Hattulan kunta Hattulan kunnan keskeisten alueiden sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 15.8.2008 päivitetty 12.5.2009 82119621
Hattulan kunta Hattulan kunnan keskeisten alueiden sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma pvm. 15.8.2008 päivitetty 12.5.2009 viite 82119621 Rambll Terveystie 2 FI-15870 Hllla Finland Puhelin: 02075 7800 www.rambll.fi 1
Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jssa esitetään suunnitelma kaavan laatimisessa nudatettavista sallistumis- ja vurvaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arviinnista. 1. Kaavan tarkitus Yleiskaavan tarkituksena n kunnan tai sen san yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen hjaaminen ja eri timintjen (esim. asuminen, virkistys, palvelut, työpaikat, liikenne) yhteen svittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavitellun kehityksen periaatteet ja sitetaan tarpeelliset alueet yksityiskhtaisemman kaavituksen perustaksi. Kunnan salle laadittua yleiskaavaa kutsutaan sayleiskaavaksi. Yleis- tai sayleiskaava vi myös suraan hjata rakentamista ja muuta maankäyttöä, jllin sitä kutsutaan ikeusvaikutteiseksi yleiskaavaksi. 2. Suunnittelualueen kuvaus Suunnittelualueen mudstavat Hattulan kunnan keskustaajama ja sitä ym-päröivät alueet, jiden yhteenlaskettu pinta-ala n nin 36,5 km2. Alue rajautuu etelässä Hämeenlinnan kaupungin rajaan, lännessä Helsinki- Tampere mttritiehen ia Ihalemmen kylään sekä phjisessa Merven tel-lisuusalueeseen ja Mervensuhn. Aulangntien itäpulisista alueista suun-nittelualueeseen kuuluu nin yhden kilmetrin levyinen Rahkilasta Metsän-kylään ulttuva vyöhyke. Suunnittelualueen rajausta vidaan työn kuluessa tarkentaa tai muuttaa. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus kartalla 2
Suunnittelualueen sijainti ja rajaus rtkuvassa. 3. Suunnittelun tavitteet Tavitteena n laatia Hattulan keskeisten alueiden ikeusvaikutteinen sayleiskaava, jssa tarkistetaan vimassa levien sayleiskaavjen aluevaraukset ja sitetaan uusia tai täydennettäviä asuin-, työpaikka ja tellisuusalueita. Osayleiskaava laaditaan nk. rakennesayleiskaavana, jssa ei siteta yksittäisiä rakennuspaikkja. Kaavan tteuttamista hjataan erikseen laadittavilla asemakaavilla. 4. Nykyinen suunnittelutilanne 4.1 Kaavitus 4.1.1 Maakuntakaava Suunnittelualueella n vimassa Hämeen liitn maakuntavaltuustn 29.11.2004 hyväksymä Kanta-Hämeen maakuntakaava, jka sai valtineuvstn vahvistuspäätöksen 28.9.2006. Vahvistuessaan uusi maakuntakaava krvasi seutukaavan. Maakuntakaavassa Parlan keskustan ja Hattulan asuinalueet n sitettu asuntvaltaiseksi taajamatimintjen alueeksi (A), asuntvaltaiseksi alueeksi, jlla arvkkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet säilytetään(as) ja rakennettavaksi uudeksi tai rakennetta tiivistäväksi asuinalueeksi (Ar) sekä lähivirkistysalueeksi (VL). Merventien tellisuusalue n sitettu merkinnällä tellisuusalue (T). Työpaikka-alueet (TP) n sitettu Hattulantien ja