Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina Tammikuu 2015

Transkriptio

1 Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina Tammikuu

2 Maatalouspolitiikan tavoitteista ja keinoista Kansallisen maatalouspolitiikan ydintehtävä: maatalous on kotimaisen elintarviketalouden kivijalka Viljelijätuet: antavat tuotannolle peruskannattavuuden ja ohjaavat tuotantoa yhdessä mm. markkinakehityksen kanssa Rakennetuet: edistävät tuottavuuden parantamista, sukupolvenvaihdoksia ja muuta rakennekehitystä 2

3 Maatalouden tuotot ja kustannukset 2000-luvulla (Lähde: MTT Taloustohtori) milj E Markkinatuotot Tuotantokustannukset Maatalouden tuet (ml. investoinnit) Maataloustulo 3

4 Viljatilojentuotot ja kustannukset 2000-luvulla, /tila (Lähde: MTT Taloustohtori) /tila Markkinatuotot Maatalouden tuet (ml. investoinnit) 4 Tuotantokustannukset Maataloustulo

5 Viljatilojentuotot ja kustannukset 2000-luvulla, /ha (Lähde: MTT Taloustohtori) /ha Markkinatuotot Maatalouden tuet (ml. investoinnit) Maataloustulo Tuotantokustannukset 5

6 2 000 milj. Viljelijätuet Suomessa vuosina , milj. (Lähde: budjetti.vm.fi) Kansallinen tuki Ympäristötuki/korvaus * (EU 28 %) Luonnonhaittakorvaus LFA (EU 28 %) EU-tulotuki ** (EU 100 %) TAE * Sisältää myös eläinten hyvinvointia edistävät tuet, luomutuen ja ei-tuotannolliset investoinnit ** Ei sisällä EU-markkinatukia 6

7 Viljelijätukien rakenne 2014 ja yhteensä noin 1,8 mrd. / vuosi % 28 % 30 % 18 % 20 % 20 % 29 % Kansallinen tuki EU-tulotuki eli suorat tuet Ympäristötuki (ml. LUOMU) + EHT Luonnonhaittakorvaus 23 % Kansallinen tuki Suorien tukien viherryttäminen Luonnonhaittakorvaus 9 % EU-tulotuki eli suorat tuet Ympäristökorvaus + EHK + LUOMU 7

8 EU-tukijärjestelmien muutoksia Suorien tukien järjestelmässä uusina elementteinä viherryttämistuki ja nuorten viljelijöiden tuki tuotantosidonnaisten tukien osuus 10 prosentista 20 prosenttiin Maaseudun kehittämisohjelmassa ympäristötuen rakenne muuttuu (tavoitteena kohdennetumpi ja vaikuttavampi ohjelma) luonnonmukaisen tuotannon tuki itsenäinen toimenpide, eläinten hyvinvointikorvaus laajenee aiempaan verrattuna neuvonta uusi toimenpide Tukialueet kolmesta kahteen (A/B-C1/C2-C4 -> AB/C) 8

9 Tilatuki Markkinatoimet Tuotantosidonnaiset tuet Viherryttämistuki Perustuki I pilari = suorat tuet ja markkinatoimet Nykyinen maatalouspolitiikka (CAP) Uudistettu CAP [Pienten tilojen tuki] Nuorten viljelijöiden tuki [Luonnonhaittatuki] Luonnonhaittakorvaus Ympäristökorvaus Luomukorvaus Eläinten hyvinvointikorvaus Muu maaseudun kehittäminen II pilari = maaseudun kehittäminen

10 Tukialuemuutokset 10

11 Suorat EU-tuet Suomessa vuonna 2015 milj. Tuotantosidonnaiset tuet 20 % 105 Viherryttämistuki 30 % 157 Nuoret viljelijät 1 % 5 Perustuki 49 %

12 Tuotantosidonnainen EU-tuki Tukikokonaisuudessa EU-tukien mahdollisuudet hyödynnetään täysimääräisesti Suomen esityksenä 20 % suorista tuista vuonna 2015 = 105 milj. (nyt runsaat 50 milj. ) Käytetään nautakarja-, lammas- ja vuohitalouteen sekä erikoiskasveille, painotus Etelä-Suomeen 12

