r 1. 5-47 - : - 'r.-. t; r M - 48 - S "l m sosaldemokraattsen eduskuntaryhmän välllä tästä er meltä. Olen stä meltä, että kyllä ryhmän täytyy, mkäl on kysymys halltuspoltkastakn, järjestää se, mllä t?.valla tämä on hodettava. Lopuks, kun e ole akaa enempää, tahtosn palauttaa mustn, mtä olen monessa yhteydessä sanonut, että medän maamme ulkopolttnen asema on todella hyvn vfkava. Se tetyst on kakessa tomnnassamme otettava huomoon. e saa kutenkaan merktä stä, Mutta se että medän on oltava nmenomaan medän puolueemme arvovallasta kysymyksen ollessa lan nöyrä, nnkun valtettav^-st on ollut asanlata. ^edän on vaadttava halltuksessa vomasuhtetamme vastaava edustus. Vähn vaatmus on, että medän edustuksemme saadaan Daremmaks kun se on ollut kummassakaan herra Paaskven halltuksessa.. Lorjpujen lopuks tahtosn sanoa sen, että jos joudumme olemaan kauan akaa t''llasessa alakynnessä, eräänlasessa nassarpojan asemassa, nn se kavaa pohjan medän atamme suurten jäsenjoukkojen keskuudessa.. Slle korjausta saada akaan, on s^ytä ottaa harkttavaks, onko sosaldemokraattsen puolueen kakssa olosuhtessa välttämättä oltava halltukressa. (hyvä-huutoja). S a m e l a - J ä r v n e n arvostel halltusta, että se on panostanut kansanedustaja, varsnkn sotasyyllsyyskysymyksessä. Halltus lmott, että sotasyyllset tuomtaan vomassaoleven laken mukaan. Halltus kutenkn peräänty ohjelmajulstuksestaan. (Hltunen: Pakon edessä koraskn pok.) Kakk syyllset ols ollut ran^rastava ekä van otettava jotakn joukosta. joukkoa. He muodostvat erttän tehokkaan organsat on, jota johtaa kommunstsen puolueen ammatllnen jaosto ja tarkotuksena on joka pakassa lyödä sosaldemokraattset anekset svuun. Puolueemme johto on hyvn ansokkaast ja tarmokkaast tarttunut anakn tähän puol;een asaasa. Puoluetomkunta on asettanut oraan ammatllsen jaostonsa, jonka tehtävänä on sosaldemokraattsen ammattyhdstyspoltkan johtamnen, ja tässä asassa e puoluetomkunnassa ole oll\t yhtäön er meltä. Tämä on anakn sellanen plussa tälle puoluetom.kunnalle, että akasemmat puoluetomkunnat evät ole päässeet tällaseen tulokseen. Ensmmäsen kerran puolueemme akana järjestelmällnen työ kommunststa arajnsttyhdstysnoltkkaa vastaan on nyt luotu. Mellä on mahtava verkosto. Olen vakuutunut, että se näyttää vomansa. Metalltyöväen Lton, jossa on 55.000 jäsentä, kokouksessa vme kesänä se ens kerran näytt vomrnsa ja se ol ensmmänen suur vastasku kommunsteja vastaan - ja se onnstu. Käkelä: Kun tuln "uusna kasvona" eduskuntaryhmään, nn het tuln alas lyödyks, kun edukunnan TDuhemestä v.uttae.sa o..sta tul e.afus. että JoK. to.auksessa SKDL:stä valttasn puhemes. Uskon tätä ensmmäsessä äänestyksessä, mutta en enää tosessa. Halltuksen järjestelyssä kuvastu prtetä, että svuutetaan ryhmä SKDL:n eduks. 0- sottautu, että mellä on ryhmä, joka tyytyy shen, mtä SKDL:n t^.holta estetään. Stten tul kolmen puolueen yhtestycsopmus. delle tul yllätyksenä, että maalasltto tulee mukaan. Jo sllon tuntu, että SKDL:llä on täs jotakntarkotusperä. Nyt on osottautunut, että SKDL on tehnyt maalaslton kanssa krjottamattoman sopmuksen, että polttsssa kysymyksssä anne. taan helle ja talouspolttsssa kumarretaan porvarelle. f f;,^ 'A m Skog: Sllon kun halltus muodostettn. ol ha- Tätä on nykynen halltus johdonmukasest noudattanut. Kun V! vattavssa "ottopokajärjestelmä". ^mme kyenneet nssä tul työväentalokysymys eslle, nn Hltunen ja Takk äänest- ' -:.. olossa paremmn asota rukkaamaan. On kutenkn eräs puol, joka antaa valoa puolueen to- :nntaan, ja se on ammattyhdstyslke, jonne on tullut par- vät sosaldemokraatten ryhmän kannan mukasest, mutta Klp ja Wuor 3KDL:n Olkaan. - Halltuksen--Doltkka on pyrknyt shen, että polt^ssaa kysymyksssä annetaan M t r k, sataatuhatte^uutta jesent^. Kommunstt ovat johtaneet tätä myöten kommunstelle ja talouspoltkassa porvarelle. 11*. K
- 49 - - 50 - Ryhmä stä vaston tahtos ajaa omaa poltkksansa nn raljon, että sen koko kansa näks ja tässä on rta. H l t u n e n. Vastas Käkelän puheenvuoroon ja selost sosaldemokraattsten halltuksen jäsenten kananottoja er asossa. Selost samon halltuksen avonten pakkojen täyttämstä. Että päämnster e ole ratkassut halltus- nakkojen täyttänstr' melemme mukasest, e ole medän syytä. SAK:n puolesta ol puhellan lähetystö - Rantala,Hakulnen ja Huunonen - jolle nmenomaan lmotn, että en tule k^nrattafaan hedän estystään, koska melestän halltus on vät puoluetta eteenpän. Joka tar>auksessa suuressa puolueessa t-^^ahtuu ana asota, josta ollaan er meltä. Ja kun keskustelu käy mellyttävässä hen?essä, evät sunkaan ermelsyydet saa ol? erottava. Kästtääksen tämänpävänen keskustelu on ollut mellyttävä pokkeus, josta monet puhujat ovatkn mannneet, nstä monsta akasemmsta puolueneuvoston kokoukssta, mtä melle on ollut tämän puolueen akano olemessa. Kun täällä nyt on jokanen saanut sanoa sanottavansa tyhjentäväst, tovottavast neden eväden kera vodaan kulkea seuraava etappväl, seuraavaan puoluekokoukseen ast, joka H täytettävä ryhmstä. saa stä eteenpän vtottaa sosaldemokratan te-tö, Mnulla on ollut se usko, että sosaldemokratalla nn medän tava asa. vurto e vonut allekrjottaa maassamme kun muuallakn Euroonassa ja maalmassa on paljon Mtä tulee veturmesten lakkoon, nn se on valte"*- lkekennallepanonä räystä, koska oln puolustusmnstern sjanen ja kun sanottavaa nstä lnjosta, jota tulevasuudessa on noudatettava. Tovon hartaast stä, että sosaldemokratan asema ja vakutus tässä maassa kasvaa nn paljon, että se puolustusmnster sattu hävämään, nn joudun allekrjottamaan ja vp.adn, että myös s^an tämän määräyksen peruuttaa. tyydyttää ntäkn, jotka tällä kertaa sen vakutukseen ovat olleet vähenmen tyytyväsä. Snä melessä p -ydän julstaa tämän puolueneuvoston kokouksen Däättyneeks. Lopuks pyytäsn kannattaa Lasaaren tekemää ehdotusta. Keskustelu julstettn päättyneeks. P u h e e n j o h t a j a: Täällä kakk muut estykset ovat muodollsa korjauksa, ehkä votasn jättää sh- Kokous päätty klo 19.50. tnt n teeren tarkstettavaks, lukuunottamatta tätä lasaaren ef?tystä, joka ssältyy tämän 3. kappaleen ensmmäseen lauseeseen. Pöytäkrjan vakuudeks: A a l t o n e n : Luulen, ette stä ajatusta vastaan Kokoul^en puheenjohtajat. ole mten sen st-^-en mukavast sopeu-^taa. Julklausuma hyväk?