TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE

Transkriptio

1 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi asetetaan kolme päätavoitetta. 1. Koko perheen hyvinvoinnin vahvistuminen perheen omien voimavarojen käyttöönottamisella palvelujen oikealla kohdentamisella ja tehokkaalla palveluohjauksella 2. Moniammatillisen toiminnan vahvistaminen lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen tukena painopistealueina eri ikäryhmät eri vuosina/ v.2015 esiopetus- ja alakouluikäiset 3. Nuorten kasvun tukeminen kohti vastuullista aikuisuutta nuorisotakuun toteuttaminen monialaisena / eri toimijoita yhdistävänä toimintamallina ja sen juurruttaminen osaksi Tuusulan palveluverkkoa nuorten osallisuuden vahvistaminen päätöksenteossa Ohjausryhmä hyväksyy hyvinvointisuunnitelman tarkennetun vuosisuunnitelman vuosittain esimieslinkki työryhmän valmistelun pohjalta. 1

2 TAVOITTEET VUODELLE 2015 TAVOITE 1: KOKO PERHEEN HYVINVOINNIN VAHVISTUMINEN vuosi tarkennettu vuosisuunnitelma vastuutaho seuranta 2015 Monialaisen yhteistyön kehittäminen palveluohjauksessa - Kasvatus - ja perheneuvolassa jatketaan perhekeskeisyyteen ja verkostotyöhön painottuvien työskentelytapojen kehittämistä ja käyttöönottoa. - Oppilashuollossa vahvistetaan perheen osallisuutta mm yksilöllisten OHR-kokousten myötä. - Painopisteenä on koko perheelle suunnatun avoimen toiminnan kehittäminen yhteistyössä seurakunnan ja 3. sektorin kanssa (mm. perhekeskustoiminta, perhelinkkitoiminta) Sosiaali Nuoriso Seurakunta Esimieslinkki Kasvatus- ja perheneuvolan toiminnan kehittämistä on jatkettu edelleen sekä sisäisesti että verkostoyhteistyönä. Asiakkuuksissa korostuvat entistä enemmän fokusoidut ja kestoltaan määrämittaiset jaksot. Lyhyen hoidon toimintatapana on käytetty pääsääntöisesti yhden hoitokerran OIVA-mallia, jonka avulla pyritään tarjoamaan oikea-aikaista tukea ja lyhentämään merkittävästi asiakkuuksien kestoa. Oppilashuollon toimintamalli yksilöllisten oppilashuoltoryhmien osalta vakiinnutettiin vuoden 2015 aikana. Keskeisenä painopistealueena oli perheen osallisuuden lisääminen. Esiopetuksessa perheiden osallistuminen oli lähes 100 %. Perusopetuksessa huoltajien osallisuus on lisääntynyt mutta 2

3 edelleen on ollut koulukohtaisia eroja. Kolmannen sektorin toimijat käyttävät perhekusten tiloja ja MLL:n edustajien kanssa on pidetty yhteinen tapaaminen Muu perheille suunnatun avoimen toiminnan kehittäminen ei ole edennyt tavoitteen mukaisesti. Tavoitteena on tunnistaa ADHD:tä sairastavat lapset ja nuoret mahdollisimman varhain ja ohjata heidät varhain kokonaisvaltaisen tuen ja hoidon piiriin.(keskittymättömän lapsen hoitopolun päivittäminen). Tietoiskut kouluilla v.2015 Keskittymättömän lapsen palveluketjua on päivitetty erikoissairaanhoidon kanssa siten, että eri kuntien edustajat ovat osallistuneet kokoontumisiin. Tavoitteena on ollut avata sekä lasten arviointia että eri tuki- ja kuntoutusmuotoja yksityiskohtaisesti. Kuudella eri koululla on pidetty ADHD tietoiskuja opettajille terveydenhoitajan ja lääkärin toimesta. Tavoitteena on jatkaa tietoiskuja vuonna Otetaan käyttöön Voimaperheet- hoito-ohjelma, jolla voidaan ennaltaehkäistä lapsuuden ajan käytösongelmia ja hoitaa niitä uudella tavalla.(internetin ja puhelun välityksellä). Hanke on Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimusyksikön toteuttama hanke, jossa Vanhempainohjausmalli otettiin käyttöön helmikuun alusta. Sen avulla pyritään tunnistamaan ja tarjoamaan tukea perheille, jotka hyötyvät myönteistä vanhemmuutta vahvistavasta ohjauksesta. Vanhempainohjausohjelma tarjoaa 3

