Opintomatka marjatiloille Hämeeseen ja Lepaan näyttelyyn
|
|
- Anni Hakola
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Raportti 1 (7) Opintomatka marjatiloille Hämeeseen ja Lepaan näyttelyyn ajankohta: raportin laatijat: Sanni Hotti Leena Koponen Raija Kumpula
2 Raportti 2 (7) Opintomatkan ohjelma: torstai klo 7.00 klo klo klo klo klo Lähtö Suonenjoelta Marjatila Tyrnikka, Sahalahti Marjatila Tyrnikka viljelee pensasmustikkaa, tyrniä ja mansikkaa. Marjoja ja niiden jalosteita on myynnissä tilamyymälässä. Lounas Kaivannon Keidas Kinnalan taimisto Taimitarhaviljelyä: koristepensaat, pensasruusut, marjapensaat, aitataimet, tertturuusut, rhododendronit, hedelmäpuut, lehtipuut, havukasvit ja köynnökset. Myös valiotaimimateriaalia valiotaimituottajille. Majoittuminen Sappeella Illallinen ravintola Huippu (omakustanne) perjantai klo 7.00 klo 9.00 klo klo klo Aamiainen ravintola Huippu Niitty-Seppälän tila Niitty-Seppälä on monipuolinen, suoramyyntiin erikoistunut maatila. Viljelyssä on mm. mansikoita, perunaa, herneitä, kaaleja, salaatteja, tilliä, porkkanaa. Mansikkaa viljellään avomaalla ja kasvihuoneessa. Tilalla on kesätori, kotieläintarha ja muuta puuhaa perheille. Tutustuminen Lepaan puutarhanäyttelyyn Puutarha-, viher- ja kiinteistöalan ammattinäyttelyssä esitellään alan uutuuksia ja laitteita. Näyttelyn aikana tapaat muita alan toimijoita sekä yritysten edustajia. Lähtö Lepaalta Yrityspuisto Futuria
3 Raportti 3 (7) Matka järjestettiin edellä olleen ohjelman mukaisesti. Matkalle osallistui 8 henkilöä. Matkalla käytiin kolmella erilaisella marja tilalla sekä Lepaan puutarhanäyttelyssä. Matkan ensimmäinen kohde oli Marjatila Tyrnikka Koillis-Pirkanmaalla Sahalahdella. Tilan isäntä Veikko Yrjölä esitteli tilaa, jossa viljellään mansikkaa (4 ha), pensasmustikkaa, tyrniä ja vadelmaa. Mansikkaa viljellään 1- rivi-istutuksena pääosin Polka -lajikkeella. Myös Sonataa, Malwinaa, Vibrantia, Allegroa ja Rumbaa on ollut viljelyssä. Avomaalohkon läheisyydessä tutustuimme 3 yksikön kimalaispesään, missä PreStop -levitys. Kimalaiset ovat aktiivisia tässä pesässä 6 viikkoa. Pensasmustikasta viljelyssä olivat kotimaiset Aino ja Alvar -lajikkeet. Näistä Aino on aikaisempi kuin Alvar. North Blue -lajiketta on istutettu vuororivein. Myös Arto -lajike olisi toivottava parhaan makunsa puolesta, mutta on arka talvivaurioille ja tarvitsee tunnelin. Taimet on istutettu katekankaaseen 0,8 m välein, mutta sopiva taimiväli olisi 1-1,2 m. Tihkuletku oli aikaisemmin penkin sisällä, mutta myyrät söivät sen, joten se on nyt pinnassa. Yara Ferticare on pensasmustikan peruslannos. Leikkaus tehdään keväällä ja kasvusto pidetään harvana, muuten marjakoko jää pieneksi. Vanhat ja kuivat oksat leikataan sähkösakseilla pois. Mustikka on matalajuurinen, joten kastelu on välttämätöntä. Poiminta on ajoittunut tänä vuonna heinäkuun puolivälistä elokuun 20. pv. Aino ja Alvar kestävät pensaissa pitempään, North Blue pilaantuu nopeammin. Pensasmustikkakasvusto 17v.ikäistä, mutta voi olla 20 -vuotiastakin. Tilalla viljellään sekä venäläisiä että suomalaisia tyrnilajikkeita. Suomalaiset Tytti ja Terhi ovat suhteellisen varmoja. Maan ph saisi olla lähellä 7. Viljelyn alkuvaiheessa annetaan typpeä vain vähän. Joka 6. kasvi on koiraspuolinen. Poiminta tehdään traktorikäyttöisellä imurilla. Marja menee helposti rikki ja tulee mehua. Myös pakastusta käytetään. Tyrnistä valmistetaan rouhetta, hyytelöä, saippuaa, glögiä; myös kuivaus on mahdollista. Mehu teetätetään ulkopuolisilla. Tilalla oli viljelyssä myös suurimarjainen Eva, joka on suomalaisen ja venäläisen lajikkeen risteytys.
