Hausjärven kunta Oitti Savilaukuntie-Katajatie, ns. Maxitin alue Ehdotus 12.4.2010, tarkistukset 20.5.2011 KValt 24.1.2012 9 Lainvoimainen 1.3.2012
1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee Hausjärven kunnan Oitin kylän kortteleita 200, 201A, 201B, 211, 212A, 212B, 213A, 213B, 214, 223 ja 228 sekä niihin liittyviä puisto-, katu- ja rautatiealueita. Asemakaavan muutoksella muodostuu Hausjärven kunnan Oitin kylän korttelit 200-201, 212-214, 223 ja 228 sekä niihin liittyvät puisto- ja katualueet sekä rautatiealuetta. Tämä selostus koskee 12. päivänä huhtikuuta 2010 päivättyä sekä 20.5.2011 tarkistettua asemakaavaa. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavamuutosalue sijaitsee Hausjärven kunnan Oitin kylässä rajoittuen lännessä rautatiehen, idässä Katajatiehen, pohjoisessa Oitintiehen ja etelässä Lampitiehen-Petäjätiehen. Asemakaavan muutosalueen sijainti. 1.3 Kaavan tarkoitus Kaavamuutoksen tarkoituksena on muuttaa teollisuusalueen kortteleiden ja tonttien merkintöjä ottaen huomioon teollisuusalueen laajentamistarpeet. Puistoalueelle sijoittuville yksityisomistuksessa oleville asuinkiinteistöille on tarkoitus osoittaa kaavanmukaiset tontit, säilyttäen alueella oleva kapea puistoyhteys. Rakennetulla pientaloalueella oleva, tonttien väliin osoitettu kevyen liikenteen väylän varaus poistetaan kaavasta, osoittaen maa-alueet viereisiin asuintontteihin.
2 1.4 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 1 1.3 Kaavan tarkoitus... 1 1.4 Sisällysluettelo... 2 1.5 Selostuksen liitteet... 2 1.6 Selostuksen lähdeaineisto... 2 2 TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 3 2.2 Asemakaava ja sen toteuttaminen... 3 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.2 Suunnittelutilanne... 8 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 10 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 10 4.2 Suunnittelu ja sitä koskevat päätökset... 10 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 10 4.4 Tavoitteet... 12 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 12 5.1 Kaavan rakenne... 12 5.2 Kokonaismitoitus... 12 5.3 Aluevaraukset... 13 5.4 Kaavan vaikutukset... 14 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 16 6.1 Nimistö... 16 6.2 Rakentamisaikataulu... 16 1.5 Selostuksen liitteet Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivitetty 1.11.2010) Liite 2 Kuvia suunnittelualueelta Liite 3 Pohjavesialueet ja maanomistus Ote maaperäkartasta Liite 4 Ote johtokartasta Ote johtoverkoston muutoksesta Liite 5 Ote maakuntakaavasta Ote yleiskaavasta Liite 6 Ote voimassa olevien asemakaavojen yhdistelmästä Ote maanvuokrasopimuksen liitekartasta Liite 7 Luonnosvaiheen lausunnot ja mielipiteet, tiivistelmä Liite 8 Ehdotusvaiheen lausunnot ja muistutukset sekä vastineet, tiivistelmä Liite 9 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavakartta määräyksineen 1.6 Selostuksen lähdeaineisto - Maxit Oy Ab ympäristölupa, Hausjärven ympäristölautakunta - Henkel Makroflex ympäristölupa, Hämeen ympäristökeskus 15.1.2008 - Etelä-Suomen Aluehallintovirasto, päätös Henkel Makroflex Oy:n ympäristöluvan raukeamisesta 5.7.2010 (Dnro ESAVI/471/04.08/2010) - Lumos-inventointi 2004, kohdekortti Petäjätie -Hausjärven rakennetun kulttuuriympäristön selvitys (Hämeen ympäristökeskus 95 / 2005); Rakennettu Häme, Hämeen liitto 2003.
3 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavamuutosalueella sijaitseva Maxit Oy Ab on hakenut 19.5.2005 päivätyllä hakemuksella pyytänyt asemakaavan muuttamista tilan harkkotehdas RN:o 34:0 alueelle, sillä tehtaan toiminnan laajentamista varten tarvitaan lisää tonttialuetta. Kunnanhallitus on 14.6.2005 290 päättänyt asemakaavan muutoksen laatimiseen ryhtymisestä. Ympäristölautakunta on kokouksessaan 14.6.2006 72 päättänyt osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä asemakaavan muutosluonnoksen nähtäville asettamisesta. Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävillä 17.7.-2.8.2006 välisen ajan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Liite 1) pidetään nähtävillä koko kaavanlaadinnan ajan. Asemakaavan muutosehdotusta on käsitelty ympäristölautakunnan kokouksessa 5.5.2010 46. Kunnanhallitus on kokouksessaan 18.5.2010 176 päättänyt asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta. Asemakaavan muutosehdotus on ollut nähtävillä 3.6.-2.7.2010 ja siitä on pyydetty lausunnot. Ehdotuksen nähtävilläolovaiheessa saatiin maanomistajilta yhteydenottoja, joiden perusteella tehtiin tonttijakoa koskeva tarkistus (22.10.2010). Ehdotuksesta saatujen lausuntojen johdosta ilmeni junaradan raiteiden sijaintia koskeva pohjakartan tarkistustarve, jonka myötä myös kaavaehdotusta oli tarpeen muuttaa (1.11.2010). Tarkistuksista kuultiin maanomistajia sekä Liikenneviraston ja Weber Saint Gobainin (ent. Maxit Oy Ab) edustajia kirjeitse. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen tarkistettiin myös korttelin 201 tontille 10 johtavaa kulkuyhteyttä sekä tonttien 9 ja 10 välirajaa, minkä johdosta kuultiin maanomistajia kirjeitse (20.5.2011). Hausjärven kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan muutoksen 24.1.2012 9. Asemakaavan muutos on saanut lainvoiman 1.3.2012. 2.2 Asemakaava ja sen toteuttaminen Asemakaavan muutoksella muodostuu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (T), teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue, joka sijaitsee kulttuurihistoriallisesti merkittävän Oitin aseman läheisyydessä (T-10), toimitilarakennusten korttelialueet (KTY), erillispientalojen sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (AOTY), erillispientalojen korttelialueet (AO) sekä näihin liittyvät puisto- ja katualueet sekä pieni alue rautatiealuetta (LR). Kaava on suurelta osin nykytilanteen toteava, eikä sillä arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia. Asemakaavan mukaiseen tonttien toteuttamiseen voidaan ryhtyä kaavan saatua lainvoiman. Alueella kunnallistekniikka on valmiina.
