T m n 14.! ö Varajäsen Aug. Kuussto e Amerkassa olonsa vuoks kertomusvuoden akana osallstunut Puoluetomkunnan kokouksn. Puoluetomkunnan kokouksa on pdetty kertomusvuoden akana 25 ja Puoluetomkunn-n.läsenet ja varajäsenet ovat osallstuneet nhn seuraavast: A. Aaltonen 25 kokoukseen. Vänö Tanner 22:een, Kaarlo Harvala, J.W. Keto ja Raf. Paaso 20:een, Vänö V. Salovaara ja S.-K. Klp 18:aan, K.H. Wk 17:ään, Mauno Pekkala 15:een, Gunnar Andersson 12:eön ja Johan Helo 10 kokoukseen. Päätomttaja Eno Klp on ollut läsnä 20:ssä ja järjestöshteer Kalle Lehmus 16 kokouksessa. 26. - ; - " l.1 r Kokouksssa kästellystä asosta on Puoluetomkunnan pöytäkrjohn rasrktty kertomusvuonna yhteensä 183 pykälää. Puoluetomston henklökunnassa e kertomusvuoden akana tapahtunut muutoksa. Järjestöshteer K. Lehmuksen ollessa vuoden alkupuolella edelleen komennettuna reservn, tom snä akana v.t. järjestöshteernä Tovo Aaltonen. Vuoden lopussa pyys Lehmus vapautusta tomestaan tammkuun 1. pävästä luken ja hän srtykn stten toseen tomeen. Vuoden 1940 akana lähetetty krjetä: Järjestötomnta 5.340 kpl Kansanväl. krjeenvahto 61 " Kunnallsasat 455 " Kustannustomnta 4.329 " Ldna-asat 35 Lakasat 6 Reksterömsasat 86 " Sekalaset asat 59 " Työväentalo- ym. omasuusas. 448 " Vaalasat 1 " Valstustyö 2.409 14.229 kpl t ' n hodettu reksterasota 109 kpl " anomuksa ja valtuksa 21 " l as: 'O J v
m- 1 a KERTOMUS SOSALDEMOvHAATTSEN PENVLJELJÄN NEUVOTTELUKUNNAN TOMNNASTA V. 1940. Entstä tapaa noudattaen on Sosaldemokraattnen penvljeljän neuvottelukunta vuoden 1940 akana tomnut muden puolue-elnten apuna maatalouspolttsten kysjauysten kästtelyssä puolueen keskuudessa. on ollut seuraava: Neuvottelukunnan kokoonpano v. 1940 p e k k a 1 a, Mauno, Helsnk, puheenjohtaja; p u s a,, E., Helsnk, varapuheenjohtaja; L n n a, Jalmar, Lohja; M u s t a slta, Frans, Hämeenkyrö; M a r t t 1 a, Otto, Janakkala; S a n 0, Ernest, Nurmjärv; K 0 V u l a h t - L e h t o, Hlma, Vrrat; H a 1 0 n e n, Tovo, Säämnk; E s k 0 1 a, Valfrd, Jämsä; V ä s a n e n, Jalmar, Pelsjärv; M e r 1 ä n e n, Antt, Sotkamo; J 0 k j. n e n, Eml, Helsnk; L e P s t ö, Matt, Toholamp; W e 1 1 n g, Yrjö, Krvu; sekä R a n t a j. e., V 1 j 0, Punka la dun. Neuvottelukurnen s h t e e r n ä on tämänkn vuoden ollut tomttaja Helmer Leht Helsngstä. '.«Työvalokuntaan ovat puheenjohtajen ja shteern lsäks kuuluneet neuvottelukunnan jäsenet Otto Marttla, Jalmar Lnna, Tovo Halonen ja Yrjö Wellng.
Neuvottelukunnan kokoukset. Neuvottelukunnan ensmmänen kokous pdettn huhtkuun 6 pnä, ollen kokouksessa saapuvlla neuvottelukunnan jäsenä sekä sos.-dem. eduskuntaryhmän penvljeljäeaustaja, kakkaan 20 henklöä. Tässä kokouksessa ol anoana kästeltävänä asana s r t o v ä e n asutta m n e n. Kysyn^yksen alust tomttaja Helmer L e h t sen luonnoksen pohjalla, jonka professor T.M. Kvmäk ol halltuksen tomeksannosta laatnut ehdotukseks välakaseks pka-asutuslaks. Alustaja katso, että prof. Kvmäen ehdotukseen ols tehtävä usetakn muutoksa. Nnpä maansaantokeus ol^ myönnettävä myöskn nlle maataloustyöläslle, jotka pkaasutuksen taka joutuvat menettämään tompakkansa. Maanluovutusvelvollssta alustaja asett enssjalle vljelysja vljelyskelposta maata omstavat suuryhtymät sekä sellaset henklöt, joden tomeentulon päätekjänä e ole maatalous. Kcttarvemetsen erottamsta sekamuotostlollekn alustaja pt tärkeänä, tullen tällön kysymykseen joko ykstysen penosmetsän ta yhtesmetsän hankkmnen nälle tlolle. Edelleen korost alustaja stä, että mllon perustettavlle tlolle e voma ykstysest erottaa tyydyttävää ladunmaata, on asutusryhmssä olevlle pka-asutustlolle pyrttävä akaansaamaan yhteslatuma osuustomnnallsest vljeltäväks. f m Pka-asutuksen tomeenpanoelmeks e alustajan mukaan ols määrättävä Maatalousseurojen Keskuslttoa, vaan valtuuskunta, jossa myöskn penvljeljä järjestöt olsvat edustettuna. Maasta ja rakennuspusta ols maksettava vuosen 1930-v39 keskhnta, ekä, kuten estyksessä manttn, nk, järkevän ostajan maksama hnta, joka e kutenkaan sas ylttää marraskuun 30 pnä 1939 vallnnutta hntaa. Useta mutakn muutoksa ja täydennyksä alustaja estt prof. Kvmäen ehdotukseen. K e s k u s t e l u s s a alustajan esttämä näkökohta yleensä puollettn ja katsottn, että sosaldemokraattsten edustajan ols koetettava saada nden edellyttämät muutokset lakn sen joutuessa eduskuntakästtelyyn. Tlan suuruuden suhteen kokous katso vovansa yhtyä shen, mtä prof. Kvmäk ol esttänyt. Yhtesest vljeltävä maatlojakn kokous päätt suostella perustettavaks tässä yhteydessä kokeeks, jos asaa myöhemmn kästeltäessä tähän tähtäävälle estykselle löydetään sopvat muodot. Yhteslatumen ja tarpeellsssa tapauksssa myöskn yhtesmetsen 0
\\ f B 3. muodostamsta ols pka-asutusta sovellettaessa edstettävä. Muonamesten ja krkollsvrkatalojen vuokraajen okeuttamsta saamaan pka-asutuksen yhteydessä lunastaa ennen vljelemänsä maa, alaltaan kutenkn korkentaan er luokkn kuuluva pka-asutustlojen suuruutta Vastaavana, pt kokous tärkeänä.! < / Kun kokous katso, että neuvottelukuntaa e saada kokoon asaa sen er vahessa myöhemmn ykstyskohtasemmn harktsem.aan, se päätt kehottaa saapuvlla oleva kansanedustaja tommaan shen suuntaan, että kokouksen suosttelemat muutokset ja täydennykset pka-asutuslaka laadttaessa huomotasn. tf:-'- 7! Neuvottelukunnan syyskokous. Neuvottelukunnan syyskokous pdettn lokakuun 8 pnä 1940. Kokouksessa olvat saapuvlla usemmat neuvottelukunnan jäsenet sekä useta sos.-dem. ryhmän penvljeljä-kansanedustaja. Puheenjohtajana tom neuvottelukunnan varapuheenjohtaja E, Pusa, tomttaja Helmer Lehden tomessa kokouksen shteernä. Kokoukselle estt kansanedustaja Valfrd Eskola laatmansa ehdotuksen edus kunta-alot teeks 20 mljoonan markan suurusen arvomäärärahan o t t a m s e s t a vuoden 1941 talousarvoon maan l u n a s t a m s e k s v a r s n a s t a a s u t u s t o m n t a a varten. Asassa käydyn keskustelun jälkeen nsuvottdlukunta päätt puoltaa mantun alotteen jättämstä eduskunnalle. Kansanedustaja Jalmar Lnna esttel tämän jälkeen suunntelmansa alotteen jättämsestä 72.500 markan määrärahan o t t a m s e s t a vuoden 1941 t a l o u s a r v o o n pomoloogn vran p e r u s t a m s t a varten maataloush a l l t u k s e e n ja tämän vrkamehen matkakulujen pettämseks. Tätäkn alotetta neuvottelukunta päätt puoltaa eduskunnalle jätettäväks, Lnna esttel kokoukselle tosenkn suunntelmansa, joka tähtäs shen, että vuoden 1941 talousarvoon o t e t t a s n 120.000 markkaa, v a r a t t a v a k s Suomen Puutarh a n v l j e l j ä n L t o l l e kurssen tomeenpanemseks hedelmäpuunh o t a j e n k o u l u t u s t a varten. Ptäen hedelmänvljelyksen edstämstä tärkeänä vähävarasen väestönkn kannalta, neuvottelukunta ase^jtu alotetta puoltamaan. l ' r- < t- 1 V
