SUUNNITELMA KOULUTUKSELLISEN TASA-ARVON EDISTÄMISEN TOIMENPITEISIIN VUODELLE 2015 Lahden kaupunki, Sivistystoimiala, Perusopetuspalvelut, 7.11.2013 Koulutuksellinen tasa-arvo hankkeessa kehitetään lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelukokonaisuutta hyvinvointia, osallisuutta ja syrjäytymisen ehkäisyä edistäväksi. Hankkeessa edistetään uusien toimintamallien käyttöönottoa ennaltaehkäisevän oppilashuollon, koulunuorisotyön ja perheiden kanssa tehtävän työn avulla sekä tuetaan maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten hyvää oppimista. Näkökulmana on ennaltaehkäisevä ja yhteisöllinen työ. Lahden kaupungin sivistystoimialan toiminta-ajatus tukee elinikäiseen kasvuun ja oppimiseen. Esija perusopetuksen tehtävänä on suomalaisen ja lahtelaisen kulttuuriperinnön siirtäminen uusille sukupolville. Tasa-arvoisella ja monipuolisella opetuksella lapsia ja oppilaita ohjataan elinikäiseen kasvuun ja oppimiseen. Toiminnassa painotetaan arjen pedagogiikan vahvistamista, henkilöstön työotteen kehittämistä, moniammatillista yhteistyötä ja oppimisympäristön muokkaamista lasten tarpeita vastaavaksi. Erityisesti huomioidaan ennaltaehkäisevät toimintatavat syrjäytymiskehityksen estämiseksi sekä yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistaminen lasten ja nuorten palveluissa. Varhainen ja riittävä tuki auttaa lasten kasvua ja kehitystä ja ehkäisee syrjäytymistä. Toimenpiteet on käynnistetty valtionavustuksella, jota on myönnetty koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin vuosille 2013-2014. Tavoitteena on jatkaa kehittämistyötä sekä tiivistää ja luoda uudenlaisia toimijoiden ja toimialojen välisiä yhteistyörakenteita ja pysyviä toimintamalleja. Vuosien 2013-2014 aikana pilotoidut toimintamallit (esim. yhteisöllinen luokkien käsittely oppilashuoltoryhmissä, oppilaskuntien ryhmäyttäminen) otetaan mahdollisuuksien mukaan vuonna 2015 käyttöön laajasti koko kaupungin alueella. Hankkeen toimintoja laajennetaan eteläisellä alueella koskemaan Liipolan ja Salinkallion kouluja, pohjoisella alueella Mukkulan ja Kivimaan kouluja, läntisellä alueella Kärpäsen koulua sekä keskustassa Harjun, Tiirismaan ja Möysän kouluja. Liipolassa toteutettavat toimenpiteet ovat osa Teknisen ja ympäristötoimialan, Sosiaali- ja terveystoimialan sekä Ladecin (Lahden Seudun Kehitys Oy) yhteistä asuinalueen kehittämishanketta - Koko Liipola oppimisympäristönä. Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniassa 1.8.2013 käynnistynyt tutkimushanke Asuin- 1
alue lapsiperheiden kokemana hyvinvointi haasteellisessa ympäristössä tarkastelee lapsiperheiden hyvinvointia Liipolassa ja keskustan alueella. Tutkimushankkeessa tuotetaan monin eri tavoin tietoa palvelemaan Lahden kaupungin poikkihallinnollista yhteistyötä. Tavoitteena on kehittää toimintamalli lapsiperheiden, nuorten ja lasten syrjäytymisen ehkäisyn tukemiseksi. Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen -kehittämishankkeen tavoitteena on: 1. Tiivistää toimijoiden välisiä rajapintoja mm. neuvolan, varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen ja nuorisopalveluiden yhteistyön alueella (moniammatillisen yhteistyön uudet mallit). Tavoitteena on suunnitelmallinen ja tavoitteellinen poikkihallinnollinen yhteistyö. 2. Lasten ja lapsiperheiden tarvitsema tuki hyvinvoinnille yhteistyössä varhaiskasvatuspalveluiden sekä sosiaali- ja terveystoimialan kanssa; perheiden kanssa tehtävän työn uudet muodot (kokonaisvaltainen ja kohdennettu tuki mahdollisimman varhaisessa vaiheessa). 3. Huomioida entistä paremmin alueen asukkaiden tarpeet, osallisuus ja yhteisöllisyys. Edistetään Koko kaupunki oppimisympäristönä ajattelua, jossa keskeisenä on asuinalueen ja toimijoiden välinen tiivistynyt yhteistyö osallisuus lähiympäristössä. 