^^ttn lasaaren lsäyksellä, jollon sam^-a- t-hdään muutkn muodollset korjaukset, jota on ehdotettu. Julk lausuma hyväksytysaa xnuodo-osa lte n:o 10). H t u n e n : Arvosat puolueneuvoston jäsenet Tämä kokous, joka on ollut verraten ptkä ja jonka r.kana Tämän pöytäkrjan olemme tänään tarkf. staneet sekä kokouksen menon ja päätösten mukaseks havanneet. Hesn?;! ssä on perusteell-lsest pesty pyykkä medän puolueemme Drssä, on ollut kutenkn xdostvnen. Tällasa keskusteluja k^:vataan ja tällaset keskustelut mnun kästtr äksen ve- l
Sog.-dem, Puolueneuvoston KoUous 22/10-1945. M Ltteet.»n la J. y n, jja t Y. bova la- le- ta us, 5n â U Î. 5t, V. : 1] ; K^^^-t tt 1 "1 A' Tkf.---'" 'K
Lte "<? 1. T y ö j ä r j e s t y s S;TJCM5N SOSALDPr-.OKRAATTSEN T^OLTEEN PUOLUENEUVOSTON kokouksessa lokakuun 22. pävänä 1945.1, Kokouksen avaus ja alkutocnet. 2. Ylmääräsen puoluekokouksen koollekutsumnen. 3. Sos.-dem. Penvljeljän Neuvottelukunnan uusmnen. 4. Sosalstsen Akakauskrjan perustamnen. 5. Työväen Arkston maattamnen säätöks. 6. Vpurn t^ vaalprn prjärjestöön uudelleenjärjestely, 7. Ylmääräsen puolueveron määrftämnen. 8. Järjestökurkysymyksä. 9. Muut mahdollsest eslletulevat asat. Kokouksen yhtey(>e«3ä -estetään katsaus polttseen tlanteeseen
Lte N9 2. Puoluetomkunta ehdottaa, että Puolueneuvosto paettas ouuttaa Työv'en Arkston ssfltöks, Muutoksen tarkotuksena on helpottaa arkrtcn taloudellsen aseman 0'-rjestelyrl. Sojalla Puoluetomkunta ehdottf^a, että sä^'tölle hy. v^ksyttssn seuraav^nltlset säännöt: Haluten saada Suouen Työv^en Arkston.Srjestysmucdon m^'ertellyks on Suomen Sosaldemokraattsen ^uolueelh Puoluetomkunta täla säädekrjalla mn^.rflnnyt?uoluene\rvdston 22.10. 1945 tekemen n'fuöksen mukasest Suomen Tyt)v"en Arkston kokoelmat sek^l sen käytössä olevan tnuun omasuuden,.loka käy lm ohesesta luettelosta, tsennrelle '^Työvren Arkston 3:.ätö" -nmselle s^-^rhale, Jolla on hyvnksytty seuraavat sääuöt: t> 1 ^ Särltön nm on Työväen Arkston S"ntö ja sen kotpakka on Helsngn kaupunk.' f- [f.'rf m C. 9 Stlätön tarkotuksena on: 1. koota ja sälytt?5ä Suomen työväkeä koskeva ja tärkempä ulkomaden työväkeä koskeva krjotettuja ja panettuja asakrjoja, pöytäkrjoja, kertomuksa, krjoja, lentolehtsä, julstuksa, sanomalehtä, plalehtf, akakauslehtä, kuva yms., 2, ntää ntä erkosten järjestyssääntöjen ym. arkston käyttöä koskeven määräysten mukann kalkken opntoja Ja tutkmustyötä harjottaven köytettävssä. 3. Säätön omasuutena on säädekrjassa manttu omasuus, sekä mtä shen lahjon, testamenten ta muulla lallsella tavalla saatetaan lsltä. Säätön halltuksella e ole okeutta lahjottaa mulle säädekrjassa manttua ta muuten sä:'tölle lahjotettua omasultta. Sflätön-rahavarat on sjotettava varmohn asapaperehn ta valvonnan.armasn rahalatoksn. 4. U Säätön asota hotaa ja sen päätt?5msvaltaa käyttää halltus, jossa on vs (5) vdeks (5) vuodeks valttua j"sentä. Säätön halltuksen nmttää Suomen Sosaldemokraattsen Puolueen Puoluetomkunta työvöenlkkoen er harrastúsaloja edustavsta henklöstä. )t 1»
- 2 - r Jos SosaldeTokraattsen Puolueen Puoluetokunta e syystl ta ton^ >jtr nmtä säätön halltusta vsvuotskauden päättyessä helmkuun alkuu menneasä, jatkuu sä?'tön halltuksen tonntavaltuus vsvuotl skuuknusttan ja on sllä okeus täydent?:ä tser'än vuoskokouksessaan, jos joku ser jäsenstä kuolee ta muusta s ystä e vo ottaa osaa halltuksen tomntaa' Halltus on pärtösvaltanen, kun puheenjohtaja ta varapuheenjohtaja ja vähntään kaks jäsentä on sarduvlla. 54. Halltuksen jokasella jäsenellä on yks ään» Ärnten raennessä tasan ratkasee puheenjf-htajan ään. 6. > Halltus valtsee keskuudsstasn puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ja ottaa shteern,. rah"."jr'\nhot'^.jar. sekf T^uut tarpeellset totnh-nk-. löt. t ^ <» Säätön nmen merktsee pch-njchtajn yhdessä shteern kanssa ta jompkump nästä yhdessä säätön h-^.lltuksen shen valtuuttaman henklön kanssa. 8, Hslltus kokoort^u vnrs:naseen kokoukseensa vuosttan helmkuussa, ja valtaan sns puheerjohtnja, varapuheenjohtaja, shteer ja rahavaranhotaja, estetään tlntarkastajan lausunto ja päätetään stä mahdolxxsest aheutuvsta tomenptestä sekä laadtaan menoarvo kuluvaa vuotta varten» Tarpeen vaatessa vodaan ptää ylmääräsä kokouksa. rutsun halltuksen kokoukseen tomtt-ao puheenjottaja ta varapuheenjohtaja krjeellsest kullekn jäsenelle vähntran vkkoa ennen kokousta 'Ja on kutsussa manttava tä-ke-nnät kokouksessa eslle tulevat asat. Muut tedonannot halltuksen j^senlle tcatetaan samalla tavon. ' Í Í 1 h f. 1««Holltukfen jäsenet sfavat korvausta tomestaan korkentaan yhtä palon kun samaan akaan makse-^acr vltcn lautakunten jäsenelle. Säätön tlt p"ätet^lo: krlentervuostxn. Tlt on tammkuussa jatpttlvä tlnt-^.rkastajlle, jor.ka S'jCTor, SosloJ ej-.okraattsen Puolueen Puoluetomkunta määrää. Joll^. je :DrrjQcuu ku^uöss? määrää tlntarkastajr on halltuksen valttava kaks pätevää tlntarkastajaa. Jäljennös -tlnpäp.töksestä ja tlntarkastajen lausunnosta sekä Sc^ätön vuoskertomuksestl on ennen maalskuun loppua lähetettävä okeusm:nsterells. \ f«11. u > ^uuten on noudatettava, mtä sä'"tlölassa s"ädetään. Helsngssä kuun pnä 1945. V g; l 1 (?
