Norjanmeri Norska havet. Suomi i Finland. Ruotsi Sverige. Norja Norge. Tanska Danmark. Itämeri Österjön. Liettua Litauen VENÄJÄ RYSSLAND.

Transkriptio

1

2 Barentsnmer Barents hav Islant Island Norjanmer Norska havet Euroopan unonn jäsenmaat ja lttymsvuodet Europeska unonens medlemsstater och anslutnngsår Atlantt Atlanten Portugal Portugal 1986 Espanja Spanen 1986 Irlant Irland 1973 POHJOIS-IRLANTI NORDIRLAND Iso-Brtanna Storbrtannen 1973 ANDORRA Ranska Frankrke 1952 Pohjanmer Nordsjön Alankomaat Nederländerna 1952 Belga Belgen 1952 LUXEMBURG 1952 Norja Norge Tanska Danmark 1973 Saksa Tyskland 1952 Svets Schwez MONACO LIECHTENSTEIN Itala Italen 1952 Ruots Sverge 1995 Tšekk Tjecken 2004 Itävalta Österrke 1995 Itämer Österjön Puola Polen 2004 Slovena Kroata Slovenen Kroaten 2004 SAN MARINO VATIKAANI VATIKANSTATEN Slovaka Slovaken 2004 Unkar Ungern 2004 Bosna-Hertsegovna Bosnen-Hercegovna Serba Serben Montenegro Kosovo Albana Albanen VENÄJÄ RYSSLAND Suom Fnland 1995 Vro Estland 2004 Latva Lettland 2004 Lettua Ltauen 2004 Makedona Makedonen (FYROM) Krekka Grekland 1981 Valko-Venäjä Vtryssland Romana Rumänen 2007 Bulgara Bulgaren 2007 Venäjä Ryssland Moldova Moldaven Ukrana Ehdokasmaat Euroopan unonn jäsenks Kanddatländer för medlemskap Europeska unonen Euroalue Euroområdet Schengen-maat Schengenländer Eurooppatedotuksen asakaspalvelut Suomen maakunnssa Europanformatonens kundservce landskapen Mustamer Svarta havet Turkk Turket Kazakstan Georga Georgen Armena Armenen Iran Marokko Marocko Algera Algeret Tunsa Tunsen Malta 2004 Välmer Medelhavet Lbanon Kypros Cypern 2004 Israel Syyra Syren Irak Eurooppatedotus, ulkoasanmnsterö 123/2010 Kolmas, uusttu panos Pano Edta Prma Oy, Helsnk 2010

3 1

4 Lssabonn sopmus allekrjotettn Lssabonssa 13. joulukuuta 2007, melko tarkalleen kaks vuotta ennen kun se tul vomaan 1. joulukuuta Suomessa eduskunta hyväksy vomaansaattamslan ssältävän halltuksen estyksen 11. kesäkuuta 2008 äänn Tasavallan presdentt ratfo sopmuksen 12. syyskuuta 2008, mnkä jälkeen ratfomsasakrja talletettn Italan tasavallan halltuksen huostaan. Tämän jälkeen Tasavallan presdentt päätt vomaansaattamsasetuksen antamsesta 27. marraskuuta Sopmus ssältää myös Ahvenanmaan maakuntapäven tomvaltaan kuuluva määräyksä. Ahvenanmaan maakuntapävät anto 25. marraskuuta 2009 suostumuksensa vomaansaattamslan vomaantulolle Ahvenanmaan maakunnassa sltä osn kun sopmus kuuluu maakunnan tomvaltaan. Lssabonn sopmusta valmsteltn unonssa ptkään. Irlant järjest sopmuksen hyväksymsestä anoana jäsenmaana kansanäänestyksen 12. kesäkuuta Tuollon sopmus hylättn äänn 53,4 prosentta vastaan, 46,6 prosentta puolesta. Sopmuksesta e kutenkaan haluttu mussa jäsenmassa luopua Irlannn keltesen kansanäänestystuloksen taka, joten ratkasua tlanteeseen ryhdyttn etsmään yhdessä. Kesäkuun 2009 Eurooppa-neuvostossa ja sen yhteydessä kokoontuneden jäsenmaden valton- ta halltusten päämesten päätöksessä sovttn okeudellssta takesta, jotka koskevat veropoltkkaa, okeutta elämään, koulutusta ja perhettä sekä Irlannn perntestä sotlaallsen puolueettomuuden poltkkaa. Nämä olvat Irlannn kansan huolenaheta. Päämesten päätös on Lssabonn sopmuksen mukanen ekä vaatnut snä vaheessa sopmuksen uutta ratfontkerrosta. Takeet ltetään seuraavan lttymssopmuksen pöytäkrjohn. Lsäks annettn julstus työntekjöden okeukssta, sosaalpoltkasta ja musta kysymyksstä. Irlant anto myös kansallsen julstuksen. Eurooppa-neuvosto ol jo joulukuussa 2008 vastauksena Irlannn tlanteeseen sopnut, että jos Lssabonn sopmus tulee vomaan, tehdään tarvttaven okeudellsten menettelyjen mukaan päätös, että komssoon tulee edelleen kuulumaan yks kansalanen el komssaar kustakn jäsenvaltosta. Irlant uus kansanäänestyksen Lssabonn sopmuksesta 2. lokakuuta Nyt sopmus hyväksyttn äänn 67,1 prosentta puolesta, 32,9 prosentta vastaan. Irlant tallett ratfomskrjansa 23. lokakuuta Tšekk tallett ratfomskrjansa vmesenä jäsenmaana 13. marraskuuta Tässä estteessä kesktytään shen, mtä uutta Lssabonn sopmus tuo EU:hun. Lssabonn sopmuksen ssällöstä Lssabonn sopmuksella muutetaan Euroopan unonsta tehtyä sopmusta ja Euroopan yhtesön perustamssopmusta, joka nmetään uudelleen Sopmukseks Euroopan unonn tomnnasta. Sopmuksella yhdstetään Euroopan yhtesö ja Euroopan unonsta tehdyllä sopmuksella perustettu unon yhdeks okeushenklöks. Sopmuksella vahvstetaan unonn perus- ja hmsokeusulottuvuutta muun muassa antamalla unonn perusokeuskrjalle sama okeudellnen arvo kun unonn perussopmukslle ja mahdollstamalla unonn lttymnen Euroopan hmsokeussopmukseen. Uudstukslla pyrtään saattamaan unonn tomelnjärjestelmä ajan tasalle ja kehttämään unonn tomntakykyä, avomuutta, hyvää hallntoa ja kansanvaltasuutta. Myös unonn päätöksentekomenettelyjä yksnkertastetaan. Eurooppa-neuvostosta tulee tomeln, joka saa pysyvän puheenjohtajan. Unon saa ulkoasoden ja turvallsuuspoltkan korkean edustajan, joka tom sekä neuvostossa että komssossa. Euroopan parlamentn asema unonn päätöksenteossa vahvstuu. Lssabonn sopmuksella vahvstetaan unonn annetun tomvallan peraatetta: tomvalta, jota perussopmuksssa e ole annettu unonlle, kuuluu jäsenvaltolle. Unonn tomvaltaa 2

