Sotkamo 2012 (Kati Hoppula)
Kaikki lajikkeet kärsivät Sotkamossa jonkin verran talvivaurioita. Satotuloksiin Sotkamossa vaikutti todennäköisesti myös jäniksen aiheuttamat talvituhot. Jänis tuhosi latvaversoja järjestelmällisesti kaikista muista paitsi Jorma-lajikkeesta. Jorma-lajike ei kelvannut jänikselle kuin maistiaisiksi. Ruukissa Siro ja North Blue satoisimmat Ruukissa satoisimmat lajikkeet olivat Siro ja North Blue (Kuvio 3). Siro tuotti satoa 780 g/taimi ja North Blue vastaavasti 660 g/taimi (Taulukko 3). Sateisena kesänä North Bluelajikkeen huonojen marjojen osuus oli kuitenkin jopa 30 % kokonaissadosta, kun Sirolajikkeella se oli vain 5 %. Sine ja Aino tuottivat marjasatoa noin 480-450 g/taimi. Sine oli kokonaissadoltaan vain hieman parempi, mutta huonoja marjoja oli Aino-lajikkeella enemmän kuin Sine-lajikkeella. Saani ja Alvar tuottivat melko heikon sadon. Tumma ja Hele tuottivat Ruukissa samanlaisen sadon kuin Sotkamossa. Sadoltaan heikoin oli myöhäinen Arto, jolla raakojen ja huonojen marjojen osuus sadosta oli jo 40 %. Kuva 4. Siro-lajikkeen satoa, Ruukki 2011, (Kati Hoppula) Lajikekokeiden parhaat Pensasmustikoista kestävimmät ja satoisimmat lajikkeet olivat Jorma, Siro, Aino ja Sine, sekä Ruukissa North Blue. Sotkamossa North Blue menestyi sen verran heikosti, ettei sitä voida varauksetta suositella enää Kainuuseen. Jorma oli lajikkeista ainoa, joka ylsi viiden
vuoden kasvatuksen jälkeen hyvälle satotasolle Kainuussa. Pohjois-Pohjanmaalla sen satotasosta ja kestävyydestä ei kuitenkaan ole kokemuksia. Nuoremmista pensasmustikoista Siro oli erittäin lupaava ja sen satokehitys oli nopeampaa kuin Aino-lajikkeella. Sine ja Aino olivat lähes samanveroisia lajikkeita. Saani ja varpumustikat Tumma ja Hele osoittautuivat riittävän kestäviksi ja satoisiksi, jotta ne sopivat harrastekäyttöön Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Heikoimpia lajikkeita Alvar, Arto ja Patriot ei voida tämän hetkisen aineiston perusteella enää suositella Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla viljeltäviksi. Sotkamo kg/ha 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Jorma Aino North Blue Alvar Arto Patriot 2010 2011 2012 Kuvio 1. Vuonna 2008 istutettujen pensasmustikkalajikkeiden kokonaissatomäärät (kg/ha) Sotkamossa vuosina 2010-2012. Taulukko 1. Vuonna 2008 istutettujen pensasmustikkalajikkeiden marjakoko (g/marja) ja satotasot (g/taimi, kg/ha) MTT Sotkamossa vuosina 2010-2012. Sotkamo 2010 2011 2012 Lajike g/marja g/taimi Kg/ha g/marja g/taimi kg/ha g/marja g/taimi kg/ha Jorma 1,0 29 146 1,0 303 1516 1,1 1454 7272 Aino 1,0 81 405 0,9 368 1840 1,0 826 4132 North Blue 2,4 2 12 2,7 142 708 3,1 485 2423 Alvar 0,9 81 405 0,9 225 1124 1,0 369 1845 Arto 1,4 13 64 1,5 33 164 1,9 189 947 Patriot 2,3 0 2 3,0 12 58 3,7 94 469
kg/ha 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Sotkamo 2011 2012 Kuvio 2. Vuonna 2009 istutettujen pensasmustikkalajikkeiden kokonaissatomäärät (kg/ha) Sotkamossa vuosina 2011-2012. Taulukko 2. Vuonna 2009 istutettujen pensasmustikkalajikkeiden marjakoko (g/marja) ja satotasot (g/taimi, kg/ha) MTT Sotkamossa vuosina 2011-2012. Sotkamo 2011 2012 Lajike g/marja g/taimi kg/ha g/marja g/taimi kg/ha Siro 0,7 194 971 0,8 544 2719 Sine 0,4 110 549 0,7 385 1923 Aino 0,9 67 335 1,3 328 1642 Tumma 0,5 53 264 0,6 265 1325 Saani 0,7 24 121 0,9 240 1198 Hele 0,2 30 151 0,4 167 835 Virolainen 0,4 0 2 0 0 0 kg/ha 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Ruukki 2011 2012 Kuvio 3. Vuonna 2009 istutettujen pensasmustikkalajikkeiden kokonaissatomäärät (kg/ha) Ruukissa vuosina 2011-2012.
Taulukko 3. Vuonna 2009 istutettujen pensasmustikkalajikkeiden marjakoko (g/marja) ja satotasot (g/taimi, kg/ha) MTT Ruukissa vuosina 2011-2012. Ruukki 2011 2012 Lajike g/marja g/taimi kg/ha g/marja g/taimi kg/ha Siro 0,9 236 1179 0,7 780 3900 North Blue 2,4 107 534 2,5 659 3295 Sine 0,5 74 370 0,5 476 2379 Aino 1,0 34 172 0,9 444 2218 Saani 0,7 20 102 0,7 338 1691 Alvar 1,0 90 449 1,2 241 1207 Tumma 0,4 8 41 0,5 239 1193 Hele 0,3 53 265 0,2 195 975 Virolainen 0,4 1 7 0,6 83 416 Arto 1,9 2 9 1,9 40 200