l Lte 3. ESTYS PUOLUENEUVOSTON KOKOUKSELLE. Kymen läänn täsen vn?.lprn sos,-dem. prjrjestön lakkauttamnen* Välrauhan sopmuksen perusteella taoahtunessa alueluovutuksssa Kymen (akasemmn Vpurn) läänn täsen vaalpr, sos.-dem. prjärjestö supstu 16 kuntaa kästtävästä prstä a^u^eks, jossa on 5 kuntaa. Tällä alueella on nykyhetkellä tomnnassa -^t sosaldemokraattsta puolueosastoa, josta 2 nasosastoa, kuhs nästä yhdstyksstä kuuluu Ruokolahden kunnallsjärjestöön. Yhtenen jäsenmäärä on n. 750, Ptäen perustelujaan Kymen 1. täsen sos.-dem. vaalprn lakkauttamsesta ertysest Juur nyt ajankohtasena Puoluetomkunta esttää, että puolueneuvosto päättäs lakkauttaa ko. prjärjestön sekä valtuuttaa Puoluetomkunnn organsomaan sen alueella tomneden yhdstysten järjestötomnnan mahdollsmman tarkotuksenaka- sells cavalla,kunnä» UUÄ vaalprjako on suofltetul f Todettuaan ac, "prn" tomnnan taloudellsest kannattamattomaks sekä organsatoorsest tarkotustaan vastaqmattomaks Puoluetomkunnan edustaja estt toukokuun 13» pnä 1945 matralla kokoontuneelle Kymen 1. täselle prkokoukselle. että prjärjestö päättäs lopettaa tomntansa nykysessä muodossaan ja että shen kuuluvat yhdstykset sen sjaan päättäsvät lttyä Puoluetomkunnan estyksessä vkkoa akasemmn perustettuun Kymen 1, läntsen scs.-je.c,. prjärjestön alasuudessa tomvaan Lappeenrannan alprtorjkunlaan, johon myös ko. vuoskokous tehdyn päätöksen mukasest vos nnetä kaks edustajaansa. Yhdessä alprtomkuntaan jo kuuluven yhdstysten kanssa Kymen 1. täsen sos.-dem. prjärjestön yhdstykset vosvat muodostaa nn suuren aluejärjestön, että sen tomnna:- lukemnen organsatoorsest ja taloudellsest ols tarkotustaan vastaavaa. Kymen 1. täsen prjärjestön vuoskokous päätt kutenkn Ruokolahden kunnallsjärjestön vden edustajan äänllä muden kunten yhdstysten edustajen neljää ääntä vastaan sälyttää prjärjestön tomnta tostaseks entsellään ja hylätä Puoluetomkunnan estyksen. 1«t. X
m YLLMÄARÄNEN JÄSENMAKSU. Vmeks pdetty puoluekokous vahvst puolueelle kannettavan jäsenmaksun suuruuden 1 markaks jäseneltä kuukaudessa. Kun puolue on joutunut hotamaan kahdet vaalt kuluvan vuoden akana ja kun samanakasest palkka- ja muut kustannukset ovat huomattavast lsääntyneet yl vahvstetun talousarvon, P u o l u e t om k u n t a e s t t ä ä Puolueneuvoston päätettäväks saunamaa : 1 Puolueen sääntöjen 9, perusteella Puolueneuvosto aäaröä kannettavaks kuluvan vuoden vmesen neljänneksen j^^senm.'ärän perusteellr^ ylmääräsen jäsenmaksun,.u" ka suuruus on 30 markkaa jäsentä kohden. V 2. Samalla Puolueneuvosto okeuttaa Puoluetomkunnan käyttämään edellämantulla tavalla kannetusta ylmääräsestä jäsenmaksusta 1/3 pren taloudellsen aseman tukemseks. X. t 9,5:n perusteella Puoluetomkunnalla on or.sus trj3.dr -ö jä^önltä perttävän maksun puoluekokouskustannusten pett&.meks. Kun ylmääränen puoluekokous pdetään ens vuoden alkupuolella, nn Puolueneuvoston päätettäväks estetään edellämantun jäsenmaks'an suuruuden määräämnen sten, että jäsenltä pertään puoluekokous kustannuksa varten 20 markan suurunen ylmääränen jäsenmaksu. Puoluekokouskustannukset pertään puolueosastolta sääntöjen 11. :n edellyttämässä järjestyksessä ottamalla tällön huomoon kuluvan vuoden vmesen neljänneksen päättyessä oleva jäsenmäsr^_ jonka perusteella myöokn puoluäk:ok^u/5«dunf.r\j^t.va 1
j - lute N9 5. Puoluetorakunta on 8.8. 1945 tekemällään päötöksellä k^teonut k-^ks helsnklästä puolueosastoa, Helsngn Eteläsen Työväenyhdstyksen ^ Kuljetustyöväen Sos.-dem. Yhdstyksen eronneen Suomen Sos-^ldemokranttscstP "^uolueestn, P^Rtos perustuu Puolueneuvoston kokouksessaan 2 6.2. 1945 tokepäätökseen, jossa puolueosastoja kehotetaan tarks-^'\':nan. ette nden jäsenstöön jää puoluesä&ntöjen 71 tarkottama he.^klötä. Molemmat mantut yhdstykset evät kutenkaan ole päätöstä noudattaneet, vaan puoluesääntöjen vastasest lsäks tehneet päätöksen lttymsestä SKDLroon. Puoluetomkunta esttää, että Puolueneuvosto vahvstas tämen erottamspäätöksen - sekä jättäs Puoluetomkunnan Edelleenkn valvottavaks, ette puolueessa esnny yhdstysten ekä ykstysten henklöden osalta kahteen ta useam-. /ftv u^u^ paad polttseen järjestöön kuulumsa. Perusjarjestofrrtekemän, toseen puoluejärjestöön lttymstä koskevan päätöksen on k«tsottava merktsevän vrallsten suhteden katkeamsta sos.-dem. puolueen elmn. Tällaset osa^ot^/^vät nänollen saa osallstua puoluedn. j:nofl'ä tapahtuvam todjodätuu evätkä puolneääafca^^yjfcsjx. >> l-
: Jal.jenös. SUOMEN L6te 6. C SOSALDOOKRAATTNEN PUOLUE Helsnk, raasvuorenkatu 3 Helsnk, lo pnä elokuuta 1945 rl - f E; t > H:gn Sosaldemokraattnen KunnllsJ-rJesto r.y,, Helsnk. >>tn johdosta, että järjestöönne kuuluva H;!gn Kuljetustyöven Sos.-dcm.Yhdstys ja H:gn Etelänen Työväenyhdstys ovat lttyneet SKDLoon ja tomneet mantun puolueen tarkotusx^eren ajamseks, on Sosaldemokraattnen jtuoluetomkunta kokouksegsaan 8 pnä elokuuta 1945 S todenut manttujen yhdstysten myöskn troneen Sosaldemokraattsesta puolueesta, mkä täten enempä tomenptetänne varten tetoonne saatetaan. 1-uoluetervesn SUOREN SOSA^DEr.OKRAATTNEN PUOLUE r.y. Unto Varjonen. Jäljennös okea: E-l l
Jäljennös. OTE nan jäsenet: Kosknen, johtaen puhetta, Kv, Pöytäkrja, laadttu H:gn Sos.-dem. Kunnalls;)ar,']eston tomlnnan kokouksessa elolaun 2o pnä 1945. Kokouksessa olvat läsnä tomkunt Lnskso, Hännnen, Lesknen, luskala, Mattla, Kulonen, -"ene, jusola ja Kalervo, Pöytäkrjan laat v.t. shteer Vekko Puskala 7 Luettn l^oluetomkunnan krje lo p:ltä elokuuta, jossa käv lm, että ruoluttora::unta on kokoulcsessaan 8/8-45 todenut H:gn Eteläsen Työväenyhdstyksen ja H:gn Kuljetustyöväen Sos.-dem. ldstyksen t eronneen Sosaldemokraattsesta uolueesta ja lttyneen SKDLtoon, Kun Kunnallstomkunta ol krjeellä 11/7 pyytänyt mantulta yhdstyksltä seltystä asan johdosta, tk. mtään seltystä kutenkaan ollut määräpävään 11/8 mennessä saapunut, ekä velä sen jälkeenkään, ja hu:)moonottaen puoluetomkunnan toteamuksen, katsoo kunnallstomk^nta yksmelsest, että yllämantut yhdstykset evät vo myöskään kuu ua kurnallsjlrjestöön ja katsotaan ne täten eronnelrs. lmotus päätöksestä päätettn tehdä asanomaslle yhdstykslle ja edustajstolle. (Puoluetomkunnan krje lte Nro 3.) t Jä.jennö8 okea: M*. -J
