Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Transkriptio

1 Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

2 Kahta suomalaista ja kahta venäläistä lajiketta verrattiin kenttäkokeissa Karjalan tasavallan tuotanto-olosuhteissa. Kenttäkokeissa verrattiin lisäksi orgaanista ja synteettistä lannoitusta. PERUNATEKNOLOGIAN KEHITTÄMINEN KARJALAN TASAVALLASSA Lajikkeet: 1 Aurora 2 Saturna 3 Fambo 4 Ladoski Lannoitus: suojaruutu synteettinen lannoitus orgaaninen lannoitus I kerranne II kerranne III kerranne IV kerranne I kerranne II kerranne III kerranne IV kerranne

3 LAJIKEVALINTA Otettava huomioon VILJELYVARMUUS (sadon määrä ja laatu) aikaisuus / myöhäisyys kasvitaudinkestävyys soveltuvuus eri käyttötarkoituksiin

4 LAJIKKEET KENTTÄKOKEISSA: Venäläiset lajikkeet (tiedot HZPC- Sadokas Venäjän toimistosta): AURORA (Avrora) -keskiaikainen, rutonkestävä, tärkkelyspitoisuus % LADOSKI (Ladozhskiy) -keskimyöhäinen, melko rutonkestävä, hyvä varastokestävyys, tärkkelyspitoisuus %

5 LAJIKKEET KENTTÄKOKEISSA: Suomalaiset lajikkeet: SATURNA -melko myöhäinen, tärkkelyspitoisuus % -suhteellisen arka lehtirutolle ja maltovioille FAMBO -melko aikainen ruoka- ja ruokateollisuusperuna, tärkkelyspitoisuus % -seitinaltis, melko altis lehtirutolle, kestävä virustaudeille

6 KENTTÄKOKEIDEN KASVUSTOHAVAINNOT KEHITYSASTEET Aurora Saturna Fambo Ladoski Kasvustohavainnoissa ei tullut esiin lajikkeiden aikaisuus - myöhäisyyseroja KEHITYSASTEET Aurora Saturna Fambo Ladoski

7 KENTTÄKOKEIDEN SADOT t/ha 40 MUKULASADOT 2007 ja Aurora Saturna Fambo Ladoski Vuonna 2007 satotasot olivat alhaiset (17,1 30,5 t/ha). Vuonna 2008 satoerot tasoittuivat ja satotasot olivat kaikilla lajikkeilla 29,9 35,7 t/ha. Satoisin lajike oli Fambo.

8 KENTTÄKOKEIDEN SADOT mm 30 MUKULAKOKO 2007 (mukulapesästä arvioituna mukulanmuodostusvaiheessa) g 30 Aurora Saturna Fambo Ladoski MUKULAKOKO (kasvunosto) Vuonna 2007 Auroralla ja Fambolla oli nopeampi mukulanmuodostus kuin Saturnalla ja Ladoskilla Aurora Saturna Fambo Ladoski

9 LAJIKE -yhteenveto Kehitysastehavaintojen perusteella lajikkeita ei voida asettaa aikaisuusmyöhäisyysjärjestykseen, vaikka erot olivat merkitseviä. Mukulanmuodostuksen perusteella Aurora vaikuttaisi suhteellisen aikaiselta lajikkeelta verrattuna aikaiseen Famboon. Saturna ja Ladoski ovat keskimyöhäisiä lajikkeita. Vuonna 2008 kaikki lajikkeet tuottivat satoa annettua lannoitusta vastaavia määriä eli t/ha. Vuoden 2007 satotasoja on vaikea vertailla siemenperunoiden erilaisen taustan ja runsaasti esiintyvien kasvitautien takia Aikainen Fambo oli satoisin lajike molempina vuosina. Fambo on käyttökelpoinen lajike sekä elintarvike- että rehukäyttöön. Fambon lajikeedustus on hollantilaisella Meijerilla. Suomessa Fambo -lajiketta edustaa Suomen siemenperunakeskus Oy.

10 2. LANNOITUKSEN SUUNNITTELU -peruna viljelykasvina MUKULOIDEN RAVINTEIDEN OTTO (MG/PÄIVÄ/KASVI) 150 PERUNASADON RAVINTEIDEN OTTO KG/T 8, N P K 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 N K P Ca Mg kesäheinä heinä elo elo-syys syys PÄIVIÄ ISTUTUKSESTA MUKULOIDEN RAVINTEIDEN OTTO (MG/PÄIVÄ/KASVI) syys-loka loka Kolbe & Beckmann ,0 0,0 N K P Ca Mg Beukema van der Zaag Ca Mg kesäheinä heinä elo elo-syys PÄIVIÄ ISTUTUKSESTA syys syys-loka loka Kolbe & Beckmann 1997

11 2. LANNOITUKSEN SUUNNITTELU VISU - tietokonepohjainen lannoitusohjelma - tarkennetaan lannoitemäärät - tehdään oikeat lannoitevalinnat Suunnittelussa otetaan huomioon: MAA-ANALYYSIEN TULOKSET ARVIOITU SATOMÄÄRÄ ESIKASVI LAJIKE jne.

