KLAUKKALAN OHIKULKUTIEN LIITO-ORAVASELVITYS Pekka Routasuo, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 5.6.2015 1 JOHDANTO Uudenmaan ELY-keskus on käynnistänyt Klaukkalan ohikulkutietä koskevan maantielain mukaisen tiesuunnitelman laatimisen yhteistyössä Nurmijärven kunnan kanssa. Tiesuunnitelman laatiminen ja sen vaikutusten arviointi edellyttävät ajantasaisia luontotietoja. Uudenmaan ELY-keskus on tilannut vuoden 2015 tarkentavat luontoselvitykset Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:ltä. Klaukkalan osayleiskaava-alueelta on tehty 2000-luvulla useita liito-oravaselvityksiä (ks. luku 5) maankäytön suunnittelua varten. Lisäksi on tehty useita ohikulkutiehen liittyviä liito-oravaselvityksiä (Kärkkäinen 2009, 2010 ja 2012, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2003b, 2005). Ohikulkutien vaikutusalueelta on tiedossa useita liito-oravan elinalueita. 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Liito-oravaselvityksen maastokäynnit tehtiin 9. ja 10.5.2015. Inventointi tehtiin Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa -julkaisun (Sierla ym. 2004) ohjeiden mukaisesti. Selvityskohteena olevilta VE1:n mukaisilta väyliltä ja niiden välittömästä lähiympäristöstä (etäisyys enintään 100 m) inventoitiin liito-oravan elinympäristöiksi sopivat metsiköt. Lisäksi tarkistettiin yleissuunnitelmavaiheessa todetut kohteet, vaikka nämä olisivat sijainneet yli 100 metrin etäisyydellä väylistä. Liito-oravan jätöksiä etsittiin sopivien pesä-, suoja- ja ruokailupuiden tyviltä. Näitä ovat mm. kolopuut ja kookkaat kuuset sekä lehtipuut, etenkin haavat ja lepät. Jätöslöydöt paikannettiin GPS-laitteella. Liito-oravan asuttamat metsiköt (elinpiirit, mahdolliset ydinalueet) rajattiin jätöshavaintojen sekä puuston koostumuksen ja rakenteen perusteella kartalle. Näistä metsiköistä etsittiin liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja (kolopuut tai risupesät lähiympäristöineen), jotka paikannettiin ja rajattiin kartalle. Lisäksi tarkasteltiin ja merkittiin kartalle liito-oravan käyttämät tai lajille mahdolliset puustoiset kulkuyhteydet ympäröiville metsäalueille tai lähellä sijaitseville liito-oravareviireille. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Sivu 1 / 9
3 TULOKSET Klaukkalan ohikulkutien yleissuunnitelmassa (Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus 2012) on esitetty 11 liito-oravan asuttamaa metsäaluetta. Alueista käytetään tässä raportissa samoja nimiä kuin yleissuunnitelmassa. Alla olevissa kartoissa näkyvät alueet, joista löytyi liito-oravan jätöksiä keväällä 2015. Liitteen 1 kartassa näkyvät kaikki muutkin alueet. Kuva 1..Lamminsuon ympäristön liito-orava-alueet Klaukkalan ohikulkutien linjauksen tuntumassa. Pohjakartta Maanmittauslaitos. Lamminsuo liito-orava-alueet Lamminsuon pohjoinen metsikkö Lamminsuon luonnonsuojelualueen pohjoisosassa sijaitsevalla alueella kasvaa pääosin nuorta lehtipuustoa. Varttuvaa haavikkoa on etenkin moottoritien puoleisella rajalla. Eteläosassa on muutama varttunut kuusi. Alueelta löytyi liito-oravan jätöksiä vuonna 2009 (Kärkkäinen 2009). Alue on säilynyt ennallaan, mutta vuonna 2015 ei jätöksiä löytynyt. Alueelta on puustoinen yhteys pohjoiseen ja lounaaseen. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy www.ys-enviro.fi Sivu 2 / 9 Puh. 0400 760 075