Pusa esttel kokoukselle laatmansa s r t o - väen p k a - a s u t u s t a koskevan promemoran, jossa hän to lm kästyksenään, että pkaasutustyö on sujunut vallan lan htaast, sllä okeastaan e pka-asutustetse ollut velä valmstunut anoatakaan tlaa. Syyks tähän hän katso mm., että pka-asutustomnnan johdossa valtoneuvostossa on mnster J. Kovsto, joka on laks maataloustuottaja järjestön johdon vakutuksen alanen. Päämnster Ryt e ole tapuvanen antamaan asan johtoa mnster Kallokoskelle, joka ols pka-asutuksen nopealle edstämselle myötämelsemp. Alustaja asett kokouksen harkttavaks, olsko neuvottelukunnan tomesta yrtettävä saada eduskunta-alotetetä asaan korjaus. Asasta synty neuvottelukunnassa laaja keskustelu, jossa enmpen puheenvuorojen käyttäjät olvat stä meltä, että eduskunta-alotetetä asaan e saada muutosta. Sensjaan pdettn tärkeänä tarkon seurata asan menoa ja jos näyttää sltä, että mc.atalousmnsterön taholla todella suhtaudutaan pka-asutuksen edstymseen vleäst, vodaan asaan tarttua sosaldemokraattsten edustajan tomesta joko kyselyn ta välkysymyksen muodossa. Kokous päätt, että neuvottelukunnan ols jo tässä vaheessa lähetettävä lähetystö päämnstern luokse esttämään pka-asutuksen krehtmseen tähtäävä kokouksen melpde, jos neuvottelukunnan puheenjohtaja Pekkala, joka ol estetty kokoukseen saapumasta, yhtyy tähän kästykseen. Kun kokouksen välajalla saatn tetää, f.ttä mnster Pekkala e katsonut lähetystön käyttämsellä päämstern luona mtään votettavan ja että hän e katso olevan etua stäkään, että pka-asutusasat srrettäsn mnster Kovstolta mnster Kallokoskelle, luovuttn enemmstä tomenptestä asan suhteen sllä kertaa. Asan kulun seuraamsta pdettn kutenkn tärkeänä ja päätettn, etta mkäl pka-asutus e ala edstyä parempaa vauhta, on neuvottelukuntaan kuuluven sos.-dem. edustajen ryhdyttävä kullonkn ajankohtasn tomenptesn asan eteenpänvömlsekö. Helsngssä, helmkuun 28 pnä 1941. Mauno Pe k k a la, puheenjohtaja. Helmer Leht, shteer. 4. 1! ; L l!; l - l, Ml m M l.!f V.v : >11 rjfr
1 H" Sos.-dem. Puolueen tlnpäätös 31/12-1940. Tulot: T u l o s t a s e. Puolue jäsenmaksujen tl Ylraäär. jäsenmaksujen tl Lsämaksun tl Kntemstön hototl Työväen Kalentern tl Kevättervehdyksen tl Vappumerkn tl Kustannustomnnan tl Vältystl Korko- ja osnkotl Postettujen saataven tl Satunnasten tulojen tl 163. 292:75 8. 520:- 14. 599:- 161. 446:72 119. 925:15 2. 741:35 10. 554:80 32. 408:30 29. 329:10 35. 561:60 58. 369:10 150. 000:- 786.807:87 ; V fhl Menot: Palkkatl Kulmktl Käyttövarojen tl Valstus- ja matkak^stannust.tl Tetotomston tl Puolueneuvoston tl Penvljeljän neuvotteluk.tl Järjestötyön tl Työväentalojen tukemsrah.tl Kansaneläkelatoksen tl Kunnallsvaalkustannusten tl Työväen Arkston tl Ulkomasten asan tl Postojen tl V o t o k s 294.516:65 26.280:90 36.683:85 151.155:55 7.364:40 29.677:- 277:- 1.701:30 3.948:- 4.754:- 1.081:50 12.000:- 123.582:85 29.210:35 722.233:35 64.574:52 786.807:87 jj ~ t
(Sos.-dem. Puolueen tlnpäätös 31/12-40) m V a rat: Omasuustas e. Kassatl 230.889 19 Pankktl 1.947.802 30 Henklötl 79.034 04 Tetotomston tl 43.735 55 Kustannustomnnan tl 50.001 Vällr^^bl 100 - Osakkbden tl 50.000 KfJ.;:3L0t3 100 r. n to ru s t ön tl 1.225.000 Ve;"aden velkakrjojen tl 22.858 Luo. aluo en ym st. 13 J 12.326 50 Puolueen tonnnan bokemsrah. tl 35.000 'L, ; 3.696.746:B8 Velat: Henklötl 385.912:06 Mrcm Lähteenojan rahasto 53.372:30 Kesk. Henkvak. yhtö Suom 796.295:- Hrgn Työväen Säästöpankk 400.000:- Tol.Tr-'.ntansa lopett.yhdst. tl 126.557:30 Ulkomasten asan tl 70.363:50 AsQx.eRten tl 8.909:55 Luovat.alue on yhdst. tl 15.619:35 VeJ.gtus- ja vaalvvhast. tl 400.000:- Knt3ms.ön u u d s t l 2G0o000: - Puolueen tomnnan tukemsrah. 1.062.683:25 3.519.712:31 Päeomat 177.034:27 3.696.745:58 19/3-41. m/mj
T LNTARKASTUSLAUSUNTO. ', Valttuna tarkastanaan Suomen Sosaldemokraattsen Puolueen r.y. tlejä ja hallntoa vuodelta 1940 olemme P tehtävän suorttaneet ja annamme sen johdosta seuraavan lausunnon: Tlnavaus tlkauden alussa ol okea. Krjanpto on järjestetty tarkotuksenmukasest sekä huolella hodettu ja perustuvat tulojen ja menojen krjaukset hyväksyttävn tltodstesn. Käteset rahavarat, jotka laskmme tarkastuksen akana, vastasvat rahat n erotu sta. Samon havatsmme pankktlen saldot tarkastustlasuudessa krjanptoa vastaavks ff Kntestö, arvopapert, oblgatot ja osakkeet sekä varastot vastasvat nlle tlnpäätökseen merkttyjä arvoja ja ovat rttäväst palovakuutetut. Tlnpäätös on oken laadttu. Kun tarkastuksessa emme ole havanneet mtään ahetta 1 ; huomautuksn ja kun muutonkn olemme saaneet sen kästyksen, että asota on hodettu huolellsest, ehdotamme, että tlvelvol- tlnpäätös vahvstetaan ja että asanomaslle lslle myönnetään vastuuvapaus vuodelta 1940. Helsngssä, maalskuun 14 p:nä 1941, Tapan Usk Matt T u r k a T.H. W l p p u l a s:'» V
«3. (l. TST:n TULO- JA MENOARVO 1/3 1941-28/2 1942 1 4 T u 1 o j a:. ( Lehdltä Avustuksa puolueelta ja er 277.200:- GOS.-DEM. PUOLUEEN TULO- J"A A^TOARVO vuodelle 1943.. T u 1 o j a: Puoluejäsenmksuja 25.000 jäs. a 9:- 225.000 Lsämaksun tl 15.000 Kntemstönhototln yljäämä 140.000 Kalenter julkasus ta 110.000 Kevättervehdyksestä ja Vappumerkstä 15.000 Korkoja ja osnkoja 90.000 Sekalasa tuloja 100.000!, } 695.000: Puolueen tomnnan tukemsrahastosta käytetään 275.000: mk 970.000:- f l? ' ;t Meno j a: Palkkoja 380.000 Yleskuluja 60.00U Valstus- ja matkakustannuksa 240.000 UlK-onasten asan tl 80.000 Puoluen-^avoston tl 30.000 Talousohjalnakomtean ja Penvljeljän neuvottelukunnan menot 30.000 Työväen Arkstolle 40.000 Käyttövaroja 50.000 Tetotomsto (puolueen osuus) 10.000 Sekalasa kuluja 50.000 mk 970.000:- ' 29/3 MS/MV\r M
\ TST:n TULO- JA MENOARVO 1/3 1941-28/2 1942 Tuloja: M e n o j a: Lehdltä Avustuksa puolueelta ja er järjestöltä Palkat Avustajat Kuvtus Sekal. anesto ja välneet Posttus Sekalasa kuluja (vuokra, svous, valo, puheln, ym) 277.200:- 45.200:- mk 322.400:- 180.000:- 60.000:- 25.000:- 20.000:- 7.400:- 3ooOO:- 31! l ;!! mk 322.400:- Lehten kuukaussuortukset. v.1941 V.1940 V.1939 Eteenpän 1.200 900 900 Hämeen Kansa 1.200 850 _ 850 Kansan.Leht 4.000-3.700 _ 3.700 Kansan Työ 1.200-3.400 Kansan ^oa 1.100 850 Pohjanmaan Kansa 1.100 850 _ 850 Pohjolan Työ 1.300 1.000 _ 1.000 cavon Työmes 1.100-850 _ 850 Sosalst 2.000-1.750 1.750 S. Sosaldemokraatt 4.600-4.200 _ 4.200 Uus Aka 1.300 1.100 1.100 Työn Voma 1.900 1.550 _ 1.550 mm Vapaus 1.100-850 - 850-23.100; 1» 17.600: 1 21.850;» = SS=5 5S=ÄS = : = W }.1 1 S( 1' t 29/3 yb/m l
