Diginatiivit oppijoina Kai Hakkarainen & Mind the Gap tutkimusryhmä Professori, Kasvatustieteen laitos, Turun yliopisto, varajohtaja, Toiminnan, kehityksen ja oppimisen tutkimusyksikkö Helsingin yliopisto email: Kai.hakkarainen@utu.fi http://www.helsinki.fi/cradle http://utu.academia.edu/kaihakkarainen
Kirsti Lonka Kasvatuspsykologia Mind the Gap tutkimusverkosto Katariina Salmela-Aro, Nuorten kehitys ja hyvinvointi Kimmo Alho Aivotutkimus (tarkkaavaisuus ja muistiverkostot Kai Hakkarainen, Teknologian välittämä oppiminen
Älyllisen syttymisen haaste Vaikka suomalaiset oppilaat pärjäävät erinomaisesti koulusaavutustesteissä, he eivät viihdy koulussa Heille on tyypillistä saada korkeat pisteet, mutta kokea tosi alhaista kiinnostusta tieteeseen (OECD) Monet oppilaat kyllästyneitä, vieraantuneita (pojat) ja kokevat riittämättömyyden tunteita ja uupumusta (tytöt) Vain 20% opiskelijoista kokee viikoittaista oppimiselle syttymistä (vrt. ammikset)
Diginatiivit ovat älyllisesti sosiaalistuneet käyttämään TVT:tä toimintansa välineenä Digisiirtolaiset käyttävät TVT:tä heikosti integroituneena ulkoisena välineenä
Millainen kuilu vallitsee diginuorten käytäntöjen ja koulukäytäntöjen välillä? Diginuorten käytännöt Koulukäytännöt Joustava TVT:n käyttö Perinteinen media Samanaikaissuorittaminen Lineaarinen eteneminen Proteesilaajennettu mieli Puhdas henkinen suoritus Internetin tietohaku Oppikirjojen rajattu sisältö Käsittely kuvaruudulla Paperin ja kynän käyttö Kiinnostusryhmät verkossa Ulkoinen suorittaminen (making & sharing) Jokaisen sukupolven tieto- ja mediakäytännöt ovat heterogeenisiä
Digiteknologian omaksuminen vaatii toiminnan käyttöjärjestelmän muuttamista Teknologian välittämä yhteisöllinen oppiminen tuottaa hyviä oppimistuloksia Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) opetuskäyttö ei ole juurtumisen osaksi koulun arkea TVT:n omaksumisessa ei ole kysymys irrallisista taidoista, vaan tieto- ja mediakäytäntöjen omaksumisesta => toiminnan käyttöjärjestelmän muovaaminen ( formatointi ) TVT:n omaksuminen toiminnan joustavaksi välineeksi edellytti uuden sukupolvien välistä oppimista
Materiaalisesti ja sosiaalisesti hajautunut älykkyys Materiaalisesti hajautunut älykkyys - Ajattelun ulkoistaminen - Ideoiden kehittely - Ulkoinen muistikenttä Sosiaalisesti hajautunut älykkyys
Kolme mediakäytäntöjen tyyppiä (Ito ym. 2010) Koulun ja opetuksen haasteena tukea luovan osallistumisen digitaalinen kuilun ylittämistä Sosiaalinen hengaileminen (hanging out). Ystävyyden ohjaama jatkuva yhteydenpito laajennetussa sosiaalisten suhteiden verkossa. Avoin luova kokeileminen (messing around). Toiminta vertaisryhmässä kiinnostusten (TVT, pelaaminen, median tuottaminen) jakamiseksi ja syventämiseksi. Osaamisen jalostaminen (geeking out). Asiantuntijuuden kehittämisen ohjaama sukeltaminen toimintaan lähipiiriä laajemmassa nuorista ja aikuisista muodostuvassa tietämysyhteisössä.