4 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Yleiskuvaus Kaavamuutosalue rajautuu Riihimäki-Lahti rautatiehen ja Oitintiehen. Rautatiehen rajoittuvalta osalta kaavamuutosalue on teollisuusaluetta ja itäosaltaan rakentunutta pientaloaluetta. Teollisuusalueen ja pientaloalueen erottaa puustoinen harjanne. Kuvia suunnittelualueelta on liitteessä (Liite 2). 3.1.2 Luonnonympäristö Maisema Asemakaava-alue kuuluu ympäristöministeriön asettaman maisemaaluetyöryhmän laatiman maisemamaakuntajaon mukaan Hämeen viljely- ja järvimaan sekä Eteläisen rantamaan maisemamaakuntien ja tarkemmin Keski-Hämeen viljely- ja järviseudun sekä Eteläisen viljelyseudun maisemaseutujen rajalle. Valtakunnallista maisemamaakuntajakoa täydentävän Hämeen maakunnallisen maisemaselvityksen mukaan kaava-alue sijoittuu Salpausselän-Puujokilaakson viljelymaisemiin, joille tyypillistä on laajojen tasaisten tai loivasti kumpuilevien peltoaukeiden sekä korkealle kohoavien harju- ja moreenimuodostumien vuorottelu. Kaavamuutosalue on Riihimäki-Lahti rautatien ja sen alittavan Oitintien kulmauksessa. Oitintieltä katsottuna kaavamuutosalueen asutus on puustoisen vyöhykkeen takana. Teollisuusalueen varastointialue ja osa rakennuksista näkyvät Oitintielle, mutta näkymä tulee osin peittymään tienvarren rinteeseen syksyllä 2009 tehtyjen maisemointi-istutusten vaikutuksesta. Savilaukuntieltä katsottuna ovat nähtävissä teollisuusalueen rakennukset ja avointa varastokenttää. Kaukomaisemassa näkyy rautatien luoteispuolella kohoava Töytynmäki. Katajatien varren pientaloalue on katualueelta käsin vaikutelmaltaan avointa. Pihoilla kasvaa täysikokoista puustoa ja pensaita. Rakennuskanta on matalaa. Petäjätien päästä on puunrunkojen läpi siivilöityvä näkymä metsän reunustamaan peltomaisemaan. Alueen länsipuolella oleva harjanne erottaa maisemallisesti asutuksen teollisuudesta. Luonnonolot ja kasvillisuus Hausjärven kunta kuuluu eliömaantieteellisesti eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen, tarkemmin lounaismaahan eli vuokkovyöhykkeeseen. Katajatien asuinalueella kasvillisuus on pääosin kulttuurivaikutteista. Alueen täysikasvuinen puusto on pääosin koivuja ja mäntyjä. Oitintien varressa, teollisuusalueen ja tien välisen luiskan alaosassa on nykytilanteessa jonkin verran havu- ja lehtipuustoa. Myös Savilaukuntien ja teollisuuskorttelin välissä on jonkin verran sekapuustoa. Kaavamuutosalueen itäosan pientaloalueen erottaa teollisuudesta puustoinen harjanne, joka on osa vuonna 2004 inventoitua Petäjätien Lumoskohdetta. Alue on inventoinnin mukaan mustikkatyypin (MT) tuoretta kan-
5 gasmetsää ja käenkaali-mustikkatyypin (OMT) lehtomaista kangasmetsää. Kasvillisuuden rakenteeseen vaikuttaa alueen kivisyys. Kohde on arvioitu maisemallisesti, edustavuudeltaan sekä lähiluontokohteena merkittäväksi. Suosituksena on, että jäljellä oleva metsäkaistale tulisi säilyttää virkistyskäyttöön. Vesisuhteet Kaavamuutosalueen koillisosa sijaitsee Oitin vedenhankinnalle tärkeällä I- luokan pohjavesialueella ja itäosa Umpistenmaan vedenhankintaan soveltuvalla II-luokan pohjavesialueella. Teollisuuden ja asutuksen välissä sijaitseva harjanne on II-luokan pohjavesialueen varsinaista muodostumisaluetta. Radanvarren teollisuusalue sijaitsee alueen koilliskulmaa lukuun ottamatta pohjavesialueen ulkopuolella. Lähin avovesistö on Huvilammi reilun 200 metrin päässä kaavamuutosalueesta länteen. Kaavamuutosalueen eteläpuolella sijaitsee kaksi entisen tiilitehtaan savenotosta syntynyttä lampea. Pohjavesialueiden rajat ilmenevät liitekartasta (Liite 3). Maaperä ja pinnanmuodot Kaavamuutosalueen maaperä on teollisuusalueen osalta hiesua. Katajatien länsipuolen kaavanmukainen asuinrakentaminen sijoittuu alueelle, joka on karkeaa hietaa. Savilaukuntien ja Katajatien asutuksen välinen kannas on osa merkittävämpää koillis-lounaissuuntaista hiekkavaltaista reunamuodostumaa. Ote maaperäkartasta on liitteenä (Liite 3). Kaavamuutosalueen länsiosan teollisuusalueella maasto on alavaa sijoittuen noin 96 metriin merenpinnasta. Savilaukuntie kulkee noin korkeusasemassa 97 metriä mpy. Kaavamuutosalueen itäosan pientaloalueella maasto viettää Oitintieltä loivasti lounaaseen, noin 108 metristä 115 metriin mpy. Asutuksen ja teollisuusalueen välissä olevan harjanteen lakipisteet ovat noin 108, 115 ja 122 metriä mpy. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Asuminen Alueen itäosassa on 1970- ja 1980-luvun pientaloasutusta. Rakennukset ovat pääosin yhden ja kahden asunnon yksikerroksisia pientaloja. Kuusitien päässä on 20-, 30- ja 50-luvuilta vanhempaa rakennuskantaa, joka sijoittuu vuoden 1973 laaditun rakennuskaavan mukaiselle puistoalueelle. Radanvarteen sijoittuvalla teollisuuskorttelialueella on kaavassa sallittu henkilökuntaa palvelevien asuinhuoneistojen rakentaminen, mutta rekisteritietojen mukaan asuntoja ei ole toteutunut. Teollisuus ja palvelut Kaavamuutosalueella toimii Maxit Oy Ab:n harkkotehdas jossa valmistetaan standardi-, eriste-, erikois- ja hormiharkkoja sekä muita rakennusteollisuuden tuotteita. Tehdas on ollut toiminnassa vuodesta 1972 lähtien. Toimintaa on viitenä päivänä viikossa, 1-3 vuorossa ja tarvittaessa viikon-
6 loppuisin. Savilaukuntien itäpuolella on Maxit Oy:n omistuksessa oleva toimistorakennus, joka ei ole käytössä. Savilaukuntien itäpuolella on Eerikäisen liikenne Ky:n omistuksessa oleva kulkuneuvojen suoja. Radanvarressa, kaavamuutosalueen lounaispuolella, toimii saumaeristeitä ja eristelevyjä valmistava Henkel Makroflex, joka toimii Hämeen ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan puitteissa. Laitos on luokiteltu turvallisuusselvityslaitokseksi. Hausjärven ympäristölautakunta on 6.7.2010 vastaanottanut Etelä-Suomen Aluehallintoviraston päätöksen ympäristöluvan rauettamisesta, jonka mukaan Henkel Makroflex Oy on lopettanut tuotannollisen toimintansa 31.5.2010. Liikenne Kaavamuutosalueelle on kulku Oitintieltä, joka on seudullinen pääväylä kantatielle 54 ja Mäntsälän suuntaan. Teollisuusalueelle on kulku Savilaukuntieltä, joka on päättyvä katu ja asuinalueen tonttikaduille Katajatieltä, joka on kokoojaväylä. Kaavamuutosalueen tonttikatuja ovat Honkakuja, Kuusitie, Mäntykuja ja Petäjätie/Petäjäkuja. Kuusitien päästä vanhoille rakennuspaikoille johtaa Roosanpolku. Roosanpolku on merkitty opaskarttaan, mutta se ei ole kaavanmukainen katu. Roosanpolku jatkuu pihapiirin läpi metsätienä edelleen Savilaukuntielle. Oitintien varressa on kevyen liikenteen väylät ja Katajatien varressa terveyskeskukselle johtava jalkakäytävä. Muutoin kaavamuutosalueella ei ole erillisiä jalkakäytäviä. Asutuksen länsipuolella olevalla harjanteella on kapeaa virkistyspolustoa. Asemakaavan muutosalue rajautuu lännessä Riihimäki-Lahti rautatiehen. Linja-autovuorot liikennöivät Oitintietä myöten. Savilaukuntietä pitkin kulkee Maxit Oy:n ja Henkel Makroflexin yritystoimintaan liittyvä raskas liikenne. Tekninen huolto Alueella on kunnallinen vesi ja viemäröinti. Maxit Oy:n teollisuuskorttelin pohjoisosassa on johtolinjauksia siirretty kulkemaan Oitintien varteen. Ote johtokartasta on liitteenä (Liite 4). Johtolinjaan tehty muutos (Liite 4) otetaan huomioon asemakaavassa. Alueella on Fortumin 20 kv keskijänniteilmasähköjohtoja. Fortumilla on alueella tarve kehittää verkostoaan arvioidun tehontarpeen kasvun johdosta. Fortum Power & Heat Oy:llä on kaukolämmön jakeluputkistoa noin 100 metrin etäisyydellä ja runkoputkia noin 300 metrin etäisyydellä kaavaalueesta. Elisa Oyj tulee hakemaan uusien tonttien tarpeita varten toteutettavia maakaapeleita varten sijoituslupaa Savilaukuntien itäreunaan sekä olemassa olevien ilmakaapeleiden maakaapeleiksi muuttamiseksi. Virkistys Teollisuus- ja asutusalueen väliin jäävällä harjualueella on kapeaa polustoa, jota on mahdollista käyttää virkistykseen.