4 Raportti 4 (7) kuva 1. Tyrnikassa viljellään mm. suomalaisia Tytti- ja Terhi -lajikkeita. (kuva S.Hotti) kuva 2. Nuori istutus Eva -lajikkeella (kuva R.Kumpula)
5 Raportti 5 (7) kuva 3. 3-yksikön kimalaispesä, missä mahdollisuus PreStop -levitykseen (kuva RK) Kuva 4. Marjatila Tyrnikassa on tilamyymälä, jossa myydään marjojen lisäksi niiden jalosteita. (kuva SH) Toinen kohde oli Kinnalan taimisto Pälkäneellä, missä hortonomit Laura Keulas ja Reino Nikkanen esittelivät tilan historiaa ja tiloja. Kinnalan Taimisto Oy (ent. Saarioisten Taimistot Oy) on yksityisessä omistuksessa oleva taimitarhatuotantoon suuntautunut yritys. Nykyiseen omistukseen tila siirtyi 1997, jolloin Kaisu Avotie ja Pekka Keveri ostivat tilan. Kinnalan Taimisto Oy toimii Pälkäneellä, noin 30 km Tampereelta kaakkoon. Taimitarhaviljelyssä oleva alue on noin 45 hehtaaria. Tuotanto käsittää puuvartisen koriste-
6 Raportti 6 (7) ja hyötykasvien viljelyn puutarhakauppaan ja suurkuluttajille. Noin puolet taimista tehdään astiataimena ja puolet ns. paljasjuurisina taimina. Taimen keski-ikä taimistolla on 3-4 vuotta. Tuotevalikoimassa olevat tuoteryhmät ovat koristepensaat, pensasruusut, marjapensaat, aitataimet, tertturuusut, rhododendronit, hedelmäpuut, lehtipuut, havukasvit ja köynnökset. Myytävistä tuotteista noin 90 prosenttia on omaa tuotantoa ja 10 prosenttia tulee yhteistyökumppaneilta kotimaassa ja EU:n sisämarkkina-alueella. Lisäksi tuotetaan valiotaimimateriaalia valiotaimituottajille. Esiperusemokasvit tulevat Luonnonvarakeskuksen Haapastensyrjän toimipaikasta ja lisäys tapahtuu mikrolisäysmenetelmää käyttäen. Mansikantaimia tuotetaan vuosittain n kpl (lajikkeet Bounty, Polka, Frida ja kotimaiset jalosteet). Lisäksi tuotetaan pensasmustikkaa, marjatuomipihlajaa, lakkaa Nyby, puolukkaa Otson karkki sekä alppiruusuja ja atsalean taimia n kpl. Taimiston koko tuotanto myydään tukkuun, eikä vähittäismyyntiä ole lainkaan. Kuva 5. Mikrolisäystä Kinnalassa. (SH) Kolmas kohde oli Niitty-Seppälän tila Pälkäneellä, jota tilan isäntä Jukka Kittilä esitteli. Viljelypinta-ala on 53 ha, josta 40 ha on omaa maata. Tilalla viljellään mansikkaa (15 ha), hernettä (5 ha), perunaa ( 1 ha) lisäksi on kaalia ja muita vihanneksia sekä vadelmaa. Tilan tuotanto myydään itsepoimintana tai myydään omissa myyntipisteessä. Oma suoramyyntipiste on perustettu 80-luvulla ja sitä laajennettiin Lisäksi tilalla on kotieläinpiha lapsiperheitä varten. Itsepoiminta on vilkastunut viime aikoina. Poimijoita on vuosittain n. 60 henkilöä. Tilalla ollaan tyytyväisiä Polka- lajikkeeseen, joka kestää talvet suhteellisen hyvin. Tilalle on istutettu 3 ha uutta Polkaa. Mansikka viljellään paririvissä 50 cm taimivälillä.