4 Tuusulan neuvolat ovat mukana vuosina Ikäryhmä on 4 -vuotiaat lapset. asiakaslähtöisen ohjelman, joka toteutetaan digitaalisessa hoitoympäristössä perhevalmentajan viikoittaisten puhelujen tukemana. Hoito-ohjelma sisältää 11 viikkoteemaa. Kesto on n. 3-5kk/perhe. Joulukuun loppuun mennessä ohjelmassa on ollut mukana 20 perhettä ja ohjelma jatkuu edelleen. Neuvolassa otetaan käyttöön Neuvokas perhemenetelmä. Sen avulla perheille annetaan kannustavaa palautetta elintavoista ja löydetään jokaisen perheen omat arkeen sopivat muutostavoitteet esim. lasten ylipaino, päivärytmi). Perheitä tukevaa ennaltaehkäisevää palvelua lisätään. Lapsiperheen oikeus saada tarpeen Sosiaali Neuvokas perhe -menetelmä otettiin käyttöön neuvolassa maaliskuussa. Siinä on käytössä Neuvokas perhe kortti. Kortti annetaan lasta odottaville perheille äitiysneuvolan ensikäynnillä sekä alle 5-vuotiaiden lasten perheille. Korttiin perhe kirjaa lapsen sekä vanhempien ruokailu-, liikunta- sekä terveystottumuksia. Kortin avulla terveydenhoitajan on helpompi antaa perheille kannustavaa palautetta elintavoista sekä löytää jokaisen perheen omaan arkeen sopivat muutostavoitteet. Perheet ovat ottaneet toimintamallin positiivisesti vastaan. Lapsiperheiden kotipalvelua järjestettiin kysynnän mukaisesti 4

5 mukaista kotipalvelua vahvistuu 2015 sosiaalihuoltolakimuutoksen myötä. Palvelua tuotetaan kunnan omilla resursseilla ja ostopalveluilla. Tavoitteena on ottaa käyttöön tilapäisen kotipalvelun palveluseteli sosiaali- ja terveystoimialalla. Vammais omana toimintana 19 perheelle ja ostopalveluna 21 perheelle. Kysyntä lisääntyi alkuvuodesta. Palveluseteli otettiin käyttöön marraskuussa. Lakimuutoksen ennakoivaa lisäystä palvelunkysyntään ei tullut. Perheiden terveyspalveluiden perhetyöntekijällä oli 195 käyntiä perheissä vuoden aikana. Vammaispalvelun perhetyöntekijän käyntimäärä oli 144. Perhekuntoutuksen toimintamallia kehitetään ja perhekuntoutusta aletaan toteuttaa myös perheen omassa kodissa sekä ryhmämuotoisena päiväperhekuntoutuksena perhetukikeskuksella. Perheiden ja lastensuojelun sosiaalityö Perheiden tuki Kotona tapahtuva perhekuntoutuksen toimintamalli otettiin käyttöön vuoden 2015 aikana. Työskentelyssä oli mukana kolme perhettä. Uutena työmuotona on otettu käyttöön myös perhekuntoutusarviointi, jossa motivoidaan perhettä perhekuntoutukseen. Perhekuntoutusarviossa oli mukana neljä perhettä. Päiväperhekuntoutus (pienemmän huolen perheille) alkoi marraskuussa Työparina perhekuntoutus, perheneuvola ja neuvolan perhetyö. Mukana on ollut kolme perhettä. TAVOITE 2: MONIAMMATILLISEN TOIMINNAN VAHVISTAMINEN LAPSEN KOKONAISVALTAISEN KEHITYKSEN TUKENA 5

6 vuosi tarkennettu vuosisuunnitelma vastuutaho seuranta 2015 Painopistealueena ovat esiopetus- ja alakouluikäiset Alueellista monialaista yhteistyötä kehitetään erityisen tuen prosesseissa. (Palvelumuotoiluhankkeen pilottikohde) Lasten ja nuorten neuropsykologiseen kuntoutukseen liittyvien palvelujen kokonaiskartan luominen: periaatteiden ja vastuiden selkeyttäminen ja viestiminen. Koulupoissaoloihin puuttuminen ja koulunkäyntivaikeuksien hoitaminen yhteistyössä lapsen, vanhempien, koulun, oppilashuollon ja lastensuojelun kanssa Sosiaali Opetus Perheneuvola ja lastensuojelu ovat osallistuneet palvelumuotoiluhankkeeseen (kolmiportainen tuki, alueelliselle pienluokalle ohjautuminen). Hankkeen tuotoksena oli prosessi kuvaus, jossa kuvattiin verkostoyhteistyön toimintamalli eri toimijoiden välillä siirryttäessä alueelliseen pienluokkaan. Mallin kokeilu käynnistyy lukuvuonna Neuropsykologista kuntoutusta tarjoavat palveluntuottajat on kilpailutettu. Palveluntuottajien edellytetään toimivan kunnan asettamien toimintaperiaatteiden mukaisesti, joihin sisältyy muun muassa osallistuminen kouluneuvotteluun ja tiedon siirto koululle. Kalliomaan koululla ja Hyrylän koulukeskuksessa on syksyn aikana pilotoitu erilaisia malleja tukea 6