» * (Tanner) FOLTTNSN JA TALOUDSLLNSN TLANNE. Hyvät Tovertl Puoluetomkunnassa on tätä tlasuutta verten valmstettu julstusluontonen ohjelmaehdotus, joka estetään kokoukselle keskustelua ja hyväksymstä varten. Sen pyrkmyksenä on antaa jonknlanen tunnussana puolueen tämän hetken tomnnalle ja sten saada 1-. 1 1.1 1 m t tämä tomnta kesktetyks määrättyhn kj^symyksn. Jotta tämä ehdotus sas jonknlasta taustaa, on puoluetomkunta antanut tehtäväksen lyhyest selostaa maamme nykystä polttsta ja taloudellsta tlannetta. V ".l t 1 Mnun on het alkuun sanottava, että tehtävä on verrattan vakea. On vkeata keksä, mtä nykysestä tlanteesta sanos. Kakk asat ovat nn tuttuja. Asota myös johdetaan maalmassa ulkopuolella r)uolueemme ja mamme vakutusvallan, nn että me kuljemme kokonaan tapahtumen vanavedessä. Tästä johtuu, että melken kakk kysymykset joutuvat punnttavks ulkopolttsten näkökantojen mukaan. Kansalaset nn sanoaksen ajattelevat pääasallsest ulkopolttsest. Se e ole hmeteltävääkään sllon, kun maalmassa ravoaa hrmumyrsky, joka ptkks ajoks vo vakuttaa e van Euroopan, vaan koko maalman kohtalohn. Mten nykyseen tlanteeseen on tultu, ols melenkntonen asa selvttää pernpohjasemrankn. Stä e tällä kertaa tetenkään vo tässä yhteydessä ajatellakaan, mutta par vttausta lenee snä E' - ' t suhteessa kutenkn pakallaan. Syynä nykyseen maalmansotaan on kästtääksen tosaalta se - pakkorauha, mkä Versallesssa tehtn kolmattakymmentä vuotta takapern samonkun länsvaltojen senjälkenen erttän lyhytnäkönen poltkka. Tämä poltkka kasvatt natssmn maalmaan, nostatt dktatuurvaltakunta. Nden vallantavotteluhalu on sen jälkeen ollut yhtenä tekjänä shen, että suurvallat ovat keskenään joutuneet tukkanuottasle. Tonen samaan suuntaan vakuttava tekjä on ollut ' ; kommunsm, joka sten myös on ollut fassmn ja natssmn kasvattajana. Tässä kommunstkysymyksessä on Neuvostolton asenne ollut kaken akaa tärkeä ja määräävä tekjä.
- 2 - Moskovan noudattamaa poltkkaa ols melenkntosta seurata ptemnältä ajalta, mutta sekn täytynee päfasassa syrjäyttää ja manta van, että se on ollut jatkuven vahtelujen alanen, Ensnmänen vahe ol ns, m a a l m a n v a l l a n k u m o - uksen t a v o t t e l u v a h e, jollon demokrataa plkattn, koetettn saada valtakunta keskenään rtaan ja kansojen keskuudessa luokken välllä myös rtasuutta akaan. Mustamme h^n tämän kusallsen ajanjakson: mten varsnkn sosaldemokraattnen puolue ol kommunststen hyökkäysten alasena, ja tedämme myös, mhn se joht. Se joht fassmn syntymseen. Kakssa nssä massa, mssä kommunsm yrtt pästä valtaan, ennätt äärmmänen okesto edelle, nnkun se ana ennättää muualla pats Venäjällä. Sten saatn talassa jo vuonna 1920 fassm syntymään, kun kommunstt olvat alkaneet vallottaa alaa tselleen. Samalla tavalla Saksassa vuonna 1933, kun selläkn krtllset hetket lähenvät. Se ol seurausta Moskovan maalmanvallankumouspoltkasta ja sen l ; ) - ; r demokratan vastustamspyrkmyksestä. Sen jälkeen sellä muutetun levyä. Sllon tultn ns, k a n- s a n r n t a m a - a j a n j a k s o o n, jollon ryhdyttn vrallsest vastustamaan fasstsa pyrkmyksä. Snä melessä kehotettn kommunsteja lttymään e van sosaldemokraattsn, vaan myöskn demokraattsn porvarllsn prehn vakuttaakseen shen suuntaan, että saatasn akaan yhtesrntama fasstsa f hl H - j <' < f 4 pyrkmyksä vastaan. Tämä ol ovela keno, ja mellä sosaldemokraattsella taholla ol vakeata saada kansalasa ymmärtämään, että tuossa pl paha ansa. Tätä laulua, tätä kansanrntamapoltkkaa, seurattn muutamssa massa. Se joht Espanjassa kolme vuotta kestäneeseen kansalassotaan. Ranskassa, jossa sllä myös J ;j ).,» V;,1 'l Jal ) k -H ol vahva pohja, se hekens koko Dolttsen tomnnan ptkäks ajaks, nn ette Ranska ollut kypsä sotlaallsest panemaan vastaan, kun sen koettelemuksen hetk tul, Mkä ol tulos tästä kansantntamapoltkasta? Nssä massa, mssä stä yrtettn seurata, se sa pelkkä tuhoja akaan. Mutta se joht myös antkomntern-paktn, ss komnternn vastaseen sopm.ukseen maalmassa. Stä tul ensmmänen pohja tulevalla 9 > 1 aksellle. Tätä antkomntern-paktn ajanjaksoa kest muutaman vuoden. Se ol nöyryytyksen aka^ Neuvostoltolle. S^u^n nöyryytys ol se, f l
- 3. ette stä edes kutsuttu Mlxchenn, kun Euroopan asota järjesteltn. Se ol samalla Ltvnovn Englannn-ystävyyspoltkan loppu. Hän joutu syrjään ja uudet tuulet alkovat puhaltaa Moskovassa. Sllon tapahtu suurn ja jyrkn käänne. Se ol k ä ä n t y m n e n S a k s a a n pän, jota shen mennessä ol kästelty vaarallsraapana vastustajana ja suurmpana vhollsena. Kun suurvaltojen, lähnnä Englannn ja Saksan, vält alkovat kärjstyä, huomas Moskova, että slle avautuu edullnen tlasuus, M että sllä on Euroopan rauhan ta sodan avamet kässsään. Sllon ryhdyttn pelaamaan sen mukasest, Snp.lant ja Ranska toselta puolen ja Saksa toselta puolen kosskelvat Moskovan kannatusta ja suosota. Kuvaavaa tämän valtakunnan menettelytavolle ja neuvottelutavolle on, että samaan akaan neuvoteltn tosstaan tetämättä molempen näden vastustajen kanssa, Moskova, tosn sanoen Staln, lask, kumpaa tetä varmemmn Däästälsn yleseurooppalaseen ja maalmansotaan. Sehän hedän pyrkmyksensä on kaken akaa ollut. Mutta ol tomttava nn, että oma nahka sälys ja votasn pysytellä sodan ulkopuolella. Jos Englannn, ss länsvaltojen puolelle ' j ' ols menty, e sota ols syttynyt. Laskettn, että jos Saksan puolelle mennään, sota syttyy varmast ja tulee kestämään kauan ja levämään - nnkun Staln sano medän neuvotellessamme Moskovassa v:n 1939 syksyllä. Saksa taasen sopmusta tehdesöään lmesest lask, että länsvallat evät uskalla lähteä sotaan, jes Saksalla. ja Neuvostoltolla on sopmus keskenään ekä Saksalle sten tule kahden rntaman sotaa. Saksa lask väärn. Moskova oken. Englant ja Ranska olvat nn knn Puolalle antamssaan stoumuksssaan, että sopmuksesta huolmatta sota julstettn Saksaa vastaan. \. "r! 4 H 'r Ja senjäkeen stä nyt on kestänyt yl puolentosta vuoden ajan. Tässä sodassa on Neuvostolton asenne kaken akaa ollut varovanen. Se e tahdo sekautua anakaan suurva]tasotaan. Samanakasest pyrtään käyttämään hyväkseen jokanen tlasuus noukkakseen käsn kakk se, mkä on rtonasta. Ja tätä menettelyä onkn tähän saakka votu aka h^rvällä menestyksellä harjottaa. Tuolassa saatn melken puolet maan entsestä alueesta haltuun, Baltan maat. ; n t,.1 l tavutettn nopeast muutamlla uhkaavlla neuvottelulla. Romanasta on melkonen alue srtynyt Neuvostoltolle. Ja vastustusta tul van, kun Neuvostoltto pyrk samaa menettelyä käyttämään