Lamminsuon pohjoinen haaparyhmä Lamminsuon pohjoispuolella on pienialainen haavikko, jossa kasvaa noin kymmenen halkaisijaltaan yli 30-senttistä haapaa. Muuna puustona on nuorta kuusta, koivua ja haapaa. Kolohaavan tyveltä löytyi liito-oravan jätöksiä vuonna 2009 (Kärkkäinen 2009). Vuonna 2015 kolohaapa oli katkennut eikä liito-oravan jätöksiä enää löytynyt. Alueelta on puustoinen yhteys etelään. Lamminsuon luonnonsuojelualue Luonnonsuojelualueen länsiosassa on liito-oravalle hyvin sopivaa metsää, jossa kasvaa varttunutta kuusta ja haapaa. Metsikössä on myös useita kolohaapoja. Vuonna 2009 liito-oravan jätöksiä löytyi kahden kuusen tyveltä (Kärkkäinen 2009) Vuonna 2015 liito-oravan jätöksiä löytyi yhden haavan tyveltä. Alueelta on puustoinen yhteys länteen Hämeenlinnantien yli. Alueella on todennäköisesti liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka. Lintumäki Lintumäen alueen metsä on puustoltaan nuorta varttunutta, kuusivaltaista sekametsää. Haapaa kasvaa etenkin alueen eteläosassa ja maantien läheisyydessä. Alueen pohjoisosassa on tehty hakkuita. Liito-oravan papanoita löytyi keväällä 2009 seitsemän puun tyveltä (Kärkkäinen 2009). Vuonna 2010 jätöksiä löytyi kolmen haavan tyveltä, joista yhdessä oli kolo (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2010). Kesällä 2012 todettiin, että alueen puustoa on hakattu ja kaikki vuoden 2010 papanapuut oli kaadettu (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2010). Vuonna 2015 liito-oravalle soveliasta metsää oli edelleen niukasti jäljellä, mutta jätöksiä ei kuitenkaan löydetty. Lintumäen asemakaava-alueen luontoselvityksessä 2015 (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2015) liito-oravan jätöksiä löytyi kohteen eteläpuolelta Vantaan rajalta. Alueelta on puustoinen yhteys pohjoiseen, itään ja etelään. Joentaustan ja Äijänniitun liito-orava-alueet Joentausta A Alueella on puustoltaan nuorta varttunutta, tuoreen ja lehtomaisen kankaan kuusivaltaista sekametsää. Etenkin pohjoiseen viettävällä rinteellä on paljon haapaa, sekä myös yksi järeä metsälehmus (ø yli 50 cm). Ylempänä rinteessä puusto on nuorempaa. Uudenmaan ELY-keskus on rajannut alueen länsiosan liito-oravan lisääntymisja levähdyspaikaksi vuonna 2011. Vuonna 2012 tämä alue on muodostettu määräaikaiseksi rauhoitusalueeksi. Vuonna 2013 rajattiin lisäksi kaksi pienempää lisääntymis- ja levähdyspaikkaa. Alueelta on löytynyt liito-oravan jätöksiä vuodesta 2006 alkaen (esim. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2006 ja Kärkkäinen 2010). Vuonna 2015 jätöksiä löytyi kuuden puun tyveltä. Alueelta on puustoinen yhteys lähinnä etelään ja luoteeseen. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Sivu 3 / 9
Kuva 2..Joentaustan ja Äijänniitun liito-orava-alueet Klaukkalan ohikulkutien linjauksen tuntumassa. Pohjakartta Maanmittauslaitos. Joentausta B Alue on tuoreen kankaan varttuvaa kuusivaltaista sekametsää, jossa kasvaa sekapuuna paljon haapaa ja muutamia metsälehmuksia. Alueen ympäristössä on tehty hiljattain hakkuita. Uudenmaan ELY-keskus on rajannut alueelta liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan vuonna 2013. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Sivu 4 / 9
Alueelta on löytynyt liito-oravan jätöksiä vuodesta 2006 alkaen (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2006, 2009 ja Kärkkäinen 2010). Vuonna 2015 jätöksiä löytyi kolmen puun tyveltä. Alueelta on puustoinen yhteys lähinnä kaakkoon ja pohjoiseen. Palokallio Palokallion itäpuolinen pienialainen metsikkö on vanhaa kuusikkoa, jossa kasvaa sekapuuna haapaa, koivua ja raitaa. Alueelta löytyi vuonna 2010 liito-oravien jätöksiä kahden puun tyveltä (Kärkkäinen 2010). Vuonna 2015 todettiin, että alueen puusto on kokonaan hakattu. Muut liito-orava-alueet Ripatti 2 (eteläinen) Alueen puusto on lähinnä varttuvaa