7 Raportti 7 (7) Viimeisenä vierailukohteena oli Lepaan puutarhanäyttely, missä on monipuolisesti puutarha-alan toimijoiden esittelyä. Näyttelyssä on helppo myös verkostoitua alan toimijoiden kanssa. kuva 6. Opintomatkalle osallistuneet Niitty-Seppälän tilalla (RK)
Matkakertomus. Norja, Tanska, Saksa
Matkakertomus Norja, Tanska, Saksa 18.-21.9.2017 Hans OlavMoskvil, Nykirke -2 ha avomaalla, 4,8 ha tunneleissa, kaikki maapenkeissä - taimimäärä noin 33 000 kpl/ha - esim. Malwinan satotaso 1. vuosi 15
Tietoja ja kokemuksia koetilalla viljellyistä mansikkalajikkeista Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen
Tietoja ja kokemuksia koetilalla viljellyistä mansikkalajikkeista 216-217 Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen Sivu 1 28.3.218 Tietoja ja kokemuksia koetilalla 216-17 viljellyistä mansikkalajikkeista
PEURANIEMEN TAIMITARHA OY
PEURANIEMEN TAIMITARHA OY KOTIMAISTA TAIMITUOTANTOA vuodesta 1996 Marjakasvien taimet Ammattiviljelijöille Taimikauppiaille / kotitarveharrastajille Taimistoille jatkokasvatukseen Lisäyspalvelu asiakkaan
BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula
BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä 2016 Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula Sivu 1 18.11.2016 Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa
Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo
Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo Marjatsemppi-kiertue, syyskuu 2010 Hanke: Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen Rahoittajat: EU:n maaseuturahasto
MATKARAPORTTI. Marjanviljelyn kehittäminen. Benchmarkkausmatka Itä-Suomi 15. 17.9.2010
MATKARAPORTTI Marjanviljelyn kehittäminen Benchmarkkausmatka Itä-Suomi 15. 17.9.2010 Matka on osa Pyhäjärvi-instituutin hallinnoimaa hanketta Kasvisklusterin kehittäminen Lounais-Suomessa. Hankkeen päärahoitus
Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka
Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-
Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka
Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen
Myytäessä taimia vähittäin ei ruukkukokoa tai silmulukua tarvitse ilmoittaa. Tukkumyynnissä nämä tiedot on kuitenkin aina ilmoitettava.
PERENNAT Taimien tulee olla voimakkaita, ja niiden juuristojen tulee olla hyvin kehittyneitä. Juuripaakun on oltava läpijuurtunut. Heikkojuuriset lajit on myytävä astia- tai paakkutaimina. Myytäessä myös
Terttuherukan viljely ja lajikkeet
Kuvat Luke (S. Karhu, K. Laine) ja internet-kuvakaappaukset Terttuherukan viljely ja lajikkeet Saila Karhu & Jorma Hellstén Luonnonvarakeskus Piikkiö Tuoreherukan tuotanto -teemapäivä 8.11.2017 Marjamaat
SataVarMa. Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa
Enemmän parasta mansikkaa! SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa Mansikanviljelijöiden syysretki Etelä-Pohjanmaalle ja Pohjois-Savoon 7. 9.9.2017 Kuva 1. Malwina-lohkon
Biologinen kasvinsuojelu
Biologinen kasvinsuojelu Heini Koskula Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Taustaa petojen käytöstä Mistä on kyse? Petopunkkeja
Mansikan viljely tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen ProAgria Etelä-Pohjanma
Mansikan viljely tunneleissa Marjamaat-hanke Joensuu 2.2.2017 Arja Raatikainen ProAgria Etelä-Pohjanma Tavoitteet Sadon ajoitus pääsatokauden ulkopuolelle Hyvälaatuinen sato Lajikkeet, jotka eivät menesty
Mansikkapellot marjomaan. Marja-Suomen Taimituotanto Oy Mikkeli Jarmo Röppänen
Mansikkapellot marjomaan Marja-Suomen Taimituotanto Oy Mikkeli 3.11.2017Jarmo Röppänen Tunneliviljely muuttaa marjojen satokautta ja viljelyn kustannusrakennetta Viljelykausi jatkuu jolloin marjan keskihinta
Saskatoonin viljely Amelanchier alnifolia. Kainuun ammattiopisto, aikuiskoulutus
Saskatoonin viljely Amelanchier alnifolia Yleistietoa Viljelty Pohjois-Amerikassa 1900-luvulta saakka Nykyiset lajikkeet peräisin luonnonkannoista Nimetty saskatoon kaupungin mukaan Kasvin tuntomerkit
Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta Raija Kumpula. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI
Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta 18 Raija Kumpula Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI Johdanto Marjanviljelyn koetilalle perustettiin Uusien mansikkalajikkeiden viljelykoe
Tietoja koetilalla viljellyistä Graminor -jalosteista Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen
Tietoja koetilalla viljellyistä Graminor -jalosteista 2016-2017 Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen Sivu 1 4.4.2018 Tietoja ja kokemuksia koetilalla 2016-17 viljellyistä Graminorin mansikkajalosteista
Viherympäristöliiton hyväksymät
Viherympäristöliiton hyväksymät Taimitarhakasvien lajitteluohjeet viherrakentamiseen Nämä ovat Viherympäristöliitto ry:n suositus taimitarhakasvien lajittelu- ja niputusohjeiksi. Jos näitä ohjeita sovelletaan
Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010
Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010 Kirjoittanut: Kati Hoppula, tutkija MTT Sotkamo Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet perustettiin MTT:n tutkimusasemille