- 4 - myöskn Suomea kohtaan. Suom e ollut valms lman muuta hyväksymään estettyjä vaatmuksa - e senvuoks, että vaatmukset W LVj 1 olsvat olleet avan mahdottoma, vaan senvuoks, että tedettn, että jos myöntyväsyyttä alusta ptäen osotetaan, se on onneton ja lukas te, ja ols jokseenkn automaattsest johtanut shen, mnne Baltan massa on jouduttu. Sllä sodalla, joka Suomen osaks tul ja joka raskaast tasteltn, pelastettn ymmärtääksen Suomen tsenäsyys ja vapaus. Sllä pelastettn myös Ruots ja Norja. On käynyt jokseenkn selväks, että sllon kun Suomen sota sytty, Neuvostoltolla ol harkttavanaan kaks suurta suunntelmaa. Tonen ol hyökkäys Turk- 1 T ka ja rana vastaan, saada sten pä^sy Dardanellelle ja Fersan lahdelle. Tonen ol pakottaa Suom, Ruots ja Norja alstumaan ja päästä sten Atlantn merelle. Nämä kaks ohjelmaa ovat muuten jo 200 vuotta ana Petar Suuren ajosta saakka olleet Venäjällä tavottelun kohteena. Mstä syystä käännyttn pohjoseen pän on vakea. t J: : tetää, ennenkun hstoran arkstot aukenevat. Ne kuukautta, mtä sotaa käytn, aheuttvat suuren erehdyksen Saksan ja Venäjän laskelmssa. Molemmat joutuvat ptkäks akaa sdotuks evätkä snä akana voneet yrttää muualla. Nähtäväst ovat Neuvostolton muut mahdollsuudet senjälkeen myös ' <!< 1 ' '1 n koko lalla supstuneet, sllä sen jälkeen on Saksan maht ja vakutusvalta snä määrn lsääntynyt, että Neuvostoltto tuntee jo pankkmasta pelkoa stä, mtenkä Saksa lopullsest tulee suhtautumaan shen. Tällä hetkellä tämän suurvaltasodan panopste on kaukana medän maastamme, etelgssä Balkanlla. Sellä pelataan suurta pelä: toselta puolen Englant ja Saksa vastakkan, toselta puolen Neuvostoltto, mutta van kulssen talana uskaltamatta selväst osottaa kantaansa. Mten sellä lonullsest käy, on turhaa r'^tyä arvomaa. Tällä hetkellä kutenkn näkee selväst, että sota tulee laajenemaan, Täm.ä laajenemnen johtuu lähnnä stä, että Yhdysvallat ovat ottaneet nnkn p.^ättävön alotteen sodan jatkamseks kun ovat tehneet. E lene vakeaa ennustaa, ette ennen ptkää Yhdysvallat ovat myöskn.j aktvsest mukana sodassa. Shenhän e tarvta kun että joku hedän lavansa upotetaan ta jotakn muuta vahnkoa tehdään..
- 5 - Tärmnänen on mnun slmssän kuvaatä, mtä maalmassa nyt tapahtuu ja mnkälaset tekjät ovat nykyseen asemaan johtaneet. M Metä knnostaa lähnnä se, mten täällä Suomessa olemme oman sotamme jälkeen voneet asotamme hotaa ja mnkälasa perspektvejä mellä edessä r-hnnä on. Jos aluks pysyttelemme ulkopolttsella alallp, nn on ahetta k r katsoa, mten suhteemrre Neuvostolttoon rauhanteon jälkeen ovat kehttyneet. E lene väärn vättää, että rauhanteon jälkeen Suomessa ol jokseenkn ylesenä, vonee sanoa avan ylesenä pyrkmyksenä saada akaan parhaat ja sydämellsmmät suhteet Neuvostolttoon. Ymmärrettn hyvn, että sen tapanen kreä suhde, joka ol vallnnut, e vonut jatkua. Suhtrlen par-rtarg^n tek välttämättömäks yksn se maanteteellnen asema, jossa molemmat maat tosnsa ovat. Yrtyksä näden suhteden parantamseen e medän taholtamme myöskään ole puuttunut, ja vrallsest onkn yhtä ja tosta votu tehdä. On * saatu akaan mona sopmuksa, mjn. kauppasopmus, je vrallsest e asoden nykyseen tlaan ptäs olla paljonkaan mustuttamsta. Rutta sen ohella on Neuvostolton taholta kaken akaa osotettu, että se e ole ottanut vakavalta kannalta kysymystä suhteden parantamsesta. Se on nähtäväst muodostanut sen kästyksen, että Suomen asema sodan jälkeen on muuttunut, että medän suvereensuutemme e enää ole täydellnen, että me tämän jälkeen olemme tavallaan Neuvostolton vakutusprn kuuluva. Joka tapauksessa melle on kaken akaa estetty kusallsa vaatmuksa, josta suurn osa on ollut pakko täyttää, jotta e jouduttas avomeen konflktn. Anoastaan harvossa tapauksssa on votu vähänkään pontevammn ryhtyä vastustamaan. Suomen halltus on johdonmukasest asettunut slle kannalle, että nn kauan kun rahalla ja taloudellslla uhraukslla selvtään, nn kauan vodaan jatkaa myönnjrtykse Jos sen sjaan vaatmus koskee tsemääräämsokeuttamme, vapauttamme ja maan polttsta tulevasuutta, sllon on raja saavutettu. Tällä hetkellä e tämmösä kävä kysymyksä ole vrellä muuta kun yks anoa, tunnettu Petsamon nkkelasa, josta on jaksettu keskustella jo vme vuoden kesäkuusta alkaen ja joka tällä hetkellä yhä edelleen on ratkasematta. Snä on nyt jonknlanen lepotla olemassa. Moskovalanen neuvotteljan puheenjohtaja on sarastunut, - todellako va polttsest, en tedä -, ja Suomen edustaja Paaskv on par vkkoa ollut Suomessa. Neuvottelujen jatkumnen nän kauan on ollut mahdollsta sen
- 6 - kautta, että nhn on sekaantunut myös Saksa, joka takanapän yllyttää Suomea kehottaan olemaan suostumatta nhn vaatmaks n, jota Moskovan taholta estetään. Eräänä osotuksena Moskovan haluttomuudesta akaansaada okeat y. suhteet on manttava myös se propaganda, jota sltä taholta harjotetaan. Se on lähnnä sanomaleht- ja radopropagandaa. Varsnkn vmemanttu suomenkelsenä on laadultaan nn kömpelöä, että sllä tuskn on mtään vakutusta. Ymmärtääksen mellä alussa meneteltn vrheellsest, kun oltn käänkun tetämättömä tästä radoprpagandasta«sanomalehdetkään evät shen puuttuneet. Vallts>jonknlanen pelko kajota shen. Mnusta on näyttänyt sltä, että sen jälkeen kun täältä pän on sketty vomakkaast takasn ja pantu se plkan alasekskn, tämä radopropaganda on muuttanut luonnettaan. Se on srtynyt puolustusasenteeseen. Seltä kuuluu nyt jatkuvast seltyksä ja puolustelujakn nden krjotusten johdosta, jota Suomessa on julkastu. * N Tonen maa, jonne pän maamme suhtefet ana ovat ratkaseva maamme tulevasuudelle, on Saksa, Saksa ol medän sotamme akana tässä maassa mahdollsmman epäpopuläär, se ol melken vhattu, Joka taholla ymmär M ' ' 1 rettn, että Saksan syytä ol, että Suom ol joutunut vaaravyöhykkeeseen, Mustan eläväst, kunka Saksan täkälänen lähettläs valttel, että koko hänen vsvuotnen työnsä hyven suhteden solmmseks on mennyt hukkaan, että suhteet ovat avan nokk. - Mutta ne ovat sttdmmn ratkasevast'muuttuneet sen vuoden kuluessa, joka rauhanteosta on kulunut. Shen e ymmärtääksen ole nnkään syynä se, että täällä ols sympatota Saksaa ja varsnkaan Saksan polttsta järjestelmää kohtaan. Kaukana stö Ne prt ovat verrattan suppeat, jolla on tämmösä ajatuksa. Syynä on Venäjän harjottama hermosota. Se hmsten ajatukset on lman muuta jo tsestään kääntänyt Saksaa koht. Saksa muodostaa hmsten kästyksssä jonknlasen vastapanon, okeastaan anoan vastapanon, mkä mealmassa tällä hetkellä on ' saatavssa Venäjän nousevalle uhalle. Sen vuoks vodaankn melken kakssa pressä tällä haavaa havata jonknlasta saksalasystä». vyyttä ta anakn Saksan tuen hakua. Ekä stä nn kovn olekaan kummeksttava. Saksa on myös omalta kohdaltaan kottanut hotaa asota shen suuntaan, että taloudellsest suhtefet korjaantusvat kakn mahdollsn tavon. Vomakkaampana esmerkknä tästä on se kauppasopmus, joka äskettän on tehty ja jossa,tosn teoreettsest, lasketaan
