Luomupuutarhatuotannon markkinat Mikko Rahtola Luomuasiantuntija Luomuliitto ry 11/2012
Sisältö: Luomualan toimijat Miksi luomua? Mistä markkinatietoa? Kotimaan markkinat Ulkomaiset markkinat Tuotannon kannattavuudesta
Luomun rahalähteet: Markkinoiden lisähinta, 75 milj. brutto, 35 milj. netto Luomun pinta-alatuki, 160 000 ha, = 22,5 milj + eläintuki= n. 30 milj. Tuki tutkimukselle, n. 400 000 Tuki alkutuotannon neuvonnalle, n. 450 000 Hankerahoitukset Säätiöt... Yksityinen raha... Kaupan ketjujen panostus... 3
Kuluttajat 1,7 % ostoista 120 milj /v HoReCa -julkinen Tukut Luomualan toimijamalli HoReCa - yksityinen Vähittäiskaupat Elintarvike- Jalostajat >440 kpl Viljelijät, 4400 kpl MTK Vienti 15 yritystä 11 milj. /v ProLuomu ProAgria Finpro Muokkaa jäsennyksen tekstimuotoa Ekocentria napsauttamalla Toinen jäsennystaso Kolmas jäsennystaso Neljäs Ruralia jäsennystaso / Luomu- Luomuliitto ry intistuutti 2000 jäs. Viides jäsennyst Yksityiset Konsultit Ja neuvojat Yliopistot, Amk Evira MTT, MMM Osaamiskeskukset
5 Luomuliitto ry Finnish Organic Association Lisää kuva napsauttamalla kuvaketta * 13 alueyhdistystä - 2000 jäsentä - 1600 - viljelijää * perustettu 1985 * IFOAM -jäsen * 2,5 työntekijää * oma lehti, neuvontapalveluita, kehittämishankkeita, seminaareja etc. * kotitoimistot Helsinki, Tuusula, Nastola
Muokkaa jäsennyksen tekstimuotoa napsauttamalla Toinen jäsennystaso Toinen jäsennystaso Aamulehti 20.7.2008 Kolmas Kolmas jäsennystaso jäsennystaso Neljäs jäsennystaso Viides jäsennystas o so Yhdeksäs jäsennystasomuokkaa tekstin perustyylejä napsauttamalla Miksi luomun suosio kasvaa? Muokkaa jäsennyksen tekstimuotoa napsauttamalla Neljäs jäsennystaso Viides jäsennystas o
Mitä ovat luomun terveysedut? Nitraatti? Maku? Kuiva-aine? Proteiinisuhde? Vitamiinit? Happokoostumus? GMO? Lisäaineet? Hedelmällisyys? Allergia? www.luomu.fi
Ympäristösyistä liikkeelle Vesistöjen tila - leväkukinnat Monimuotoisuus - lajien sukupuutot GMO - riskit ekosysteemille Ravinnehävikit - rahan menetys Energian säästö -fossiiliset varat Viljavuus - multavuuden väheneminen Biologinen osaaminen - biologinen torjunta
Huuhtoumat ja maatalous Kokonaishuuhtouma maataloudesta: 41 % N, 33 % P Suomessa: 50 % N maataloudesta 60 % fosforista maataloudesta
Luomun merkitys Itämeren kannalta Berasprojektin tuloksia Luomutuotantojärjestelmät vähentävät energiankulutusta 40 % ja kasvihuonekaasujen päästöjä 20 % Ruotsissa typpihuuhtouman vähentämispotentiaali 70-75 %, mutta jos baltian maat ja Puola seuraavat Ruotsin t.o. Esimerkkiä, huuhtoumat lisääntyvät 50 % Suurin ongelma erikoistuminen ja eläin- ja kasvintuotannon alueellistuminen Nurmia tarvitaan ravinteiden sidontaan Rehuntuonnin minimointi
Tehtävä Suomelle... Maabrändityöryhmän tavoite: - juomakelpoiset vedet - luomua 50 % vuonna 2030
Luomustrategian tavoitteet: Tilanne vuonna 2008 Osuus kotimaan vähittäiskaupasta nyt 1 % Luomua käytetään 52 %:ssa ammattikeittiöistä (2007) Ammattikeittiöissä käyttö alle 1% Luomun osuus viennistä nyt noin 1 %. Tavoite 2015 Kotimaan vähittäiskaupan myynnissä luomuruoan osuus 6% Kaikissa julkisen sektorin ammattikeittiöissä käytetään luomutuotteita Yksityisellä sektorilla luomua käyttävien keittiöiden määrä kasvaa 15% vuosittain Suomen elintarvikeviennistä 10% luomua
Mistä tietoa luomuyrittäjälle? Luomuportaali www.luomu.fi Ruralia & Luomuliitto koulutus Luomuliitto ry, 2000 jäsentä www.luomuliitto.fi Luomulehti neuvonta Luomun toimialaraportti Tulossa: Luomujalostajat ry ProLuomu ry Luomuviljatyöryhmä