7 3.1.4 Suojelukohteet, kulttuurihistorialliset kohteet ja muinaisjäännökset Suunnittelualueella ei ole tiedossa luonnonsuojelukohteita, luonnonsuojelulain mukaisia suojeltuja luontotyyppejä eikä uhanalaisia eliölajeja tai kiinteitä esihistoriallisia muinaisjäännöksiä. Välittömästi kaava-alueella ei ole Hausjärven rakennetun kulttuuriympäristön selvityksessä (2005) inventoituja kohteita. Rautatiealueen pohjoispuolella on selvityksessä inventoidut kohteet: - Oitin rautatieaseman alue (kohde 70) - Oitin aseman seutu (kohde 71) Rautatieaseman alueen rakennukset muodostavat maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön, joka on mainittu myös teoksessa Rakennettu Häme / Hämeen liitto 2003. Kaavamuutosalueella oleva harjualue on osa vuonna 2004 inventoitua Lumos-kohdetta (Petäjätie). 3.1.5 Erityisalueet ja ympäristöhäiriötä aiheuttavat toiminnot Kaavamuutoskohteen teollisuusalue rajautuu Riihimäki-Lahti rautatiehen. Lähin olemassa oleva asutus sijaitsee noin 200 metrin päässä rautatiestä. Valtaosa asutuksesta jää alueella olevan harjanteen taakse. Kaavamuutosalueella sijaitsee elementtiharkkoja valmistava Maxit Oy Ab, joka toimii Hausjärven ympäristölautakunnan myöntämän ympäristöluvan (10.10.2007 98) puitteissa. Tehdas ei ympäristölupahakemuksen mukaan aiheuta merkittävää melua eikä tärinää. Jonkin verran pölyä aiheutuu raaka-aineena käytettävän kevytsoran purkuvaiheessa. Tehdas ei ole ollut ilmansuojeluilmoitusvelvollinen laitos. Kaavamuutosalueen lounaispuolella sijaitsee saumaeristeitä ja eristelevyjä valmistava Henkel Makroflex. Laitoksella on toiminnalleen Hämeen ympäristökeskuksen lupa (15.1.2008). Laitos on luokiteltu turvallisuusselvityslaitokseksi, sillä siellä käsitellään ja varastoidaan terveydelle ja ympäristölle vaarallisia kemikaaleja kemikaalilain mukaan laajamittaisesti. Laitoksella on Tukesin 1986 myöntämä lupa (269/320360/86) polyuretaania sisältävien saumauseristeiden valmistamiselle sekä saumauseristeiden ja muiden vaarallisten kemikaalien varastoinnille. Makroflexin ympäristölupahakemuksessa on arvioitu tehtaan toiminnan mahdollisten ympäristövaikutusten laajuutta, kestoa ja haittavaikutuksia. Lupahakemuksen mukaan säiliöpalon aiheuttama vaaravyöhyke on 100-200 metriä ja kaasuvuototilanteessa vaaravyöhyke noin 50 metriä. Kaavamuutosalueen lähin asutus sijoittuu yli 200 metrin etäisyydelle Makroflexin tehdasalueesta. Maxitin teollisuusalueen etäisyys Makroflexin tehdasalueesta noin 80 metriä. Henkel Makroflexin toiminnasta ei ympäristölupahakemuksen mukaan aiheudu haju-, tärinä- tai melupäästöjä. Hausjärven ympäristölautakunta on 6.7.2010 vastaanottanut Etelä- Suomen Aluehallintoviraston päätöksen ympäristöluvan rauettamisesta, jonka mukaan Henkel Makroflex Oy on lopettanut tuotannollisen toimintansa 31.5.2010.
8 3.1.6 Maanomistus Kaava-alueen maanomistajia ovat yksityiset ja kunta. Kartta kunnan maanomistuksesta on liitteestä (Liite 3). 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Maakuntakaava Kanta-Hämeen maakuntakaavassa (Valtioneuvoston vahvistama 28.9.2006, KHO 28.12.2007) kaavamuutosalue on teollisuus- ja varastoaluetta (T) sekä asuntovaltaista taajamatoimintojen aluetta (A). Alueen länsireunassa on päärata-merkintä sekä itäosassa tärkeä ja muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue. Alue rajoittuu pohjoisessa seututiehen. Ote maakuntakaavasta on liitteenä (Liite 5). 3.2.2 Yleiskaava Alueen yleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa 25.9.1979. Yleiskaava on oikeusvaikutukseton. Yleiskaavassa kaavamuutosalue on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T), erillisten tai kytkettyjen pientalojen korttelialueeksi (AOR), omakotirakennusten korttelialueeksi (AO) sekä puistoalueeksi (P). Ote yleiskaavasta on liitteenä (Liite 5). 3.2.3 Asemakaava Rautatiehen rajoittuvalla teollisuusalueella sekä teollisuus- ja asuntoalueen väliin jäävällä puistoalueella on voimassa 13.8.1979 hyväksytty rakennuskaava ja rakennuskaavan muutos. Savilaukuntien itäpuolella on voimassa 17.12.1982 hyväksytty rakennuskaavan muutos ja Oitintien varren korttelin 200 rakennuspaikalla 2 4.4.1989 hyväksytty rakennuskaavan muutos. Katajatien länsipuolella on voimassa 28.2.1973 hyväksytty Oitin ensimmäinen rakennuskaava. Radanvarren alue on merkinnältään Teollisuusrakennusten korttelialue. Alueelle saa erilliseen rakennukseen tehdä tarpeellisen määrän asuinhuoneistoja kiinteistön hoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten (T-1) sekä rautatiealuetta (LR). Teollisuuskorttelin pohjoisosassa on yleisen tien näkemäalueeksi varattu alueen osa (nä), yleisen tien suojaalueeksi varattu alueen osa (su) sekä viemärivaraus. Teollisuuskorttelin rakennustehokkuus on e=0,5. Kaavassa Savilaukuntie on nimeltään Hikiäntie. Hikiäntien itäpuoliset alueet ovat ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta (TY). Korttelin 200 tontti 3 yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien laitosten ja rakennusten aluetta (ET) sekä tontti 1 yleisten rakennusten korttelialuetta (Y). Tehokkuuslukuna korttelissa on e=0,4. Kerrosluvuksi korttelialueella on osoitettu pohjoisosassa korttelia I ja eteläosassa II. Autopaikkoja edellytetään 1 ap / 100 m2. Katajatien länsipuolella olevat asuinkorttelit on merkitty: Kytkettyjen tai enintään kaksiasuntoisten omakotirakennusten korttelialue, autosuoja ja taloustilat on sijoitettava asuinrakennusten yhteyteen (AO1). Rakennusoikeutena on e=0,4. Asuinkorttelien keskeen jää kaksi leikkialuetta (UL), joil-
