TERV108 V luento. Tutkimus terveystiedossa, 3op. syyslukukausi 2009 Raili Välimaa puh (260) 2014, L-328

Transkriptio

1 TERV108 V luento Tutkimus terveystiedossa, 3op syyslukukausi 2009 Raili Välimaa puh (260) 2014, L-328 raili.valimaa@jyu.fi Ryhmän yhteisen lukupiiritehtävän työstäminen ARVIOI RYHMÄN PROSESSIA PUHEKÄYTÄNTÖJEN AVULLA (katso IV luennolla saamasi kooste) 1

2 Oppimisesta tutkivan otteen soveltamisesta Nykyisen oppimiskäsityksen mukaan oppiminen ei ole pelkästään yksilön sisällä tapahtuvaa hiljaista toimintaa, vaan myös yksilöiden väliset prosessit vaikuttavat kouluopiskelussa saavutettuihin oppimistuloksiin. haasteita oppimisympäristöjen kehittämiselle yhteinen prosessi; tällöin tulevat keskeisiksi puheen merkityksen ymmärtäminen ja keskustelutaidot. Puheen avulla rakennetaan yhteistä ymmärrystä. Anu Hartikainen: Seitsemäsluokkalaisen oppilasryhmän interpsykologiset oppimisrosessit tutkivan oppimisen kontekstissa. Joensuun yliopisto Puhetyypit vaikuttivat siihen, miten hyvin oppilaat hyödynsivät tutkimustoiminnassa ja oppimisessa tietojaan ja taitojaan sekä muita käytössään olleita resursseja vain tietyt puhetyypit johtivat tutkivalle oppimiselle ominaiseen yhteiseen tiedonrakenteluun. Kriittisten ja pohdiskelevien keskustelujen aikana oppilaat pystyivät omien ideoiden ja innovaatioiden esittämiseen. Tällaiset keskustelut olivat kuitenkin harvinaisia, eivätkä oppilaat osanneet hyödyntää puhetyyppejä tietoisesti ja tuottavalla tavalla oman oppimisen apuna. Anu Hartikainen 2

3 Hartikaisen mukaan kriittisten ja pohdiskelevien keskustelujen vähäiseen esiintymiseen vaikutti perinteinen koulukulttuuri. Perinteiselle kouluopiskelulle on harvinaista - aktiivinen toiminta ja - tiedon tuottamisen prosessit. Toisaalta oppilaiden tiedot ja taidot vaikuttivat siihen, miten syvällisesti asioista voitiin keskustella. - oppilaat eivät sitoutuneet oman ymmärryksen ja oppimisen kehittämiseen, vaan tutkimuksen tekninen suorittaminen ohjasi oppimista ( tehtävänanto) - oppilasryhmä ei onnistunut luomaan tutkivalle oppimiselle ominaista tiedonrakentamisen kulttuuria Anu Hartikainen Puheen muotoja (Mercer, N.1996) Tuloksia luokkahuonekeskustelujen analyyseista: Tutkiva puhe Keskustelun osapuolet tarjoavat toisilleen mielipiteitä, esittävät vaihtoehtoja, pohtivat kriittisesti eri näkökohtia ja pyrkivät ymmärtämään toisiaan. Edistää oppimista. Kumulatiivinen puhe Toistellaan ja kehitellään toisten ideoita mutta ei suhtauduta niihin kriittisesti. Kiistelevä puhe Lyhyet väitteet ja vastaväitteet vuorottelevat, keskustelijat pyrkivät kilpailemaan ja kumoamaan vastaväitteitä. 3

4 Hartikainen A Seitsemäsluokkalaisen oppilasryhmän interpsykologiset oppimisprosessit tutkivan oppimisen kontekstissa. Joensuun yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja 124. )ks liitteet Oppilaiden käyttämät puhetyypit Kumuloituva puhe Merkitysneuvotteluja, oppilaiden välistä yhteistä tiedon rakentamista. Oppilaille syntyi yhteisymmärrys käsillä olevista asioista ja he olivat yksimielisiä siitä, miten tutkimustoimintaa jatketaan tai mitä jollain ilmiöllä tarkoitetaan. Keskusteluilmapiiri kannustava, kaikki saivat puhua, tehokas tapa kartoittaa kaikkien oppilaiden näkemykset. Heikkoutena oli, ettei esitettyjä asioita kyseenalaistettu, vaan ne hyväksyttiin sellaisenaan. Virhekäsityksiin ei reagoitu, keskustelu saattoi jopa tukea virhekäsityksiä. Keskustelumuoto ei kehittänyt oppilaiden ajattelun kehittymistä, selonteot otettiin annettuina. 4