Mistä tietoa luomuyrittäjälle II? Tuotantosäännöt EVIRA Markkinat A.C.Nielsen (Luomuliitto ry) Luomupäivät vuosittain Alkutuotanto syksyllä 9.11.2011 Markkinat & jalostus keväällä 23.3.2011 Helmikuussa vuosittain www.biofach.de Nürnberg Tilastoa Evira ja MMM Luomun brändiopas http://www.luomu.fi/wp-content/uploads/2011/03/luomu_brandiopas.pdf
Arvio luomupuutarhatuotteiden markkinakanavista Tuotanto, 860 ha 4 milj. kg vihanneksia, 2 milj. kg kasvih. vih. 1,5 milj. kg marjoja +hed. 8 % 34 % 25 % 8 % 12 % 13 % Markkinointiyhteenliittymä Keräily/tukkuliike Suoramyynti Vähittäisliike / torimyynti Teollisuuteen Kuluttajat Lähde: Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto Luomuarvio M. Rahtola
Markkinatilanteen kartoitus Edelleen merkittävä osa (n. 20 %) myydään suoramyyntinä Vähittäiskaupan toimittajaksi pääseminen edellyttää pitkäjänteistä yhteistyötä ja usein ympärivuotisia toimituksia Periaate: tee ensin markkinaselvitys ja tuota vasta sitten kun tiedät ketkä ovat tuotteesi potentiaalisia ostajia ja mitä he haluavat!
Viranomais- ja yksityiset merkit
Lisähaasteita Kosmetiikka: Cosmos (Ecocert, BDIH, Bioforum, Cosmebio, ICEA, Soil Association) Tekstiilit (Organic exchange) Aquaculture Luomuviinit Luomukasvihuonetuotannon sääntöuudistus Luomusiipikarja ja -sianliha HoReCa-sektori
Kehittämistarpeet Alkutuotanto - Kotieläinyksiköt, kasvihuoneet Jatkojalostus - Juuresjalostus, marjat, viljatuotteet, jne.. HoReCa - Luomu- ja lähiruokaravintolat, kaupunkien hankinnat Yhteistyökuviot - Osuuskunnat, viljelijärenkaat, sopimustuotanto - Luomu tavanomaisen tuotannon osana - Varasto- käsittely- ja jatkojalostustilat Markkinointiosaaminen - Luomumarketit - lähi-, netti- ja suoramyyntikuviot - vienti
Luomun markkinoiden kasvu 2000-2010
Saksa Euroopan luomumarkkinajohtaja 2010
Sveitsi, Tanska, Itävalta markkinaosuus suurin
Luomupuutarhatuotanto peltoviljelyä yrittäjämäisempää Pinta-alatukien osuus liikevaihdosta: Peltokasvit, n. 50-60 % (tilojen keskikoko n. 45 ha) Puutarhaviljely, n. 13-15 % (puutarhakasviala keskim. 4,5 ha) Ekstensiivinen monivuotisten marja- ja hedelmäkasvien viljely voi olla tästä poikkeus Kasvihuonetuotannossa luomutukea ei ollenkaan, samoin ei tiloilla, joilla puutarha-ala alle 0,5 ha» Luomutuella (141 e/ha) ei suurta merkitystä luomupuutarhatiloilla
Kannattavuuden osatekijöitä: Tilan koko Tilan sijainti - saksalaistutkimuksen mukaan tärkein Pääomien ja kiinteistöjen määrä Viljelijän osaaminen aivan keskeinen Työvoiman saatavuus
Tuotantokustannusten laskeminen Luomupuutarhatiloilla hajonta erittäin suurta, laskettava käytännössä erikseen paikalliset hinnat huomioiden Viljelykiertoon ja viherlannoitukseen tarvittava ala myös huomioitava. Käytännössä eri kasvit kannattaa laskea rinnakkain, jotta erot tulevat esiin:
Viljelykierron mittainen laskelma - varhaisvihennestila Kasvi Hinta /kg Satotaso kg/ha Viljelypinta-ala ha sato viljelyalalta kg Myyntitulo /ha Myyntitulo /viljelyala ½ kesanto + ns 0 0 0,25 0 0 0 viherlannoitus 0 0 0,25 0 0 0 varhaisperuna 1,5 20000 0,4 8000 30000 12000 nippusipuli 1,7 15000 0,2 3000 25500 5100 nippuporkkana 2 15000 0,2 3000 30000 6000 muut vih. 2 15000 0,2 3000 30000 6000 parsa 6 2500 0,1 250 15000 1500 mansikka 7 3000 0,3 900 21000 6300 yhteensä 70500 1,9 18150 151500 36900 TULOT/ha ½ kesanto + ns