Kuinka intensiivinen TVT:n ja Internetin käyttö vaikuttaa diginuorten ajatteluun (onko merkkejä rajoittuneista itsesäätelyn ja kirjallisuuden hyödyntämisen taidoista?) Syntyykö pinnallisia heinäsirkkamieliä, jotka eivät pysty syvälliseen oppimiseen tai saavuta ehyttä ymmärrystä
Mona Moisala ja Kimmo Alho Mind the Gap aivotutkimus Osanottajat: 13-, 16- ja 20-vuotiaat pelaajat, sosiaalisen median käyttäjät, minikäyttäjät Tutkimuskysymykset: Vaikuttaako tietokoneen käytön määrä/ laatu tai ikä kykyyn suorittaa kahta tehtävää yhtä aikaa vaihdella eri tehtävien välillä pitää tietoa yllä muistissa Miten parempi suoriutuminen näkyy Aivoaktivaatiossa Aivojen rakenteessa?
Millaisia osallistumisen kokemuksia koulun ulkopuolinen/sisäinen oppimisympäristö tarjoavat Yhteisöön kuuluminen: yhteisölliset käytännöt, jotka saavat nuoren kokemaan olevansa ryhmän jäsen (vaikutus) Oman panoksen merkitys: omien kokemusten jakamiseen ja yhteisöön panostamiseen liittyvät käytännöt Sosiaalinen tunnustus: Luottamuksen valaminen kykyjen venytettävyyteen (minäpystyvyys+ kollektiivinen pystyvyys) Olenko väärässä paikassa? Onko tapahtunut joku erehdys?
Oppimisen kohteiden laajentaminen Perinteiset kohteet Yksinkertaiset, suljetut oppikirjaongelmat Muutaman tunnin tai luennon tehtävät Tietoa toistavat tai pelkistetyt tehtävät Yksilötehtävät Paperiin ja kynään perustuvat tehtävät Tietotyön kohteet Monimutkaiset, avoimet ongelmat Pitkäaikaisen ponnistelun tehtävät Tiedonrakentamisen tehtävät Yhteisölliset tehtävät Teknologiavälitteiset tehtävät Oppimistehtävien kattoefekti (MS partners in learning); parhaidenkin opiskelijoiden alisuoriutuminen
Monimutkaisuuden kohtaaminen valmistaa tulevaisuuden ongelmiin (Ference Marton) Kertaus on Vaihtelu on opintojen äiti Pintapiirteiltään vaihtelevien tehtävien ratkaiseminen jonkin toimintakaavion hallitsemiseksi tulevassa kokeessa opintojen äiti Haastavien ongelmien itsenäinen ja yhteisöllinen ratkaiseminen tulevaisuuden ennakoimattomien ongelmien kohtaamiseksi Opiskelijoita kannattaa jo varhaisessa vaiheessa totuttaa ylioppilaskoetehtävien ratkaisemiseen epäonnistumisesta huolimatta (=>oppia epäonnistumaan asteittain älykkäämmin)
Tutkivan oppimisen osatekijät [Hakkarainen 1998, Hakkarainen, Lonka, Lipponen, 1999] Tapauslähtöisyys Kyseleminen ja ihmettely Työskentelyteorioiden luominen Jaettu asiantuntijuus Kriittinen arviointi Uuden tutkimuskierroksen Syventävän tiedon etsintä käynnistäminen Tiedon rakentaminen
Kaksi näkökulmaa oppimiseen (J. P Gee) Tiedon sisältö (käsitteiden ja faktojen omaksuminen) Tietosisällön omaksuminen (kapea alainen tietäminen) Tiedonluomisen toimintamenetelmät (soveltaminen, luominen) Tiedonluomisen käytäntöjen harjoittelu - Tutkivat ja ilmiöprojektit - Tutkimustyökurssit Miten kouluopiskeluun saataisiin voimakkaampi tekemisen meininki (kokemus tietotyön käytännöistä)
Ilmiöpohjaiset ja tutkivat tietotyö- Haastava ja merkityksellinen ongelma tai ilmiö projektit Projektin aloitus Projektin suoritus Tiedon soveltaminen+luominen Jatkuva korjaava palaute Itse- ja vertaisarviointi Monitahoisten ilmiöiden tutkiminen useiden tiedonalojen voimin Kokemus yhteisöllisestä tiedonrakentamisesta monimutkaisuuden kohtaamisessa Reflektointi, suuntaaminen Tiedon luominen ja rakentaminen Projektin jatko Koulun päättyessä kokonainen portfolio tietoa luovia projekteja