- 7 - kununankn Faan vennn toseen sopmusmaahan vovan nousta jopa 3.700 mljoonaan Tnarkkaan vuodessa. Se on kaksnkertanen määrä shen verrattuna, mtä kauppamme akasemmn on ollut. On hyvn epätetosta, voko Suom edes täyttää ventlupauksaan, Mellä e ole tomtettu hakkuta snä määrn, että vosmme antaa kakkea stö puutavaraa ja selluloosaa, mtä on luvattu. Velä enemmän epälen, ette Saksa pysty antamaan todella tarpeellsta tavaraa nn paljon, että se nouss mc».ntsamaan summaan. On tetyst erttän suurarvosta, että melle täten avautuu ventmahdollsuuksa ja että me myöskn vomme hankka tsellemme kvhlä, koksa, koneta ja apulantoja. Mutta toselta puolen joudumme samalla taloudellsest rppuvasks Saksasta, Se on melken anoa maa, jonka kanssa nykyolossa kauppa^vodaan käydä. Se kauppasopmus, joka Neuvostolton kanssa tehtn, nous van 1/0:aan Saksan kanssa tehdyn sopmuksen määrästä. Ja kuten kakk tedämrre, e se sopmus edes tom. Par kuukautta on kaupna Neuvostolton kanssa ollut töysn pokk. On omtusta, ette Neuvostoltolle rtä se, että maksamme ostoksemme rahalla. Se vaat lsäks polttsa myönnytyksä, ja kun ntä e anneta, : e käy kauppa. Me olsmme Neuvostolton kaupan tyrehtyessä olleet aka lalla pulassa, ellevät Skandnavan meat ols olleet auttava. *' Ruots on kaken akaa vähstä varastostaan vonut antaa melle yhtä ja tosta. Rasvaa, sanlhaa ja vota on saatu vme akona nn, ette stä ole tällä hetkellä todellsta pulaa olemassa. 111 Selvämme aka hyvn eteenpän. Vljaakn on saatu useampaan otteeseen, vmeks a-^an nbnä pävnä 25 mljoona kloa, jolla me pääsemme ptkäks akaa eteenpän. T^mmöset medän ulkopolttset suhteenme ovat. Ne ovat erttän hyvät ja ystävällset Ruotsn pän, vrallsen ystävällset Saksa&n pän, ja mahdollsmman huonot ja kylmät Neuvostolttoon pän. Vme manttu asa on valtettava, mutta slle e näy mtään m.ahtf-rn, e Jn kauan, kun ylespolttnen tlanne on sellanen kun se nyt on. Mtä ssäpolttseen asemaamme tulee, nn se on suurn prten kaklle tuttu, ekä shen paljon kannata sanoja uhrata. Vomme todeta, että rauhateosta lähten maassa on suurn prten jatkunut se yhtesrntama ta sanosnko yksmelsyys, joka sodan akana nn
- 8 - - t :. t suurella tunnustuksella kakssa pressä otettn vastaan. Tämä yksmelsyys on kutenkn parn vme kuukauden akana ruvennut aka lalla rakolemaan, Me näemme, ette tämä yksmelsyys kakka enää tyydytä ja että rtaa on nousemassa. Tämän rdan nousemsen ajankohtana vomme todeta olevan presdentn vahdoksen, ja stä aheutuneen vme halltusvahdoksen. Nehän hodettn kyllä, varsnkn presdentn vaal, mahdollsmman suurella yksmelsyydellä. Mutta senjälkesessä halltusvahdoksessa tul jo vastakohta esn varsnkn sen johdosta, että maalasltto pyrk johtoon je, tyrkytt maaherra Tehkosta päemnsterks, Tämä herra ol melle taas- hyvn vastenmelnen ja olmme haluttoma hänet hyväksymään. Se yrtys kaatukn. Mutta ätä lähten e mkään asa ole ollut maalaslttolasten melen mukanen. Täällä jo Aaltonen ohmennen kuval, mnkälaset suhteet mellä nyt ssäpolttsessa elärrössämrne ovat maalaslttoon pän, mnkälasa vrtauksa jf tuulahduksa sellä lkkuu f a mtenkä monssa tapauksssa persoonallset vakuttmet ovatkn koneston käyttövomana. Tähän mennessä e tämä rta tosn ole päässyt velä pahast vakuttamaan. Tosn yks ja tonen asa e kulje oken laskelmen mukaan. Vo lsäks sanoa, että mellä on jo muutaman vkon akana ollut plevä halltuspula, joka mllon tahansa vo puhjeta julkseks ja jonka selvttämnen e tule olemaan helppo asa. Jos tämä kakken puolueden halltus hajoaa, e tedä etukäteen, mlle pohjalle uus ols rakennettava. Tuskn ols löydettävssä enää samaa pohjaa, mllä 3 vuotta kuljettn nn sanotun punamultahalltuksen akana. Ja muutakaan kombnaatota, jossa puolueet vosvat yhtyä, e ole helppo löytää - e anakaan maalaslton ja ruotsalasten välllä. Mnua on monest pelottanut se, että jos halltuspula nyt tulee, on tuskn muuta kenoa kun asettaa vrkameshalltus vähäks akaa. Se pokkeuksellnen tla, jossa olemme eläneet, on vakuttanut, että myöskn lansäädäntö ja elämä maassa on joutunut pokkeuksellselle tavalla hodetuks. On herättänyt monella taholla kävää huomota, että mellä on nn runsaast pokkeuslakeja ja että knnsalasten vapaata tomntaa on ollut pakko valvoa ja seurata tosella tavalla kun säännöllsnä akona. Tätä tuskn kutenkaan vo välttää, enkä ymmärrä, että kukaan, joka tahtoo kylmäst asota harkta, kuvttelee, että muulla tavalla votasn toma. Kmmehän vo ajatella,
- 9. että antasmme maassamns tomven kommunsten ja fassten vapaast ryhtyä lkehtmään. Sekä suullsen että krjallsest \ f estetyn sanan avulla ne vosvat nyt akaansaada paljon härötä e van ssässsä, vaan ennen kakkea ulkopolttsssa asossa. le. Sodan akana nämäkn kansalas- ja harrastusprt lttyvät hyvn knteäst tosn, Rutta vanha havanto on, että nn pan kun' sota loppuu, kakk steet tavallsest pyrkvät rtautumaan, kur höltyy. Ja sllon maassa, joka tahtoo asemansa sälyttää, on pantava luja kur to rveen, E tee hauskaa vakutusta nähää, mtä tetä esm, Jugoslava nyt. lähtee käjnnäön. Mahdollsest sellä syntyy kansalassotakn kaken muun onnettomuuden lsäks. Nästä pokkeuslaesta on syytä erkosest nostaa pnnalle ns. valtalak, joka e v el" ole lakna, vaan halltuksen estyksen muodossa eduskunnassa kästeltävän?^. Shen nähd. n on cr'llä taholla suhtauduttu hyvnkn erkosella tavalla. Nyt näkyy, että eduskuntaedellset pressä ruotsalaset ja maalasltto, puhtac.st teoreettslla perustella ja jälkmmäset käytännöllsstä systä, vastustavat tätä laka. Ruotsalasten melestä e ole syytä luovuttaa eduskunnan valtaa halltukselle snä määrn kun tämä lak edellyl^tää. Maalasltto taas pelkää, että lak antaa halltukselle llan suuret mahdollsuudet sekaantua hedän tuotannollseen tomntaansa ja hedän,ea n a. a 1.1 1 41 C "'t hntapoltkkaansa, Mtä medän puolueemme asenteeseen tulee, nn on tunnettua, että aluks er taholla huudettn, että koko lak on mahdoton, koska se antaa halltukselle lan paljon valtaa rajottaa kansalasten tomntaa. futta tämä huuto on ymmärtääksen vähtellen vaennut. Sensjaan kyllä - suurmmaks osaks S/K:n hukan harktsemattoman menettelyn taka - eräs tämän estyksen kohta on joutunut vomakkaan krtkn alaseks. Se on kohta, joka koskee halltuksen mahdollsuuksa selvttää työrtasuuksa. Ymmärtääksen'tämä kohta e ols erkosen arka, mutta laajan, koko maassa käydyn keskustelun kautta stä tul semmonen arka asa, että stä e eduskuntaryhmä enää katsonut vovansa jättää vastalauseetta. Mutta kantamme eduskuntaryhmässä tulee lmesest olemaan se, että senkn jälkeen kun medän vastalauseemme on hylätty, medän on äänestettävä valtalan puolesta. Me emme vo sllä tavon kaksnasest esntyä, että toselta puolen estämme vaatmuksemme halltukselle, että sen on hodettava asota, mutta toselta puolen emme anna tarpeeks valtuuksa nden hotamsta