5 täsmennetään ja selkeytetään muutonkn. Unonn tomvallan alaa muutetaan lsäämällä shen jotakn uusa poltkka-aloja ja kehttämällä edelleen tomvaltuuksa. Sopmuksella yksnkertastetaan unonn lansäädäntömenettelyjä. Pääsäännöks tulee nn sanottu tavallnen lansäätämsjärjestys, joka vastaa aempaa yhtespäätösmenettelyä. Samalla uus sopmus laajentaa nden kysymysten alaa, jolla neuvosto tekee päätöksensä määräenemmstöllä yksmelsen päätöksenteon asemesta. Unonn er poltkkalohkoja kehtetään tulevasuuden haasteta varten. Sopmukseen ssältyvät ne keskeset ja konkreettset EU:n tomnnan uudstukset, josta sovttn hylätyssä perustuslaksopmuksessa. Lssabonn sopmuksessa e kutenkaan vahvsteta EU:lle perustuslallsa ekä muta valtollsks kuvattuja prtetä, kuten perustuslaksopmuksen luettelema EU:n symboleja hymnä ta lppua. Lssabonn sopmus e ss korvaa EU-sopmusta ja EY-perustamssopmusta, vaan anoastaan muuttaa ntä. Samalla menetelmällä unonn perussopmuksa on uudstettu aemmnkn. Skäl Lssabonn sopmus eroaa perustuslaksopmuksesta. Koska Lssabonn sopmus on perntenen muutossopmus, se ptää ssällään anoastaan ne muutokset, jotka ovat uutta aempn sopmuksn verrattuna. Tämä tekee stä vakeast luettavan: Lssabonn sopmusta on luettava yhdessä aempen perussopmusten kanssa. Kuten aempenkn sopmusuudstusten jälkeen, nän muutetusta EU:n perussopmukssta kootaan velä yhdstetyt, nn kutsutut konsoldodut sopmukset. Lssabonn sopmus muuttaa EU:ta tehokkaammaks, vahvstaa demokratan peraatteta päätöksenteossa ja kansalasten perusokeussuojaa. L ssabonn sopmuksen ssältämä uudstuksa ryhdyttn valmstelemaan, kun jäsenvaltot vuonna 2001 olvat päättäneet kehttää EU:ta edellstä el Nzzan sopmusta pdemmälle. Uudstusta valmsteltn ensn EU:n tulevasuuskonventssa. Vuonna 2004 päätökseen saadussa halltusten välsessä konferenssssa el HVK:ssa jäsenmaden valtoden ta halltusten päämehet ja ulkoasanmnstert hyväksyvät sopmuksen Euroopan perustuslasta el perustuslaksopmuksen. Syntyneen perustuslaksopmuksen ol tarkotus korvata EU:n perussopmukset ja sten yksnkertastaa sopmusjärjestelmää. Perustuslaksopmuksen ol määrä tehdä unonsta demokraattsemp, tehokkaamp ja ulkoasossa yhtenäsemp. Kansalasten perusokeussuojaa haluttn vahvstaa ssällyttämällä Euroopan unonn perusokeuskrja osaks sopmusta. Touko-kesäkuussa 2005 Ranskan ja Hollannn kansanäänestyksssä kansalasten enemmstö kutenkn äänest perustuslaksopmuksen ratfomsta vastaan. Kesäkuussa 2007 EU:n perussopmusuudstus ol Eurooppa-neuvoston kästeltävänä. Se sop, että perustuslaksopmuksen nn kutsutusta perustuslallssta prtestä luovutaan. Kokonaan uuden perussopmuksen sjasta Euroopan unonsta tehtyä sopmusta ja Euroopan yhtesön perustamssopmusta päätettn muuttaa ssällyttämällä nhn perustuslaksopmusta vastaavat uudstukset. Euroopan yhtesön perustamssopmuksen nm muutetaan Sopmukseks Euroopan unonn tomnnasta, jotta se kuvas 3

6 paremmn sopmuksen ssältöä. Vuoden 2004 halltusten välsessä konferenssssa (HVK) sovtut EU:n tomelmä koskevat uudstukset esmerkks jäsenvaltoden valtasuhteta neuvostossa määrttävät uudet äänestyssäännöt, Eurooppa-neuvoston vahvstamnen ja sen uuden puheenjohtajan vrka, ulkoasoden hodon tehostamnen ja Euroopan parlamentn vallan lsäämnen päätettn sälyttää. Kesäkuun 2007 Eurooppa-neuvosto hyväksy ykstyskohtasen ja kattavan tomeksannon, jonka perusteella ratkasu laadttn sopmustekstks nopeassa, teknsessä HVK:n okeudellsten asantuntjoden ryhmässä. Työn tulokset esteltn Lssabonssa 19. lokakuuta 2007 päämestapaamsessa. EU-päämehet vahvstvat polttsen yhtesymmärryksen ssällöstä, ja 13. joulukuuta jäsenmaden johtajat allekrjottvat sopmuksen Lssabonssa. Suomen osalta sopmuksen allekrjottvat päämnster Matt Vanhanen ja ulkoasanmnster Ilkka Kanerva. Unonsta okeushenklö Unonsta tulee uuden sopmuksen mukaan yks yhtenänen okeushenklö ja nykysn tehtävä ero Euroopan unonn ja Euroopan yhtesön välllä katoaa. Vakka uudstus selkyttää EU:n edustautumsta ja kuvaa, unonn okeushenklöllsyys snänsä e slt merktse suurta käytännön muutosta nykyjärjestelmään, onhan Euroopan yhtesö tällä hetkelläkn okeushenklö ja tom kansanvälsssä suhtessa yhtesön tomvallan alalla (esmerkks kauppapoltkassa). Unon van korvaa kakessa yhtesön, ja EU esntyy kansanvälsssä suhtessa yhtenäsenä kokonasuutena. Lssabonn sopmus mahdollstaa myös EU:n lttymsen Euroopan hmsokeussopmukseen. EU:n poltkat selkytyvät Lssabonn sopmuksessa pyrtään selkyttämään EU:n nykysä välnetä el poltkkoja. Tämä tapahtuu ennen kakkea tomvallanjaon kautta. Yks perussopmusten uudstamsen päätarkotukssta ol selkyttää unonn ja jäsenvaltoden tomvallanjakoa ja EU:n poltkkalohkoja. Haluttn lmasta selkeäst, mllä alolla unon vo toma ja mllasta tomvaltaa se kullakn alalla käyttää. Tomvallanjakoa ajanmukastetaan sten, että sopmuksella vahvstetaan yhtesks poltkoks aloja, jolla unon on tomnut aemmnkn, kuten vakkapa maahanmuuttokysymykset. Unon on myös tomnut monssa energapoltkkaan lttyvssä asossa, mutta muden poltkkojensa kautta; nyt nälle tomlle vahvstetaan selkeät tavotteet ja perusta. EU:n ja sen jäsenmaden vallanjaon perusperaatteena sälyy nn kutsuttu annetun tomvallan peraate. Sen mukaan unon edelleenkn tom jäsenvaltoden slle nmenomasest antaman tomvallan rajossa. Varsnasa ssältömuutoksa unonn ja jäsenmaden tomvallanjakoon tehdään kutenkn suhteellsen vähän. Merkttävmmät muutokset koskevat okeus- ja ssäasota. Samalla päätöksenteossa esmerkks rkosokeudellset asat ja polsyhtestyön prn kuuluvat asat ratkastaan jatkossa yhä useammn määräenemmstöpäätöksn. Isoon- Brtannaan ja Irlantn sovelletaan jatkossakn tettyjä pokkeusjärjestelyjä. 4