Viherlannoitus Varhais-peruna nippusipuli nippuporkkana muut vihannekset Pinta-ala ha 1,9 0,25 0,25 0,4 0,2 0,2 0,2 Myyntitulot /ha 0 0 30000 25500 30000 30000 Erikoiskasvituki 100 100 100 Ympäristötuki Luomutuki 141 141 141 141 141 141 Tulot yhteensä /ha 141 141 30141 25741 30241 30241 Tulot yhteensä /viljelyala 37238 35 35 12056 5148 6048 6048 KUSTANNUKSET/ha ½ kesanto + ns Viherlannoitus Varhais-peruna nippusipuli nippuporkkana muut vihannekset Pinta-ala ha 1,9 0,25 0,25 0,4 0,2 0,2 0,2 Muuttuvat kustannukset yhteensä /ha /ha /ha /ha /ha /ha Siemen-istukkaat-taimet 7490 70 70 2200 2100 300 Lannoitteet 1200 0 0 200 200 200 Polttoaineet, öljyt 1300 50 50 200 250 250 Kastelun energia 237 12 0 45 45 45 Haraukset, multaus 1150 0 0 400 150 300 Käsinkitkentä 2550 0 0 200 500 950 Murskaus 250 100 100 50 0 0 Liekitys 650 0 0 0 250 200 Harso 2400 0 0 600 0 600 Kalkitus 200 100 0 0 0 0 Kuivaus 0 0 0 0 0 0 0 Pakkaus 1750 0 0 1000 150 100 Kuljetus 2500 0 0 600 600 600 Sekalaisia kuluja, poiminta 6600 0 0 400 400 400 4500 Myyntikust. 2600 0 0 600 550 700 Luomutarkkailu 175 25 25 25 25 25 Muuttuvat kust. Yht. /ha 357 245 6520 5220 4670 4500 Muuttuvat kust. Yht. / viljelypinta-ala 7515 89 61 2608 1044 934 900 KATETUOTTO/ha Yhteensä ½ kesanto + ns Viherlannoitus Varhais-peruna nippusipuli nippuporkkana muut vihannekset Pinta-ala ha 1,9 0,25 0,25 0,4 0,2 0,2 0,2 KT 1, ilman työtä /ha -216-104 23621 20521 25571 25741 KT 1, ilman työtä /viljelyala 29723-54 -26 9448 4104 5114 5148
Mistä oikea hinta? 1. tavanomaisen tuotteen hinta + luomulisä 2. vertaaminen muiden hintoihin (kotimaiset ja tuonti) 3. omien tuotantokustannusten laskeminen
1. Luomun lisähinta Keskimäärin n. 30 % enemmän, mutta vihanneksilla hintaero ollut jo vuosia enemmän, jopa 80-100 % Pakkauskoon pienentäminen ollut keinona vähentää kappalehintaa Isolla hintaerolla myös laatu oltava huippuluokkaa, maku, ulkonäkö, tuoreus Hinta ja kysyntä kääntäen verrannollisia Joskus vastaavaa tavanomaista tuotetta ei edes ole
2. Vertailukohteet hinnoitteluun Puutarha & Kauppa-lehti julkaissut 2 krt/kk viljelijä- ja tukkuhintoja, myös luomuhintoja Ulkomaisilta tukkureilta sekä nettikaupoista on saatavissa hintalistoja Ehkä helpoin keino verrata kaupan/torikaupan hintoja ja arvioida viljelijähinta seuraavasti: Nyrkkisääntö: viljelijän osuus n. 50 % vähittäismyyntihinnasta
3. omat tuotantokustannukset ja hinta: Harva tulee laskeneeksi tarkkoja tuotantokustannuksia, sisältäen kaiken oman työn sekä pääoman korkovaatimuksen Joka tapauksessa hinta ei saa laskea alle omien tuotantokustannusten Jos riittävää luomuhintaa ei kerta kaikkiaan ole mahdollista saada, on järkevintä myydä se tavanomaisena ilman luomupapereita, tai ääritapauksessa tuhota erä
Hinnan muodostuminen vihannesketjussa Viljelijähinta (alv0) 1 e/kg Tukun kate Pelkkä puhelintukku 5-7 % Varastotukku 20-30 % Vähittäiskaupan kate 30-40 % Mitä enemmän henkilökuntaa ja kalliimpi liikepaikka, sen enemmän. Keskustakahviloissa jopa 100 % Lopuksi liikevaihtovero 13 %
Hinnan muodostuminen vihannesketjussa Lopussa hintaero usein n. 2-kertainen viljelijähintaan nähden, eli veroton viljelijähinta n. puolet torimyyntihinnasta, kun myydään isompia määriä tukkuun. Suoramyyntihinta kuitenkin (luomu)torihintoja vastaava, koska silloin logistiikka ja myynti tehdään itse. Luomun hintaero prosenttikatteilla kasvaa siis mitä pidempi on ketju. Jopa arvonlisävero on suurempi.