- 10 - varten. Jo se sekk^, etts valtalak on tähän mennessä vpynyt eduskunnassa jo neljä kuukautta, on akaansaanut paljon härötä. Varsnkn eräs asa on jäänyt kokonaan hotamatta. Se on vuokratlanne. 1 j? ( Stä e pystytä nykysellä lalla hotamaan. Ja nn kauan kun valtalasta keskustellaan, e halltus vo"antaa erkosta vuokralakestystä eduskunnalle. Mtä medän puolustuslatokseemme tulee on kakken huomo ennen H 1 s kakkea kntyn^rt, shen, ette puolustus on nykyään nn kovn rasttava, Stähän se on e vaan rahallsest, vaan myöskn nelemällä suuren määrän parasta työvomaa, mtä maassa on. Rahallset menot tulevat nousemaan avan suunnattomn summn. Se 2 m jaardn määräraha, mfcä budjetssa on, on ven slmänlumeeks pantu. Se on arvomääräraha ja se tulee monnkertastumaan. Summan suuruus saadaan nähdä vasta,kun J!' J 1 vuos on lopussa. - Rutta vo kysyä, mkä on halvnta tässä suhteessa. Äskettän julkastn tetoja stä, mtä ne maat saavat maksaa, jotka ovct joutuneet vallotetuks ja jolta vallottaja per mehtyskustannuksa. Nnkun tedätte. Saksa per jokaselta maalta, jonka se haltuunsa ottaa, mehtyskustannukset. Asanomanen maa saa sten f tse maksaa nämä mehtyskustannukset. Nämä nousevat esm, Norjassa 58 mljoonaan puntaan vuodessa. Nämä ovat englantlasa numerota ja se merktsee non 10 mljaarda markkaa vuodessa. Tanskassa ne nousevat 6-7 m jaardn markkaan vuodessa. Hollannssa ne ovat erkosen suuret, tostakymmentä mljaarda markkaa. Puhumattakaan Ranskasta, jossa sumna on 165 mljaarda vuodessa. Tämmösä summa saavat rö-nä maat maksaa stä losta, että ne ovat mehtettyjä. Kyllä sttenkn on halvempaa käyttää tse re.hat ja vettää tsenästä esmnä. Puolustus tulee kallks velä sen kautta, että katsottn oltavan pakotettuja srtymään yksvuotsesta pa1velusajasta kaks-»notseen. Tämä johtuu stä, että yksvuotnen palvelusaka antaa nn vähän mehä, ettemre saa edes rajaa rttäväst mehtetyks. Kun palvelusaka muutettn kaksvuotseks, tul summa kaksnkertaseks, ja se juur ja juur rttää rajavarustusten mättämseen. - 1 jl Petroskon rado vättää, että täällä varustaudutaan hyökkäyssotaan Neuvostolttoa vastaan ja kotetaan sten nostattaa melalaa täällä. Mten sellä tse suhtaudutaan asaan näkyy eräästä letroskon radon fy f. '
- 11 - selostuksesta, jossa eräs "tover" Rokkonen puhuu Karjalan neuvostotasavallassa puolustusmäärärahosta. Hän kannattaa lämpmäst 7 mljaardn ruplan myöntämstä Neuvosto-Karjalan puolustukseen, (Luk staatn papersta) Tosn sanoen rajan tosella puolen rahotetaan puolustusta paljon enemmän kun me rajan tällä puolen ja käytetään 1 varoja tetyst avan tosella tavalla, nnkun suurvallan mahdollsuuksn sopkn. Ols ahetta myöskn jonkn verran kosketella stä sosaalsen lansäädännön alaa kajoavaa tomntaa, mtä vme vuoden akana on votu maassa harjottaa. Ol tarkotuksena, että Fagerholm ols täällä antanut stä erkosen selostuksen, mutta se jä, nn että mnun täytynee stä lyhyest manta. Se on kutenkn nn laaja ala, että luulen, selvävän paremmn, kun luen muutama rubrkkeja kakesta stä uudesta työstä, mtä Fagerholmn mnsterö vuoden akana on vonut akaansaada, stä huolmatta, ^^ll«uuulujlja, että puolustuslatos ve nnkn paljon varoja. Mellähän on votu järjestää sodan uhrelle entsestään tehostettu sotatapaturmavakuutus ja tehostettu työhuolto.nväldelle. Vapaaseen nvaldhuoltoon on knntetty suurta huomota. Ertynen komtea valmstelee par*akaa työväen tapaturmavakuutuksen uusmsta. Snä on tarkotus parantaa korvauksa. Pftkkon säätänee eduskunnalle estys apukassalan täydellsestä uusm.sesta. Asuntokysymystä on sosaalmnsterö vme akona erttän tarmokkaast hotanut. Tarkotuksena on ollut järjestää asuntoja evakuodulle väestölle ja yleensä vähävaraselle väestölle. Suurperhesten asemaa on snä suhteessa hyvn pdetty slmällä. Äskettän mantsemaan vuokrasäännöstelyä e ole votu akaansaada senvuoks, että valtalan kästtely on ollut kesken, mutta tarpeellset asetukset ovat kyllä sosaalmnsterössä valmna. Reservlästen asemaa on hodettu hedän vuokrensa kohdalta, Ätysavustusta on tehostettu. Monlapssten perheden huoltoa on tehostettu. Mnsterön tarkotuksena on varata 200 mljoonaa markkaa tällasten perheden hotoon. Työväen suojelulakeja soden akana ohmennen levennettn, mutta nyt on palattu normaalselle kannalle. Valmstella on uus lak mermesten työajasta ja erätä mutakn mermeskysymyksä. Ja lopuks on manttava, että työnantajen ja työntekjän suhteet on saatu parannetuks, ja varsnkn sodan jälkeen on nyt ensmmäsen kerran saatu akaan sopmus yhtestomnnasta työnantajan ja työntekjän keskusjärjestöjen välllä. a, n,, r. 't. t '::
. 12 - Palkkakysymyksstä on hoäettu neuvotteluja Ja halltuksen asaan sekaantumsen kautta on tämäkn asa melko lalla tullut hyvälle kannalle. Taloudellsesta asemasta vonee lyhyest manta, että se e ole mllään lalla lostava. Yhteyksen katkettua melle or»jokseenkn! tovotonta saada ventä muualle kun tämeren prn. Nyt-hän näkyy, että medän selluloosalavojemmekn torpedodaan, nnkun elspävän t ( uutset tetävät kertoa. Kun yhtevdet ovat, kuten sanon, rajotetut van tämeren prn, se vakuttaa sen, että ventteollsuus työskentelee hyvn vajavasn tuloksn. Kotmarkknateollsuus on vonut työskennellä aka hyvn, skäl kun se saa raaka-aneta. Parhaassa f J! asemassa on tetyst maataloustuotanto, jonka tuottella on rajaton menekk ja hnnatkaan evät ole huonoja. Rahallnen asema on skäl kevyt, että rahaa on runsaast, mutta skäl huono, että rahan arvo 1 e ole jaksanut pysyä entsellään. Tällä hetkellä täytyy tunnustaa, että rahan arvo on jonkn verran alentunut. Onko se pysyvänen alennus, va vodaanko palata takasn sen Jälkeen, kun olot tulevat normaalsks, se nehdään m.yöhemn. Valton rahallnen asema on erttän kreä, 4 - ja mnä ennustan, että ennenkun Pekkala pääsee vrastaan, hänellä on harmata huksa ta e ole huksa ollenkaan, sllä hänellä tulee olemaan raskasta saada kerättyä rahat kakkn nhn tarpesn, mtä tarvtaan. Eräs asa on melestän velä sanottava ennenkun lopetan. Se on m eduskunnan asema. Kansalasten melssä tetyst vo herättäs ja onkn ka herättänyt huomota se, että eduskunta on melko tavalla jäänj-t varjoon vme vuoden akana. Sen tomnta on verrattan hljasta. Alotteta e vallan paljon esnny ja ty^ on pääasassa jälkeenpän tapahtuvaa kontrolla halltuksen tomntaan nähden. Temä aseman muutos e tetyst ole kovn lahduttavaa semmosen kannalta. Joka ptää eduskunnan asemaa tärkeänä, ^tta toselta puolen se e ole ollut vältettävssä. Ensnnäkn jo se sekka, että maassa on yhteshalltus, aheuttaa sen, että eduskunta on muuttunut. Ehän tavallsest muut eduskunnassa puhu ja rähjää kun opposto. Mutta kun kakk puolueet ovat halltuksessa, e ole oppostota, llustuu meleen kunka presdentt Kallo shen akaan,kun Cajandern halltus tom, lausu suuren lonsa stä, ette kahteen vuoteen ollut yhtään anoata välkysymystä. Mnä tokasn, että kukas ntä teks, kun me välkys^onysten