7 Lansäädäntötyö tehostuu EU:n tomnnan kannalta EU:n poltkkojen ja sen välneden selkyttämstä tärkeämp uudstus on se, että tse päätöksenteko el tomvallan käyttö tehostuu. Päätöksenteon tehostumnen on tärkeää unonssa, jossa on nyt 27 jäsenvaltota. Unonn lansäädäntötyön pääsäännöks laajenee nn sanottu tavallnen lansäätämsjärjestys, joka vastaa aempaa yhtespäätösmenettelyä. Ehdotukset säädöksks antaa edelleen Euroopan komsso, ja jäsenmaden halltusten edustajsta muodostuva neuvosto sekä Euroopan parlamentt ovat lansäätäjä. Kun tämä menettelytapa laajenee entstä useammlle alolle, Euroopan parlamentn asema unonn tosena lansäätäjänä neuvoston rnnalla vahvstuu. Pokkeukset tästä peraatteesta on pyrtty ptämään mahdollsmman rajallsna ja ne koskevat lähnnä aloja, jolla e anneta muutenkaan lansäädäntöön verrattava toma kuten yhtenen ulko- ja turvallsuuspoltkka ta jotka ovat jäsenvaltolle polttsest herkkä ja halutaan sks sälyttää ertysmenettelyjen prssä. Lssabonn sopmus laajentaa huomattavast neuvoston määräenemmstöllä tehtäven päätösten määrää. Esmerkks rkosokeudellsessa yhtestyössä vodaan soveltaa määräenemmstöä, jotta vakkapa EU:n ympärstöpoltkan tehokkuutta ols mahdollsta tukea myös rkosokeudellsn kenon. Nästä usemmssa srrytään samalla edellä manttuun tavallseen lansäätämsjärjestykseen. Tämä tehostaa unonn päätöksentekokykyä. Yksmelsyysvaatmus kutenkn sälyy edelleen erällä alolla pääsääntönä: välllsessä verotuksessa sekä osttan myös yhtesessä ulko- ja turvallsuuspoltkassa ja sosaalpoltkassa. Tehostaessaan unonn päätöksentekoa ja selkyttäessään tomvallanjakoa Lssabonn sopmus pyrkkn kunnottamaan monssa kysymyksssä jäsenvaltolle tärketä tomvaltuuksa päätöksenteon kautta. Esmerkks kauppapoltkka tehostuu ja unonn tomvaltaa kehtetään, jotta kauppapoltkka vo vastata slle asetettuhn odotuksn. Samalla kutenkn erässä sosaal-, koulutus- ja terveyspalvelujen kauppaa koskevssa kysymyksssä, tetyn edellytyksn, vodaan soveltaa määräenemmstön sjaan edelleen yksmelsyyttä. Vastaavast tetyllä alolla jolla muuton sovellettasn määräenemmstöä vodaan kutenkn yhä tetyssä kysymyksssä soveltaa yksmelsyysvaatmusta ta jopa saattaa asa päämestasolle kästeltäväks. Nätä kysymyksä on esmerkks okeus- ja ssäasossa. MÄÄRÄENEMMISTÖPÄÄTÖSTEN SYNTY NEUVOSTOSSA (ns. kaksosenemmstö) Usemmat päätökset tarvtsevat taakseen määräenemmstön EU:n mnsterneuvostossa. Määräenemmstö syntyy kun päätöstä tukee 55 prosentta neuvoston jäsenstä nämä edustavat 65 prosentta unonn väestöstä päätöstä tukee vähntään 15 jäsenmaata; sen estämseks tarvtaan vähntään neljä jäsenmaata. Jos alotteen tekee muu kun komsso ta unonn ulkoasoden ja turvallsuuspoltkan korkea edustaja, määräenemmstö syntyy kun päätöstä tukee 72 prosentta neuvoston jäsenstä nämä edustavat vähntään 65 prosentta unonn väestöstä. Uudstus astuu vomaan 2014 alkaen. 5

