Vertaisarvioinnin. tuloksia

Transkriptio

1 Vertasarvonnn tuloksa Vuos 2016

2 Vertasarvont tuo laatua asumseen Aspa-säätön Vertasarvont on palvelunkäyttäjen kehttämä menetelmä asumsen palvelujen laadun arvontn. Koulutetut arvotsjat haastattelevat palveluja käyttävä asukkata hedän kodessaan, ja laatvat vastaukssta palauteraportn palvelujen tuottajan ja tlaajan käyttöön. Lokakuusta 2016 alkaen vertasarvonnn on vonut tlata myös ruotsn kelellä. Monet vertasarvonnn tlaajat ovat ovaltaneet, että asukkaan palvelukokemuksen parantamnen on avan laatuun. He motvovat asukkata haastatteluhn, jotta sasvat tomnnastaan palautetta. He ottavat vakavast huolestuttavat tulokset, ja tarttuvat knnostuksella kehtysehdotuksn. Helle asukkaan osallsuus on arvo enemmän kun ktettävä tulos tyytyväsyyskyselyssä ta kuulemsen järjestämnen, koska omavalvontasuunntelma nn velvottaa. Ilman asukkaden osallsuutta e ols Vertasarvonta. Vuodesta 2008 alkaen vertasarvonnessa on haastateltu yl tuhatta palvelunkäyttäjää, aktvsa kansalasa, jotka haluavat vakuttaa! Tähän raporttn on koottu tlastoja vuonna 2016 haastateltujen 309 asukkaan vastaukssta. Vertasarvonten tuloksa vodaan hyödyntää valtakunnallsest, kun suunntellaan uusa asumsratkasuja, laadtaan asumsen laatusuostuksa ta valmstellaan klpalutuksa. Myös tuleva soteuudstus luo uusa asakaslähtösen tedon tarpeta. Entä mten asukkaden kokemukset suhteutuvat YK:n vammassopmuksen turvaamn hmsokeuksn? Tähän raporttn kootut tulokset osottavat, että aktvsta arvonttyötä tarvtaan. Kun puhutaan laadusta, hmsokeuksen mnm e rtä. Mlla Ilonen suunnttelja, Aspa-säätö aspa.f/vertasarvont Vertasarvontn osallstuneden asukkaden (n=309) enssjanen palveluntarvesyy Kehtysvammasuus 31 % Melenterveysongelmat 27 % Fyysnen vamma ta saraus 26 % Monvammasuus 8 % Autsm, ADHD ta muu 8 % 18 Vertasarvontn osallstuneden 30:n asumsykskön palvelumuoto 10 Tehostettu palveluasumnen Palvelu- ta ohjattu asumnen Tukasumnen 2 Vertasarvontn osallstuneet asukkaat