4. Tukea maahanmuuttajataustaisia perheitä mm. yhteisöllisin menetelmin ja tarjoamalla heille esimerkiksi kielikoulutusta ja mahdollisuuksia osallistua asuinalueensa kehittämiseen. 5. Tukea koulun toimintakulttuurin kehittämistä kohti yhteisöllisyyttä. Kiusaamisen estämiseen, kouluviihtyvyyden parantamiseen ja koulupudokkuuden estämiseen etsitään uusia ratkaisumalleja. 6. Kehittää opetuksen ja kuntoutuksen malleja tuen tarpeessa oleville lapsille ja nuorille koulupolun eri vaiheissa esiopetuksesta alkaen (erityisesti sosioemotionaaliset erityisvaikeudet). Hyödynnetään korjaavissa palveluissa olevaa osaamista kehittämällä uusia toimintamalleja korjaavien palveluiden ja ehkäisevien peruspalveluiden rajapintoihin. Valtakunnallisesti tarkasteluna erityisen tuen tarvitsijoita on Lahdessa toiseksi eniten suurista kunnista (Lahden kaupungin hyvinvointikertomus 2012). 2
7. Vahvistaa henkilöstön osaamista ja hyvinvointia tarjoamalla mahdollisuuksia oman osaamisen kehittämiseen. 8. Vahvistaa ja kehittää uusia yhteistyön malleja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa sekä koulun ja kodin yhteistyönä. 9. Riittävä henkilöstöresurssi oppilaiden tuen tarpeen mukaisesti on keskeinen syrjäytymiskehitykseen vaikuttava tekijä. Lisärahoituksella vakiinnutetaan ja tiivistetään yhteistyömalleja, joilla on vaikutusta ennaltaehkäisevästi syrjäytymiskehitykseen. Lahden kaupungin palvelurakenne-esityksessä vuoteen 2025 todetaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteistyön tavoitteiksi: 1) eri-ikäiset lapset sijoittuvat joustavasti vuosi vuodelta hoidon, kasvatuksen ja oppimisen ympäristöön ja esimerkiksi koulunkäynnin aloittaminen on joustavaa, 2) yhteiset kasvatus- ja opetussuunnitelmat tukevat oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista ja 3) päivähoidon ja koulun toimintakulttuurien sekä toimitilojen yhtenäistämisellä tuetaan pitkäjänteisen ja lapselle turvallisen oppimisympäristön syntymistä. Näiden tavoitteiden toteutumista edistetään tiivistämällä ja vakiinnuttamalla varhaiskasvatuksen ja perusopetuspalveluiden yhteistyötä mm. esiopetuksen ja oppilashuoltotyön kehittämisen alueilla sekä ennakoimalla tukea tarvitsevien lasten haasteet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa koulupolun alkuvaiheessa. Perheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä korostuvat kasvatuskumppanuus ja yhteisöllisyys päiväkodin, koulun ja kodin kesken. Vuosille 2013-2014 myönnetyllä valtionavustuksella kehittämishankkeessa työskentelee tällä hetkellä kaksi koulukuraattoria Liipolan ja keskustan kouluilla sekä kaksi koulunuorisotyöntekijää Kärpäsen ja Mukkulan kouluilla. Perustehtäviensä lisäksi koulukuraattorit ja koulunuorisotyöntekijät kehittävät työnkuvaansa kohti ennaltaehkäisevämpää ja yhteisöllisempää työotetta. Lisärahoituksella turvataan mahdollisuus pitkäjänteiseen ja tulokselliseen työhön. Tavoitteena on luoda sellaisia yhteistyörakenteita ja pysyviä toimintamalleja, jotka jatkuvat lisärahoituksen päätyttyä. Oppilashuoltotyön kehittämisen painopisteet ovat: - esiopetuksen kuraattorityön mallintaminen - kuraattoreiden ja psykologien sähköinen työkalupakki 3