8 6

9 Perusokeuskrjasta okeudellsest stova Kansalasten okeusturvan kannalta merkttävn uudstus on nn sanotun perusokeuskrjan muuttamnen okeudellsest stovaks. Perusokeuskrjan laat vuosna 1999 ja 2000 tomnut ensmmänen konventt. (Perusokeuskrjan laatnut konventt tomkn esmerkknä myöhemmn, kun perustuslaksopmusta alettn valmstella.) Euroopan unonn perusokeuskrjaan on ensmmästä kertaa koottu unonn kansalasten ja kakken EUalueella asuven henklöden kansalas-, polttset, taloudellset ja sosaalset okeudet. Perusokeuskrjaa pdetään maalman uudenakasmpana perusokeuksen luettelona. EU:n tomntaa ovat stoneet unonn perusokeudet jo aemmn. Perusokeuskrjaan onkn kerätty EY:n tuomostumen okeuskäytännössään jo usean vuoskymmenen ajan tunnustamat perusokeudet. Perusokeuskrja stoo unonn tomelmä ja jäsenmaden vranomasa näden soveltaessa unonn okeutta. Käytännössä unonn kansalaset vovat tuomostumssa vedota perusokeuskrjaan sllon, kun asalla on jokn ltyntä unonn okeuteen. Brtannan ja Puolan osalta on sovttu kutenkn ertysjärjestelystä. Unonn tomelmet ja uudet vrat Unonn tomelnten rooleja, tehtävä ja kokoonpanoja muutetaan vastaamaan paremmn laajentuneen unonn haastesn. Keskesmpä uudstukssta ovat Eurooppa-neuvoston muuttumnen vrallseks unonn tomelmeks ja puheenjohtajan valtsemnen Eurooppa-neuvostolle, unonn ulkoasoden ja turvallsuuspoltkan korkean edustajan vran perustamnen sekä neuvoston päätöksenteon uudstamnen. Tomelnten valtasuhtesn vakuttaa myös edellä manttu Euroopan parlamentn tomvaltuuksen laajenemnen yhtespäättäjänä. Unonn tomnnan suursta lnjosta päättävästä EU-päämesten Eurooppa-neuvostosta el nn sanotusta EU-huppukokouksesta tul uuden sopmuksen myötä vrallsest unonn varsnanen tomeln. Eurooppa-neuvostolle tul puheenjohtaja, nn sanottu EU-presdentt, joka valtaan kahden ja puolen vuoden kaudeks kerrallaan. Tehtävään valttn marraskuussa 2009 belgalanen Herman Van Rompuy. Aemmn Eurooppa-neuvoston puheenjohtajana tom neuvoston kullosenkn kuuden kuukauden välen vahtuvan puheenjohtajamaan päämes. Eurooppa-neuvosto e tulevasuudessakaan tom lansäätäjänä, mutta vo tehdä stova päätöksä. Se tarjoaa edelleen omalla tasollaan mahdollsuuden ratkasta vaketa kysymyksä ja osottaa EU:lle ylesä polttsa suuntavvoja. Neuvosto on EU:n tärken lansäätäjä yhdessä parlamentn kanssa. Neuvoston tomnnassa suurn uudstus on srtymnen aemmasta ääntenpanotusjärjestelmästä nn sanottuun kaksosenemmstöön. Se on selkeämp ja päätöksenteon kannalta tehokkaamp järjestelmä. Kun neuvosto tekee päätöksä määräenemmstöllä, ratkasun taakse vaadtaan 55 prosentta jäsenvaltosta ja 65 prosentta unonn väestöstä. Suomen kokosen jäsenvalton suhteellnen panoarvo EU-maden kesken sälyy ennallaan. Eurooppaneuvosto sop kesäkuussa 2007, että neuvoston uusen äänestyssääntöjen käyttöönottoa lykätään vuoteen Neuvoston puheenjohtajuus sälyy kuten ennenkn el kukn jäsenmaa hotaa puheenjohtajuutta vuorollaan puolen vuoden ajan. Pokkeuksena on neuvoston ulkoasoden kokoonpano, jota johtaa ulkoasoden ja turvallsuuspoltkan korkea edustaja el ns. EU:n ulkomnster. Tehtävään valttn marraskuussa 2009 Ison-Brtannan Catherne Ashton. EU:n ulkoasoden ja turvallsuuspoltkan korkea edustaja tom myös komsson varapuheenjohtajana. Hän vastaa vme kädessä unonn koko ulkoasoden johdonmukasuudesta, nhn kuuluvasta ulko- ja turvallsuuspoltkasta sekä edustamsesta kansanvälsllä areenolla. Aemmn yhtestä ulko- ja turvallsuuspoltkkaa joht puheenjohtajavalto. 7

10 8 Korkea edustaja/komsson varapuheenjohtaja tom sekä komssossa että neuvostossa, koska molemmlla on roolnsa unonn ulkosuhteden alalla. Tämän kaksoshatutuksen myötä EU vo esntyä entstä yhtenäsemmn ulospän. Korkeaa edustajaa tulee avustamaan Euroopan ulkosuhdehallnto korkean edustajan/komsson varapuheenjohtajan tomvallan puttessa. EU:n ulkoasoden laajempaan kokonasuuteen kuuluvat myös muden komssaaren alasuudessa toteutettavat merkttävät EU:n ulkoasat, esmerkks kauppapoltkka, kehtysyhtestyön tomeenpano ja humantaarnen apu. Lssabonn sopmuksen myötä komsson non 130 edustustoa ympär maalmaa muutetaan EU:n edustustoks. Nämä tulevat edustamaan EU:ta kaklla ulkoasoden aluella ja ovat osa perustettavaa Euroopan ulkosuhdehallntoa. Kaksoshatutuksen sekä EU:n ulkosuhdehallnnon varaan rakentuva uudstus on merkttävä EU:n ulkoasoden tehokkuuden, johdonmukasuuden ja näkyvyyden kannalta. Uudstukset antavat todellset mahdollsuudet EU:lle kehttää kansanvälstä roolaan. Euroopan parlamentn valta tulee kasvamaan ertysest lansäätäjänä, mutta myös budjettvallan käyttäjänä. Parlamentn maksmpakkamäärä on Lssabonn sopmuksen mukaan 751. Jokasella jäsenvaltolla on vähntään kuus ja enntään 96 pakkaa. Pakat jaetaan jäsenvaltoden kesken suhteutettuna nden väklukuun, kutenkn nn, että sot jäsenmaat saavat suhteessa väklukuun vähemmän edustaja kun penet. Kansallsten parlamentten asema vahvstuu Kansallsten parlamentten asemaa unonn tomnnassa ja ertysest tedonsaannssa unonn tomnnasta vahvstetaan. Tärken uudstus on kansallslle parlamentelle annettu ertystehtävä valvoa tossjasuusperaatteen el lähesyysperaatteen toteutumsta. Suomen eduskunnalle tämä merktsee uutta suoraa mahdollsuutta osallstua lähesyysperaatteen toteutumsen valvontaan EU-päätöksenteossa. Lähesyysperaatteen mukasest päätökset on tehtävä okealla tasolla ja mahdollsmman lähellä kansalasta. Kansallset parlamentt vovat tehdä huomautuksa komssolle, Euroopan parlamentlle ja neuvostolle, jos ne katsovat tätä peraatetta rkotun unonn tomnnassa. Lssabonn sopmuksella kansallsten parlamentten lähesyysperaatteen valvontaa täydennettn perustuslaksopmukseenkn verrattuna. Sllon kun parlamentt ääntensä yksnkertasella enemmstöllä vastustavat säädösehdotusta, komsso tarkastelee stä uudelleen. Komsso vo päättää ptää ehdotuksensa ennallaan, muuttaa stä ta vetää sen pos. Jos komsso ptää ehdotuksen ennallaan, sen on estettävä perustelut. Tällön neuvosto ja Euroopan parlamentt tarkastelevat asaa ennen lansäädäntöehdotuksen kästtelyä. Jos 55 prosentta jäsenmasta ta Euroopan parlamentn yksnkertanen enemmstö katsoo, ette ehdotus ole lähesyysperaatteen mukanen, ehdotuksen kästtely päättyy. EUROOPAN PARLAMENTIN PAIKKAJAKO LISSABONIN SOPIMUKSEN MUKAAN Saksa Ranska Iso-Brtanna Itala Espanja Puola Romana Alankomaat Belga Tšekn tasavalta Krekka Unkar Portugal Ruots Itävalta Bulgara Tanska Slovaka Suom Irlant Lettua Latva Slovena Vro Kypros Luxemburg Malta