3 Huolestuttavat asat 32 % asukkasta e ole vonut valta tse nykystä asunpakkaansa. 29 % asukkasta e ole vonut valta tse kenen kanssa asuu. 5/30 asumsykskössä ol käytössä kahden hengen huoneta. Asukkaat evät olleet voneet valta tse asumsmuotoaan ta asunkumppanaan. 13/30 asumsykskössä asukkalla e ollut oma avama asuntonsa ta huoneensa oveen. 4/30 asumsykskössä lmen vakava puutteta asukkaden tsemääräämsokeuden toteutumsessa (mm. kotntulo-, veralu- ja nukkumaanmenoajat, wc-avun lamnlyönt, avustamnen asukasta satuttavalla tavalla, seksn harrastamsen ta parsuhteen keltämnen). 3/30 asumsykskössä asukkaat olvat vakavast huolssaan työntekjöden kreestä ja työssä jaksamsesta. 2/30 asumsykskössä ykstysyyttä rkottn menemällä asukkaan asuntoon lman lupaa, tämän possa ollessa. 88 % asukkasta e ole vonut osallstua asumspalveluykskkönsä uusen työntekjöden valntaan. Usen myös omaohjaaja/-hotaja ol valttu asukkaan melpdettä kuulematta. 29 % asukkasta e ole osallstunut ta e musta osallstuneensa kuntoutus- ta palvelusuunntelmakokoukseen. Nopeaa reagonta vaatva huolestuttava asota lmen 21. Näden kertomseen ltty usen pelkoa palvelujen hekkenemsestä ta työntekjöden kostamsesta, jos asukas paljastaa totuuden. Kehtettävät asat 25 % asukkasta kok, että hedän asostaan päättää pääasassa asumsykskön henklökunta. 21 % kok, ettevät työntekjät kohtaa asukkata ana akusna hmsnä. Tämä lmen mm. perustelemattomna sääntönä, komenteluna, lapsellsna puhetapona ja ylpuhumsena. 10/30 asumsykskössä asukkaat kokvat, että työntekjöllä on jatkuvast kre. He evät ole adost läsnä evätkä kuuntele asukasta. 9/30 asumsykskössä asukkaat haluasvat ulkolla ja osallstua harrastuksn useammn. Rttämätön apu ta tuk estää hetä lähtemästä kotoa. 20 asumspalvelujen käyttäjälle ol myönnetty henklökohtasta apua alle laksäätesen mnmn (joka on 30 h/kk), vakka asukkaan ykslöllnen avuntarve ols ollut suuremp. 21 % asukkasta e vo vakuttaa ruokn ekä ruoka-akohn. 52 % asukkasta e saa päättää tse omsta raha-asostaan. Asukkaat tovovat saavansa tetoa edunvalvonnan perustesta ja sen purkamsesta. 68 % asukkasta e tennyt, mnne asakastyytyväsyyskyselyn vastaukset menevät ja kuka ntä kästtelee. Asukkasta 58% e ollut saanut tetoa kyselyn tulokssta. 40 % asukkasta arvelee, että asukaskokouksssa sanotulla melptellä ta tovella e ole vakutusta asumsykskön arkeen. 38 % asukkasta e ole nähnyt ta saanut nähtäväks tseään koskeva asakastetojaan. Kehttämsehdotuksa annettn 108. Valtaosa kehtettävstä asosta kosk työntekjöden ja asukkaden välstä vuorovakutusta sekä asukkaan tsemääräämsokeuden kunnottamsta.

4 Ktettävät asat 85 % asukkasta saa olla rauhassa omassa asunnossaan ta huoneessaan. 84 % asukkasta kokee olonsa turvallseks asunpakassaan. 83 % asukkasta vo lkkua kotnsa ja seltä ulos sllon kun tse haluaa. 83 % kuntoutus- ta palvelusuunntelmakokoukseen osallstunesta asukkasta kok, että hetä ol kuunneltu ja hedän melpteensä ol huomotu. 78 % asukkasta tetää, että hedän asumsykskössään pdetään asukaskokouksa. 75 % asukkasta saa apua vapaa-ajan vettoon ja harrastuksn. Henklökohtanen apu on lsännyt merkttäväst asukkaden osallstumsen ja valtsemsen mahdollsuuksa. Vuonna 2016 tehtn 142 huomota hyvn tomvsta, ktettävstä asosta. Jokasesta asumsyksköstä löytyy ktettävä asota, jota vertasarvont vahvstaa! Vuoden 2016 lukuja 30 vertasarvotua asumsykskköä, josta 19 uutta kohdetta ja 11 seuranta-arvonta. 309 asukasta osallstu vertasarvont-haastatteluun. 9asumspalvelujen tuottajaa tlas vertasarvonnn: 3 kuntaa ta kuntayhtymää, 4 säätötä ta järjestöpohjasta tomjaa ja 2 yrtystä. 23 palautetlasuutta, john osallstu 338 hmstä. Tlasuuksn osallstu asukkata, työntekjötä, esmehä, sosaal- ja valvontavranomasa ja asukkaden lähesä.