Marja-Suomen Taimituotanto Oy Joensuu Jarmo Röppänen
Marja-Suomen Taimituotanto Oy Joensuu 21.02.2018Jarmo Röppänen Muutoksen tuulet viljelyssä Tunneliviljely muuttaa marjojen satokautta ja viljelyn kustannusrakennetta Viljelykausi jatkuu jolloin marjan
Marjanviljely elinkeinona
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Marjanviljely elinkeinona Aloittavien marjanviljelijöiden työpaja 1. Kokoontuminen 21.1. Mansikan viljelypinta-alan ja viljelijämäärän kehitys
Biokalvokoe -väliraportti. Marjanviljelyn koetila, Suonenjoki Raija Kumpula
Biokalvokoe -väliraportti Marjanviljelyn koetila, Suonenjoki 3.12.2015 Raija Kumpula Sivu 1 28.1.2016 1. johdanto Erilaisten katteiden käyttö on yleistä marjojen ja vihannesten viljelyssä. Niiden käytöllä
TUHOOJIIN JA KASVILAJEIHIN LIITTYVIEN RISKIEN ARVIOINTI
TUHOOJIIN JA KASVILAJEIHIN LIITTYVIEN RISKIEN ARVIOINTI Salla Hannunen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Viheralan kasvinterveysseminaari 24.10.2013 KASVINTERVEYDEN RISKINARVIOINTI 1) Mitä se on? 2)
BerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset
BerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset Maatinki 25.10.2016 Raija Kumpula Sivu 1 Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa Kannattavuuskerroin 2016E
Mikrolisättyjen valiotaimien tuotteistaminen taimistoille helppokäyttöisiksi pikkutaimiksi. Vanhempi tutkija Sanna Kukkonen
Mikrolisättyjen valiotaimien tuotteistaminen taimistoille helppokäyttöisiksi pikkutaimiksi Vanhempi tutkija Sanna Kukkonen 6.2.2015 Taustaa MTT toteutti yhdessä Taimistoviljelijät ry:n sekä neljän taimiston
Herukkalajikkeet. Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula. MTT Sotkamo
Herukkalajikkeet Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula MTT Sotkamo Hanke: Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen 2 Rahoittajat: EU:n maaseuturahasto / Kainuun
Karviaisen viljely. Marjamaat -hanke. Erikoismarjojen viljely ja Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Karviaisen viljely Erikoismarjojen viljely 25.4. ja 9.5.2018 Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä Karviaisen viljely Suomessa Puutarhatilastot
RAPORTTI. Raija Kumpula. VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus
RAPORTTI VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla Raija Kumpula Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus Johdanto Marjanviljelyn koetilalla yksi keskeinen koetoiminnan aihe on
Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki
Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki 2010-2012 Kati Hoppula (1, Kalle Hoppula (1, Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, (1 etunimi.sukunimi@mtt.fi Sirkka Luoma ja Hanna
23330 Pensaat ja köynnökset
InfraRYL / TK242/TR7, Päivitys 1 23330 Pensaat ja köynnökset Infra 2015 Määrämittausohje 2333. 23330.1 Pensas- ja köynnösistutusten materiaalit Taimien toimittaja kuuluu Elintarviketurvallisuusviraston
Mansikan lajikekokeiden tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi
Mansikan lajikekokeiden tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2008 2011 Kati Hoppula 1), Kalle Hoppula 1), Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, 1) etunimi.sukunimi@mtt.fi Tarja Hietaranta,
Marjanviljelyn edellytykset
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Marjanviljelyn edellytykset Aloittavien marjanviljelijöiden työpaja 1. Kokoontuminen 21.1. Mitä asioita muuttuu, kun siirtyy peltoviljelystä
Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET
Mansikat AIKAISET LAJIKKEET Honeoye FinE Erinomainen varhaislajike, soveltuu myös luomuviljelyyn. Marjat säännöllisen muotoisia, hieman kartiomaisia, väriltään kirkkaanpunaisia ja kiiltäväpintaisia, myös
Novarbo luomulannoitteet
et Lannoitteet Kuivikkeet www.novarbo.fi Novarbo luomulannoitteet Luomulannoitteet alan osaajalta. Kasvihuonetekniikka Kasvualustatuotteet Lannoitteet Uusi luonnonmukainen lannoiteperhe Tuotevalikoimamme
MARJAOSAAMISKESKUKSEN SYKSYN MARJA- JA OMENARETKI ITÄ-SUOMEEN 29. 30.9.2008 Yhteistyössä Savon ammatti- ja aikuisopisto Suonenjoen yksikkö
MATKARAPORTTI MARJAOSAAMISKESKUKSEN SYKSYN MARJA- JA OMENARETKI ITÄ-SUOMEEN 29. 30.9.2008 Yhteistyössä Savon ammatti- ja aikuisopisto Suonenjoen yksikkö OHJELMA 29.9.2008 Maanantai 7.00 Lähtö Savon ammatti-
Herukkaviljelmän perustaminen
Herukkaviljelmän perustaminen Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula Tutkija Kati Hoppula Suonenjoki 15.11.2013 Herukkaviljelmän sijainti Ei hallanaralle paikalle. Itärinne vähiten hallanarka,
KOTIPIHAN ISTUTUSOHJE
KOTIPIHAN ISTUTUSOHJE Istutus on helppoa, kun opit perusasiat. Tästä työohjeesta saat tietoa, kuinka istutat puutarhan monivuotiset kasvit: pensaat, puut, perennat ja köynnökset. Sisältää: Ensin paikat
KASVISTASE 2008 Kotimaiset Kasvikset ry:n arvio kasvisten kulutuksesta
KASVISTASE 2008 KASVISTASE 2008 Kotimaiset Kasvikset ry:n arvio kasvisten Kulutuksen arviointiin on käytetty in Kuluttajapaneelin tuotekohtaisia tietoja kotitalouksien vihannesostoista vähittäismyymälöissä.