11 Demokrata, avomuus ja hyvä hallnto Lssabonn sopmuksessa vahvstetaan monn tavon unonn demokratan, avomuuden ja hyvän hallnnon peraatteta. Euroopan parlamentn tomvallan vahvstamsen ohella myös osallstuvan demokratan edellytyksä on pyrtty parantamaan. Uutena vakuttamskenona sopmukseen on lsätty kansalasalote. Alotteen tekemsen edellytyksenä on vähntään mljoona EU-kansalasta, jotka edustavat useaa er jäsenmaata. Päätöksenteon avomuuden ja hyvän hallnnon peraatteen merktystä on sopmuksessa korostettu muun muassa laajentamalla unonn tomelnten ja vrastojen velvollsuutta antaa tetoja ja tedottaa tomnnastaan. Lansäädäntötyössä avomuus lsääntyy ertysest neuvoston tomnnassa. Neuvoston stunnot ovat avoma, kun neuvosto kästtelee estyksä lansäätämsjärjestyksessä hyväksyttävks säädöksks ja äänestää nstä. MITEN EUROOPAN PARLAMENTIN ASEMA VAHVISTUU: Tavallsesta lansäätämsjärjestyksestä tulee pääsääntö. Euroopan parlamentsta tulee tasaveronen lansäätäjä neuvoston kanssa yhä useammlla alolla. Tavallseen lansäätämsjärjestykseen srrytään lähes 50 asassa: maatalouspoltkassa, rkosokeudellsessa yhtestyössä, polsyhtestyössä ja nn edelleen. Parlamentn budjettvalta laajenee koskemaan kakka EU:n menoja. Jaottelu nn kutsuttuhn pakollsn ja e-pakollsn menohn postuu. Parlamentn tomvalta kansanvälsten sopmusten hyväksymsessä ja esmerkks kauppapoltkassa laajenee. Eurooppa-neuvosto ottaa huomoon Euroopan parlamentn vaalen tuloksen valtessaan komsson puheenjohtajaa. Parlamentt nmttää hänet. 9

12 10 27 ääntä yhdeks kuoroks Lssabonn sopmuksen myötä EU saa uuden ulkosuhteden korkean edustajan el EU-ulkomnstern. Vrassa yhdstyvät entset ulkosuhdekomssaarn ja EU:n yhtesen ulko- ja turvallsuuspoltkan korkean edustajan tehtävät. Tämä kaksoshatutus on sopmuksen yleshengen mukasest EU-rakenteden yksnkertastamsta askel shen kuulusaan yhteen puhelnnumeroon, johon vakkapa Yhdysvaltan presdentt vos tarvttaessa sottaa. us ulkoasoden ja turvallsuuspoltkan korkea edustaja tarvtsee U tuekseen hallnnon, jotta hän vo hotaa tehtäväänsä tehokkaast. Itse Lssabonn sopmus sanoo van, että ulkosuhdehallnto perustetaan puuttumatta järjestelyhn tarkemmn. Organsaatota e tetenkään luoda tyhjästä, vaan rungon muodostavat nykysen EU-hallnnon ulkosuhteta hotavat tahot, lähnnä komsson ulkosuhdepääosastolta ja neuvoston shteerstöstä. Tämäkn tulee sopmuksesta, sllä sen mukaan ulkosuhdehallnto koostuu komsson, neuvoston shteerstön ja jäsenvaltoden vrkamehstä. Jäsenmalla on jatkossakn merkttävä rool ulkoasossa. Jokanen työpakallaan organsaatouudstuksen kokenut ymmärtää, että tällanen vaat valmsteluja: henklöstökysymyksä, työnjaollsa kysymyksä ja pykälen sorvalua. Tästä karkeast ottaen on kysymys. Lssabonn sopmuksen mukasest EU-ulkosuhdehallnto perustetaan neuvoston päätöksellä uuden korkean edustajan ehdotuksesta, kun Euroopan parlamentta on kuultu ja saatu myös komsson hyväksyntä. Perustamspäätös tulee tehdä vuoden 2010 huhtkuun loppuun mennessä. Mhn EU:n ulkosuhdehallnnolla stten pyrtään? Organsatorsella muutoksella EU:n ulkopoltkasta pyrtään tekemään johdonmukasempaa ja tehokkaampaa. EU on taloudellnen maht ja suurn kehtysavun antaja. Mutta onko taloudellsella jättläsellä panoarvonsa mukanen asema maalman asossa? Usempen melestä e. Myös melpdetedustelut peräänkuuluttavat EU:lta panavampaa, kuuluvampaa ääntä: 27 jäsenmaan ulkopolttnen häly halutaan yhdeks sontuvaks kuoroks. Jollekn suhde yhteseen ulkopoltkkaan on välneellnen el se nähdään oman ulkopoltkan jatkeena. Toselle se on uskottavuuskysymys: suuremmassa joukossa asema on paremp. Kolmannelle kyse on van yhtestyön käytännöllsestä organsomsesta. Neljännelle se on tapa saada oma ään paremmn kuuluvlle. Jollekn se saattaa olla jopa dealstnen: on enemmän eurooppalasa yhdstävä kun erottava tekjötä ja sks tulee esntyä yhdessä. Ol näkökulma mkä tahansa, ulkopoltkan eräänlanen yhtesöllstämnen auttaa jokasta. Euroepäljät krtsovat ulkosuhdehallnnon korvaavan kansallset ulkomnsteröt. Nän e tule tapahtumaan. Käytännön työnjakoa kutenkn varmast tarkstetaan keskptkällä ja ptkällä akavälllä. Kaksoshatutetun korkean edustajan ja ulkosuhdehallnnon on tarkotus antaa lsäpotkua ulkopoltkkaan: täydentää, e korvata. Mtä EUulkosuhdehallnto käytännössä merktsee? Konkreettsmpana esmerkknä vodaan manta tulevat EUedustustot, jotka korvaavat komsson edustustot. Lenee koko joukko mata, jossa yhdelläkään EU-maalla e ole edustustoa. Velä enemmän on ntä mata, jossa yhdellä on edustusto, mutta monella e ole. EU:n yl 130 edustustoa vovat olla avuks. Esmerkks Suomen kannalta tämä merktsee Suomen läsnäolon vahvstumsta maalmalla. Ptemmän päälle tämä on myös satunnasen matkaljan etu. Poltkan kannalta EU:n ulkosuhdehallnto on eräänlanen megafon: Shen ols jotakn huudettava. Mutta ennen kun huudetaan, on pohdttava sanomaa. Tuosta sanomasta on keskusteltava. Nän EU-ulkosuhdehallnto tulee jo olemassaolollaan kannustaneeks yhteseen lähestymstapaan ulkosuhteta koskevssa kysymyksssä. Uus korkea edustaja ja ulkosuhdehallnto tuovat EU:lle enemmän kavattua panoarvoa. EU-ulkosuhdehallnto e tule edustamaan yksttäsen jäsenmaan näkökulmaa, vaan kakken yhdessä. Tämä on penen maan etu. Sks Suom on kannattanut slle mahdollsmman vahvaa roola.