13 Tuotantosidonnainen peltokasvien EU-tuki Arvio erikoiskasvien tukitasoista vuonna 2015: Öljy- ja valkuaiskasvit 90 /ha Ruis ja sokerijuurikas 70 /ha Tärkkelysperuna 650 /ha Avomaanvihannekset (AB-alue) 170 /ha 13

14 Viherryttämistuki EU:n suorissa tuissa Viherryttämiseen varattava kaikissa jäsenmaissa 30 % suorien tukien kokonaismäärästä Kolme pakollista toimenpidettä: 1) viljelyn monipuolistaminen 2) pysyvän nurmen säilyttäminen 3) ekologinen ala

15 Viljelyn monipuolistaminen AB-alueella ha:n tiloilla vähintään kaksi viljelykasvia, yli 30 ha:n tiloilla vähintään 3 kasvia C-alueella yli 10 ha:n tiloilla oltava kaksi kasvia Pääkasvia ei yli 75 % peltoalasta, kolmen kasvin vaatimuksessa kaksi tärkeintä ei yli 95 % Vapautus, kun yli 75 % nurmea ja/tai kesantoa ja ylijäävä pinta-ala enintään 30 ha

16 Pysyvän nurmen säilyttäminen Pysyvillä nurmilla tarkoitetaan sellaisia nurmia, jotka eivät ole kuuluneet tilan viljelykiertoon vähintään viiteen vuoteen Pysyvän nurmen säilyttämistä tarkastellaan koko maan tasolla Pysyvän nurmen osuus koko maatalousmaasta ei saa vähentyä enempää kuin 5 prosenttia vuonna 2015 vahvistettavasta viiteosuudesta

17 Ekologinen ala Ekologista alaa oltava Varsinais-Suomen, Uudenmaan ja Ahvenanmaan tiloilla vähintään 5 %, jos yli 15 ha peltoa Suomen esityksen mukaan muut maakunnat vapautettaisiin ns. metsäisyyspoikkeuksella Ekologista alaa olisivat kesantoalat täydentävien ehtojen mukaisten maisemapiirteiden alat lyhytkiertoisen energiapuun alat typensitojakasvien alat

18 Luonnonhaittakorvaus Kokonaan maaseutuohjelmassa: aiempi LFA-tuki + kansallinen lisäosa + korotus = 550 milj. /vuosi Tukialueet yhtenäistetään: AB ja C Tukitasot: AB-alue 217 /ha C-alue 242 /ha Kotieläintiloille tuen korotus 60 /ha (aiemmin 80 /ha)

19 Ympäristökorvaus Kokonaisrahoitus pienenee selvästi, tarkemmin kohdennettu alueittain ja toimenpiteittäin Ei enää jakoa kasvinviljely- ja kotieläintiloihin Aiempi ympäristötuen perustuki jää pois Koko tilan toimenpiteenä ravinteiden tasapainoinen käyttö ja suojakaistat Rahoituksen painotus lohkokohtaisiin toimenpiteisiin

20 Tilakohtaiset toimet ympäristökorvauksessa: Ravinteiden tasapainoinen käyttö; sisältää suojakaistavaatimuksen Lohkokohtaiset toimet: Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen: Lietelannan sijoittaminen peltoon Valumavesien hallinta Ympäristönhoitonurmet Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys Orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla Peltoluonnon monimuotoisuus Puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu 20

21 Mikä muuttuu viljelijätuissa 2015-? EU-järjestelmien mahdollisuudet käytetty tarkoin tukikokonaisuudessa (suorat tuet, luonnonhaittakorvaus, yleinen yhtenäistäminen) Vihreä painotus : viherryttämistoimenpiteet, ympäristökorvaus ja luomutuki muodostavat laajan kokonaisuuden Yksinkertaisuus ja tehokkuus tavoitteena lisääntyvien velvoitteiden myötä hallinnollinen taakka kuitenkin lisääntymässä 21

22 Mikä muuttuu viljanviljelyn tuissa 2015-? Perusturva eli suorat tuet + luonnonhaitta-korvaus vahva pohja viljelylle jatkossakin: hehtaaritukitaso yhteensä runsaat 400 /ha Hehtaaritukien ero kasvinviljelyn ja kotieläintalouden välillä pienenee nykyisestä Ympäristökorvauksen kokonaismäärä pienenee, tilatasolla vaikutukset riippuvat tilakohtaisista olosuhteista ja valinnoista Viherryttämistuen ja ympäristökorvauksen ehdoissa runsaasti uutta opittavaa 22