haapaa, kuusta on niukemmin. Kolohaapoja on useita. Klaukkalan ohikulkutien liito-oravaselvityksessä (Kärkkäinen 2009) löytyi liitooravan jätöksiä yhden kuusen tyveltä. Alue on säilynyt ennallaan, mutta vuoden 2009 jälkeen ei liito-oravan jätöksiä ole löytynyt. Alueelta on metsäinen yhteys länteen. Takamaan esiintymä Luhtajoen sivupuron varressa kasvaa varttuvaa lehtipuustoa, pääasiassa haapaa ja harmaaleppää. Alueen länsiosassa on lisäksi varttunutta kuusikkoa. Vuonna 2010 alueelta löytyi liito-oravan jätöksiä neljän haavan tyveltä (Kärkkäinen 2010). Alue on säilynyt ennallaan, mutta vuonna 2015 ei jätöksiä löytynyt. Liito-oravalle sovelias metsä jatkuu pohjoiseen Luhtajoen varressa. Metsäinen yhteys on myös Luhtajoen vartta etelään. Äijänniitun metsä Luhtajoen pohjoispuolella sijaitseva liito-oravan asuttama metsä löytyi vuoden 2003 selvityksessä (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2003a). Alue on varttunutta sekametsää, jossa kasvaa kuusten lisäksi myös haapoja. Alueen läpi kulkee osittain jyrkkärinteinen puronotko, jossa on runsaasti lahopuita ja myös kolohaapoja on useita. Puronotko ympäristöineen on myös Metsäkeskus Häme Uusimaan ympäristötukialue. Keväällä 2010 papanoita löytyi kolmen haavan tyveltä, joista yhdessä oli kolo. Kolmen alueella sijaitsevan kolopuun ympäristö on rauhoitettu vuonna 2006 Uudenmaan ELY-keskuksen päätöksellä liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikaksi. Lisäksi vuonna 2012 on rajattu Äijänniitun eteläpuolelta isompi alue liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikaksi. Äijänniitun alueella on tehty uusia hakkuita, mutta vuonna 2015 liito-oravan jätöksiä löydettiin yhä viiden puun tyveltä puronotkon reunoilta. Alueelta on metsäinen yhteys länteen. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Sivu 5 / 9
Ripatti 1 (pohjoinen) Vuonna 2003 (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2003b) löytyneen alueen puustoa on sen jälkeen voimakkaasti hakattu, mutta liito-oravalle soveliasta metsää on edelleen jäljellä. Vuonna 2005 havaittiin Uudenmaan ympäristökeskuksen maastokatselmuksessa liito-orava mahdollisen pesäkolon äärellä ja jätöksiä löytyi kolmen puun tyveltä. Alueen metsä on lehtoa ja lehtomaista kangasta. Puusto on varttuvaa kuusikkoa, paitsi kaakossa on nuorta kuusikkoa ja asutukseen rajautuva metsä on melko harvaa. Suurehkoja haapoja kasvaa etenkin hakkuuseen rajoittuvan puronotkon reunoilla. Kirkkotien varrella on myös muutama järeä haapa. Alueella on joitain uusia tuulen kaatamia puita, mutta muuten se on ennallaan. Vuoden 2005 jälkeen liito-oravasta ei ole tehty havaintoja. Alueelta on puustoinen yhteys etelään. Muut alueet Ilmakuvien perusteella valituilta muilta liito-oravalle soveliailta alueilta ei löydetty merkkejä lajin esiintymisestä keväällä 2015. 4 JOHTOPÄÄTÖKSET Kuviin 1 ja 2 merkityt, ELY-keskuksen rajauspäätöksillä määritetyt liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat sekä muut lajin asuttamat metsiköt eivät sijaitse Klaukkalan ohikulkutien suunnitellulla linjauksella. Yksi Äijänniitun alueen lisääntymis- ja levähdyspaikoista sijaitsee aivan tielinjauksen reunalla, joten sen turvaamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tältä alueelta ei löydetty liito-oravan jätöksiä vuonna 2015. LammiLisääntymis- ja levähdyspaikkoja koskee luonnonsuojelulain hävittämisja heikentämiskielto (ks. tietolaatikko). Myös liito-oravien puustoiset kulkuyhteydet elinpiirien välillä tulee huomioida (kuvat 1 ja 2). Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön antaman ohjeen (MMM & YM 2004) mukaan luonnonsuojelulain tarkoittamalla liito-oravan lisääntymispaikalla liitoorava saa poikasia ja levähdyspaikassa liito-orava viettää päivänsä. Lisääntymis- ja levähdyspaikka käsittää pesäpuut ja paikalla olevat muut sen edellä mainittuihin tarkoituksiin käyttämät puut. Lisääntymis- ja levähdyspaikan käsitteeseen luetaan myös niiden välittömässä läheisyydessä olevat suojaa ja ravintoa tarjoavat puut. Luonnonsuojelulain tarkoittama liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen tarkoittaa pesintään ja oleskeluun käytettävien puiden kaatamista. Hävittämiseen voidaan rinnastaa myös tilanne, jossa kaikki kulkuyhteydet lisääntymis- ja levähdyspaikkaan tuhotaan (MMM & YM 2004). Lisääntymis- ja levähdyspaikan heikentäminen tarkoittaa jonkin sellaisen toimenpiteen tekemistä, joka olennaisesti vaikeuttaa liito-oravan elämisen ja suojautumisen mahdollisuuksia kyseessä olevalla paikalla. Tällaista heikentämistä voi olla esimerkiksi, että kulkuyhteydet ruokailupuihin katkaistaan (MMM & YM 2004). Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Sivu 6 / 9
5 LÄHTEET JA KIRJALLISUUS Kärkkäinen, J. 2009: Klaukkalan ohikulkutie, liito-oravakartoitus, maastoraportti (10.6.2009). Finnish Consulting Group Oy. Kärkkäinen, J. 2010: Klaukkalan ohikulkutie, liito-oravakartoitus, maastoraportti (16.4.2010). Finnish Consulting Group Oy. Kärkkäinen, J. 2012: Klaukkalan ohikulkutie, liito-oravakartoitus, maastoraportti. Finnish Consulting Group Oy. MMM & YM 2004: Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen määrittäminen ja turvaaminen metsien käytössä. Ohje 30.6.2004. Maa- ja metsätalousministeriö ja Ympäristöministeriö, Helsinki. 7 s. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742:1 113. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2012: Klaukkalan ohikulkutie. Nurmijärvi ja Vantaa. Yleissuunnitelman 2005 tarkistaminen. Ympäristöministeriö 2005: Liito-oravan huomioon ottaminen kaavoituksessa. 16 s. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2003a: Klaukkalan osayleiskaava-alueen liito-oravat. Nurmijärven kunta. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2003b: Klaukkalan ohikulkutievaihtoehtojen 1 ja 3B liitooravainventoinnin tulokset. Nurmijärven kunta. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2005c: Klaukkalan Ripatin liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka suunnitellun Klaukkalan ohikulkutien linjauksen alueella. Arvio tievaihtoehtojen vaikutuksesta liito-orava-alueeseen. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2006: Nurmijärven Klaukkalan osayleiskaava-alueen liitooravat 2006. Nurmijärven kunta. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2010: Nurmijärven Klaukkalan liito-oravainventoinnit 2010. Nurmijärven kunta. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2012: Nurmijärven Klaukkalan osayleiskaava-alueen luontoselvitys 2012. Nurmijärven kunta. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2015: Nurmijärven Lintumäen asemakaava-alueen luontoselvitys 2015. Luonnos. Nurmijärven kunta. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Sivu 7 / 9
Uudenmaan ympäristökeskuksen/ely-keskuksen rajauspäätökset Joentaustan alue: ELY-keskus rajauspäätös 10.11.2011. Määräaikainen rauhoitusalue 22.3.2012 (voimassa 22.3.2022 saakka) ELY-keskus rajauspäätös 4.1.2013. Kolme erillistä aluetta. Äijänniitun alue: UUS rajauspäätös 5.12.2006. Kolme erillistä aluetta. ELY-keskus rajauspäätös 5.4.2012 Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Sivu 8 / 9
Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Sivu 9 / 9