rautatien sekä Pälkäneentien ja Hattulantien risteysalueille ja Pälkäneentien varteen Katinalassa. Suunnittelualue n sa Vanajaveden laaksn ja Vanajaveden kapeikn kulttuurimaisema-aluetta: kulttuurimaiseman, rakennetun ympäristön tai kulttuurihistrian kannalta tärkeä alue (ma). Hurttalan peltalue n sitettu merkinnällä (MT) maatalusalueeksi, merkittävä yhtenäinen peltalue. Harjun ja mttritien välinen alue n sitettu tärkeäksi tai muuksi vedenhankintakäyttöön sveltuvaksi phjavesialueeksi. Aulangntien varressa n maaseudun kehittämiskhdealue. Parlan keskusta n sitettu merkinnällä kuntakeskus (c), juna-asema taajamajuna-asemaksi (la), jukkliikenteen vaihtpaikaksi (lp). Alueella n lisäksi merkinnät kiinteistä muinaisjäännöksistä, virkistyskhteesta tai venesatamasta 3
ja arvkkaasta rakennetusta ympäristöstä, erityisen merkittävä. Vanajaveteen n sitettu laivaväylä, vesimatkailureitti. Suunnittelualueen länsisassa sijaitsee Tampere-Helsinki mttritie ja itäsassa kantatie 57 Pälkäneentie. Ote maakuntakaavakartasta 4.1.2 Yleiskaava Suunnittelualueella n vimassa seuraavat yleis- ja sayleiskaavat: Mierlanvirran ikeusvaikutteinen sayleiskaava, n hyväksytty 23.1.2004. Tämä sayleiskaava-alue rajautuu Kirkktiehen, Mierlantiehen ja Tellisuustiehen Vanajaveden Mierlanvirran rannalla (ns. Ventlan alue). Mierlanvirran sayleiskaavassa suunnittelualue n sitettu pientalvaltaiseksi asuinalueeksi (AP), pientalvaltaiseksi asuinalueeksi, jlla ympäristö säilytetään (AP/s), yhdyskuntateknisen hulln alueeksi (ET), satama-alueeksi (LS), maatalusalueeksi (MT), lähivirkistysalueeksi (VL) ja vesialueeksi (W). Hattulan keskeisten alueiden ikeusvaikutuksetn sayleiskaava, n hyväksytty 12.12.2001. Osayleiskaavassa Parlan keskusta n sitettu keskustatimintjen alueeksi (c) sekä julkisten palvelujen ja hallinnn alueeksi (PY), jta ympäröivät pientalvaltaiset asuntalueet (AP), asuinkerrstalvaltaiset asuntalueet (AK), rautatien varren ja Merven tellisuusalue, jlla ympäristö asettaa erityisiä vaatimuksia (TY), maisemallisesti arvkkaat peltalueet(ma), (YK/s). Vanajaveden kansallismaisema, Vanajaveden laaksn valtakunnallisesti arvkas maisema-alue ja Hattulan Pyhän Ristin kirkn maisema n sitettu valtakunnallisesti merkittäväksi maisema-alueeksi. Rakennustaiteellisin, kulttuurihistriallisin tai maisemallisin perustein sujeltavaksi rakennukseksi tai rakennetuksi ympäristöksi n sitettu Rahkilan histriallinen kylä ja Mierlan kylä musesiltineen sekä Pyhän Ristin kirkk ympäristöineen mukaan lukien pitäjänmakasiini. Peklan ikeusvaikutuksetn sayleiskaava n hyväksytty 15.4.1985 ja muu- 4