9 le johtaa asuinkorttelien läpi yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varatut tiealueet. Asutuksen ja teollisuuden väliin jää puistoaluetta (P). Ote voimassa olevien asemakaavojen yhdistelmästä ja kaavamuutosrajauksin on liitteenä (Liite 6). 3.2.4 Rakennusjärjestys Hausjärven kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 11.12.2001 151 ja tullut voimaan 1.1.2002. Rakennusjärjestyksen päivitystyö on käynnissä. Kunnanvaltuusto on 28.9.2010 65 hyväksynyt rakennusjärjestyksen muutoksen, joka tulee voimaan 1.12.2010. 3.2.5 Kaava-aluetta koskevat päätökset ja suunnitelmat Maxit Oy Ab:n ja ratahallintokeskuksen välillä on 5.9.2007 allekirjoitettu maanvuokrasopimus Oitin kylässä sijaitsevasta Valtion rautatiealuenimisestä lunastusyksikköön RN:o 3:2 kuuluvasta noin 4000 m2 suuruisesta määräalasta, jonka vuokra-aika on 1.9.2007-31.7.2023. Sopimuksen mukaan vuokramiehellä on oikeus käyttää vuokrattua aluetta varastoalueena sekä sijoittaa alueelle toiminnassa tarvittavia rakennuksia, rakennelmia ja laitteita. Ote maanvuokrasopimuksen liitekartasta on liitteenä (Liite 6). Maxit Oy:n alueelle on rakentamistarpeiden johdosta myönnetty asemakaavaprosessin aikana kaksi poikkeamislupaa. Poikkeamisluvalla (2007-22) on sallittu I-kerroksisen, 800 k-m2 varastohallin rakentaminen ratahallintokeskukselta vuokratun kiinteistön 3:1 4000 m2 laajuiselle määräalalle, joka on rautatiealuetta LR. Käyttötarkoituksen muutosta on haettu siten, että lastausalue muutetaan varasto- ja lastausalueeksi säältä suojaan varastoitaville tuotteille. Hanketta on perusteltu tuotannon kasvulla, logistisella kasvulla sekä tehdasalueen liikenneturvallisuuden parantamisella. Poikkeamislupa (2007-27) koskee kiinteistöllä 34:0 sijaitsevaa, noin 2900 m2 määräalaa, jossa varastokenttää laajennetaan. Varastoalueen laajennus maisemointeineen on hyväksytty ympäristöluvassa 186/2007 98 10.10.2007 ja maisematyöluvassa. Laajennus on alueelle laaditun asemakaavaluonnoksen mukainen. Fortum Power & Heat Oy:n kanssa on kaavanlaadinnan aikana käyty keskustelua hakelämpölaitoksen sijoittamisesta Savilaukuntien varressa olevalle ET-alueelle, mutta päädytty tarkastelemaan sijoitusta kantatie 54 varren yritysalueen asemakaavoituksen yhteydessä rautatiealueen länsipuolelle. 3.2.6 Pohjakartta Pohjakarttaa ylläpitää Hausjärven kunta. Pohjakarttaa on tarkistettu asemakaavatyön yhteydessä. 3.2.7 Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoja.
10 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan suunnittelun tarve on lähtöisin Maxit Oy Ab:n kaavamuutoshakemuksesta toimintansa laajentamiseksi. Lisäksi teollisuusalueen läheisyydessä on asuinkäytössä olevia kiinteistöjä, joita ei ole otettu huomioon alueelle vuonna 1973 laaditussa rakennuskaavassa, vaan alue on kaavoitettu puistoksi. 4.2 Suunnittelu ja sitä koskevat päätökset Kaavamuutosalueella sijaitseva Maxit Oy Ab on hakenut 19.5.2005 päivätyllä hakemuksella pyytänyt asemakaavan muuttamista tilan harkkotehdas RN:o 34:0 alueelle, sillä tehtaan toiminnan laajentamista varten tarvitaan lisää tonttialuetta. Kunnanhallitus on 14.6.2005 290 päättänyt asemakaavan muutoksen laatimiseen ryhtymisestä. Ympäristölautakunta on kokouksessaan 14.6.2006 72 päättänyt osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä asemakaavan muutosluonnoksen nähtäville asettamisesta. Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävillä 17.7.-2.8.2006 välisen ajan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Liite 1) pidetään nähtävillä koko kaavanlaadinnan ajan. Asemakaavan muutosehdotusta on käsitelty ympäristölautakunnan kokouksessa 5.5.2010 46. Kunnanhallitus on kokouksessaan 18.5.2010 176 päättänyt asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta. Asemakaavan muutosehdotus on ollut nähtävillä 3.6.-2.7.2010 ja siitä on pyydetty lausunnot. Ehdotuksen nähtävilläolovaiheessa saatiin maanomistajilta yhteydenottoja, joiden perusteella tehtiin tonttijakoa koskeva tarkistus (22.10.2010). Ehdotuksesta saatujen lausuntojen johdosta ilmeni junaradan raiteiden sijaintia koskeva pohjakartan tarkistustarve, jonka myötä myös kaavaehdotusta oli tarpeen muuttaa (1.11.2010). Tarkistuksista kuultiin maanomistajia sekä Liikenneviraston ja Weber Saint Gobainin (ent. Maxit) edustajia kirjeitse. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen tarkistettiin myös korttelin 201 tontille 10 johtavaa kulkuyhteyttä sekä tonttien 9 ja 10 välirajaa, minkä johdosta kuultiin maanomistajia kirjeitse (20.5.2011). Hausjärven kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan muutoksen 24.1.2012 9. Asemakaavan muutos on saanut lainvoiman 1.3.2012. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavahankkeen osalliset on määritelty kaavaa varten laaditussa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (Liite 1). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on päivitetty 10.3.2010 ja 1.11.2010. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa selvitetään osallisten vaikutusmahdollisuuksia, sekä asemakaavoituksen aikataulu. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä koko kaavatyön ajan ja sitä päivitetään tarvittaessa.