- yhteisöllinen luokkien käsittely oppilashuoltoryhmissä (toimintamalli, jota pilotoidaan ja kehitetään hankekouluissa ja joka voidaan siirtää kaikkiin kaupungin kouluihin) - chat palvelu kuraattorityössä - 3. sektorin palveluiden hyödyntäminen oppilashuoltotyössä - opettajien konsultaatio Toimenpiteinä ovat mm. toiminnalliset vanhempainillat, kasvatuskeskustelut, matalan kynnyksen tapaamiset lasten ja perheiden kanssa sekä oppilas- ja opiskelijahuollon toteuttaminen toiminnallisena kokonaisuutena ja monialaisena yhteistyönä (mm. esiopetuksen kuraattorityön mallintaminen, joka on jo aloitettu kahdessa päiväkodissa). Kehittämistyössä huomioidaan erityisesti oppilashuollon lainsäädäntöuudistus, jossa koulukuraattorin työrooli muuttuu korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään työhön ja yksilökeskeisestä työstä yhteisölliseen työhön. Koulukuraattori- ja oppilashuoltotyön muuttavaa tehtäväkenttää tarkastellaan myös osana HY Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian tutkimusta. Koulunuorisotyön kehittämisen painopisteet ovat: - oppilaiden kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen nuorisotyöllisin menetelmin - koulun yhteisöllisyyden ja oppilaiden yhteisöllisten taitojen tukeminen ja edistäminen - nonformaalien oppimisympäristöjen luominen - oppilaiden arjenhallinnan tukeminen - osallisuuden ja vaikuttamisen edistäminen - varhainen puuttuminen ja matalan kynnyksen lähiohjauspalvelu - ennakoiva työ ja harrastuksiin ohjaaminen - nivelvaiheen yhteistyömuodot siirryttäessä alakoulusta yläkouluun (5-6 luokkalaiset) ja yläkoulusta toiselle asteelle. Koulussa tehtävä nuorisotyö on ennaltaehkäisevää, nuorten tarpeista lähtevää työtä, jota suunnitellaan, arvioidaan ja kehitetään yhteistyössä koulun henkilökunnan kanssa. Toimenpiteinä ovat mm. nuorten omat kehittämisryhmät, tukioppilastoiminta, välituntitoiminta, oppilaiden kuuleminen, teematapahtumat, kohdennettu pienryhmätyöskentely ja vanhempien tukeminen mm. vanhempainyhdistystoimintaan osallistumalla. Koulunuorisotyötä tarkastellaan laajemmin koulutusjärjestelmän näkökulmista, ei pelkästään yksittäisen koulun toimintona. Nuorisotutkimusseuran tutkija 4
Tomi Kiilakoski tarkastelee ja jäsentää koulunuorisotyötä Lahdessa osana Kanuuna verkoston kehittämishanketta. Alueelliset, moniammatilliset lasten ja nuorten hyvinvointiryhmät suunnittelevat hankkeessa toteutettavia toimintoja oman alueensa lähtökohdista. Yhteistyössä varhaiskasvatuspalveluiden ja Sosiaali- ja terveystoimialan kanssa suunnitellaan uudenlaisia perheiden kanssa tehtävän työn muotoja. Maahanmuuttajataustaisten esikoululaisten vanhemmille käynnistynyt Monikulttuurisuus kahvila toiminta vakiinnutetaan ja laajennetaan koskemaan 1-2 luokkalaisten vanhempia. Kahvilassa keskustellaan mm. monikielisyydestä, äidinkielen merkityksestä ja suomen kielen oppimisesta. Tuetaan Ice Hearts toimintaa resurssoimalla ohjaaja yhdelle-kahdelle ryhmälle. Iceheartsin tavoitteena on ennaltaehkäistä syrjäytymistä, edistää sosiaalisia taitoja ja luoda lapsille pitkäkestoinen ja turvallinen aikuisen läsnäolo läpi kasvun nivelvaiheet. Lisäksi yhteistyötä tiivistetään kolmannen sektorin toimijoiden ja koulujen vanhempainyhdistysten kanssa. Resursseja suunnataan myös uusien oppimisympäristöjen ja ratkaisujen kehittämiseen kaikilla kouluasteilla esiopetuksesta lähtien. Rahoitus kohdennetaan kouluilla mm. seuraaviin toimenpiteisiin: henkilöstöresurssit (projektipäällikkö, koulukuraattorit, koulunuorisotyöntekijät, Ice Hearts ohjaajat, vertaisryhmien ohjaajat, konsultaatio- ja ohjauspalvelut). oppilashuoltotyön ja koulunuorisotyön edelleen kehittäminen, toimintojen vakiinnuttaminen ja hyvien käytänteiden levittäminen osaksi koulujen toimintakulttuuria. tukimuodot, esim. perhekahvilat, monikulttuurisuuskahvilat, kielikoulutukset maahanmuuttajille, teematapahtumat, välituntitoiminta, tukioppilastoiminta, nuorten omat kehittämisryhmät. tuen tarpeessa olevat lapset ja nuoret, menetelmien ja tukimuotojen kehittäminen ja käyttöönotto. henkilöstön osaamisen kehittäminen, koulutukset. uusien oppimisympäristöjen ja ratkaisujen kehittäminen kaikilla kouluasteilla esiopetuksesta lähtien. 5
yhteistyö kolmannen sektorin toimijoiden ja vanhempainryhmien kanssa. 6