ts n tehty 14.11.1988. Kaava n vimassa Aulangntien itäpulisella alueella Pappilasta Hämeenlinnan rajalle. Osayleiskaavassa suunnittelualue n sitettu asuntalueeksi (A-1), pientalvaltaiseksi asuntalueeksi (AP), maatilan taluskeskusten alueeksi (AM), maa- ja metsätalusvaltaiseksi alueeksi(m), maa- ja metsätalusalueeksi (MT), maa- ja metsätalusvaltaiseksi alueeksi; ulkilun hjaamistarvetta tai ympäristöarvja (MU), ympäristöhäiriötä aiheuttamattmaksi tellisuuden alueeksi(ty) ja lähivirkistysalueeksi (VL). Rahkilan-Pappilanniemen ikeusvaikutuksetn sayleiskaava n hyväksytty 29.8.1984. Kaava n vimassa Aulangntien itäpulisella alueella Kreilan khdalla. Osayleiskaavassa suunnittelualue n sitettu pientalvaltaiseksi asuinalueeksi (AP), maatilan taluskeskusten alueeksi (AM), maa- ja metsätalusalueeksi (MT) sekä maa- ja metsätalusvaltaiseksi alueeksi (M). Hattulan harjualueen ikeusvaikutuksetn sayleiskaava n hyväksytty 17.12.1980. Kaava n vimassa Ihalemmentien ja Haritunlammin välisellä harjualueella, jka n sitettu erityisesti ulkilun ja ympäristönsujelun humin ttavan maa- ja metsätaluden harjittamiseen tarkitetuksi maa- ja metsätalusvaltaiseksi alueeksi (MM-2). Alueelle n sitettu myös hjeellinen ulkilureitti ja päävimansiirtlinja sekä alueen sa, jlla srantt n sallittu ktitarvettna (er). Hattulan ikeusvaikutuksetn sayleiskaava hjevudet 1980 2000 n hyväksytty 4.6.1975. Kaava n vimassa kaikilla em. kaavjen ulkpulelle jäävillä alueilla. Yleiskaava-alueiden aluerajaukset 5
4.1.3 Asemakaava Kaava-alueella n vimassa useita asemakaavja ja asemakaavan muutksia, jiden ajantasaistamistyö n alitettu samanaikaisesti keskeisten alueiden sayleiskaavan laatimisen kanssa. Osayleiskaavan suunnittelussa humiidaan asemakaavjen ajantasaistamisen yhteydessä mahdllisten käyttötarkitusten muutsten lisäksi suunnitteilla levat, pääasiassa asuin-, tellisuus- ja työpaikkaalueita kskevat asemakaava-alueiden laajennukset. Ote ajantasa-asemakaavasta. 4.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet (Valtineuvstn päätös 30.11.2000) vat saaneet lainviman 26.11.2001. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 2. mm. mukaan alueidenkäytön suunnittelussa n hulehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavitteiden humin ttamisesta siten, että edistetään niiden tteuttamista. Tavitteet n ryhmitelty sisällön perusteella seuraaviin kknaisuuksiin: 1. Timiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja lunnnperintö, virkistyskäyttö ja lun nnvarat 4. Timivat yhteysverkstt ja energiahult 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Lunt- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekk naisuudet 6
4.3 Selvitykset ja suunnitelmat 4.3.1 Aiemmin laaditut selvitykset ja suunnitteluaineist: 4.3.1.1 Kulttuuriympäristö Rakennettu ympäristö Kyliä ja krtteleita, Hämeenlinnan ja Hattulan rakennuskulttuuriselvitys, Lauri Putknen Vanajaveden laaksn maisema, esihistria, rakennettu kulttuuriympäristö ja lunt, Marja Mikkla, Heli Jutila, Lauri Putknen ja Sirkka-Liisa Seppälä, Hämeen ympäristökeskus 2001 Kanta-Hämeen kulttuurihistrialliset khteet, Lauri Putknen, Kanta-Hämeen seutukaavaliitt 1993 Kuninkaan kartast Sumesta 1776-1805. Alanen, Tim ja Kepsu Sauli. Sumalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki 1989. Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistrialliset ympäristöt. Musevirast, Rakennushistrian sastn julkaisu 16, 1993 (2. pains 1998). (http://www.nba.fi/rky1993/) Hämeen alueellinen kulttuuriympäristöhjelma, Annu Tulnen. Hämeen ympäristökeskus. 2000 Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvkas rakennusperintö. Hämeen liitt. 2003 Sumen asutus 1560-luvulla. Kyläluettelt. Helsingin ylipistn histrian laitksen julkaisuja. N: 4. 1873 4.3.1.2 Kiinteät muinaisjäännökset Arkelgiset kulttuuriperintökhteet. Matkailu- ja petuskhteita Hämeessä. Esite 2008. Hämeen liitt, Musevirast, Hämeen virkistysalueyhdistys. Hattulan arkelginen perusinventinti, Jyri Saukknen: Hattulan inventinti 1985 (esihistriallinen aika) Kanta-Hämeen muinaisjäännökset. Kanta-Hämeen seutukaavaliitt. 1988 Kanta-Hämeen muinaisrannat. Itämeren varhaisvaiheiden visualisinti. Hämeen liitn julkaisu V:84.2007 Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Musevirast. 2001 Vanajaveden laaksn perusselvitykset. Esihistriallisten kiinteiden muinaisjäännösten inventinti. Khdekuvaukset, Sirkka-Liisa Seppälä. Hämeen ympäristökeskuksen mniste 25. 2001 Maantien 3053 parantaminen välillä Rahkila-Aulank, Eeva Raiken vunna 2000 surittama inventinti 4.3.1.3 Maisema Kanta-Hämeen perinnemaisema, Outi Talvia, Alueelliset ympäristöjulkaisut 157. Hämeen ympäristökeskus 2000 Parlan-Katinalan sayleiskaava, taajamakuva- ja maisemaselvitys, Suunnittelukeskus Oy 1995 Vanajaveden laaksn maisema, esihistria, rakennettu kulttuuriympäristö ja lunt, Marja Mikkla, Heli Jutila, Lauri Putknen ja Sirkka-Liisa Seppälä, Hämeen ympäristökeskus 2001 Vanajaveden laaksn maisemaselvitys, Hattula, Hämeenlinna, Marja Mikkla, Hämeen ympäristökeskuksen mniste 2002 Hämeen maakunnallinen maisemaselvitys. Hämeen liitt. 2003 Kansallismaisemat, Ympäristöministeriö/ALO 7
Arvkkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö I (Maisemanhit) ja II (Arvkkaat maisema-alueet). Ympäristöministeriö, mietintö 66/1992. 1993 4.3.1.4 Lunt Hattulan lunnn sujelu, Inventinti ja susitukset timenpiteiksi, Utila P., Haapanen A. Ja Utila M., Hattulan kunta, Lunnnsujelutimikunta 1977. Hattulan ympäristön tila, Heli Jutila, Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristösastn julkaisuja 1 1998. Vanajaveden vesi- ja rantalinnust Hattulassa vunna 1999, Juk Astr, Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristösast ja Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry., Ympäristösastn julkaisuja 8 2000 Mierlanvirran sayleiskaava-alueen luntselvitys, Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntainliitn ympäristösast, Hannu Alen 2000 Pikkusinisiiven ja muiden uhanalaisperhsten selvityksiä Hattula-Hauh- Hämeenlinna alueella, Faunatica Oy 2004. Vanajaveden laaksn maisema, esihistria, rakennettu kulttuuriympäristö ja lunt, Marja Mikkla, Heli Jutila, Lauri Putknen ja Sirkka-Liisa Seppälä, Hämeen ympäristökeskus 2001 4.3.1.5 Liikenne Hattulan liikennesuunnitelma, Suunnittelukeskus Oy, Hattulan kunta ja Hämeen tie- ja