5 Tutkiva puhe Merkitysneuvottelu, jossa keskustelijat kriittisesti ja rakentavasti osallistuvat tiedon rakentamiseen. Relevantit näkemykset otetaan käsiteltäviksi ja harkittaviksi, ehdotuksia kyseenalaistetaan ja haastetaan, mutta tällöin esitetään perusteluja ja vaihtoehtoisia ratkaisumalleja hylättyjen ajatusten tilalle. Tutkivan puheen avulla tuotetuissa keskusteluissa syntynyt yhteisymmärrys ja uusi tieto on aina yhteistyöprosessin tulosta. Tutkiva ote oppimiseen tutkiva oppiminen Millaisia työmenetelmiä? Miten toteutuvat: Oppilaiden osallistuminen Oppilaiden ajattelun kehittyminen (ajattelun näkyväksi tekeminen ja kehittämisprosessin näkyvyys) Ilmiön rakentuminen Millaista tietoa näistä lähtökohdista syntyy? Millaista terveysymmärrystä rakennetaan? 5

6 Tutkiva oppiminen Ensimmäisen luentokerran työt: tutkiva ote Sama ryhmä: tehtävä: Mitkä ovat silloisen työnne: vahvuudet ja heikkoudet, kun nyt tarkastelette sitä tutkivan oppimisen mallin mukaisesti Mikä oleellinen muutos / lisäys tms. suunnitelmaanne pitäisi tehdä TUTKIVA OPPIMINEN OPPILAS TUTKIJANA 6

7 Hakkarainen ym. Tutkiva oppiminen Tiedonkäsittelytaitojen oppiminen oppiminen on parhaimmillaan prosessi, joka synnyttää sekä uutta ymmärrystä että uutta tietoa Miten edetään? 7

8 KONTEKSTIN LUOMINEN Oppimiselle luodaan pohja kytkemällä asiat esim. todellisiin ongelmiin tai oppilaiden omiin käsityksiin ja kokemuksiin Monitahoinen ilmiö/aihepiiri mahdollistaa eri näkökulmien hyödyntämisen Motivointi, ymmärryksen lisääminen ja asioiden soveltaminen todellisiin tilanteisiin Empiiriset kokeet, asiantuntijaluento, video, tarina, asioiden kertaus (mitä edellisellä tunnilla tehtiin?) ONGELMIEN ASETTAMINEN Ilmiön ymmärtämisen kannalta keskeisiä kysymyksiä Mielekkyys, merkityksellisyys, todellisiin ongelmiin kytkeytyviä Oppilaiden asettamat ongelmat ovat koko työskentelyprosessin perustana ja tavoitteena Sitoutuminen ja motivoituminen OPPILAIDEN TYÖSKENTELYTEORIOIDEN LUOMINEN Selitysten, hypoteesien ja tulkintojen muodostaminen (oppilaat itse muokkaavat) Oppilaiden omien intuitiivisten käsitysten esilletuonnin rohkaiseminen oleellista Oma käsitys vs. uusi informaatio Ilmiön pohtiminen vs. passiivinen tiedon omaksuminen KRIITTINEN ARVIOINTI Oman tutkimusprosessin kriittinen arviointi ja uusien tavoitteiden rakentaminen Oppimisyhteisön tuottamien teorioiden vertaaminen hankittuun tietoon tai jopa tieteellisiin teorioihin 8

9 UUDEN SYVENTÄVÄN TIEDON HANKKIMINEN Tiedonhaku eri lähteistä Oppilaan asettamat ongelmat, aiemmat tiedot ja teoriat prosessin taustalla TARKENTUVIEN KYSYMYSTEN KEHITTELEMINEN Uusi tieto uusi, tarkentuva ongelma Asteittain tarkentuva kysymys asteittain syvemmälle ilmiön ymmärtämisessä TUTKIMUKSEN SUUNTAAMINEN EDELLEEN Oppimisen kannalta on tärkeää, että oppilaat paneutuvat hankkimaansa teoreettiseen tietoon ja oppimisyhteisöltä saamaansa tukeen, minkä avulla he pystyvät parantamaan selityksiään. Tavoitteena käsitteellinen muutos TULOSTEN JULKISTAMINEN Seinätaulut, tutkimusraportit, esitelmät jne. tukea oppilaiden käsitteiden määrittelyssä, soveltamisessa ja tiedon esittämisessä 9