- 13 - l.l tekjät olemme tse halltuksessa, e ole enää ketään, joka kovn pahast ryppyls. Korkentaan joku ykstynen, jolla on jotakn asaa. Mutta toselta puolen eduskunnan työ tmmmösenä nopeta päätöksä vaatvana akana on muutenkn muuttanut luonnettaan. E vo ajatellakaan, että eduskunnan varaan jätettäsn enää samassa mä!;:resse ja kakka ntä apota, jota eduskunta akasemmn kästtel. Nyt tarvtaan nopeta ratkasuja, mutta eduskunnassa asat vevät ana akaa vkkoja, jopa kuukausakn. J"a sllä akea raonet asat vosvat olla plalla. Sen vuoks on ollut pakko antaa halltukaeslle mahdollsmman laajoja valtuuksa, joden varassa halltus kreellsssä tapauksssa vo toma ja tuoda asan ratkasun tapahduttua eduskunnan harkttavaks, jollon eduskunnalla on nahlollsuus sanoa, olko asa oken va väärn hodettu ja onko tomenpde pdettävä vomassa ta e. Tähän saakka e ole esntynyt yhtään asaa, jossa eduskunta ols sanonut, että halltuksen on estyksensä kumottava. Eduskunta on ss ptänyt kakkea tarpeen vaatmana. Nyt halltuksen n valtuuksa ptäs osttan täydentää ja osttan srtää toselle pohjalle äsken mantseman valtalan kautta. Nythän valtuudet suurmmaks osaks lepäävät sotatlalan pohjalla. Ja nn kauan kun ne rakentuvat sotatlalakn täytyy ylläptää sotatlalaka. Nn pan kun sotatlalak päättyy, päättyvät myös sotatlalan antamat valtuudet, ja sllon e ols olemassa mnkäänlasa valtuuksa. Mnusta jo tämäkn näkökohta puhuu sen puolesta, että eduskunnan ols annettavq valtalassa pyydetyt valtuudet. ^n tahdo tässä yhteydessä kajota puolueen omassa keskuudessa sattunesn tapauksn. Stä puolueshteer on osttan mannnutkn ja jaetussa kertomuksessa stä on myöskn tarpeellsa selostuksa annettu. Pääasa on - anakn mnulla on se tunne - että tlanne puolueen ssällä on aka lalla vakntunut. Puolueen jäsenet ovat hyvn ymmärtäneet, että syksyllä ol pakko kovakourasest käydä akaansaamaan järjestystä, sllon kun järjestelmällsest ryhdyttn kavamaan maata puolueen tomnnan alta. Nyt ols van syytä jojsa pakkakunnalla "t ptää huol stä, että asat tulevat hodetuks. Sellä, mssä ne ovat rempallaan, johtuu se usemmten stä, että penet vähemmstöt hotavat asota skujoukkojen avullamedän enemrstönä ollessa ols pdettävä kullakn pakkakunnalla huol stä,, että on olemassa tarpeel-
. 14. f 'a S / r lset sku.joukot, jotka käyvät kokouksssa ja katsovat, ette sellä Mänestellä puoluetta vahngottavalla tavalla. Juur tällä hetkelle on nn hjnrn maalmassa yleensä kun mellä Suomessa suhteellsen rauhallsta. Kunka kauan stä tulee kestämään, stähän e kukaan vo tetää. Vo jokseenkn suurella varmuudella sanoa, että kakk on tyyntä myrskyn edellä. Mnkälanen ja mssä rajulma tulee.puhkeamaan, stä on mahdotonta lähteä ennustamaan..utta että suura mullstuksa tulee tapahtumaan, stä votaneen olla lman muuta varmoja. Se vaat omalta kohdaltamme metä suhtautumaan hyvn vakavast asem-amme, Medän on välttämätöntä ptää omat vomat koossa. Sllä lopullset ratkasut ja nden yhteydessä paljon puhutufuudelleen järjestäytymset", jota sodan jälkeen tullaan suorttamaan, vaatvat medän sosalldemokraattsen lkkeemme valvella oloa ehkä enemmän kun koskaan ennen. Medän on joka tapauksessa työskenneätävä nn, että hyvällä omallatunnolla * vomme lähteä seuraavan vuoden vaalehn.!! Sräänä ohjeena stä, mtä lähakona ols tehtävä, on puoluetomkunta valmstanut julstusluontosen ohjelma ehdotuksen, joka täällä tulee estettäväks. Snä yhteydessä ka avautuu myös keskustelua. ' l '
J t. ' EHDOTUS Sos.-dem. Puolueen tämän hetken ohjelmaks Jatkuvast laajentuva suurvaltan sota on kakkne seurauslmöneen kovakourasest opettanut kakk penet kansat näkemään, mten lähesest lttyvät tosnsa maan ulkonanen tsemääräämsokeus ja okeus järjestää omat ssäset asansa kanr?alasvapauksen pohjalla. Jos maan ulkonanen vapaus menetetään, hävävät myöskn mahdollsuudet kansan onbkohtaseen tomntaan oman maan asoden järjestämsessä, l^yöväestolle nämä kocumo-kset todstavat jälleen selväst Sosaldemokraattsen Puolueen johdonmukasest kannattaman penten kjnsojen tsemääräämsokeuden elntärkeyden. Porvarstolle nd'5n ptäs kyetä entstä selvemmn osottanaan kansalasvapauksn perustuvan yhtestomnnan välttämättömyyden kansakunnan elämän rakentamsessa sosaalsen okeudenmukasuuden ja vastuun pohjalle. Maan ulkonasen vapauden suojaamnen vaat - ja senkn ovat varsnkn vme vuosen kokemukset julmalla tavallaan todstaneet välttämättömäks - kansakunnan taholta uhrauksa maan sotlaallsen puolustusvalmuden ja puolustuskyvyn järjestämseks ja ylläptämseks. Akakautemme on aseden ja väkvaltasten menettelytapojen akaa. Sotlaallnen valmus on nässä olossa raskasta uhrauksstaan huolmatta välttämättömyys. Mutta sotlaallsen puolustuksen tehokas käyttö edellyttää vomakasta puolustustahtoa. Se tahto e synny muuten kun sten, että kakssa yhteskuntaluokssa tunnetaan puolustettavana oleva vapaus e van vallassaoleven kansanluokken vapaudeks vaan koko kansan vapaudeks. Vapauden tetosuus e vo syntyä muuten kun jatkuvast rakentamalla yhteskuntaa sosaalsen okeudenmukasuuden peraatteta noudattaen. k - 11] l Tämäkn totuus krkastu Suomen kansan raskassa kokemuksssa Jral\ella 1939-40. Stä edeltäneen ajan poltkkaa arvotaessa on p ^ettävä melessä, että sosaldemokraattsen puolueen suurena hstorallsena tehtävänä on ollut omalta osaltaan koettaa vedä kehtystä eteenpän valtollsella ja sosaalsella rntamalla shen suuntaan, että vapauden tetosuuteen lttyvä vapauden puolustamsen tahto ols todella tullut eläväks hengeks koko kansakunnan keskuudessa. Stä tetosuutta ja stä tahtoa e ols syntynyt lman ntä uudstuksa, jota sosaldemokrata on ajanut, ekä lman sosaldemokraattsest ajattelevan työväen