7 tehokkaampi yhteistyö - vaihtoehtoiset toimintatavat - moniammatillinen yhteistyö Psyykkisen tuen koordinointi on kuvattu (akuutit tilanteet). Oppilashuolto Lastensuojelu Nuoriso Perusopetus Varhaiskasvatus oppilaita, joilla on runsaita koulupoissaoloja ja vaikeuksia tulla kouluun. Näitä malleja ei ole vielä vuoden 2015 aikana arvioitu. Yhteistä moniammatillista mallia ei ole vuoden 2015 aikana pystytty rakentamaan muun muassa lomautusten ja kunnan yt.neuvotteluista johtuvan rekrytointien viivästymisen vuoksi. Jokaisella koululla on kriisisuunnitelma, jonka toteutuksesta rehtori vastaa. Oppilashuoltoryhmä vastaa arjen akuuteista tilanteista. TAVOITE 3: NUORTEN KASVUN TUKEMINEN KOHTI VASTUULLISTA AIKUISUUTTA vuosi tarkennettu vuosisuunnitelma vastuutaho seuranta 2015 Toisen asteen oppilaitoksissa opiskelunsa keskeyttäneiden nuorten tavoittaminen ja suunnitelmallisten tukitoimenpiteiden aloittaminen yhteistyössä oppilaitosten ja eri toimijoiden kanssa Opiskeluterveydenhuolto (terveydenhoitajat, kuraattorit, opot) Nuoriso Nuorten sosiaalityö Suunnitteilla nuorisoneuvolan pilotointi kesällä 2016, joka liittyy opinnäytetyöhön. 7

8 Nuorisotakuun toteutuminen varmistetaan toimivilla rakenteilla sekä moniammatillisella yhteistyöverkostolla nuorisopalveluiden, sosiaalisen kuntoutuksen, Te-toimiston ja muiden toimijoiden kanssa. Nuorisotakuun kuntakokeiluun osallistuminen Tuusulalaisten toisen asteen oppilaitosten opiskelijoiden päihde- ja mielenterveys järjestetään nuorisoasemalla uuden oppilas ja opiskelijahuoltolain mukaisesti. Nuoriso Nuorten sosiaalityö Nuorisoasema Nuorisoasema Säännölliset tapaamiset lähikuntien NT-TYP (nuorten monialainen yhteistyö) asiakasvastaavien kanssa ovat toteutuneet. Ohjaamo Tuusula (=Otus) aloitettiin ja toiminta jatkuu (TEtoimisto, Nuorisoasema, nuorten sos.työ ja kohdennettu nuorisotyö) OTuksen rakenteita kehitetään edelleen ja suunnitellaan asiakaspalvelua. Keudan oppilaitoksista ja lukioista on ohjattu opiskelijoita nuorisoasemalle (yht. 58 oppilasta). Lastensuojelun jälkihuoltopalveluja tuotetaan kustannustehokkaammin kunnan omana toimintana. Kunta tuottaa itse 70 %:lle jälkihuoltopalvelua saavista nuorista. Tavoitteena on itsenäinen asuminen, opiskelu- tai työpaikan saaminen sekä päihteettömyys. Lastensuojelu Oma toiminta aloitettiin 1/2015, kahden ohjaajan ja erityissosiaaliohjaajan resurssilla. Jälkihuollossa 73 nuorta mennessä, 71 % sai palvelun kunnan omana toimintana. Ostoukitoimien hankinta on vähentynyt, samoin asiakaskohtainen kustannus. 8

9 Erityisnuorisotyön ja koulujen yhteistyön periaatteiden kirjaaminen Nuoriso Jälkihuollon työntekijät ovat osallistuneet asiakaslähtöiseen palvelumuotoiluhankkeeseen, jossa nuoret itse ovat olleet mukana palvelun kehittämisessä. Nuoriso ovat määritelleet vuoden aikana kouluyhteistyön ja ehkäisevän etsivän nuorisotyön tehtäviä. Yhteisiä periaatteita kirjataan tämän työn pohjalta. 9