11 Asemakaavahankkeen osallisia ovat muun muassa: Alueen maanomistajat, naapurimaanomistajat, asukkaat ja yrittäjät Hausjärven kunta Hämeen liitto Hämeen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kanta-Hämeen pelastuslaitos Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Liikennevirasto, rautatieosasto Museovirasto Tukes Sähköyhtiö Fortum sähkönsiirto Oy Kaukolämpöyhtiö Fortum Power & Heat Oy Puhelinyhtiö Elisa Oyj Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävillä 17.7.-2.8.2006. Kaavasta saatiin lausunnot Fortumilta, Elisa Oyj:ltä, Hämeen liitolta sekä Hämeen ympäristökeskukselta. Tiehallinto ilmoitti, ettei sillä ole kommentoitavaa, eikä siten anna lausuntoa. Yksityishenkilöiltä saatiin luonnosvaiheessa kaksi kommenttia. Tiivistelmät luonnosvaiheessa saaduista lausunnoista ja mielipiteistä sekä niihin laaditut vastaukset ovat liitteenä (Liite 7). Asemakaavan muutosehdotus on ollut nähtävillä 3.6.-2.7.2010. Kaavasta pyydettiin lausunnot Hämeen liitolta, Hämeen ELY-keskukselta, Uudenmaan ELY-keskukselta, Museovirastolta, Liikennevirastolta, Turvatekniikan keskukselta, Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta, Riihimäen seudun terveyskeskuksen ky:ltä, Fortum Power & Heat Oy:ltä, Fortum sähkönsiirto Oy:ltä, Elisa Oyj:ltä sekä Hausjärven tekniseltä lautakunnalta. Tiivistelmät ehdotusvaiheessa saaduista lausunnoista ja muistutuksista sekä niihin laaditut vastineet ovat liitteenä (Liite 8). Riihimäen seudun terveyskeskuksen ky ilmoitti ettei anna lausuntoa. Liikennevirasto ei antanut lausuntoa ja Uudenmaan ELY-keskus ei kommentoinut kaavaa. Kaavaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia. Ehdotuksen nähtävilläoloaikana saatiin tiedusteluita koskien kunnan omistuksessa olevien maa-alueiden liittämistä tontteihin korttelin 213 osalta. Maa-alueet korttelissa 213 ovat olleet Katajatien varren tonttien 3-6 omistajien hoidossa, jolloin olisi tarkoituksenmukaista liittää maa-alueet näiden tonttien takaosaan. Myöhemmin tuli yhteydenotto korttelin 213 tontin 2 omistajalta, jossa tiedusteltiin tonttijaon säilymistä ehdotuksen mukaisena. Yhteydenottojen perusteella kaavaehdotukseen tehtiin tarkennus (22.10.2010) siten, että kunnan omistuksessa olleet maa-alueet, sekä tarkoituksenmukaisuuden vuoksi n. 4 metriä leveä kaistale puistoaluetta (VP) osoitettiin osaksi korttelin 213 tonttia 6. Muutoksesta kuultiin tonttien 5-7 maanomistajat 22.10.2010 päivätyllä kirjeellä. Ehdotusvaiheessa Museovirastolta ja Hämeen ELY:ltä saatujen lausuntojen perusteella selvitettiin mahdollisuutta sijoittaa puurivi radan varteen. Tässä yhteydessä ilmeni myös pohjakartan tarkistustarve, jonka myötä myös kaavaa oli tarpeen muuttaa vastaamaan toteutunutta tilannetta (tar-
12 kistus 1.11.2010). Teollisuusalueen (T-10) raja osoitettiin siten, että alueella olevat raiteet sijoittuvat teollisuustontin ulkopuolelle (päivitys 1.11.2010) ja raiteiden alue rautatiealueeksi (LR). Muutoksesta kuultiin Liikennevirastoa ja Weber Saint Gobain Oy Ab:n edustajia. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen tarkistettiin myös korttelin 201 tontille 10 johtavaa kulkuyhteyttä sekä tonttien 9 ja 10 välirajaa maanomistajien ja heidän edustajiensa sopiman mukaisesti. 20.5.2011 päivätyt muutokset hyväksytettiin maanomistajilla kirjeitse. Muina ehdotuksen nähtävilläolon jälkeisinä tarkistuksina osoitettiin korttelissa 201 tontin 3 rakennus kokonaisuudessaan rakennusalan sisään ja poistettiin korttelin 201 tontilta 9 katuun ja ajoyhteyteen liittyvä istutettava alueenosa. Lisäksi lisättiin huoltoajon muuntamolle salliva pp/h-merkintä Mäntykujan päähän. Lähtötietoihin on lisätty Oitintien ja Savilaukuntien kulmaukseen sijoittuva yleisten rakennusten tontti (Y). Teknisenä tarkennuksena muutettiin merkintä T-1 merkinnäksi T-10 määräystietokannan ylläpitämistä varten. Merkinnän sisältö on sama kuin ehdotusvaiheessa. 4.4 Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa teollisuusalueen kortteleiden ja tonttien merkintöjä siten että otetaan huomioon teollisuusalueen laajentamistarpeet sekä liikennejärjestelyiden parantaminen. Samalla tarkistetaan lähialueen vanha rakennuskaava vastamaan paremmin voimassa olevaa tilannetta. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavalla muodostuu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (T), teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue, joka sijaitsee kulttuurihistoriallisesti merkittävän Oitin aseman läheisyydessä (T-10), toimitilarakennusten korttelialueet (KTY), erillispientalojen sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (AOTY), erillispientalojen korttelialueet (AO), asuinpientalojen korttelialueet (AP), sekä näihin liittyvät puisto- ja katualueet sekä pieni alue rautatiealuetta (LR). 5.2 Kokonaismitoitus Asemakaavan muutosalueen pinta-ala on noin 15 ha, josta käyttötarkoituksittain asumista (AO, AP) on noin 3,5 ha, yhdistettyjä asumis- ja teollisuustoimintoja (AOTY) noin 0,7 ha, toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY) noin 1,3 ha, teollisuutta (T, T-10) noin 5,9 ha, puistoalueita (VP) noin 1,8 sekä liikennealueita noin 2 ha. Tarkemmat pinta-alatiedot, alueiden rakennusoikeus sekä näiden muutokset ilmenevät asemakaavan seurantalomakkeesta, joka on liitteenä (Liite 9).