= l Tlanneselostus«Mnster Uuno Takk: Herra puheenjohtaja: Hyvät puoluetovert! Medän puolueneuvostomme kokouaohjelmaen on säsnnölllsest ssällytetty katsaus pävän tlanteeseen Ja nn tälläkn kertpa, lettävänämme olevana välrauhan kautena polttsta taustaa määrääväst sävyttävät ulkopolttset sulteet. Nden vakutus hejastuu ssäpoltkassakn. Sen jälkeen, kun valtojohtosuuden akana taloudellset asat ovat muodostuneet samalla polttsks ja polttsa sopmuksa tehtäessä nhn ltetään taloudellsa määräyksä, e näläu täkään kehta elämän lohkoa voda hermeettsest erottaa, vaan ntä on kästeltävä samanakasest. Sen vuoks on pakallaan vellte ernäsä polttsen ja taloudellsen elämän lohkoja samanakasest saadaksemme yleskuvan maamme tlanteesta. Maalmanpoltkka on vme kuukausna srtynyt sodan olosta rauhankauteen. Tälle kaudelle on omnfsta ensnnhkln, että suurvaltan kansanvälsen määräysvallan teho lsääntyy maalmanpoltkan er alolla, Ja toseks slle antaa lemansa se, että suuret vottajavaltot, jotka sodan ponnstuksssa olvat lähesessä yhtestyössä l}a -ymmärryksessä keskenään, nyt sodan jälkeen alkavat toma omen erkosntressensä pohjalla, Tästä on aheutunut lmestä rakolua ja er suunta!suutta sodan vottaneden suurvaltojen yhtymässä. Vmemenltunlönen lmaus on äskettänen Lontoon ulkomnsterlkonferenss, Joka - kuten tedetään - päätty tulokstta. Tuloksen negatvsuus on meallman lehdstölle antanut ahetta pessmsmn. Tuon konferenssn enssjasena tehtävänähän ol laata luonnokset saksalasten entsten lttolasten, ss medänkn kanssa tehtävks rauhansopmuksks. Tätä tehtävjä e neuvottelu saanut suortettua. "^11 tä seurauksena on, että näden maden ja vottaneden suurvaltan välset järjestelyt ovat JäHneet epämääräsks ja lykkääntyneet. Kuolleeseen psteeseen Jouduttua tehdään ponnsteluja stä pääsemseks Ja etstään erlasa ulospääsytetä. Mahdollsena ulospääsytenä on enskskn se, että»»kolme suurta" jälleen kokoontusvat. Jos n
rr^ r-rrm ermelsyyden aheena on ollut vakavamp ahe, nn näyttäs tällanen ^ järjestely sllon tuloksettomalta. Sen vuoks on harkttavana tonen mah* 1 dl V r K f l dolllsuus - se nmttän, että ulkoasanmnsterön neuvosto järjestys uutta kokousta varten esm. Joulukuun alussa. Ta kolmanneks koetettasn asaa vedä eteenpän kuolleesta psteestä suuremmassa elmessä, Joko yhdstyneden kansakunten kokouksessa, jota eräden tetämän mukaan on suunnteltu valmsteltavaks Joulukuun alussa pdettäväks, ta erkosessa rauhanneuvottelussa. Jos nykynen huomattava melpteden eroavasuus ols edelleen olemassa, nn tuntus tämä järjestely sllon 4 ' tetä. Ne vastakohdat. Jotka ajovat Lont'on konferenssn karlle, toteuttamattomelta. Koska ols vähän luultavaa, että tänen naapurmme ols halukas Jäämään tarpeellsta kannatusta valle suuressa tlasuudessa - stä vähemmän, kun se e ole halun; ut Jäädä shen kolmen ta vdenkän kokouksessa. Nän ollen katsosn, että asassa täytynee tostaseks pyrkä suurvaltojen pääsemään eteenpän tavanomasta dplomaattsta olvat muodollsest pelkästään ^EraQBCtrBKkstx menettelytapakysymyksn lttyvä. El kutenkaan voda olettaa, että näden kysymysten taakse e kätkeytys asallsa melpde-eroavasuuksa, ja nden täytynee katsoa olleen vottajavaltojen välsen erseurf^suuden varsnasena aheena. Tunnusmerkkenä nästä asallssta erpurasuukssta suurvaltojen välllä on enskskn se, että anglosaksset valtot evät ole suostuneet mehttämssä/ tunnustamaan Neuvostolton ÄtKltt^«rn8]kann massa, kuten Romenes- \ sa Ja Bulgarassa, tomva halltuksa; toseks ne epälykset, Jotke \ länsvaltojen taholta on osotettu ernäsä tä-, Kaakkos- Ja Keskl- Euroopan massa tomeenpantavks suunnteltujen vaalen vapautta Ja demokraattsuutta kohtaan; Ja tosaalta taas se melenknto, mnkä Neuvostoltto puolestaan on kohdstanut Välmeren prn ja ertysestkln talan pohjos-afrlkkalalsa srtomata kohtaan. Nämä ja monet muut samankaltaset lmöt votanee ylesest luonnehta sten, että mqalman johtaven valtoden välnen etupr Jako, johon kehtys västämättörräst on johtanut, e velä ole rttäväst vakntunut ekä kesknäsest puo-
s J p- Sm n Ja tosn hytöjcsytty, Tämä soden jälkesen tlanteen vakntumattoepäluuloduudesta muu8 kuvastuu tosaalta sltä cztpkzktxosd^sbtc, mllä Moskoyan taholta suhtaudutaan kakkn pyrkmyksn, joden vodaan katsoa tarkottavan läntsen blokn muodostamsta, ja tosaalta nstä vastavättestä, j 4 Í1«Í ; ' jolta Moskovan poltkka Neuvostolton paapurlmnlssa länsvaltojen taholta herättää. Melestän on lmestä, että Balkann massa vaalt tullevat muodostamaan erään käännekohdan suurten välsessä suortettavat rstrdassa. Ne vovat antaa seurauksnaan halltuksen vahdojsa, mutta nden mukana mahdollsuuden molemmnpuolselle peräytymlselle, joten Sllon kompromsslkäsltykslä nden demokraattsuudeste vo syntyä. HttfMTOL mahdollsuudet vahvstaa tse rauhan organsomsta myös olsvat suu- remmat. kehtys tulee kästyksen mukaan todennäkftsestl nässä suhtessa kulkemaan tlanteen selkenemstä koht, ürl fcuurvaltojen ntresspren rajat vakntuvat joko sopmusten ta tosasallsten tapahtuman pohjalla, ja täten syntynyt tlanne ennen ptkää tunnustetaan puoln ja t, E tosn. Tällön kesknäset hankaukset vähenevät ja kansanvälsen yh- Í? testomnnan edellytykset paranevat kaklla nllä alolla, jotka evät ssällä rstrtasa etu pyrkmyksä. Penllä malla, jotka usemmten - kuten olemme nähneet - olojen pakosta kuuluvat jonkn määrätyn suurvallan ntress prn, el ole paljon sananvaltaa kysymyksen selvttelyssä. Nden etujen mukasta täten lenee ennen kakkea välttää herättämästä yhden ta tosen suurvallan taholta epäluuloja sltä, että asanomanen pen maa pyrks lttymään tällaselle suurvallalle epämelusaan ryhmtykseen, üuome Kannat Í l yhtenä penenä maana tämä on varteen otettava näkökohta, ae on ra',íbtettava, kun me rakennamme yhtestyötämme uudelleen ja edelleen mm. pohjosmassa, ja snä sllon varomme asettamasta jonknlasta pöllt* tsta ssältöä yhtestyöllemme. Suurvaltojen kesknässtä asosta puheen ollen on melenkntosta raportten perusteella todeta, mtön luottokysymys on etualalla
y m c. Englannn je Amerkan kesken. Melenkntosta on myöskn nähdä, mtenkä suuren Atlantn takasen talousvalton estys brttläsessä mperumssa vallalla ollesta suostummuustullesta vaats tarkstusta. Mutta tämän esttämnen on nostattanut melten kuohun tnglannssa. Ylesenä kästyksenä ammattmesplressä on, että JSnfrlant e vo järjestää talouttaan rttävän nopeest paremmalle tasolle ekä anakaan maksaa ulkomasa lanojaan lman huomattavaa dollarluottoa. Tämä tlanne pakottaa tosaalta Lnglannn taasen krstämään lujakourasest otettean taloudellsten etujensa valvomsessa; ja stä me olemme omakohtasest mm. kauppasopmus- ja maksu sopmusneuvottelussa saaneet esmakua. Kamppalu entsten taloudellsten valta-asemen sälyttämsestä ta uusen hankkmsesta on suurvaltojen kesken jo täydessä käynnssä.^ Krään penen maan kohtalo on ptänyt useta vuosa kansanvälsen melenknnon herellä. Tarkotan l'ae Stnan kysymystä, Jossa ttdysvaltojen presdentt äskettän estt ajatuksen, ett^ juutalaset päästettäsn Palestnaan, Englannlla taasen on vakeuksa arabalasten kanssa. Neuvostoltto näyttää esntyneen lähnnä arabalasa k. ymmärtäväst. Medän toverpuoluettamme, veljespuoluettamme mustetaan juutalasten taholta parhallaan, että se vme vuonna knteäst lupas ajaa kantaa, jonka mukaan juutalalslle on valmstettava kansallnen kot Palestllnassa Monet merclt vttaava^shen, että pelättävssä on aseellsa yhteenotto jax tässä kaukasessa jnaassa. Medän kannaltamme on melenkntosta mustaa myös tlanteen kehtys eräässä tosessa äsken mantun maan lähellä sjatsevassa valtakunnassa, nmttän Turkssa, joka nnkään rajottuu medn suureen naapurmme, ^eväällä tapahtu yrtys neuvostolton ja Turkn välsen uuden ystävyyssopmuksen akaan- / sîamlseks. Yrtys e kutenkaan Johtanut tulokseen, ja ermelsyydet keskttyvät parn maakuntaan ja se m kysymykseen, -r lähtestä saadut tedot vttaavat shen, että Turkk pysyy tukast kannallaan tapumatta aluevaatmuksn Neuvostolton hyväks. Karsn ja Arteg^nnn alueet, jotka ovat olleet keskustelunalalsna, vtattn SRadul^sl vapaaehtosen sopmuksen perusteella ja ajakohtana, jollon molemmatmaat / V..