13 Komssaarehdokkaden vastuualueet jakautuvat seuraavast: Lsätetoja: Julkasutomttaja Päv Tovanen Eurooppatedotus, ulkomnsterö p. (09) Eurooppatedotuksen aluetedottajat maakunnssa p Internet-lähtetä: Ulkoasanmnsterön Eurooppatedotuksen verkkosvut Valtoneuvoston verkkosvut Euroopan unonsta Euroopan unonn neuvoston verkkosvut Joaquín ALMUNIA: klpalu; komsson varapuheenjohtaja. László ANDOR: työllsyys, sosaalasat ja osallsuus. Catherne ASHTON: unonn ulkoasoden ja turvallsuuspoltkan korkea edustaja ja komsson varapuheenjohtaja. Mchel BARNIER: ssämarkknat ja palvelut. Dacan CIOLOS: maatalous ja maaseudun kehttämnen. John DALLI: terveys- ja kuluttajapoltkka. Mara DAMANAKI: mer- ja kalastusasat. Karel DE GUCHT: kauppa. Štefan FÜLE: laajentumnen ja naapuruuspoltkka.* Johannes HAHN: aluepoltkka. Conne HEDEGAARD: lmastotomet. Mare GEOGHEGAN-QUINN: tutkmus ja nnovont. Rumana JELEVA: kansanvälnen yhtestyö, humantaarnen apu ja krsnhallntatomet. * Sm KALLAS: lkenne; komsson varapuheenjohtaja. Neele KROES: dgtaalset ssällöt ja palvelut; komsson varapuheenjohtaja. Janusz LEWANDOWSKI: budjett ja rahotussuunnttelu. Cecla MALMSTRÖM: ssäasat. Günter OETTINGER: energa. Andrs PIEBALGS: kehtysyhtestyö.* Janez POTOČNIK: ympärstö. Vvane REDING: okeus-, perusokeus- ja kansalasasat; komsson varapuheenjohtaja. Oll REHN: talous- ja raha-asat. Maroš ŠEFČOVIČ: nsttutonaalset suhteet ja hallnto; komsson varapuheenjohtaja. Algrdas ŠEMETA: verotus ja tullltto, tarkastustomnta ja petostentorjunta. Antono TAJANI: teollsuus ja yrttäjyys; komsson varapuheenjohtaja. Androulla VASSILIOU: koulutus, kulttuur, monkelsyys ja nuorsoasat. *Yhtestyössä korkean edustajan/varapuheenjohtajan kanssa perussopmusten mukasest. Euroopan parlamentn vahvstaman komsson kokoonpanon vo tarkstaa Euroopan komsson kotsvulta: 11

14 12 ulkoasanmnster Lssabonn sopmus tvstää EU:n yhtesen ulko- ja turvallsuuspoltkan hotoa ja tuo unonlle ns. ulkomnstern el korkean edustajan. Väheneekö kansallnen ulkoasoden hoto ja eduskunnan ta Suomen ulkomnstern panoarvo? E vähene, vaan pkemmn kasvaa. Kun EU puhuu yhdellä äänellä ja stä tulee todellnen globaal tomja, myös penen Suomen vakutusmahdollsuudet ovat suuret. Mtä enemmän yhtestyötä tehdään van halltusten välllä, stä enemmän sot maat ohjaavat stä. Nyt kun EU:n yhtesen ulkopoltkan päätöksenteko tapahtuu EU:n tomelmssä, Suomenkn ään kuuluu paremmn. Lssabonn sopmuksen myötä asemamme ss vahvstuu, kunhan mahdollsuutta hyödynnetään tehokkaast. Mtä tarkottaa EU:n ulkosuhdehallnnon perustamnen ja nykysten komsson edustustojen muuttamnen EU-edustustoks? Muuttaako se Suomen ulkomalla oleven suurlähetystöjen tehtävä? Euroopan ulkosuhdehallnto vahvstaa EU:n yhtestä ulkopoltkkaa kokoamalla ulkosuhteden hotoon lttyvät tehtävät ja tomet yhden katon alle. Komsson edustustojen muuttamnen EU-edustustoks on myös osa tätä uudstusta. EU:lla on tänä pävänä maalman laajn edustustoverkko. Yhdelläkään kansallsvaltolla e ole yhtä montaa edustustoa ympär maalmaa. Kun Suom pääse kytkeytymään EUedustustohn, se antaa valtavast lsää mahdollsuuksa ja parantaa tedonsaantamme masta, jossa mellä e ole edustustoa. Kutenkaan olemassa olevn suurlähetystöhmme tämä muutos e tule avan lähvuosna vakuttamaan, vaan esmerkks vsum- ja konsulasat hodamme tse ta yhtestyössä jonkun tosen EU-maan kanssa kuten ennenkn. Uus korkea edustaja ja EU:n ulkosuhdehallnto ovat mahdollsuuksa mten ne käytännössä vahvstavat Euroopan ääntä maalmalla? Korkea edustaja sekä EU:n ulkomnsterö yhdstävät Euroopan komsson ja jäsenvaltoden asantuntemuksen. Tämä lsää huomattavast EU:n ulkopoltkan valmstelun tehokkuutta. Korkea edustaja ja ulkosuhdehallnto evät ole anota EU:n ääntorva: myös kansalaskeskustelu varmast vomstuu kun Euroopan parlamentt seuraa uudella tarmollaan EU:n ulkopoltkan muotoutumsta. Euroopan parlamentn jäsenet myös matkustavat laajast EU:n ulkopoltkan kohdealuella, esmerkks aluella, jolla EU:lla toteuttaa krsnhallntaoperaatota. EU:n kehttyvän ulkopoltkan seuranta tulee olemaan haaste myös kansallsten parlamentten jäsenlle. Euroopan unonsta puhutaan usen nn kutsutun pehmeän voman käyttäjänä. Mtä tällä tarkotetaan ulkopoltkassa? Tämä lttyy 10 vme vuoden akana nmenomaan EU:n kehttämään kansanvälseen krsnhallntaan, jolla