Marjasinikuusama. Lonicera caerulea var. edulis. var. kamtschatica
Marjasinikuusama Lonicera caerulea var. edulis Lonicera caerulea var. kamtschatica Alkuperä ja hakusanat 2 Haskaps, Blue Honeysuckle, Honeyberry haskap Japani honeyberry Venäjä kamtschatica ja edulis Venäläiset
SataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen. Luonnonvarakeskus
SataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa Marja Tuononen, Minna Pohjola ProAgria Länsi-Suomi Saila Karhu, Marja
Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla. Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care
Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care Prestop Gliocladium catenulatum J1446 Juuristotautien torjunta mansikalla
MARJOJEN SÄILYVYYSKOE
MARJOJEN SÄILYVYYSKOE KOKEEN LÄHTÖKOHTA JA TOTEUTUS Kokeen tarkoituksena oli selvittää vaikuttaako Airocide -ilmapuhdistuslaite mansikan ja vadelman säilyvyyteen kylmiö/jääkaappiolosuhteissa. Koe perustettiin
1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ
1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia
Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia
Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen
Karhunvadelman viljely
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Karhunvadelman viljely Erikoismarjojen viljely 25.4. ja 9.5.2018 Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä Onko karhunvadelmalle kysyntää?
Toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin
1 Marjamaat-hanke tiedottaa Toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin Marjamaat-hankkeessa on runsaasti toimintaa laajalla alueella eli Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa. Tervetuloa mukaan!
Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV
Vadelmat AIKAISET LAJIKKEET Muskoka FinE I IV Keskikokoiset tai suuret marjat ovat pyöreitä ja väriltään tummanpunaisia. Aromikkaat, makeat marjat. Satoisa tai runsassatoinen lajike pakastukseen. Hennohkot,
Avomaan vihannesviljely
Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan
MARJAKIERTUE 2015 KASVINSUOJELUKUULUMISET
MARJAKIERTUE 2015 KASVINSUOJELUKUULUMISET Minni Tapola 040 568 11 65 Minni.tapola@bayer.com CONTENT CHAPTER I Kuulumisia Bayerilta Organisaatio kasvanut Minni Tapola erikoiskasvien ks, viljan tautiaineet
1917 Opettaja Olavi Leskinen istutti Suonenjoella ensimmäiset 12 mansikan tainta. Tästä sai alkunsa alueen kehittyminen mansikkapitäjäksi.
1917 Opettaja Olavi Leskinen istutti Suonenjoella ensimmäiset 12 mansikan tainta. Tästä sai alkunsa alueen kehittyminen mansikkapitäjäksi. Hatanpään siirtolapuutarha aloitti toimintansa. 1920 Perustettiin
Hedelmän- ja marjanviljely
Hedelmän- ja marjanviljely 1 Sisällysluettelo 1.Hedelmän- ja marjanviljely Suomessa 2. Hema-kasvien viljelyn edellytykset ilmasto maaperä katteet lannoitus istutus kastelu taudit ja tuholaiset lajikevalinta
Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista
Liite 13.10.2008 65. vuosikerta Numero 3 Sivu 13 Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista Jaana Laamanen ja Marjatta Uosukainen, MTT Monivuotisia puutarhakasveja lisätään kasvullisesti. Samalla
Myytäessä taimia vähittäin ei ruukkukokoa tai silmulukua tarvitse ilmoittaa. Tukkumyynnissä nämä tiedot on kuitenkin aina ilmoitettava.