f.. K r H etslvät tatsun tostensa tukea eurooppalasen suurpoltkan tavotteta vastaan. Turkn puolustustahto n^lyttää horjumattomalta, mutta yhtä selvää e näytä olevan se, ettekö furkk suostus luovuttamaan Neuvostoltolle jotakn tukkohta salmen varrella, Jos muut suurvallat ptävät shen suostumsta asanmukasena. Kysymys e kutenkaan ratkenne Turkn Ja Neuvostolton välsenä, vaan kansanvälsenä; ja tässä suhteessä Turkn kannanotto on tetääksen muuttumaton. ^urta melenkntoa on herättänyt tala/^ tapahtaman kehtys. Tämä maa kärs vmesen sodan akana nn tavattoma vaurolta, että arvodaan kuluvan vueskymmenlä Ja tullaan vahtamaan kymmenä halltuksa, ennenkun sodan kauheat haavat saadaan umpeutumaan. Uus halltut Jonka sellä muodost, on saanut hyvän vastaanoton anglosakssessa maalmassa, 4Eyttga«peBeBr JärJestely^lBr, asunpakkohn nähden on erttän huvttava. Tämä vsas halltsja, Joka o saa/tatavast järjestellä aso^, on mm, asunpad^kakysynyksen kunngashuoneen kesken r Järjestänyt nl^', että tse asuu etelässä Napolssa Ja ptää pentä ho- / va seurustellen ahkerast valtausaroejan upseeren kanssa. Kruununprnss sa asuu Kesk-tallassa Roomassa, rouva^plemontlsak Ja kruununprnssn lapset Svetsssä (Hlpeyttä kuuljan kesken.). Melala yleensä on tässä entsessä suurvallassa pessmstnen. Aselepoehtoja e tunneta taloudellsest. Ja fnanssavusta el ole mtään varmoja tetoja, Kakk on epämäärästä, Jopa kysymys valtauksen Jatkumsestakn, frtylsest näyttää talan Johtomlehlä kalvavan epätetosuus yolohlo- ' den tulevasuudesta. taln sotaan astumnen Japana vastaan, Joka lmesest tapahtu lman etukäteen luvattuja vastapalveluksa, tulee varmaan vakuttamaan edullsest talan tulevaan kansanvälseen asemaan. Tlanne öaksassa on ernomasen raskas Ja kurja. Mljc^onla hmsä on tavasalla ja kulkemassa koht uusa asunpakkoja nn sudeettalueelta kun myös Puolalle srtyneestä «Mtl entsestä Saksasta. En s talv tulee olemean äärettömän huono, ^lellä tulee kuolemaan pajörn hmsä nälän ja kylmän aheuttamn tautehn. \ ' \ l-
f. r-n" Puheen ollea y>lttajavaltoden demobllsatlosta on melenkntosta todeta, että calclla Sekdan mehtysvallolla on pyrkmys mahdollsmman nopeast vähentää mehtysjoukkojansa polsjoukoks* Osaks mehtys on kallsta, osaks työväkeä tarvtaan kotona, osaks Joukot tse haluavat kotn. ^uren maalman polttssta kysymyksstä srryn nyt omaa maa-j tamme välttömäst Koskevn kysymyksn. Suurn kysymyksemme on luonnol-' lsest lopullsen rauhan kysymys. Maakunnssa on lkkunut huhuja sltä, mllaseks rauha muka lopullsest muodostuu. Onkn luonnollsta, että elämämme suurn kysymys askarruttaa melä Ja että se saa melet vrämään varsnkn herkssä karjalasssa. Hedän keskuudessaan on ollut lkehtmstä, on puuhattu auutta adressa Ja on lähetetty erkonen lähetyskunta, Joka on käynyt mm. päämnstern puhella esttämässä tovomuksaan. Käynt on ulotettu myös halltuksen svutse täkäläseen Neuvostolton lähetystöön. Vtteaman kansalasten tove on lmesest tähdätty verraten korkealle. Kun todellsuus stten sanelee asan järjestämsen, on vamean seurauksena suur melenmasennuksen vaara. Mtenkä herkkää vo toveden kehttely olla Ja mtenkä lähellä tuloksen saavuttamnen saatetaan sanoa, mantsen, että Jotakn akoja stten ram. Kansalls-Pankkn tehtn Jo knteä estys lkehuonestojen vuokraaaää^ta pankn entsestä Vpurn llko^^talosta felrpey^^ä. >. Vttaa- «aal fl^rjelasten adress on hyvn kaunst laadttu; se ssältää Karjalan hstoraa, talvsotaa, väestön srtoa, Atlantn Julstusta, Kalevala-eepokseen vttausta Jne, Ja lopuks Karjalan hemon uskon stä, että suuret antavat maakunnan takasn karjalaslle. Tähän estykseen halltuksen päämes on antanut krjallsest laatmansa vastauksen suullsest, Jossa hän toteaa kysymyksen esllleoton olevan arkaluontosen, että halltuksella e ole tedossaan perusteta. John karjalaset ovet 1 L M estyksensä nojanneet Ja että halltus tulee tekemään Ja tolmmoan maan etujen mukasest. Kun t^oul adress on Jätetty Neuvostolton lähetystöön, e sellä ollut lähettl^tä, mnster Orlova - on lmotettu hänen tällöl^ olleen saraana /mutta ad-
ress on snne Jätetty Ja slttenmln tomltett\t ana - Moskovaan saacka. Kun kulttuurvaltuuskuntamme Jokn aka stten ol Moskovassa, tes / ' s ^ tästä mm, eräs jqtava dplomaatt, Joka ltelee nm, tänne pän asota, Ja lausu hän/ellä eräälle valtoneu^ston Jäsenelle melpteet, Joka e 941ut Bulncaan myfttäraelnen. M f^^akään tuloste «ntava all»t ^n keskustelun sävy, Jonke täolä oleva valvontakomsson puheenjohtaja estt päämnsterllemrat), Sanomattakn on selvää, että halltus puolestaan on V alm s t au tuna t akanten XBtaBtmttxBxt lopullsen rauhan tekoa varten Ja että suunn tel- ^^'^^"^mat stä ovat tarkstetut. Se, että lontoon ulkomnsterlkonferanss t»- V.- pääty tuloksettomuuteen, on tetyst vakuttanut shen, ette medän rauhankysymyksemme ole edstynyt. Peraatteessa Lontoon konferensssta on kutenkn nähtävssä Ja todettavsse, kuten Jo Podstemn kokouksen päätöskn edellyttää, että asa on Neuvostolton Ja Englannn päätök- L sstä rppuvanen. Ratkasuun "Yhdysvallat, musta lttoutunesta puhumattakaan, evät osallstune. Rauhansopmuksen ssältöön nähden lenee myöskn Neuvostolton Ja Snglannn välllä Lontoossa sovttu, että sen perustana pdetään välrauhansopmusta. Sen mukaan myös pysyvät rajat määrteltänee. Tämä selvää yhtäptäväst kaksta er taholta tulleste tedosta. Tostaseks el ole tullut tetoon sekkoja, Jotka osottasvat, että Suomen omaa meltä tullaan kysymään rauhansopmuksen valmstelun yhteydessä. Kysymyksen Jatkuva kehttynlnen rppuu stä, mten Ja mllon Lontoossa keskeytynyttä työtä suurvaltojen välllä Jatketaan. l; Väl rauhan sopmuksen 11. artklan mukaan Suom stoutu korvaamaan Neuvostoltolle sotatomen Ja Neuvostolton alueden mehtyksen^ Johdosta aheuttamansa vahngot 300 mlj. dollarn arvossa Ja maksettavaks 6 vuoden akana tavarolla. "Syyskuun 18. pävän ltaan mennessä päätty ensmmänen sotakorvauavuos, Ja suurn ponnstuksn Ja usen hyvn vakelta näyttäven vakeuksen selvttämsen Jälkeen me lopulta pääsmme sopmuksen täyt tm seen, s. o. 50 mlj. dollarn suortukseen. Tämä alkanut tonen so tako rvf us vuos on lmesest vaken. Sen vuoks k l 1 V