vesirakennuspiiri 1988 Itäinen radanvarsitie välillä Hyvinkää-Hattula, Tarveselvitys, Hämeen tiepiiri, Hämeen liitt, Hyvinkää, Hausjärvi, Riihimäki, Janakkala, Hämeenlinna ja Hattula 1991 Kt 57, mt 3053 ja mt 3061, Liittymän kanavinti ja kevyen liikenteen järjestelyt, Hämeen tiepiiri ja A-Tie Oy 1997 Mt 3051 parantaminen välillä palasema-tellisuustie, Tielaits Mt 3053 Aulank-Rahkila tarveselvityksen tarkistus, Hämeen tiepiiri ja YS- Yhtiöt Merven eritasliittymä, Rambll Finalnd Oy. Janakkala-Hämeenlinna-Hattula-Kalvla, Tie- ja katuverkksuunnitelmat, Viatek Oy, Tie- ja vesirakennushallitus, tie- ja vesirakennuspiiri sekä kunnat, 1988 4.3.1.6 Yhdyskuntatekniikka Janakkalan, Hämeenlinnan ja Hattulan phjavesialueiden sujelusuunnitelma 1993, Kalpalinna-Ahvenist-Parlan phjavesien sujelutyöryhmä Hämeen maakunnan haja-asutuksen vesihulln kehittäminen, Yleissuunnitelma 1997, Maa ja Vesi/Jaakk Pöyry Grup Rambllin/Ins.tst Paav Ristlan prjekteja Mervin lgistiikka-alueen aluesuunnittelu, Rambll Finland Oy. Peklan kaava-alue, yleissuunnitelma, Rambll Finland Oy Hämeenlinnan seudun phjavesialueiden sujelusuunnitelma, Ins.tst Paav Ristla Oy 2006. 4.3.1.7 Ympäristöhaitat Vihlainen, S. 2002: Merven tellisuusalueen yritysten jätehult- ja kemikaalikartitus. Ympäristösastn mnisteita 44. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristösast. 8
4.3.2 Laadittavat selvitykset ja suunnitelmat: Histriallisen ajan muinaisjäännösselvitys ja karttatarkastelu (keskiaikaiset kylätntit ja histrialliset tielinjat) Lunt- ja maisemaselvitys Liit-ravaselvitys Phjavesiselvitys Liikenneselvitys 4.4 Päätökset Hattulan kunnanhallitus n päättänyt sayleiskaavan laatimisesta kkuksessaan 19.11.2007 (Khall 313 ). 9
5. Kaavituksesta aiheutuvien vaikutusten arviinti Osayleiskaavan muutsta valmisteltaessa arviidaan, miten sayleiskaava vastaa valtakunnallisiin alueiden käyttötavitteisiin sekä kaavan merkittävät välilliset ja välittömät vaikutukset mm. Rakennettuun ympäristöön väestön rakenteeseen ja kehitykseen kaava-alueella yhdyskuntarakenteeseen taajamakuvaan asumiseen palveluihin työpaikkihin ja elinkeintimintaan virkistykseen liikenteen järjestämiseen rakennettuun ympäristöön ja muinaismuistihin tekniseen hultn erityistimintihin ympäristönsujeluun ja ympäristöhäiriöihin ssiaaliseen ympäristöön Luntn ja lunnnympäristöön maisemaan lunnnlihin lunnn mnimutisuuteen vesistöihin ja vesitaluteen maa- ja metsätaluteen lunnnsujeluun Taluteen kunnallistaluteen yksityistaludellisiin kustannuksiin kaavataluteen Terveellisyyteen ja turvallisuuteen liikenneturvallisuuteen ihmisten elinlin ja terveyteen ympäristön puhtauteen Eri väestöryhmien timintamahdllisuuksiin lähiympäristössä asukkaiden määrän muutksiin asukkaiden ikärakenteen muutksiin eri väestöryhmien timintamahdllisuuksien paranemiseen tai heikkenemiseen Eräät sayleiskaavan merkittävistä vaikutuksista ulttuvat varsinaista suunnittelualuetta humattavasti laajemmalle alueelle. Tästä jhtuen ylikunnallista merkitystä maavien muutsten vaikutuksia tarkastellaan sveltuvin sin myös kk Hämeenlinnan kaupunkiseudun mittakaavassa. 10