13 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Korttelin 228 teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle (T) on osoitettu kerrosluku II ja rakennusoikeudeksi e=0,6. Asunnot salliva määräys poistetaan. Teollisuuskorttelin eteläpuolella oleva Maxit Oy Ab:n (nyk. Saint-Gobain Weber Oy Ab) Ratahallintokeskukselta (nyk. Liikennevirasto) vuokraama määräala osoitetaan teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi, joka sijaitsee kulttuurihistoriallisesti merkittävän Oitin aseman läheisyydessä (T-10). Julkisivun enimmäiskorkeudeksi on määritelty 6,5 metriä, johon sisältyy korttelialueen nykyinen rakentaminen. Kerrosluvuksi on osoitettu II ja rakennusoikeudeksi e=0,4. Rakennusala on osoitettu alueella sijaitsevan varastohallin mukaisesti, ottaen huomioon Oitin asemarakennuksen sijainti. Korttelit 212 ja 214 muutetaan ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueista (TY) ja yleisten rakennusten korttelialueesta (Y) toimitilarakennusten korttelialueiksi (KTY). Kerrosluvuksi pohjoiskortteliin osoitetaan II ja rakennusoikeudeksi e=0,5. Eteläkorttelin kerrosluvuksi osoitetaan I ja rakennusoikeudeksi e=0,4. Savilaukuntien varteen osoitettu ET-korttelialuevaraus poistetaan, sillä alueelle suunnitellun hakelämpölaitoksen sijoitus ratkaistaan kantatie 54 varren yritysalueen kaavoituksen yhteydessä. Savilaukuntien varressa oleva TY-kortteli 223 osoitetaan erillispientalojen sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (AOTY), rakennusoikeudella e=0,4 ja kerroslukuna Iu½. Korttelialueelle on toteutunut kaksi omakotitaloa sekä ajoneuvosuoja. Katajatien varressa olevat kytketyt pientalot on osoitettu merkinnällä AP, muutoin merkintä AO on säilytetty. Rakennusoikeus AO- ja APkorttelialueilla säilytetään ennallaan e=0,4. Kerrosluvuksi on määritelty I u½ ja ½k I u½. 5.3.2 Tie- ja liikennealueet Savilaukuntie ja Lampitie osoitetaan pääosin voimassa olevan kaavan mukaisesti. Honkakujan katualueen pää osoitetaan toteutuneen kiinteistöjaotuksen mukaisena. Kuusitien katualuetta pidennetään, jotta kulku rakentuneille tonteille voidaan järjestää. Asemakaavan muutoksessa poistetaan Katajatien suuntainen, asuinkorttelialueiden halki kulkeva toteutumaton kevyen liikenteen yhteys. Maa-alueet osoitetaan osaksi AO-tontteja. Kuusitien päästä poistuu olemassa olevan rakentamisen takia kevyen liikenteen yhteys. Mäntykujan päässä olevalla kevyenliikenteenvarauksella sallitaan huoltoajo (pp/h). Oitintien risteykseen osoitetaan Savilaukuntieltä näkemäalueet (nä) voimassa olevan kaavan mukaisina. Savilaukuntien varressa olevat liittymäkiellot risteysaluetta lukuun ottamatta poistetaan, jotta liittymien tarkoituksenmukainen suunnittelu tontteja käyttöön otettaessa mahdollistuu.
