Pohjois-Suomen lasten KASTE

Transkriptio

1 Pohjois-Suomen lasten KASTE Oikea-aikaista apua lapsiperheille osallisuus ennakointi monialaisuus Laadukkaammat ja vaikuttavammat palvelut

2 Lapset, nuoret ja lapsiperheet Sivistys ja kulttuuri Lapset, nuoret ja lapsiperheet: Hyvinvointi Hyvinvointiarviointi - Vaikuttavuuden arviointi Kuntastrategiat vs KASTE Lasten tukeminen kasvu- ja kehitysympäristöissä Aktiivinen ja osallistuva lapsi, nuori ja perhe Uudenlaisten hyvinvointirakenteiden luominen Hyvät ennaltaehkäisevät peruspalvelut Asiakas- ja perhelähtöinen poikkitoiminnallinen palvelumuotoilu Alueelliset, hyvinvointia edistävät ja monituottajamalliin perustuvat palvelut Syrjäytymisen ja eriarvoistumisen ehkäisy Nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuun toteutuminen Tuen painopisteen siirtäminen kevyempiin palveluihin Lastensuojelun piiriin tulevien osuus alle 18- vuotiaiden ikäluokasta laskee Lasten ja nuorten raskaimpien palveluiden kustannukset ( /alle 18v) vähenevät asteittain.

3 Minkä parissa työskennellään? Lappi ja Kuusamo KEHITTÄMISTEEMA: 1. LASTENSUOJELU Alueellisen lastensuojelun prosessimallin kehittäminen Lasten ja perheiden kuulemisen ja osallisuuden vahvistaminen asiakasprosessissa ja sen vaikutusten arvioinnissa Työntekijöiden osaamisen vahvistaminen lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelyssä sekä monitoimijaisessa verkostotyössä Kehittämistyön toiminnalliset tavoitteet: 1) Työntekijöiden ja eri tahojen välinen moniammatillinen yhteistyö sujuu. 2) Päällekkäinen työ on vähentynyt / poistunut. 3) Lapsi ja perhe saavat oikea-aikaista tarpeisiinsa vastaavaa tukea. 4) Painopiste on siirtynyt korjaavasta työstä ennalta ehkäisevään työhön 5) Lasten ja nuorten raskaampien palveluiden kustannukset (e/alle 18-v) vähenevät asteittain tulevina vuosina. 6) Työtapojen, menetelmien ja prosessien vaikutuksia on arvioitu.

4 Minkä parissa työskennellään? Oulun seutukaari KEHITTÄMISTEEMAT: 1. PERHEKESKUSTOIMINTA 2. OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTO 3. LASTENSUOJELU Hyvinvoinnin ja osallisuuden lisääminen Eriarvoisuuden väheneminen Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen raskaiden lastensuojelutoimenpiteiden väheneminen Tuen oikea-aikainen kohdentuminen lapsiperheiden arkeen erilaisissa kasvu- ja kehitysympäristöissä Kuntatoimijoiden, järjestöjen, seurakuntien ja muiden lapsiperhetoimijoiden kumppanuuden ja yhteistyön vahvistaminen Palveluiden painopiste kalliista erityispalveluista varhaiseen tukeen ja peruspalveluihin Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtamisen kehittäminen kokonaisuutena Kehittämistyön toiminnalliset tavoitteet: 1) Asiakkaiden kumppanuus ja osallisuus palveluiden kehittämisessä perhekeskus, lastensuojelu 2) Matalan kynnyksen palvelut avoin pk, toimintakalenteri, kirjaston perhevalmentaja, taideneuvola 3) Monialainen viranomais- ja järjestöyhteistyö yhteiset palvelukonseptit 4) Kokemuksellisen tiedon kerääminen yhteisöllinen oppilas- ja opiskelijahuolto 5) Monialainen johtamisen rakenteet, mm. hyvinvointikeskus ja perhekeskustoiminta

5 Minkä parissa työskennellään? Kainuu KEHITTÄMISTEEMA: 1. LASTENSUOJELU Asiakkuuteen yhteneväisin kriteerein Painopiste peruspalveluihin, pois korjaavasta lastensuojelusta Biologisten vanhempien suunnitelmallisen kuntoutumisen vahvistaminen, sijoitukset vähenevät Intensiivisellä päihdeperhetyöllä vältetään lapsen pidempiaikaisen sijoittamisen riskiä, vahvistetaan lapsen mahdollisuutta asua kotona Matalan kynnyksen apu Asiakkaiden osallisuus Kehittämistyön toiminnalliset tavoitteet: 1) Lastensuojelutarpeen selvittämisen yhteinen malli Kainuuseen 2) Lastensuojeluilmoituskäytännön muuttaminen asiakkaan kanssa yhdessä tehtävään ilmoitukseen/selvityspyyntöön 3) Biologisten vanhempien asiakassuunnitelma lapsen siirryttyä sijaishuoltoon 4) Ammatillinen vertaistukiryhmä biologisille vanhemmille ja isovanhemmille sijaishuollon aikana 5) Lastensuojelun palvelukartan laatiminen Kainuuseen 6) Intensiivinen perhetyö päihdeperheille 7) Matalan kynnyksen perhetyö verkossa ja puhelinapu 8) Mobiiliratkaisu työajan käytön tehostamiseksi lastensuojeluun