: fl kulttuurvaltuuskunta suurta helpotusta herätt teto, jonka tefetrraztzaktotannä Kesko van matkaltaan to, että sotakorvauksen suortusakaa on pdennetty kahdella vuodella el ss jäljellä olevasta vdestä setsemään vuoteen. Tämä merktsee matemaattsest ottaen slt^, että jäljelläoleva 250 mllj. dollara vden vuoden asemesta suortetaan setsemänä, el ss saadaan keskmäärn setsemän vuoden ajaks 70 mllj. dollarn koroton luotto. Kun nykynen dollarlkurssl on 136 markkaa, merktsee se ss lähes 10 mlljaardln markan korotonta luottoa 6 vuodeks. Asan käytännöllsessä hotamsessa tarvttavn neuvotteluhn on valmstauduttu. Välrauhansopmuksen 14 artklan mukaan Suom stoutu määrä- ' ajassa palauttamaan Neuvostoltolle sodan akana sen aluelta Suomeen strettyjä valtolle, yleslle ja osuustomnta järjestölle, tuotantolatokslle ja vrastolle ta ykstyslle kansalaslle kuuluneta Arvoesnetä Ja tavarota, kuten tehtaden koneta, vetureta, rautatevaunuja, arvoesnetä, moottorajoneuvoja, hlstorallse mustoesnetä täysn hyvässd kunnossa. Tämän artklan mukaan palautettaven tavaroden kysymys on ollut erttän valkea hotaa, öe on ollut luonteeltaan kakkea muuta kun mellyttävä. Sen vuoks on Jouduttu teft»raä>n useta ^Xttttt pollstutklmusluontesla kuulusteluja. Tämän vuoks tuntu helpotukselta, kun nähn tavarohn nähden kuulustelut lopetettn, toveran sellasenaan palauttamnen päätettn Ja asasta pääbtln elokuussa sopmukseen. Alkuperänen vaatmus ol 67 mllj. dollarn korvauksena, mutta neuvöttelujen Jälkeen sopmuksessa päädyttn «11 ^^t^ä仫«22 S c- \h mllj. dollarn määrään. Joka määrä on korvattava etupäässä puutavarolla. Sopmuksen täyttämnen rasttaa vuoden ajan ankarast talouttamme, mutta postvsena tuloksena on pdettävä stä, että eräs kusallnen asa on saatu pos päväjärjestyksestä. Medän ulkopolttsssa suhtessamme on Ävenanmaan kysymys knnttänyt kansalasten mellä vmesten vlllckojen akana. Kuten mustetaan, syyskuussa Ahvenanfte^an maakuntapäven puhemehstö osott halltukselle krjelmän, jossa se estt ^vomuksenaan, että Ahvenanmaata
--! :*? ' V '.t*.' rgahff JgPBP M koskevat kysyn^^set otettasn eslle tulevssa rauhanneuvottelussa, Ja ' lauu tovomuksen, että maakuntapävät haluavat osallstua shen melpteden vahtoon, Joka todennäkösest tapahtuu Suomen Ja myös Ah»«nanaheutunut maan xssbtk astumasta. Tämä estys on xjroattbkut ymmärtääksen lähnnä stä, että kun Kansanltto nyt on loppunut, nn ahvenanmaalaset Ävat halunneet päästä.selvyyteen stä, mten yhdstynetten kansakun- ten lttymä tulee meakuntnan suhtautumaan. Toseks on aheena ollut ' ] 1 L se, e ttä Ahvenanmaan maakunnan puolesta e ole katsottu tsehallnnon tomeenpanoa 20 vuoden akana tapahtuneeks tyydyttävällä tavlla; Ja nmenomaan huomautetoan, ette se ole tf^pehtunut sten kun akonaan päämnster frch eduskunnassa Juhlallsest vakuutt, että tuota tsehallntolaka vapaamelsest tulkttasn, lrltynen huol on maakunnan asukkaden keskuudessa senv vuoks, että he pelkäävät ruotsalasen kansallsuuden aseman vferantuvan. - Ahvenanmaalasten estys e ole saanut läntsessä naapurmaa s sanune mllään lalla nnostavaa vastaanottoa, vaan vleän. Asallnen on myöskn se vastaus, Jonka maan halltus on anta- z nut. Kutenkn näyttää sltä, että se tyytymättömyys, Joka on aheutunut mm. stä, että ahvenanmaalasten ptkä estys, Joka vuos stten annet tln valtoneuvostolle hedän asostaan Ja Johon velä e ole vastattu, tulee harkttavaks Ja stä varten lmesest asetettavaks ertynen - 1 valtonkomtea, Jossa Ahvenanmaan maakunnalla ols edustuksensa, Ahvenanmaan kysymyksestä srryn erääseen toseen kysymykseen, Joka on yhtenen läntsen naapurmaamme kanssa. Nnkun mustetaan, esnty hälyttävä krjotuksa tlanteen kehtyksestä Tornonjoklaaksossa Jokn aka stten. Tutkmuksen Jälkeen on todettava, että useassa tapauksessa vätteet,että kokonasa asestettuja rkollsjoukkoja ols sellä rauhallsta elämää härnnyt, ovat olleet aheöttoma Ja useassa tapauksessa vätteet Joka tapauksessa ovat olleet suurest loteltuja, se käytännöllnen tulos keskustelusta Ja asan eslle ottamsesta kutenkn on ollut, että Ruots on vahvstanut joukkojaan Tornonjoklaaksossa rajalla Ja myös maan JärJestysvoma on lsätty. Järjestelyt ovat tapah-
tuneot molemaln puoln llaoltukbe tehtttn Je kalkn puoln kortolctstl. te«n t e teell se?tl kf 8l te llesaäl Poh jo s-öuome H Hjntus-»lrtyy Jtys^ykyeen, jottra on nortaf»t ^ksalalsten^bdheuttamat hävltyk- BQtm^^ on taloudellsest aryoltu Ja päätyvät n, 14 ml Jaardn merkkaan. On luonnollsta, että vahngontekljän ols aheuttamansa vahn^ot corvgttava, ja sellaseen e stykseen onkn valmstauduttu. Kun Sakdan korvauskyky kutenkn tunnetusta systä on kysymyksenalanen Ja kun yhdstynetten kansaanten korvausvaatmukset ovat enssjaset, ovat medän korvauamahdollsuutemme toteuttamset tetenkn kyseenalasa. Varovan lkemehen tavon lenee sen vuoks parasta merktä tällanen erä varsn epävamana saatavana ja postettava tlnpäätöksestä. äbksalalsten täällä tekemä sotarkoksa tutkmaan on asetettu ertynen komtea, joka parhallaan työskentelee. Työn tulokset on pyydetty käytettävks ^dstynetten kansakunten syyttäjävranomaslle sotarkollsprosessa varten. Mtä medän omaan sotasyyllsyyskysymykseemme tulee, nn sen jälkeen, kun lak stä akaansaatn, on sotaan syyllsten vanrtsemsasaa valmstellut valtoneuvoston asettama ertynen tutkjakunta, be on okeusmnsterön alanen. Tämä tutkjakunta tom okeusneuvos P e- t ä y k s e n puheenjohdolla ja on työskennellyt nyt Jo toste kuukautta. Tutkjakunta on jättänyt työstään alustavan ehdotuksen, mhn okeuskansler on tutustunut ja antanut myöskn lausuntonsa. Asa on ollut vme vkolla esllä valtoneuvostossa muutaman kerran, mutta srty - ^ 1 velä vme lauantalta eteenpän, 1 Varsn suurta hermostumsta herättänyt a sekä tkö juttu näyttää kehttyvän alkuaan luultua laajemmaks. Polstutkmukset ovat sen vuok-^ a veläkn kesken. Myös tuleva okeuskästtely tulee vemään huomattavast akaa. Jos okeusmenettely on normaalnen, tulevat kysymykseen er foorumt, er tuomostumet, ss kenttäokeus, hovokeus, sotaylokeus jnp., ja tästu ols lmesest seurauksena, että asan kästtely ensfmäsessä vaheessa saattas muodostua epäyhtenäseks ja epätasa- '»g.l