5 AINO Äänä tlastojen takaa Haluan vakuttaa Nn ajatteln jo lapsena, kun tul puhetta unelmsta. Ekö mtään muuta, kysyttn. Shen ol helppo esttää vastakysymys: onko juur mkään tärkeämpää? Kouluttaudun Aspan vertasarvojaks muutama vuos stten. Kesä ol tattumassa syksyks ja tuntu, että samassa tatekohdassa vpyl muutakn. Saanko okeast päättää asostan? Voko joku tonen kokea tosn? Onko kakken äänlle tlaa? Aspassa tommnen on osottanut, että jokasella äänellä todella on merktystä. Asukkaan täys osallsuus on tärkeä vso. Tuon vson tovon elävötyvän todellsuudeks. Olen nähnyt hymyjä, joden takana sykk rönsylevä elämä. Olen kohdannut slmäpareja, josta huokuu tottumus. Enten olen kuullut äänä: hljasa, luja, onnellsa, uupuneta, varmoja, kysyvä, vaennettuja ja ulospäästettyjä vakuttava äänä, jotka kapaavat tlaa ja jolle stä tulee antaa. Jotta vsosta tulee totta, on herkstyttävä kuulemaan ja näkemään vakutuksa On remuttava vakutukssta ja pdettävä melessä, ettevät ne ole tsestäänselvä vaan vaatvat tedostamsta ja halua olla osana muutoksssa. Ennen kakkea on jäätävä kuulolle kakka ntä varten, joden vuoro on vasta tulossa. Haluan vakuttaa edelleen. Lapsena en tosn uskaltanut edes uneksa mahdollsuudesta vakuttaa nn, että yhä useammalla on sama mahdollsuus. Nyt uskallan olla päämäärätetonen. Vakuttamnen on jokasen okeus. Oma ään kun on elämän panonen. Ano Ikävalko vertasarvotsja Aspa-säätö on kouluttanut 73 asumspalvelujen käyttäjää asumsen kokemusasantuntjoks el vertasarvotsjoks. Arvotsjosta 10 pystyy tekemään arvonteja myös ruotsn kelellä. Vuonna 2016 palkkoperustesta vertasarvont-, luennont-, konsultont- ta krjotustyötä tarjoutu 37 vertasarvotsjalle.

6 YK:n vammassopmus velvottaa Suom on stoutunut ( ) YK:n ylessopmukseen vammasten hmsten okeukssta. Sopmuksen mukaan vammasn henklöhn kuuluvat ne, jolla on ptkäakanen ruumllnen, henknen, älyllnen ta astehn lttyvä vamma, joka vuorovakutuksessa erlasten esteden kanssa vo estää hedän täyspanosen osallstumsensa yhteskuntaan. Sopmus korostaa vammasten henklöden osallsuutta ja okeutta tulla kuulluks hetä koskevassa päätöksenteossa. Vammaslla hmsllä on okeus elää tsenästä elämää ja osallstua yhteskunnan tomntaan yhdenvertasest muden kanssa. Vammaslla hmsllä tulee olla okeus valta, mssä ja kenen kanssa he asuvat. Hellä on oltava saatavssa erlasa kot- ja asumspalveluja. Vertasarvonnssa kysytään mm. seuraaven okeuksen toteutumsta: Henklön vapaus ja turvallsuus (14. artkla) Elämnen tsenäsest ja osallsuus yhtesössä (19. artkla) Sanan- ja melpteenvapaus ja tedonsaant (21. artkla) Ykstysyyden kunnottamnen (22. artkla) Kodn ja perheen kunnottamnen (23. artkla) ykltto.f/stes/ykltto.f/fles/ vammasten_okeudet_2016_net.pdf Vertasarvont vranomasvalvonnan tukena Valvra on sote-uudstusta ennakoden käynnstänyt uusen valvontamenetelmen kehttämsen yhtestyössä aluehallntovrastojen kanssa. Omavalvonnan aseman vahvstumnen edellyttää suoraan asakkalta saatavaa palautetta palvelujen laadusta ja omavalvonnan toteutumsesta palvelussa. Tavotteena on kehttää erlasa asakaspalautekäytäntöjä vranomasvalvonnan rnnalle. Aspan Vertasarvont-tomnnalla on kehtetty palvelujen audtontn hyvä käytäntöjä, jotka edstävät er tomjoden välstä tedonvahtoa ja yhtestyötä. Valvran vuoden 2017 Valvontaohjelmassa on pohdttu kenoja, jolla kokemusasantuntjota votasn ottaa mukaan myös valvontavranomasten järjestämn kunten ohjaus- ja arvonttlasuuksn. Rtta Husso Valvran sosaal- ja terveydenhuollon luvat ja sosaalhuollon valvontaosaston lakmes Vertasarvont on Aspa-säätön jatkuvaa kehttämstomntaa, jolla arvodaan asums palvelujen laatua. Vuonna 2016 vertasarvont tehtn 30 asumspalveluykskköön yhdeksässä maakunnassa. Uusmaa 5 Varsnas-Suom 2 Päjät-Häme 4 Prkanmaa 9 Etelä-Pohjanmaa 2 Pohjos-Savo 3 Kanuu 1 Pohjos-Pohjanmaa 1 Lapp 3 Yhteensä 30