Hinnoitteluesimerkki: Luomuvalkosipuli: mikä hinnaksi, kun Tavanomainen kiinalainen kaupassa 5 e/kg Italialainen tavanomainen 7 e/kg Ranskalainen luomu 9 e/kg Tavanomainen kotimainen 12 e/kg Kotimaisuus tuntuu sipulin laadussa, aromeissa ja kysynnässä, lisähinta voi olla merkittävä. Hinta siten esim. 15 e/kg suoramyynnissä
Hinnoitteluesimerkki 2.: Luomumansikka, varhaissato (kesäkuun alku), mikä hinnaksi, kun Puolalainen pakastemansikka 1,9 e/250 gr Hollantilainen tuontirasia 2 e/250 gr torilla Suomalainen varhaismansikka 3 e/ 250 gr rasia Tavanomainen kotimainen irtomyyntinä 4 e/litra Kalliilla varhaistuotannolla luomulisähinnan saanti vaikeaa, kun marja muutenkin kallista. Strategia usein:
Kustannussäästöjä? Kaksi perussääntöä: Säästetty euro on enemmän kuin tienattu: Jos myyntikate 25 %, vaatii jokaisen käytetyn euron tienaaminen neljä kertaa enemmän liikevaihtoa Rahan kiertonopeus ratkaiseva. Mitä nopeammin saadaan myyntiä tuotantopanosten oston jälkeen, sen parempi (vrt. versojen tuotanto tai omena)
Kustannussäästöjä? Mistä rahaa sitten voi säästää? Suurimmat säästömahdollisuudet: Maltilliset kiinteät kustannukset, ennen muuta koneinvestoinnit, vuokraaminen omistamisen tilalle Esim. kylmäkontti vs rakennetut kylmävarastot (erityisesti ulkopuolisen) käsityön minimointi kuljetuskustannukset
Logistiikka ja luomupuutarhatuotteet Pientuottajalle usein haastavin ja kallein osa, jos katteet häviävät jakelukustannuksiin Ratkaisuina yhteistyö ja ulkoistaminen Täysillä lavoilla (Euro tai FIN-lavat) jo kahden lavallisen (n. 400 kg/lava) jälkeen kuljetuskustannuksen osuus laskee merkittävästi
Logistiikka ja luomupuutarhatuotteet Puutarhatilat, vihr=luomutila Aluetukku, osuuskunta tai yhteisvarasto Jakelupiste, - yhteistyö, tukku Ostopalvelurahti Päämarkkinat
Tuotantosuunta ja tilan sijainti Tuoretuotanto helpointa kaupunkien /tukkujen lähistöllä Logistiset ratkaisut ovat kuitenkin kehittyneet viime vuosina, joten jos sijainti on pääväylien lähellä, voi tuoretuotanto olla mahdollisuus myös pohjoisempana Suoramyyntitilat kaupunkien, liikennereittien tai kesämökkialueiden yhteydessä Herukka- ja juurestuottajat yleensä syrjempänä
Alkutuotannon suuri kysymys? MTT:n laajan kannattavuuskirjanpitoaineiston mukaan viljelijöiden keskipalkka vuonna 2010 oli: Tavanomaisilla tiloilla 3,5 e/h Luomutiloilla 8 e/h Vuonna 2011 keskimäärin viljelijät jäivät ilman palkkaa. Tilanne on kestämätön. Pystyykö luomu jatkossa oikeudenmukaisempaan tulonjakoon?
MTT kannattavuuskirjanpitoaineisto 2010 Kannattavuuskerroin 1 = viljelijä on saanut työlleen ja pääomalleen tavoittelemansa hinnan
Edelläkävijän markkinat Erikoistumalla ja ammattitaitoa kasvattamalla on luomussa nyt hyvä mahdollisuus päästä vahvaan markkinaasemaan. Kenestä tulee avomaan luomusalaatin ykkösviljelijä?
Luomuneuvontaa ja lisätietoja: Mikko Rahtola Luomuasiantuntija Luomuliitto ry mikko.rahtola@gmail.com p. 040-5734791