l tf kan tuotteta Ja koneta. h' Ranskasta pyrtään saamaan lannotteta, kemkaallolta, tekst- \ lejä yms. Ja tetenkn tästä maesta tulee stä yht^ tavaraa, Jota Joka kertaqpztam kauppasopmukeeen on ssällytettävä sltä lähten, kun olemme keltolan saaneet nurn. Norjan kanssa päästään myös ens Tkolla keskustelemaan kauppasopmuksen teosta, ja shen lstaan ssältyy sellasta kun sllä, lannotteta, kalanmaksaöljyä Je sen sermosta* TsekkosloTaklan teollsuus on sälynyt paremmn kun akasemmlr luultn, Ja sen vuoks melenkntomme on kohdstunut snnekn, koska alkaseamln on Jätetty huomattava tletksla maasta tomtettavaks. ^olan kanssa valm taudutaan myöskn sopmuksen tekoon. Ja Ktelä-Amerkkaan ovat parhallaan edustajamme matkalla. Ktelä-toerlkan tovomuslstalla on Yuotla, puuvllaa, öljyäakkuja Jnp. Ensmmänen aluksemme, Joka valtettavast on vajealastlssa - non puollastlssa - kyntää parhallaan Atlannln aaltoja, ^e ols ollut Jo kovn mellyttävää pstää tämä ensmmänen aluksemme täyteen lestn, tonen/ mutta e stä ennätetty JärJentää, Sen sjaan d alus. Joka on xttm lähj täyden/ tenyt, on saanut/lastnsa järjestykseen. MyÄskn TOn lmottaa, että ensmmäset sopmukset on tehty Braslaan nähcen, ja järjestelyjä on auttanut se, että mellä on ollut käytettävssä luottoa. Luonnollsest seltä puuvllan, vuoten, taln j sellasten tavaran mukana tulee jo enblmmäsessä aluksessa stä tavaraa, jota Brasla ana kauppasopmuksn vaat otettavaks Ja luono 111 äest sellasessa tapauksessa, jollon se on luottoa ollut järjestämässä. Tämä kahvlast tulee tammkuun akana perlle. Tossa pävänä sa&tln päätökseen Tanskan kanssa käydyt neuvottelut ja tonen sopmus. Ja vakke se kalkn kohdn muodostunut sellaseks kun ols tovottu, on kutenkn Jälleen todettava, että tämän 1,1 r' 1 " J 1 k 1 J $ mellyttävän pohjosmaan kanssa Jälleen neuvottelut otrat sujuneet hyvn. Me saamme seltä ernäsä ar^kkä ta elntarvkketa, mm, vota l\loo \ j
seks. Tämän vuoks okeusmnster on ottanut harkttavakseen ertysen lan säätfmstä stä, varten, että nämä asekätkö jutut votasn käs tellä säjaassa tuomostumessa, ja nssä varata tse kullekn samanlanen muutoksenhakute. Kun ertysest penten rangastavks jääven henklöden lukumäärä on kasvanut kovn suureks, on samalla hänen tähtämes- * sään uuden lan avulla saada nälle armbhdus akaan ja tekjän lukumää-, rä sten supstumaan van ns. suurempn tekjöhn. Ädtä stten Hhttäellä tutkttujen sotarkoksen kästtelyyn. tulee, Vodaan manta, että okeuaanstorn lmotuksen makaan on lmantoja tehty huomattavan paljon kolmatta tuhatta ja nstä on kästelty loppuun jo non 2/3. Tuomttuja vmesen lmotukeen mukaan on 184 vapausrangastukseen, josta 11 elnkautseks, Huomota on jonkn verran Ruotsssa herättänyt eräs pdätys. Joka on Suomen taholta tehdyn pyynnön f johdosta tomtettu sellä, nmttän on pdätetty kapteen Nero, jonka vätetään syyllstyneen lukusn tölotuksln. Omassa maassamme on ylestä huomota herättänyt kenrfaalluutnantt O e s c h»n pdätys, joka on t^bsen aheutunut hänen vuonna 1941 antamakseen vätetyn päväkäskyn johdosta ja jonka päväkäskyn nojalla vältetään tapahtuneen anakn tähän mennessä saatujen tetojen mukaan 26 venäläsen sotavanp;n telotuksen. halltuksen täydennyskysymys on lykkääntynyt. On kulunut Jo _ 1 \\ unelta vkkoja stä, kun kaks halltulcson Jäsentä nmtettn lähettllästomln. Ja stä huolmatta, vakka hedän vapautumsensa Jo vkkoja stten valtoneuvoston jäsenyydestä tapahtu, on valtoneuvoston täydentämnen l^ckääntynyt. Kun nykysen pämnstern ensmälnen Ja attcmmln tonen halltus Muodostettn, on sen ensamäsenä tehtävänä ollut saada maa sekasortosesta tlanteesta pos. Pä/huomon on nykynen päämnstern halltus kohdstanut ulkopolttsten asan hotoon. Halltuksen tälän ast sen työn tulokssta vodaan manta erältä järjestelyjä, kuten korvaus- Ja maanhankntalan akaansr-amnen, sotakorvaussopmukeen päättämnen, uudet eduskuntavaalt, Jotka tomtettn mellä ' (
S ensmmäsnä, kauppasuhteden rakentamnen ja lopuks dplomflattsten,1 suhteden solmamnen ja lähettläaen vahdot. L^hmpä tehtävä ovat asekätkö- Ja sotasyyllsyyakysymysten saattamnen pos päväjärjestyksestä ja ennenkakkea tetyst lopullsen rauhan akaansaamnen, mkäl se mestä rppuu. Kun lsäks mantaan ylop s tolansäädännön tarkstamnen, ovet sanosnko polttsest melenkntosmmat kysymykset sten tuleet mantuks, ja vodaan sten myöskn todeta, että nykysen halltuksen ulkopolttsten tehtäven suortus alkaa lähestyä loppuaan. sln astuvat täten taloudellset kysymykaet. Nän ollen vo ymrärtää, että halltukcsn pämes, OB VERBNNUT tsellensä alkaa, kuten ol^eme nälmcöt, saattaa harkta stäkn, onko nykynen halltus kokoonpanoltaan paras mahdollnen taloudellsten asoden hotamseen. Kun lopullnen rauha on tehty, on sllon anakn muodostettava uus halltus. Elääkö nykynen halltus shen saakka, kun tämä saavutetaan, va onko tällä vtln stä osltaan täydennettävä Ja uusttava, tämä kysymys on luonnollsest onslslja eest halltuksen päämehen harkttavana; mutta hänen suur työtaakkansa on aheuttanut ylrastusta, ja sen vuoks hänen vomansa ja terveytensä evät ole kestän et avan täyttä työtaakkaa. (Onko se pöllttstn sarautta?) en vuoks hän tänäkn pävänä makea levässä kuumeessa ekä ole tlasuudessa hotamaan tärkeätä, nyt a f'- samalla kertaa myös valtakunnan päämehelle kuuluvaa tehtävää. Päämnstern saraudesta puheen ollen on todettavssa, että kansalasten melenknto on kohdstunut ertysest valtt-kunnan päämehen terveydentlaan. Melerklnto on ollut senkn vuoks suur, kun se par kertoa akalsen^cn on sattunut ajankohtana. Jollon ratkostavnna on ollut erttän tärketä ja arkaluontosa asota. Von kutenkn lmottaa, että valtakunnan päämehen terveydentla e todellakaan ole saatujen eteven lääkäreden lausunnon mukaan normaal ja pelättävssä on, että tervehtyralnen vo vedä täcän edellstä kertaa ptermän ajan. Polttsessa suhteessa on eduskunnassa valokuntakästtelyvalheessa molenkntonen lukestys, joka koskee nden työväentalojen pa-
lauttamsta entslle ometajlleen, jotka talot 1930-luvulla otet- ^^^ erältä työväenyhdstyksltä. Tässä suhteessa ryhmämme Ja kansandemokraatten kesken on käyty Ja käydään neuvotteluja, ennekun asa tulee ratkasuvaheeseensa eduskunnassa. Tähftft-j^A^^a- ert^-trrtmfn-^ tul««- käärmte-tf^frmttkn a-jatukbssa-tälä, j«ttklbatjm tultc «hs Ls vy.kolö\ halltukselta _ - ' " vt-v vs - eduskuntaan.en lak lakkautettujen.järjestöjen omasuuden käyttämsestä. Tämän omasuuden määrä ex ±a±gxfuä arvotn vme syksynä n. 500 mlj. markan suuruseks. On todettu, että etä omasuutta on er tavon järjestelty uusn käsn Ja että stä huomattava osa on Joutunut tarkotuksn, Jotka evät ole lähellä lakkautettujen järjestöjen tarkotusperä. Myöskn on käynyt lm, ette asan Jär- Jeetämseen ole sopvaa lansäädäntöä ekä myöskään okeuskäytäntöä, Ja sen vuoks asan saattamseks pos päväjärjestyksestä on päädytty shen, että erkoslak säädetään. Tämä estys tulee ssältämään järjestölle kuukuneen omasuuden käyttöön nähden sellaset määräykset, että omasuus on käytettävä ens sjassa puolustusvomen tarpesn, 2) lkuntakasvatuksen hyväks, 3) svetystarkotuksn Ja 4) sodan kärsmysten leventämstä edstävn tarkotuksn, ^nug» taft kyayaykben-^j-^ttavan keekustelua (Hlpeyttä kuul Jän k»ker.). Mtä medän oman eduskuntaryhmämme työskentelyyn tulee, kntyy luonnollsest huomo yhtestyösopmukseen. Kun vaalt ol käyty Ja melet saattovat tasaantua, ol luonnollsta, että katsottn tovottavaks demokraattsten vomen yhtestyöskentely. Tämä katsottn tarpeellseks, mkäl todella hedelmällsn työn tuloksn eduskunnassa.haluttn»äästä. Välttämättömänä pdettn työväen er ryhmen yhtestyöskentelyttahdollsuukslen selvttäjstä. Yhtestyöskentelyjtn pyrkvä kosketus eduskunnan kokoonnuttua saatn akaan Ja asassa valmsteltn Julklausuma. Kun se käytännöllsest katsoen ol valms, tarjoutu yhteenlttymään kolmas suur ryhmä, maalasltto. Täten syntynyt kolmen ohjelmajulstus tetenkn tul Jonkn