12 2. KENTTÄKOKEIDEN LANNOITUS Lannoite kg/ha 2007 Lannoitteen ravinteet kg/ha 2008 Lannoitteen ravinteet kg/ha N P K N P K Mg Mineraalilannoite Kaliumlannos Kalium-magnesiumlannos Komposti 37 t/ha 50 t/ha

13 2. KENTTÄKOKEIDEN LANNOITUS Maanäyte syksy 2007 Pitoisuus mg/l Jl ph Ca K Mg P Cu Mn Zn Na S Ca/Mg NH4-N NO3-N Synteettinen 1,0 6, ,4 44,6 6,2 1,0 5,4 0,9 5,7 24,1 19,5 Orgaaninen 1,0 6, ,3 64,4 6,4 1,2 4,4 1,2 9,5 13,3 14, Synteettinen 3,1 6, ,7 207,7 11,7 2,1 14,0 2,2 21,5 48,3 10,5 <1 53,5 Orgaaninen 2,5 6, ,6 168,4 20,5 2,2 10,2 2,6 20,3 27,5 15,3 <1 42,2

14 2. KENTTÄKOKEIDEN SADOT -lannoitus MUKULASADOT t/ha ,6 32, ,6 22,9 20 Synteettinen Orgaaninen Komposti ja synteettinen lannoitus tuottivat satoa määrällisesti yhtä hyvin. Satotaso -erot vuosina 2007 ja 2008 johtuivat siemenperunoista, kasvustotaudeista ja säätekijöistä.

15 2. KENTTÄKOKEIDEN SADOT -lannoitus MUKULASADOT t/ha synteettinen orgaaninen synteettinen 0 Aurora Saturna Fambo Ladoski Aurora Saturna Fambo Ladoski Fambo lajikkeena hyödynsi lannoitteista vapautuvat ravinteet mukulasadon kasvuun parhaiten (p<0,05). Lajikkeiden satoerot tasoittuivat vuonna Siemenperunoilla oli samanlainen tausta. orgaaninen

16 2. KENTTÄKOKEIDEN SADOT -lannoitus Orgaanisessa lannoitteessa (komposti) on usein alhaiset hivenravinnepitoisuudet. Puutosoireet tulevat esille kasvustossa. Mangaanin puutos Magnesiumin puutos

17 2. KENTTÄKOKEIDEN SADOT -lannoitus Lehden Mn-pitoisuus 2007 (mg/kg kuiva-ainetta) Mn-puutosoireet kasvustossa 2008 (oireellisia kasveja kpl/ruutu) Maanäyte syksy Pitoisuus mg/l 0 Jl ph Ca K Mg P 0 Cu Mn Zn Na S Ca/Mg NH4-N NO3-N Synteettinen 1,0 6, ,4 44,6 6,2 1,0 5,4 0,9 5,7 24,1 19,5 Orgaaninen 1,0 6, ,3 64,4 6,4 1,2 4,4 1,2 9,5 13,3 14,0 Aurora Saturna Fambo Ladoski Synteettinen Orgaaninen Synteettinen 3,1 6, ,7 207,7 11,7 2,1 14,0 2,2 21,5 48,3 10,5 <1 53,5 Orgaaninen 2,5 6, ,6 168,4 20,5 2,2 10,2 2,6 20,3 27,5 15,3 <1 42,2 Aurora Saturna Fambo Ladoski Synteettinen Orgaaninen Mukulanäyte 2007 ka B Ca Cu Fe K Mg Mn Na P S Zn N % mg/kg ka g/kg ka mg/kg ka mg/kg ka g/kg ka g/kg ka mg/kg ka g/kg ka g/kg ka g/kg ka mg/kg ka g/kg ka Synteettinen 21,1 6,8 0,232 4,7 57,0 23,7 1,2 6,4 0,0 2,0 1,8 15,6 Orgaaninen 21,0 7,3 0,207 5,4 50,9 20,8 1,1 5,9 0,0 2,1 1,7 14, Synteettinen 18,3 4,3 0,384 3,5 43,5 25,5 1,2 6,3 0,1 1,3 1,7 13,1 15,9 Orgaaninen 19,5 2,8 0,329 2,1 39,1 24,2 1,2 4,7 0,1 1,3 1,6 10,3 14,0

18 2. LANNOITUS -yhteenveto LANNOITUS PERUSTUU MAANÄYTTEENOTTOON JA VILJAVUUSTULOSTEN PERUSTEELLA TEHTÄVÄÄN LANNOITUSSUUNNITELMAAN (Visu). Komposti (orgaaninen lannoite) toimi kenttäkokeissa synteettisen lannoitteen tavoin sadontuotossa (t/ha). Kompostilla tuotetussa sadossa oli hieman vähemmän terveitä mukuloita kuin synteettisilla lannoitteilla tuotetussa sadossa. Kompostilla tuotetun sadon ravinnepitoisuudet (hivenravinteet) olivat hieman alhaisemmat kuin synteettisesti lannoitetun sadon mukuloiden. Kompostilla lannoitettaessa tulisi varmistaa hivenravinteiden saanti.

19 2. LANNOITUS -yhteenveto RAVINTEIDEN MERKITYS PERUNALLE N P K Ca Mg SATO MUKULAKOKO MUKULALUKUMÄÄRÄ KUIVA-AINE KUOREN MUODOSTUMINEN VARASTOSÄILYVYYS lisää vähentää ei vaikutusta

20 SIEMENPERUNAN TUOTANTOKETJU (4-6 vuotta) 1) PUHDISTUS (tautivapaat lajikkeet) -meristeemituotanto 2) MIKROLISÄYS KASVIHUONEESSA (SS) -minimukulat (1. mukulasukupolvi) 3) ESIPERUSSIEMEN siemenperunantuotanto avomaalla (S, SEE, SE) -A- ja B kloonit 4) PERUSSIEMEN (E1, E2, E3) -tilatuotanto 5) SERTIFIOIDUN SIEMENPERUNANTUOTANTO (A, B) -tilatuotanto

21 Tämä materaali on tuotettu Euroopan unionin taloudellisella tuella. Materiaalin sisällöstä vastaa ainoastaan MTT Ruukki. Sisältö ei edusta Euroopan unionin virallista kantaa.