15 EU pyrk rauhottamaan ptkäjäntesest er puollla maalmaa sjatseva krspesäkketä (Läh-tä, Afganstan, Georga, Somala ja nn edelleen). EU e ole enssjasest sotlaallnen tomja, mutta käytössämme on maalman vakuttavn kokoelma svlvälnetä rauhanomasen kehtyksen tukemseks. Nätä ovat muun muassa kehtysyhtestyö ja tuk demokratan kehttämselle ja hmsokeuksen vahvstamselle. Suurn osa EU:n parstakymmenestä krsnhallntaoperaatosta onkn ollut svloperaatota. EU:n yhtesessä krsnhallnnassa on edetty vme akona nopeast. Vakuttaako Lssabonn sopmus kehtyksen tulevn panopstesn? Mnkälasa konkreettsa tehtävä Suomelle on mahdollsest tulossa? Lssabonn sopmus tuo mukanaan paljonkn uudstuksa, jotka parantavat sekä EU:n yhtenäsyyttä että sen kykyä toma krstlantessa. Krsnhallnnan ohella sopmuksessa korostetaan entstä enemmän myös EU:n oman turvallsuuden ja puolustuksen merktystä. Ensnnäkn jäsenvaltot stoutuvat kesknäseen avunantoon, jos yhtä nstä uhkaa aseellnen hyökkäys. Toseks sopmuksessa korostetaan nden yhtesvastuuta, kun ntä kohtaa luonnononnettomuus ta muu krs. Tämä parantaa suomalastenkn turvallsuutta. Samalla kehtetään myös EU:n nsttuutota. Päätöksentekoa ulko- ja turvallsuuspoltkassa selkyttää Euroopan ulkosuhdehallnto, joka vastaa myös turvallsuuspoltkasta. Lsäks Lssabonn sopmus tekee mahdollseks sen, että ne jäsenvaltot, jotka puolustusyhtestyössä haluavat edetä muta pdemmälle, vovat tehdä nn. Yks mahdollsuus on pysyvä rakenteellnen yhtestyö, jonka avulla nykysä vomavaroja, esmerkks EU:n tasteluosastoja, vodaan entsestään kehttää. Tässä yhtestyössä Suomkn haluaa olla mukana. Suomessa on selvtetty nn kutsutun turvatakuulausekkeen el jäsenmaden kesknäsen sotlaallsen avunantovelvotteen merktystä. Mten se lttyy kokonasuuteen, jossa unonn sotlaallsen krsnhallnnan uskottavuutta pyrtään vahvstamaan ja tosaalta yks suur jäsenmaa, Ranska, tvstää Nato-yhtestyötään? Turvatakuulausekkeella on suur merktys EU:n yhtenäsyyden ja soldaarsuuden kulmakvenä. Se on luonnollnen kehtyssuunta, koska jäsenvaltot käyttävät samoja joukkoja sekä krsnhallntaan että aluepuolustukseen. Vahvstamalla EU:n kykyä krsnhallntaan parannetaan myös puolustuksen uskottavuutta. Olemme korostaneet, että turvatakuulauseke velvottaa kakka EU-mata yhtäläsest. Samoja krsnhallntajoukkoja käytetään sekä EU:n että Naton operaatossa. On tärkeää, että EU:n ja Naton yhtestyö on mahdollsmman lähestä ja tomvaa. Ranskan paluu Naton eskuntarakentesn on tärkeä askel, joka hyödyttää sekä EU:ta että Natoa. Mtkä ovat EU:n suurmmat ulkopolttset haasteet lähvuosna? Ensmmänen haaste on saada kakk jäsenmaat ymmärtämään, että nden näkemykset maalmalla välttyvät parhaten, kun EU puhuu yhdellä äänellä. Tonen haaste on EU:n ulko- ja puolustuspoltkan murros; nyt kesktytään enemmän esmerkks lmasto- ja ympärstökysymyksn, maahanmuuttoon ja terrorsmn torjuntaan. Perntenen kollektvnen puolustus on jäänyt vähemmälle. Tämä on lähtökohta, josta EU puskee omaa puolustusulottuvuuttaan eteenpän. Yksäänsenä EU on ss vakutusvaltasn anakn ulkopoltkassa. Mten on yksäänsyyden lata EU:ssa laajemmn? Yksäänsyys e ehkä ole ollut EU:n suurmpa vahvuuksa. Tähän pyrtään kutenkn nyt saamaan muutosta kaklla poltkan aluella. Uus Eurooppaneuvoston presdentt tulee nmenomaan pyrkmään omalla hljasella dplomatallaan shen, että EU vos kehttää tomaan er poltkan aluella entstä ykstuumasemmn. Globalsaaton vakutukset evät enää paljonkaan erottele ulko- ja ssäpoltkkaa tosstaan. EU:n vahvuus on ana ollut sen joustavuus. Tovottavast saamme nyt er tahot EU:ssa puhaltamaan entstä enemmän yhteen hleen tehokkuuden ja yksmelsyyden kasvattamseks. Tähän tarvtsemme myös aempaa enemmän suoraa tukea kansalaslta. 13