Sähköisen ylioppilaskokeen tiedollisia haasteita Luominen Arviointi Analysointi Soveltaminen Ymmärtäminen Tutkivan tehtävät ja projektit Tiedon soveltaminen ilmiöiden analyysiin Tehtävien vaikeustaso Mieleenpalauttaminen Perustietojen hallinta
Älyllisten prosessien opettaminen ( Teaching Minds Roger Shank, 2011) Samat älylliset prosessit tärkeitä lukioissa ja AMK:ssa Tarvitaan älyllisten prosessien toistuvaa käytännön harjoittelua realistisessa kontekstissa (epäonnistumisesta oppiminen, tapaukset) Käsitteelliset prosessit Selittäminen/ ennustaminen Kokeileminen/ tutkiminen Arvioiminen Diagnoosi Suunnittelu Syysuhteiden erittely Sosiaaliset prosessit Analyyttiset prosessit Tiimityö Verkostoituminen Neuvottelu
Opiskelijan henkilökohtainen oppimisympäristö Henkilökohtaisten ja yhteisöllisten virtuaalisten työvälineiden kokoaminen opiskelun tueksi Sosiaalisen median välineet, jotka tukevat sisältöjen luomista, jäsentämistä ja jakamista Tuettu ja itseohjautunut oppimisvälineiden ja resurssien organisoiminen Ei-muodollisen oppimisen välineiden valjastaminen tukemaan opiskelua Blokit: oppimispäiväkirja, e-portfolio Wikit: sisällön jäsentäminen Google-kalenterit: opiskelusuunnitelma YouTube/Flikr: Opetusvideot, verkkodemot Verkosto (FB, Linked): profiili, keskusteluryhmä Sosiaalinen kirjanmerkitseminen: kurssisisältöjen + lähteiden organisoiminen Tuotosten ja prosessien jakaminen (vertaiskommentointi ja keskustelu)
Tekemisen kulttuurin juurruttaminen kouluihin Tiedonluomisen projektit oppimista jäsentävinä merkityksellisinä makrokonteksteina Välineet suunnittelun, muotoilun ja valmistamisen tueksi (3D suunnitteluohjelmat ja 3D tulostimet) Opiskelijoiden vieminen esineiden internetin rakentamiseen pelkän tiedonrakentamisen sijaan. Opiskelijalla koulua päättäessään kokonainen portfolio tietoa luovia projekteja
Tutkija-opettaja vuorovaikutus pedagogisten innovaatioiden perustana Innovatiiviset oppimisympäristöt syntyvät vuorovaikutuksessa opettajien ja koulujen kanssa Opettaja on kollegoineen tutkivan oppimisen sydän, jolla täytyy olla käsitys korkeammat tason tavoitteista, joihin tähdätään Tarvitaan ohjausta ylitse monien aikajänteiden (oppitunti; projektin elinkaari; oppiminen projektista toiseen) Opettajien omilla tutkimustaidoilla avainasema => - Adaptiivinen asiantuntijuus, - Erikoistumiskoulutus - Opettaja-tutkija yhteistyö
Kuinka opettaja voi tukea älyllistä syttymistä (J. Eccles) Mallintaa innostusta ja henkilökohtaista älyllistä syttymistä (virtauksen ja jaksamisen ylläpitäminen) Viedä tietämyksen äärirajalle ja tulevaisuuden tiedonluomisen haasteisiin (adaptiivinen asiant.) Osoittaa huolenpitoa opiskelijoista ja heidän älyllistä tarpeistaan; kiinnostuksen rohkaisu Ohjata järjestelmällisesti ymmärtävään oppimiseen ja tiedonrakentamiseen Antaa selkeää ja välitöntä palautetta ja rohkeaa sosiaalista tunnustusta (lahjakkuuden sytykkeet) Luoda älyllisesti stimuloiva ja vaativa koulukulttuuri, jossa samalla kannetaan huolta opiskelijoista ja heidän kehityksestään