/ verran tosenlaseks, kun mtä ee kahden työväen ryhmän Julstuksena lmesest lopuks ykstyskohtn nähden anakn ols tullut. Joka tapauksessa syntynyttä yhtestyösopkusta on pdettävä useassa suhteessa huomattavana. Myöntesenä prteenä on, että shen on saattanut yhtyä 3/4 eduskunnan jäsdnstä Ja että tämä yhtestyösopmus on velvottanut kesknäsn neuvotteluhn ja nän olen myöskn esntymseen, -^nakn se on pdättänyt kovn l^ärkevästä eentymseotä. Kakk toveet, Jota yhtestyösopmukseen ltettn, evät ole luonnollsestkaan toteutuneet. Esn on tullut kysymyksä, Jossa er ryhmen polttnen kaukonäkösyys, tsehallnta Ja «hllntä, demokraattnen vakaumus Ja sosaalsen melen laadun kestävyys on Joutunut koetnk/velle. Kästyksen mukaan on yhtestyösopmuksesta ollut enemmän postvsta kun negatvsta tulosta. - V. arallsessa man sopmusta olsmme varmaan Joutuneet kokemaan vaaralblft ssäasemassamme Ja ulkopolttsssa asxukb arvaamattoma salakarelle ajoja. Sotasyyllsyyslan kästtelyssä sos.-dem. Mtukx^oxylnllBz edustajan kesken esnty epäyhtenäsyyttä. Se on osal-^an hyvn ymmärrettävää, mutta tosaalta ols asan perusteelln^ kästtely Ja / valmstelu saanut Jäädä oman ryhmän keskuudessa härten Ja yhtenäsest hodettavaks. / Erttän huvttava ol vme perjantan talousarvon lähete- y M.rl j t 1 jv keskusteluf Jossa osajako eduskunnan okest^ Ja vasemmston kohdalmm. / ta ol smoltäekt valtollsen polsn tc^alaan nähden huomota herättävällä tavalla vahtunut Ja puhed^ sävelet sen mukasest. Eduskuntaryhmän prssä lmenneet erävät melpteet ovat suuressa ryhmässä luonnollsa Ja helpost kästettävä. Ntä e tarvtse ana ottaa lan vakavalta kannalta. Kästyksen mukaan er melpdesuunnat Ja -eroavasuudet ovat sttenkn pääasassa pntaväretä, ^eltää e ku^enkaan voda, euekö keskuudessamme/eräänlanen ^s.kynb/u ekoon/4e, kuten Rst säännöllsest/ taudn ahena tappavaa Ja sl» parantavaa. Tarkstamalla
.11 JJUjl^RM,^ m työakentelyämmc yhtenulsan esntymsen lsjäraseks ja tarpeellsen järjestyksen ja kurn ylläptämseks mellä on mahdollsuuksa lsätä työm- me Yomaa ja sosaldemokratan vakutusvaltaa. Ssäpolttsessa uhteessä on luonnollsta, että perusteellm sest hävtyn suura menetyksä aheuttaneen sodan jälkeen kansalasten keskuudessa melpteet kääntyvät tosaan vastaan. Varsnanen selvtte-j ly suuronnettomuuden systä, nnkun hstora neuvoo, säännöllsest a-^» heuttaa tlntekoa. Nn se on saattanut tlnteon tällekn kertaa. Usen se hakeutuu jppa väkvaltasn muotohn, ja nn on useassa hävnneessö ols st. at tanut/ massa tapahtunut. Nän BmtB7Hy<ä melläkn. Veara kehtyksen tällaseen suuntaan menemsestä on eränä ajankohtna ollut lmenen. Kutenkn on lopuks löytynyt rttävässä määrässä harkntakykyä. Onnettomuus on tähän saakka votu rajottaa shen, tt mtä e ole enää votu postaa, ja maassa on sälynyt ylenen rauha ja ylenen järjestys. * "Yhteenvetona polttsesta katsauksesta katsosn, että välrauhan jälkenen aka kehtykseen nähden on sttenkn ollut suurn prten myöntenen. Melala on maassa 13 kuukautta kestäneen välrauhan kuluessa sttenkn kokonasuutena katsoen lmesest tasottunut. Olemme saaneet huomattava helpotuksa välrauhan velvotukssta ja dplomaattset suhteet on jälleen rakennettu vottanealn suurvaltohn. '^lurta huolestumsta on ertysest antanut mtrkan arvon vmeakanen kehtys. Kun markan arvo verrattuna elnkustannusndeksn koko vme vuoden akana alen van 3 olemme nyt kesän akana joutuneet näkemään, että se parssa kuukaudessa on tätä perustetta mttakeppnä käyttäen alentunut kymmenkertasest el 33-34 Kun kenottelu ja M tavaran rohmuamnen uhkaa kasvaa, työhalu vähenee, on tämä kakk lsännyt huola ja usen melssä on herännyt pelko stä, että kehtys ve ^ rahan arvon täydellseen tuhoon. Ols melenkntosta yrttää vastata, r Todaanko nflatlota mellä enää lankoan hlltä, «un se on päässyt ' nn ptkälle kun on tapahtunut, on rahaakbar jäljellä olevan rahanarvon pelastamnen erttän raskas ja tannokkata otteta vaatva tehtä- a n
1! l. M: 'H - vä. se edellyttää ernästen perusedellytysten luomsta, ^nsnnäcln on ttatam ehdottomana Yälttämättömyytenä pdettävä määrätetosta hnta- ja pallckapoltkkaa; tosena välttämättömyytenä tasapanoa valton tulossa ja menossa; Ja kolmanneks medän tuotantotomntamme jälleen vauhtn! saamsta. 1 ^ ^ V ^ Aedän hnta- Ja palckapoltlkkamme nojautuu varsnasest k«- V säkuu;^ 19 pävänä tehtyyn verraten radkaalseen päätökseen. Jos tätä y ^ päätöstä oleellsest rkotaan, sllon meltä puuttuu kästtääksen tärken edellytys nflaton kehtyksen sesauttamseks. Mtä tulee velton fnanssasemeen el ss lähnnä valton tulojen ja menojen tasapanoon, nn valton kassan tla on raskas. Menot ovat nousseet huomattavast laskettua enemmän. noussevat tänä vuonna ehkä 35 mljaardn, varsnasen talousarvon ollessa ku^ä huo- «aette-^ van puolet stä. Kutenkn ovat samanakasest myös valton tulot nousseet, mutta evät kuteucaan saman verran, ja sen vuoks tältä vuodelta on tulemassa velä huomattava vajaus. Tämän vajauksen määrän arvo mnster Hltunen äskettän laajassa lausunnossaan anakn 5 mljaardn suuruseks. Kun valton menojen suurest kasvaessa okeata luottoa e ole ollut käytettävssä, on valton sen vuoks täytynyt käyttää myöskn setelpanoa, ja nnpä setelmäärä on huomattavast kasvanut. Oltuaan vuoden vahteessa non 15,5 mjaarda, se ol jo lähellä 19 mljearda. Josta määrästä se nyt tunnettu^jenyfuhujen vuoks on lähtenyt alenemaan. Ja seurauksena edelleen on ollut se, ettu velton velka. Joka vuoden vahteess ol non 67 mljaarda marktea, on nyt jo svuuttanut 81 raljaardn mar- ^ kan rajan. Tosn tästä on huomattava osa valuuttakurssen muutoksesta a- hautuvaa krjallsta velan lsäämstä, mutta sellasenakn yl 81 mljaa dn mt^rkan svuuttamnen tetää tulevna vuosna lsääntyvä huola. Julksuuteen levnneet huhut setelen vahtamsesta ovat härtseväst vakuttaneet tuotannollseen tomntaan. Ja erkosest kansanhuollon alalla olemme Joutuneet vakeaan välkäteen, kun alkutuottajaj teollsuuslatos, tukkulke, vähttäskauppas ja yleensä kakk, kellä