6. Osalliset Osallisia vat Hattulan kunnan hallintkunnat rakennuslautakunta tekninen lautakunta sivistyslautakunta perusturvalautakunta vapaa-aikalautakunta maaseutulautakunta suunnittelualueen maanmistajat viranmaiset Hämeen ympäristökeskus Hämeen liitt Hämeenlinnan seudullinen ympäristötimi Kanta-Hämeen aluepelastuslaits Musevirast Tiehallint, Hämeen tiepiiri Ratahallintkeskus Pulustusvimat Hämeenlinnan kaupunki suunnittelualueella timivat yritykset suunnittelualueella timivat puhelin- ja sähkö- ja vesiyhtiöt: Aina Cm Oy, Vattenfall, Hämeenlinnan seudun vesi Oy suunnittelualueella timivat yhdistykset muut, jiden asumiseen, työntekn tai muihin lihin kaava saattaa humattavasti vaikuttaa sekä viranmaiset ja yhteisöt, jiden timialaa suunnittelussa käsitellään. 6.2 Hämeenlinnan seudun kehittämistyö Kehittämiskeskus Oy Häme n vunna 2000 perustettu elinkeinyhtiö, jka palvelee seudun kaikkia yrityksiä. Yhtiön sakkaina vat Hämeenlinnan kaupunki sekä Hattulan, Hauhn, Janakkalan, Kalvlan, Lammin, Rengn ja Tuulksen kunnat. Kehittämiskeskus Oy Hämeen tehtävinä n edistää seudun elinkeinplitiikkaa sekä lisätä alueen vetvimaisuutta ja kilpailukykyä. Kaavahankkeesta infrmidaan Kehittämiskeskus Oy Hämettä ja Peklan suunnalla tehdään yhteistyötä Hämeenlinnan kaupungin kanssa. 11
7. Kaavan laatimisen vaiheet ja vurvaikutuksen järjestäminen 7.1 Alitusvaihe Alitusvaiheessa ktaan suunnittelun käynnistämistä varten tarvittavat lähtötiedt, mudstetaan hankkeelle hjausryhmä ja järjestetään ensimmäinen viranmaisneuvttelu. Kttujen lähtötietjen perusteella laaditaan sallistumis- ja arviintisuunnitelma, jka kuulutetaan julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallistumis- ja arviintisuunnitelman nähtävillälaikana salliset vivat timittaa mielipiteensä kirjallisesti tai suullisesti yhteystiedissa mainituille henkilöille. Osallisille varataan mahdllisuus mielipiteiden jättämiseen myös alitusvaiheessa järjestettävässä yleisötilaisuudessa. Saatu palaute käsitellään kunnassa ja siihen laaditaan tarvittavat vastineet. Osallistumis- ja arviintisuunnitelmaa vidaan tarvittaessa tarkentaa suunnittelutyön aikana, jllin se asetetaan uudestaan nähtäville yhdessä seuraavien käsittelyvaiheiden asiakirjjen kanssa. 7.2 Valmisteluvaihe Valmisteluvaiheessa laaditaan suunnittelun phjaksi tarvittavat perusselvitykset, jita vat mm. alueen nykyistä maankäyttöä, liikennejärjestelmää, lunnn- ja ympäristölsuhteita sekä kulttuuriperintöä kskevat selvitykset. Alitus- ja selvitysaineistn perusteella laadittavat alustavat vaihtehdt mudstavat phjan seuraavassa vaiheessa laadittavan kaavalunnksen suunnittelulle. 