PERENNAT Taimien tulee olla voimakkaita, ja niiden juuristojen tulee olla hyvin kehittyneitä. Juuripaakun on oltava läpijuurtunut. Heikkojuuriset lajit on myytävä astia- tai paakkutaimina. Myytäessä myös
Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn
Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn Saatavana myös viljelmäkohtaiset seokset. www.novarbo.fi ikka Kasvualustatuotteet Lannoitteet Kuivikkeet Kevytruukutusmulta on ilmava kasvualustaseos, joka
Taimiaineistomerkinnät. NIMILAPPU -merkintä
Kasvintarkastus Tietosarja Päiväys Diaarinumero 1.5.2006 14/404/2003 Taimiaineistomerkinnät NIMILAPPU -merkintä vähittäismyynnissä olevissa taimissa, sipuleissa ja kylvösiemenissä sekä näitä koskevissa
Herukat: Taimet ja lajikkeet
Herukat: Taimet ja lajikkeet Kalle Hoppula Kati Hoppula 23.1.2017 Herukoiden taimityypit Juurtumaton lepotilainen pistokas viljelijä juurruttaa itse Hintataso 30-75 snt/kpl, lisenssimaksu määrittää hintaa.
Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Mansikka
Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Mansikka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen
Kasvintuhoojien leviämisväylät. Salla Hannunen Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Evira
Kasvintuhoojien leviämisväylät Salla Hannunen Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Evira Tavoite Arvioida, kuinka paljon Suomeen tuodaan kasviperäisiä tavaroita, joiden mukana voi levitä uusia kasvintuhoojia
LUSTI - Luonnonmarjojen. turvaaminen viljelytekniikoin. Henri Vanhanen
LUSTI - Luonnonmarjojen saatavuuden turvaaminen viljelytekniikoin Henri Vanhanen Luonnonmarjojen talteenotto Viimeisimmän arvion mukaan Suomen metsät tuottavat vuosittain 129-386 milj.kg puolukkaa ja 92-312
1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen. 2 Uusia keinoja lajikevalintaan
1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen 2 Uusia keinoja lajikevalintaan Timo Hytönen Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Esitys Tausta Mansikan kasvukierto
Etelä-Savo ruokamaakuntana mitä täällä tuotetaan? Mikkelin Tiedepäivät Mikkelin kaupunginkirjasto
mitä täällä tuotetaan? Mikkelin Tiedepäivät 4.-6.4.2017 Mikkelin kaupunginkirjasto Ruralia-instituutti /Riitta Kaipainen www.helsinki.fi/ruralia 4.4.2017 1 Etelä-Savo - väestö: 151 562 as. - pinta-ala:
Laatujärjestelmät vihannestuottajan näkökulmasta Anne Piirainen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
Laatujärjestelmät vihannestuottajan näkökulmasta Anne Piirainen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 15.4.2010 1 Johdanto Puheenvuoro perustuu yli 15-vuoden yhteistyön kokemuksiin viljelijöiden kanssa
Vadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi
Vadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2008-2012 Kati Hoppula (1, Kalle Hoppula (1, Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, (1 etunimi.sukunimi@mtt.fi Sirkka Luoma ja Hanna Kekkonen,
Tunnelimansikan viljely erilaisia kasvusäkkejä käyttäen
Tunnelimansikan viljely erilaisia kasvusäkkejä käyttäen Johdanto Marjantuotanto on Suomessakin siirtymässä kiihtyvään tahtiin tunneleihin. Tunneliviljelyllä on monia etuja verrattuna perinteiseen avomaatuotantoon
Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi
Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Kirjoittanut: Kati Hoppula, Tutkija MTT Sotkamo Vadelman tehotuotantokoe perustettiin MTT:n toimipaikoille Sotkamoon ja Rovaniemelle
Onnistuneen marjaviljelmän perustamisen edellytyksiä Pihtipudas
Onnistuneen marjaviljelmän perustamisen edellytyksiä Pihtipudas 25.09.2019 Kirsti Voho 63 Degrees North Pohjoisen erikoiskasvit uroiksi hanke kirsti.voho@siikalatva.fi puh. 050 470 0375 Uuden opettelu
Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala
Kokemuksia sinimailasen viljelystä Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki 17.10.2011 Toimittanut Jukka Rajala Sinimailasen viljelijä Marko Mäki-Arvela 29.8.2011 2 2011 Maatila Maatila Uudessakaupungissa
Vadelman lajikekokeiden tuloksia Sotkamo, Rovaniemi ja Ruukki 2010
Vadelman lajikekokeiden tuloksia Sotkamo, Rovaniemi ja Ruukki 21 Kirjoittanut: Kati Hoppula, Tutkija MTT Sotkamo Vadelman lajikekokeet perustettiin MTT:n toimipaikoille Sotkamoon ja Rovaniemelle vuonna
AVOMAANKURKUN KASVATUS
AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun
Viherympäristöliiton hyväksymät Taimitarhakasvien lajitteluohjeet viherrakentamiseen
Viherympäristöliiton hyväksymät Taimitarhakasvien lajitteluohjeet viherrakentamiseen Nämä ovat Viherympäristöliitto ry:n suositus taimitarhakasvien lajittelu- ja niputusohjeiksi. Jos näitä ohjeita sovelletaan
- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja -
- Lähiruokatukku ja -myymälä LähiPuoti Remes - Paikallisia Herkkuja - Yrityksen toiminta: LähiPuoti Remes Oy perustetaan ja toiminta alkaa 2012-2013 vaihteessa, Puotipuksu Kimmo Remes. Lähi- ja luomuruokaa
PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET
Matti Lahtinen 7.3.2013 PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET Osa puuvartisista kasveista kukkii vasta toisen vuoden versoille. Esimerkki; jos norjanangervo ja syreeni leikataan lyhyeksi keväällä, ne eivät kuki
Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011
Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja n viljely Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli Sisältö Viljelyn edellytykset Tuotannon suunnittelu Jäävuorisalaattilajikkeita Kukkakaalilajikkeita Parsakaalilajikkeita
Marjakasvien vuotuisia hoitotöitä
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Marjakasvien vuotuisia hoitotöitä Aloittavien marjanviljelijöiden työpaja 4. tapaaminen 4.4. Joensuu Koonnut Marjo Marttinen ProAgria Keski-Suomi
- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA
METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
Luomusipulin tuotannossa ongelmista ratkaisuihin
Luomusipulin tuotannossa ongelmista ratkaisuihin Pirjo Kivijärvi1, Terhi Suojala-Ahlfors1, Asko Hannukkala1, Satu Latvala1, Anu Koivisto1, Sari Iivonen2 ja Emmi Kuivainen2 1 2 Luonnonvarakeskus (Luke)
Novarbo luomulannoitteet
www.novarbo.fi tatuotteet Lannoitteet Kuivikkeet Viherrakentaminen Novarbo luomulannoitteet Luomulannoitteet alan osaajalta. Kasvihuonetekniikka Kasvualustatuotteet Lannoitteet Kuiv Luonnonmukainen lannoiteperhe
Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma
Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT 2014 Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen
Jatkuvasatoisista mansikoista lisää tuottavuutta? Jari Känninen, marjatuotannon asiantuntija
Jatkuvasatoisista mansikoista lisää tuottavuutta? Jari Känninen, marjatuotannon asiantuntija Puutarhamansikkalajikkeet Lajikkeet jaetaan kolmeen ryhmään: 1) Lyhyen päivän lajikkeet ehdollisia valo-olosuhteiden
Itsetuntemusta parhaimmillaan. Energiaa Enneagrammista Espanjassa. 33580!Tampere! www.careone.fi!
Itsetuntemusta parhaimmillaan Energiaa Enneagrammista Espanjassa Care One Oy Karkonmäenkatu15B info@careone.fi 33580Tampere www.careone.fi Itsetuntemusta parhaimmillaan Energiaa Enneagrammista Espanjassa
Koneellisen istutuksen käyttöönotto
Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 15.11. Huittinen Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:
Istutus 125 15,9 1988 Tihkukasteluun liittyvät työt 10 15,9 159 Käytävien ruohonleikkuu 10 15,9 159
Markku Kajalo 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo VADELMA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen Vaihtoehto 1: Tihkukastelu + muovikate, tuotantokustannus 9,91 /kg, satotaso 2300 kg/ha Kotimainen
Marjanviljelyn vihreä linja! Suonenjoki 9.11.2009 Berner Oy Kasvinsuojelu ja puutarhanhoito Asmo Saarinen
Marjanviljelyn vihreä linja! Suonenjoki 9.11.2009 Berner Oy Kasvinsuojelu ja puutarhanhoito Asmo Saarinen Ajat muuttuvat haluammeko olla mukana? Integrated Pest Management (IPM) Tuomo Tuovinen (MTT) toi
Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä. Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi
Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi Yhteistyössä Suunnitelu: Metla: Ville Hallikainen Mikko Hyppönen Pasi Rautio Pekka
Luomuvihannestila Sveitsissä - Brüederhof, Zürich. Mikko Rahtola Luomuasiantuntija Luomuliitto ry 4.1.2012 Kuvat: Mikko Rahtola
Luomuvihannestila Sveitsissä - Brüederhof, Zürich Mikko Rahtola Luomuasiantuntija Luomuliitto ry 4.1.2012 Kuvat: Mikko Rahtola Kahden tilan yhteistyö Emotila Brüederhof/Günthard 27 ha (9 ha metsää, 9 ha
Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!