valtollsten okeuksen tunnusteunsta - myöskn halltusvastuun muodossa - samonkun työväestön yhteskunnallsten okeuksen tunnustamsta mm. ammatllsen järjestäytymsvapauden muodossa. lman määrättyä edstymstä nässä suhtessa e ols syntynyt stä jäntevää tahtoa, joka pt kansakunnan koossa nn sotanäyttämöllä kun kotrntamallakn. 2. Tasapano puolustusrastusten ja sosaalsen rakentamsen kustannusten kesken saatava akaan. Kansan ulkonasen tsemääräämsokeuden ja ssäsen vapauden tehtävän kaksnanen luonne on yhä edelleen todellsuus, joka on pdettävä melessä. Tunnustaen sotlaallsen valmuden välttämättömyyden on löydettävä tarkotuksenmukanen ja kestävä tp.?.- pano tästä johtuven rastusten ja kansakunnan elär.än sosc.'^ms9n rakentamsen vaatmen kustannusten kesken. Sllä ulospän kääntyvän rntaman lujuus pohjautuu ssäsen rntaman lujuuteen. l' Kansan tomeehtulo on turvattava, kenottelu ja hntojen nousu ehkästävä, palkkoja korotettava. Sosaldemokraattnen puolue korostaa edelleen kansan tomeentuloa ylläptäven tomenpteden välttämättömyyttä: 1. Elntarvkkeden saannn nukkuus huomoonottaen on tuotantoa lsättävä ja tarvkkeden säännöstely ja jakelu kehtettävä todella tehokkaaks ja okeudenmukaseks. 2. Erkonen huomo on knntettävä hntojen nousun estämseen, sllä se on anoa ratkasevast vakuttava keno varsnkn palkkatyöstään eläven tomeentulon turvaamseks nykysnä pokkeuksellsna akona. Hntojen nousun tarmokkaan torjunnan yhteydessä on käytävä häkälemättömään tasteluun kakenlasta kenottelua ja tosten hädällä hyötymstä vastaan. 3. Palkka'^yöstään eläven tomeentulo on joka tapauksessa turvattava ptämällä huolta stä, että palkat järjestetään hntojen nousun aheuttamat vakeudet huomoonottaen. 4. Luovutetulta aluelta srtyneden kansalasten tomeentuloon ja sjottautumseen on knntettävä ertystä huomota. Tunnustaen srtoväkeen kuuluvan maatalousväen maan saannn järjestämsen välttämättömyyden sosaldemokraattnen puolue korostaa ertysest srtoväkeen kuuluven palkkatyöstään eläven aseman turvaamsen tärkeyttä. Muodostavathan palkkatyöstään elävät sttenkn runsaan puolen koko srtoväestä..n:. 'r 11 h
m N-! V JF',1 t. ^ Tuotantoa on kohotettava suunntelmallsest. työmahdollsuuksa lsättävä ja työttömstä pdettävä huolta. Elntarvketlanteen tarkotuksenmukanen järjestämnen sekä teollsuudessa että maataloudessa, samonkun sekä ruumllsen että henksen työn alolla tomven, palkkatyöstään tomeentulonsa saaven työmahdollsuuksen turvaamnen vaatvat, että työvomaa e tuhlata joko epätarkotuksenmukasessa tuotannossa ta täydellsessä tor-ottomuudessa. Senvuoks on knntettävä avan erkonen huomo varsnkn nykyhetken tarpeta palvelevan tuotannon edstämseen ja töden käynnssä ptämseen. 1. Tätä slmälläptäen on toteutettava tarkotuksenmukasta työttömyyspoltkkaa ertysest työtlosuvksa lsäämseks. essa pdevttävä^lv- ävaä huolta^ ^^^^^ tettävä suunntelmallsest, mkä edel lyttää, että ykstyset etunäkökohdat västyvät kensakunnan koko- ^ nasetujen teltä. Ertynen huomo on knntett:vä tärkeden eln- ja muden välttämättömyystarvkkeden tuotannon lsäämseen ja maahantuontn. Vljelyspnta-alaa on tarmokkaast lsättävä. Erttän tärkeätä on myös okean arvon antamnen asuntojen rakentamselle. 3. Yhteskunnan kokonasetuja valvomaan on valtoneuvoston perustettava ertynen kansantalousmnsterö. Sen yhteyteen on neuvoa-antavaks elmeks luotava kans antalous neuvos to, mssä työnantajan ja työntekjän sekä kuluttajan järjestöjen tulee olla nden merktystä vastaavalla tavalla edustettuja. Kansakunnan elämän sosaalsa perusteta lujtettava. Mutta samalla kun jatketaan ja edelleen kehtetään edellä manttuja nykyf?dn pokkeulcselsen ajan eslle pakottama tomenptetä, jod^.u tarpeellsuudesta kakken ptäs voda olla yhtä meltä, on hellttämättä jatkettava kansakunnan elämän sosaalsten perusteden rakentamsta ja lujttamsta. On saatava akaan e van ulkonasten muotojen muutos, vaan todella syvälle käypä ajattelutapojen mullstus. 1. Porvarston on kästettävä, että työväestön täys tasaarvosuus valtollsessa elämässä e saa olla pelkästään mköän hätääjan myönnytys, vaan todellnen pysyvä muutos, joka lopullsest pyyhkäsee nn vuoden 1918 kun vuoden 1930 tapahtumen jälkeensä jättämät ennakkoluulot ja nstä johtuvat rstrdat. Työväestölle on varattava maan asoden hodossa sen yhteskunnallsta merktystä vastaava asema. 3. < f
4. 2. Työsuhteet on rakennettava työväestön järjestäytyms- ja sopmusokeuksen tunnustamsen pohjalle. Sosaldemokraattnen Puolue antaa tunnustuksensa nlle ponnstukslle, jota Suomen Ammattyhdstysten Keskusltto on tehnyt saadakseen nässä suhtessa välttämättömät uudstukset akaan työmarkknolla. Se antaa nälle ponn s tules le täyden kannatuksensa. Mutta tässä kehtyksessä o'laan vasta alussa. Paljon on velä ennakkoluuloja votettavana. Paljon esntyy velä sellasta, jonka ptäs lopullsest kuulua vv. 1939-40 edeltäneeseen ak'\an. Kakesta stä on nyt päästäv-. On saatava työsuhteet j^j* jestetyks moleupen puolen vapaden järjestöjen omatomsuuden ja kesknäseen luottamukseen rakentuven neuvottelujen ja sopmusten pohjalle. Tämä edellyttää myöskn palkkatyövö etä määrätetosta työtä, joka tehdään järjestövoman lsäämseks ja vomakkaden järjestöjen oman vastuuntuntonsa kehttämsekp?. Ertynen huomo on knntettävä maataloustyöväestön asemn), ja työsuhteden parantamseen. H k 3. Ylestä sosaalsta uudstustomntaa on jatkettava. Slläkn alalla nousee eslle useta nykytärketä tehtävä. Työttömen pelastamseks on kehtettävä suoranasen avun antamsta, mkäl het e voda järjestää tarkotukserjukasa työtlasuuksa. Asuntojen puutetta on ryhdyttävä määrätetosest postamaan kehttämällä kakka mahdollsuuksa käyttäen asuntojen rakenta-, mstomntaa. Erkonen huomo on tällön knntettävä laps- A rkkaden perheden/asuntojen tarpeeseen. ^^^ / f ^ t ^ Asuntojen nukkuuden edstämä vuokratason jatkuva nousu on tarmokkaast estettävä tarkotuksenmukasella lansäädännöllä. Elntason välttömäks turvaamseks on vapaden järjestöjen kesknäsn sopmuksn perustuvaa palkka- ja työehtojen järjestelyä tarkotuksenmukasest täydennettävä erkoslla julkslla palkkalautakunnlla. Lapsrkkaden perheden asema on turvattava. Palkkatyöstään eläven lap^lavu^tus on yhteskunnan tomesta järjestettävä. Ät yo avustuksen tm Lkut us prä on laajennettava. Verohelpotuksa lapsrkkalle vähävaraslle perhelle on järjestettävä. + + Kansaamme uhkaavat ulkonaset vaarat ovat suurvaltan sodan jatkuessa suuret. Tarvtaan altusta varullaan oloa. Tarvtaan henkstä ryhtä ja uskoa tulevasuuteen. Kakken työstään eläven votettavana olevat vakeudet ovat nnkään suuret. Tarvtaan luottamusta omn vomn ja selvää tetoa velvollsuukssta ja mahdollsuukssta. Asamme on okea. Tehtävämme on hstorallsest valtava ja kunnakas. Senvuoks: katseet eteenpän! Tomkaamme rohkeast vapautemme puolesta! mm