16 maahanmuuttoja eurooppamnster Lssabonn sopmuksen vomaantulo on ollut ptkä taval. Perussopmusten uudstamsprosesst ovat yleensäkn ptkä ja vevät nyt koko 2000-luvun. Matkalle mahtu kaks halltusten välstä neuvottelukerrosta ja useta kansanäänestyksä ennen kun sopmus lopulta tul vomaan. Mten asat muuttuvat Lssabonn sopmuksen myötä paremmks ja mten se näkyy ulospän? Sopmusten uudstamselle asetettn tavote parantaa unonn tomnnan tehokkuutta. Jäsenvaltoden kesken neuvostossa käytettävät melkosen monmutkaset äänestyssäännöt selkeytyvät joskn vasta srtymäajan jälkeen. Jatkossa yhä useammalla alalla rttää määräenemmstön saavuttamnen, mkä helpottaa merkttäväst päätöksn pääsemstä, kun kakken jäsenvaltoden yksmelsyyttä ehdotusten taakse e vaadta. Esmerkks vapaaseen lkkuvuuteen lttyvssä säännöksssä e enää vaadta yksmelsyyttä. Stä vaston veropäätökset tulevat edelleen olemaan vaketa. Tovon, että tämä e väärstä metodeja EU:ssa, vakka on helpompaa päättää hldoksdn päästöokeuksen kaupasta (enemmstöpäätös) kun esmerkks hldoksdverosta (yksmelsyys). Ensnnäkn Lssabonn sopmus selkeyttää unonn tomntaa. Sen myötä nn sanottu plarjako postu. Jatkossa erot akasemmn ensmmäseen plarn kuuluneden yhtesöasoden, tosen plarn yhtesen ulko- ja turvallsuuspoltkan ja kolmannen plarn pols- ja rkosasoden yhtestyön välllä katoavat, vakkakn yhtenen ulko- ja turvallsuuspoltkka sälyttää halltustenvälsen luonteensa ertysprteneen. Lssabonn sopmuksen vomaantulo merktsee myös demokratan vahvstamsta ja avomuuden lsäämstä unonn tomnnassa. Kansalasa edustava ja suorlla vaalella valttu Euroopan parlamentt vahvstuu ja stä tulee yhä useammassa asassa tasavertanen lansäätäjä neuvoston kanssa. Myös kansallset parlamentt saavat lsää mahdollsuuksa vakuttaa unonn päätöksentekoon saamalla asakrjoja suoraan tomelmltä sekä valvomalla lähesyysperaatteen toteutumsta unonssa. Sopmus ssältää myös okeusperustan kakka tomelmä, elmä ja latoksa koskeven yhtenästen hallntomenettelyllsten sääntöjen hyväksymseks. Tämä auttas postamaan er tomelmssä ja latoksssa sovellettujen rnnakkasten säännöstöjen eroavasuuksa ja korostas hyvän hallnnon peraatteden merktystä. Hallntosääntö antas melle uuden mahdollsuuden tastella korruptota vastaan, ja se on todella tarpeen koko EU:ssa. 14

17 Perusokeuksen aseman vahvstamnen on yks merkttävmpä Lssabonn sopmuksen mukana seuraava muutoksa. Perusokeuskrjalle annetaan vastaava asema kun perussopmukslle, mkä korostaa unonn ja jäsenvaltoden stoutumsta snä määrteltyjen perusokeuksen turvaamseen. Sopmusuudstuksen myötä myös lttymnen Euroopan hmsokeussopmukseen tulee mahdollseks. Kansalaset saavat myös parempaa suojaa EU:ta vastaan! Unonn tomnnan kehttyessä on ollut tarpeen pohta yksttästen poltkka-alojen kehttämstä. Tämä koskee edellä manttua yhtestä ulkoja turvallsuuspoltkkaa sekä okeus- ja ssäasota. Sopmus myös ssältää uusa okeusperustoja, joden perusteella unon vo toma. Itse koen erttän tärkeäks, että vomme EU:n ulkosuhtessa samaan akaan luoda lallsa maahanmuuttoväylä ja edesauttaa kehtystä maahanmuuttajen lähtömassa. Nyt medän on tomttava tasapanosten ulkosuhteden puolesta. Tomelmä koskevlla muutokslla pyrtään myös tehostamaan unonn tomntaa. Päämesten Eurooppaneuvostosta tulee vrallsest tomeln, joka saa puheenjohtajan kahden ja puolen vuoden kaudeks kerrallaan. Uskon, että Herman Van Rompuy tulee olemaan henklö, joka hyvn ymmärtää EU:n olemuksen; kukaan e ole enemmstössä ekä enemmstö vo sortaa vähemmstöjä. EDUSKUNNAN OSALLISTUMINEN EU-LAINSÄÄDÄNTÖÖN Suomen halltus Komsso tekee lakalotteen Euroopan unonn neuvosto nformo kakesta EU-lansäädännöstä SUOMEN KANTA Eduskunta Erkosvalokunnat Suur valokunta EU-asoden kästtelyä Suomessa selvtetään tarkemmn muun muassa Eurooppatedotuksen julkasemassa krjassa EU-perusteos, julkasut. 15

18 EU:n uudet johtajat, okealla Catherne Ashton, alla Herman Van Rompuy. Kuvat: Euroopan parlamentt ja Euroopan unonn neuvosto EU:n maden johtajat valtsvat yksmelsest ensmmäseks Eurooppaneuvoston puheenjohtajaks el EU:n presdentks Belgan päämnsternä tomneen Herman Van Rompuyn. Ulkoasoden ja turvallsuuspoltkan korkeaks edustajaks el EU:n ulkomnsterks valttn Ison-Brtannan Catherne Ashton, joka on tomnut EU:n kauppakomssaarna. Nmtysasa valmsteltn syksyllä 2009 EU:n puheenjohtajamaana tomneen Ruotsn johdolla. Eurooppa-neuvoston pysyvä puheenjohtaja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan, EU:n presdentn, tomkaus on kaks ja puol vuotta ja kaus vodaan uusa kerran. Hän tom Eurooppa-neuvoston kokousten puheenjohtajana ja ohjaa sen työskentelyä sekä sovttelee jäsenmaden kantoja. Tehtävä tuo Eurooppaneuvoston tomntaan jatkuvuutta. Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan rool tulee muodostumaan ensmmäsen vranhaltjan tomnnan mukaan. Ulkoasoden ja turvallsuuspoltkan korkea edustaja Korkean edustajan, EU:n ulkomnstern, nmtyksessä kuullaan Euroopan parlamentta, koska korkea edustaja on myös yks komsson jäsenstä, jotka hyväksyy Euroopan parlamentt. Korkean edustajan tomkaus alko Lssabonn sopmuksen vomaantulopävänä Tomkaus kestää sen komsson tomkauden verran, jossa korkea edustaja on varapuheenjohtajana. Korkea edustaja johtaa unonn yhtestä ulko- ja turvallsuuspoltkkaa. Hän tulee rakentamaan unonlle ulkosuhdehallnnon. Komsson edustustot muutetaan EU:n edustustoks. Työvomaa nhn tulee kaksta jäsenmasta, komssosta sekä neuvoston shteerstöstä. Nmtyskokonasuuteen kuuluen Euroopan komsson puheenjohtajaks nmtettn toselle kaudelle portugallanen José Manuel Barroso ja Euroopan parlamentn puhemeheks valttn puolalanen Jerzy Buzek. 16

19 Tomtus Päv Tovanen, ulkoasanmnsterö Kuvtus ja layout Mka Launs

20