Gluteenittomalle tattarille on kysyntää! Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunta Puheenjohtaja Juha Anttila Maatalousmuseo Sarka 16.10.2018 Tietoa osuuskunnasta Perustettu vuonna 2003 Osuuskunnan tarkoituksena
Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Laukaaseen ja Tampereelle 26. 27.10.2010
Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Laukaaseen ja Tampereelle 26. 27.10.2010 BIOWAY- tiedonvälityshanke järjesti bioenergia-aiheisen yritysvierailumatkan Laukaaseen
Sinivalkoinen jalanjälki
Sinivalkoinen jalanjälki Kampanjatutkimus Kesä 5 Tutkimuksen käytännön toteuttaja: Taloustutkimus Oy Marko Perälahti ja Markus Mervola Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten
ALPPIRUUSUPUISTO SUONENJOKI
ALPPIRUUSUPUISTO SUONENJOKI KOULUKATU 2; IISVEDENTIEN JA KOULUKADUN KULMASSA SISÄ-SAVON MIELENTERVEYSSEURA JUHLAVUODEN 2017 TEEMAT: SUOMI100 -ITSENÄISYYDEN JUHLAVUOSI (1917-2017): 'YHDESSÄ' SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA
SISÄLLYS. N:o 1215. Laki. kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista annetun lain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1998 N:o 1215 1221 SISÄLLYS N:o Sivu 1215 Laki kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista annetun lain muuttamisesta
Kuvakimara yrityskierrokselta!
Kuvakimara yrityskierrokselta! Rääkkylän Pakkaus 2.5.2017 Tuotanto on automatisoitu. Käytössä oli myös robotti. Robotti ei väsy, vaikka toimii läpi vuorokauden. Rääkkylän Pakkaus valmistaa erilaisia muovipakkauksia
YaraVita -lehtilannoitteet. Huomio yksityiskohtiin
-lehtilannoitteet Huomio yksityiskohtiin -lehtilannoitteet RATKAISU HIVENRAVINTEIDEN PUUTOKSEEN -sarja on hivenravinneratkaisu kasvien oikea-aikaiseen täsmäkäsittelyyn. Yhdenkin hivenravinteen puute estää
Luomu Suomessa Päivitetty
Luomu Suomessa 2018 Päivitetty 2.5.2019 Sisällys 2. Sisällys 3. Luomualan kehitys 4. Luomutilat 5. Puutarhatuotanto 6. Kasvintuotanto 7. Kotieläintilat 8. Kotieläintuotanto 9. Luomukeruu 10. Luomun valmistus
Puutarhainfopäivät Kuusamossa 7.6. 8.6.2013
Puutarhainfopäivät Kuusamossa 7.6. 8.6.2013 YmpäristöAgro infopiste Puutarhapäivä yhteistyössä Puutteenkylän Puutarha, KTK ja Kuusamon palstaviljelijät, ProAgria Oulun hallinnoima YmpäristöAgro hanke Koillismaan
LEHMON PUUTARHATILA OY Hinnasto 2014 Kukkakauppa ruukkukukat viherkasvit leikkokukat sidontatyöt lahjatavarat Taimitarha koristepuut ja -pensaat hedelmäpuut, marjakasvit perennat, kesäkukat lannoitteet,
LEHMON PUUTARHATILA OY Hinnasto 2012 Kukkakauppa ruukkukukat viherkasvit leikkokukat sidontatyöt lahjatavarat Taimitarha koristepuut ja -pensaat hedelmäpuut, marjakasvit perennat, kesäkukat lannoitteet,
Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry (SMMY ry) opintomatka Luxemburg-Belgia-Alankomaat 5.-10.10.2014
Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry (SMMY ry) opintomatka Luxemburg-Belgia-Alankomaat 5.-10.10.2014 Sunnuntai 5.10.2014 17:50 Suora lento Ryanair FR1922 Tampere Frankfurt-Hahn 19:25 19:45 Matka 120 km
Kasvianalyysin tuloksia. Kesä/2013
Kasvianalyysin tuloksia Kesä/2013 Tasapainoinen lannoitus? Kasvi tuottaa satoa vain sen verran kuin vähiten tarjolla olevaa ravinnetta (kasvutekijää) riittää sadon muodostukseen Kasvi ottaa ravinteet maasta
29.4.2010. Ruokohelpi. Länsi-Suomi. Huhtikuu 2010
Ruokohelpi Marjukka Kautto viljelyvastaava Länsi-Suomi Huhtikuu 2010 1 Vapon helpiorganisaatio Viljelyalueet sekä viljelyvastaavat: Etelä-Suomi Itä-Suomi (E) Itä-Suomi (P) Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Marjo