7.3 Lunnsvaihe Alitus- ja valmisteluvaiheen aineistn perusteella laaditaan kaavalunns, jka mahdllisimman hyvin vastaa suunnittelulle asetettuja tavitteita. Hattulan kunnanhallitus hyväksyy lunnksen julkisesti nähtäville asetettavaksi 30 päivän ajaksi. Nähtävillälaikana salliset vivat jättää suullisia tai kirjallisia mielipiteitä ja viranmaisilta pyydetään tarvittavat lausunnt. Saatu palaute käsitellään kunnassa ja siihen laaditaan tarvittavat vastineet. Lunnsvaiheessa järjestetään tarvittaessa viranmaisneuvttelu. Osallisille varataan mahdllisuus mielipiteiden jättämiseen myös lunnsten nähtävillälaikana järjestettävässä yleisötilaisuudessa. 7.4 Ehdtusvaihe Lunnsvaiheessa saadun palautteen perusteella valitaan jatksuunnittelun phjaksi asetettava kaavaratkaisu, jka täydennetään kaavaehdtukseksi. Ehdtusvaiheessa järjestetään tarvittaessa viranmaisneuvttelu. Hattulan kunnanhallitus hyväksyy kaavaehdtuksen julkisesti nähtäville asetettavaksi 30 päivän ajaksi. Nähtävillä laikana salliset vivat jättää ehdtuksesta kirjallisia muistutuksia ja viranmaisilta pyydetään tarvittavat lausunnt. Saatu palaute käsitellään kunnassa ja siihen laaditaan tarvittavat vastineet. Kaavaehdtuksesta saadun palautteen perusteella suunnitelmaa vidaan tarvittaessa muuttaa, jnka jälkeen se asetetaan kunnanhallituksen ja valtuustn hyväksyttäväksi. 7.5 Kaavan hyväksyminen Osayleiskaavan hyväksyy Hattulan valtuust. Valtuustn päätöksestä n mahdllista valittaa Hämeenlinnan hallint-ikeuteen ja edelleen krkeimpaan hallintikeuteen. Valtuustn päätöstä seuraavan 30 päivän valitusajan päätyttyä kunta kuuluttaa kaavan hyväksymisestä ja lainvimaisuudesta. 12
8. Alustava aikataulu Taviteajankhta huhti-tukkuu 2008 kesä- syyskuu 2008 syyskuu 2008 - tukkuu 2009 kesä-elkuu 2009 syys-lkakuu marras-julukuu tammi-helmikuu 2010 maalis-huhtikuu Työvaihe Alitusvaihe Lähtötietjen kkaminen, viranmaisneuvttelu, sallistumis- ja arviintisuunnitelman laatiminen Osallistumis- ja arviintisuunnitelma nähtäville, yleisötilaisuus Perusselvitysten laatiminen Alustavien vaihtehtjen laatiminen Kaavalunnksen suunnittelu Kaavalunns nähtäville, yleisötilaisuus, viranmaislausunnt Kaavaehdtuksen suunnittelu Kaavaehdtus nähtäville, viranmaislausunnt Kaavaehdtuksen hyväksyminen kunnanhallituksessa ja valtuustssa Kaava saa lain viman 9. Kaavituksesta tiedttaminen Kaavituksen vireille tulsta, yleisötilaisuuksista sekä sallistumis- ja arviintisuunnitelman, kaavalunnksen ja kaavaehdtuksen julkisesta nähtäville asettamisesta tiedtetaan kunnan ilmitustaululla, paikallisissa sanmalehdissä ja kunnan Internet-sivuilla. Osallisille järjestetään yleisötilaisuuksia, jista tiedtetaan lehti-ilmituksin ja artikkelein. Kaava-aineistt pidetään nähtävillä Hattulan kunnan teknisessä timessa ja kunnan Internet-sivuilla. 13
Yhteystiedt Hattulan kunta Parlantie 42, 13720 PAROLA Tekninen jhtaja Janne Teeriah Puh. 050 599 3447 Sähköpsti: janne.teeriah@hattula.fi Rambll Finland Oy Yksikön päällikkö Matti Kautt Puh. 0400 493 709 Sähköpsti matti.kautt@rambll.fi arkkitehti Marjut Ahpnen puh. 040 359 1239 sähköpsti marjut.ahpnen@rambll.fi RA (AMK) Pirj Pellikka Puh. 040 532 2380 Sähköpsti pirj.pellikka@rambll.f