14 Savilaukuntien eteläosassa oleva rautatiealue osoitetaan osin teollisuusalueeksi T-10 ja pieneltä osin edelleen rautatiealueeksi (LR). 5.3.3 Yhdyskuntatekniikka T-korttelialueelle Savilaukuntien ja Oitintien varteen, kortteleiden 214 ja 223 läpi sekä korttelin 212 tontin 1 läpi ja korttelin 200 tontin 1 reunaa pitkin osoitetaan johtovaraus (jv) olemassa oleville vesi- ja viemärijohdoille. Olemassa olevien rakennusten päälle osoitettu voimalinjavaraus poistetaan. Fortumin luonnoslausunnossaan esittämät puistomuuntamovaraukset on osoitettu esitetyn mukaisille paikoille kaavaan. Kaavan yleismääräyksiin on lisätty, että teollisuuskorttelialueille voidaan sijoittaa alueen toiminnalle tarpeelliset puistomuuntamot. 5.3.4 Virkistysalueet Asemakaavassa osoitetaan koillis-kaakko suuntainen puistoyhteys (VP), jolle on yhteydet Oitintieltä, tonttikatujen päistä Lampitien päästä ja Savilaukuntieltä. Toteutumattomat leikkialuevaraukset (UL) poistetaan. 5.3.5 Vaara-, erityis- ja muut alueet Kaava-alueella ei ole erityisalueita. Läheisen Henkel Makroflex turvallisuusselvityslaitoksen ei katsota aiheuttavan asemakaavassa toimenpiteitä. Tehtaan on uutisoitu lopettavansa toimintansa Oitissa kevään 2010 kuluessa (Aamuposti 21.1.2010). 5.3.6 Autopaikkasuositukset Autopaikkasuositukseksi esitetään rakennetuille AO- ja AP-korttelialueille 2 autopaikkaa / tontti. KTY-korttelialueille osoitetaan voimassa olevan kaavan mukaisesti 1 ap / 100 k-m2 ja teollisuusalueella 1ap / 50 k-m2. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Myönteisiksi ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön vaikuttaviksi tekijöiksi voidaan katsoa olemassa olevien asuinkiinteistöjen osoittaminen kaavassa, sekä tehdasalueella mahdollistuvien muutosten myönteinen taloudellinen ja työllistämisvaikutus. Tehdasalueella asumisen sallivan määräyksen poistamisella ei altisteta mahdollisia uusia asukkaita rautatien aiheuttamille ympäristöhäiriöille. Kaavasta poistetaan leikkialuevarauksia, mutta Katajatien itäpuoleiselle alueelle on varattu leikkipuisto (VK). Yhteys viheralueelle Kuusitien päästä on kaavamuutoksella poistunut, mutta tällä on mahdollistettu kulku olemassa oleville kiinteistöille. 5.4.2 Vaikutukset luonnonolosuhteisiin Alueelle on uudet viheryhteydet Oitintien ja Savilaukuntien suunnista, mikä edesauttaa alueen virkistyskäyttöä. Alueella on jo nykyisin polkuverkostoa, joten kaavan vaikutukset luonnonolosuhteisiin ovat vähäiset. Viheraluei-
15 den (VP) määrä alueella vähenee, mutta tilanne johtuu olemassa olevien rakennuspaikkojen toteamisesta kaavassa. VP-alueella olevat kiinteistöt ovat olleet olemassa ennen voimassa olevan kaavan laadintaa. Kaavamuutoksesta aiheutuvien, pohjavesialueisiin kohdistuvien vaikutusten ei arvioida olevan merkittäviä, sillä alueen toiminnot ovat pääosin toteutuneita. Kaavassa olevat teollisuusalueet (T ja T-10) sijoittuvat pääosin pohjavesialueen ulkopuolelle. T-alueen kulma sijoittuu pieneltä osin vedenhankinnalle tärkeälle pohjavesialueelle, mutta toimii varastointialueena. Savilaukuntien itäpuolella olevat, pääosin rakentamattomat TY- ja ETalueet osoitetaan toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY), jolla toiminta on ympäristövaikutuksiltaan rinnastettavissa toimistotyyppiseen työhön. Tältä osin tilanteen pohjavesivaikutusten osalta voidaan katsoa paranevan. Mahdolliset rakentamisen aikaiset vaikutukset pohjavedelle on otettu huomioon pohjavesialuetta koskevissa yleismääräyksissä, jotka osoitettujen aluerajausmerkintöjen kanssa parantavat pohjavesien suojelun huomioon ottamista myös kaikilla muilla pohjavesialueille sijoittuvilla aluevarauksilla. 5.4.3 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen AO-korttelialueiden läpi kulkeva, toteutumaton kevyen liikenteen varaus poistetaan. Kulkumahdollisuus toteutuu Katajatien vartta sekä puistoyhteyttä pitkin. Kevyen liikenteen varauksen poistamisen myötä ei muodostu häiritsevää kulkua pienikokoisten tonttialueiden oleskelupihojen yhteyteen. Liittymäkieltojen poistaminen Savilaukuntien varresta mahdollistaa liittymäja liikennejärjestelyiden vapaamman suunnittelun. 5.4.4 Vaikutukset maisemaan ja rakennettuun ympäristöön Kaavassa osoitetaan KTY- ja AO alueiden välin puistoalue jatkumaan Oitintielle asti. KTY-korttelialueiden rakentumisen myötä alueen kasvillisuutta poistetaan. Harjanne ja rinnealue kuitenkin säilyvät toimitilarakennusten korttelialueen ja asuinkorttelialueen välissä. Teollisuusalueelle rakentaminen vaikuttaa radan länsipuolella olevaan Oitin rautatieaseman alueen kulttuurimaisemaan. Teollisuustoiminta on kuitenkin olemassa olevaa. Maisemallisia vaikutuksia pyritään vähentämään määräämällä T-10 korttelialueelle julkisivun enimmäiskorkeus ja osoittamalla rakennusala siten, ettei se ole asemarakennuksen kanssa kohdakkain. Asemakaavan muutoksella kavennetaan T-korttelin pohjoisosan istutettavaa alueenosaa, millä mahdollistetaan tehdasalueen varastointikentän laajentaminen. Varastointikentän laajentamiseen liittyy maisemointisuunnitelma, jonka toteutuksen myötä maisema Oitintielle päin siistiytyy nykyiseen verrattuna.
16 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Nimistö Voimassa olevan kaavan mukainen Hikiäntie muutetaan vakiintuneen käytön ja osoitteiston mukaisesti Savilaukuntieksi. Kuusitien päässä oleva ajoyhteys on nimetty nykyisen osoitteiston mukaisesti Roosanpoluksi. 6.2 Rakentamisaikataulu Asemakaavan mukaiseen tonttien toteuttamiseen voidaan ryhtyä asemakaavan saatua lainvoiman. Alueella kunnallistekniikka on valmiina. Hausjärvellä 20. päivänä toukokuuta 2011 Paula Sidoroff-Eskelinen Kaavasuunnittelija, Insinööri AMK Ilkka Korhonen Kaavoitusinsinööri, DI