6 Minkä parissa työskennellään? Oulun eteläinen KEHITTÄMISTEEMAT: 1. PERHEKESKUSTOIMINTA 2. OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTO 3. LASTENSUOJELU Työntekijöiden yhteistyö eri sektoreiden välillä paranee ja lisääntyy Päällekkäinen työ on vähentynyt / poistunut Painopiste on siirtynyt korjaavasta työstä ennalta ehkäisevään työhön Asiakkaat ovat osallisina omassa palvelutarpeen arvioinnissa. Toimintarakenne tukee lapsia, nuoria ja heidän kanssaan toimivia aikuisia lasten ja nuorten keskeisissä toimintaympäristöissä Kehittämistyön toiminnalliset tavoitteet: 1) Ennaltaehkäisevän perhetyön, lastensuojelutyön, neuvoloiden ja varhaiskasvatuksen välisten yhteistyömuotojen kehittäminen 2) Perhetyön roolin selkeyttäminen ja vahvistamien 3) Lapsiperheiden perhetyön kotipalvelun kehittäminen ja palvelusetelin pilotointi 4) Neuvolan perhetyön kehittäminen ja pilotointi 5) Järjestöjen, seurakunnan ja kolmannen sektorin kanssa uudet yhteistyömuodot ja yhteistyön lisääminen 6) Koulun ja kodin välisen yhteistyön kehittäminen ja vanhemmuuden tukeminen 7) Oppilas- ja opiskelijahuollon toimijoiden yhteistyön edistäminen, osaamisen vahvistaminen 8) Yhteisölliset työmenetelmät ja ryhmäohjaus 9) Lastensuojelun sosiaalityön ja perhetyön prosessien avaaminen 10) Lastensuojelun ja perhetyön dokumentoinnin jäsentäminen 11) Sijaishuollon perhehoitajien rekrytointi, tuen vahvistaminen ja verkostoitumisen edistäminen sekä perhehoitajien vertaisryhmätoiminta alueellisesti 12) Sijaishuollossa olevien lasten biologisten vanhempien asiakassuunnitelmien laatu 13) Lastensuojelun perhetyön uusien käytäntöjen ja prosessien kehittäminen 14) Yhteiset koulutukset, hyvien käytäntöjen levittäminen, tiedon vaihdanta

7 Missä mennään? -alueelliset painotukset kehitystyössä tällä hetkellä- Koko hankealue: Lappi ja Kuusamo: Oulun seutukaari: Kainuu: Oulun eteläinen: Lapset puheeksi- menetelmä osallisuuden lisääminen monitoimijuus palveluiden oikea-aikaisuus ja kohdentuminen ennakointi

8 Muutamia arvioita vaikuttavuudesta OULUNKAARI: PERHEKESKUSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN: perhetyöstä tulee asiakkaalle helpommin tavoitettava koordinointi työn sisältö tulee näkyväksi ja asiakkaalle tunnetummaksi (mm. esitteet) asiakas tulee osalliseksi palvelujen kehittämisessä (asiakasraadit) työntekijöiden työnkuva selkeytyy, käsitteiden määrittely (akuuttiperhetyö, ennaltaehkäisevä pt, lasu pt), johtamisen koordinointi rajapintojen määrittely siirtymät palvelusta toiseen, esim. ennaltaehkäisevä perhetyö vs lastensuojelun perhetyö yhtenäiset kirjaamiskäytänteet ja taksat monitoimijaisuus lisääntyy. Alustavaa asiakaspalautetta neuvolan ja perhetyön yhdistetystä asiakasraadista (perheeltä): Työ on erityisen tarpeellista; nykyisin ei tiedä mihin ottaa yhteyttä, kun perhetyötä tarvitsisi.

9 Muutamia arvioita vaikuttavuudesta ESIMERKKINÄ RAAHEN KAUPUNKI: tilastollista, suuntaa antavaa näyttöä Lapset puheeksi menetelmän vaikuttavuudesta. Ajalla tulleita lastensuojeluilmoituksia (sis. pyynnöt ja tiedonsaannit) 828 kpl Ajalla tulleita lastensuojeluilmoituksia (sis. pyynnöt ja tiedonsaannit) 822 kpl Ajalla tulleita lastensuojeluilmoituksia (sis. pyynnöt ja tiedonsaannit) 684 kpl Toinen tilasto: Ajalla aloitettuja lastensuojelun asiakkaita Ajalla aloitettuja lastensuojelun asiakkaita Ajalla aloitettuja lastensuojelun asiakkaita 90 (11 % tulleista ilmoituksista) 92 (11 % tulleista ilmoituksista) 55 ( 8 % tulleista ilmoituksista) Viimeisen seurantajakson aikana Lapset puheeksi menetelmä ja tähän liittyvä varhainen neuvonpitomenettely on otettu käyttöön.