ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

Samankaltaiset tiedostot
1/30/17. Maankäytön suunnittelun perusteet. - Yleispiirteinen suunnittelu. Hanna Mattila & Raine Mäntysalo

Täydennysrakentaminen onnistuu

Kirkonkylän osayleiskaava

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus

Yleiskaavoitus metsäalueiden. Ismo Pölönen Oikeustieteiden laitos Itä-Suomen yliopisto

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE

Kaavajärjestelmä, kaavamerkinnät ja määräykset, prosessi, osallistuminen. Heli Ek, Leila Kantonen, Pohjois-Savon ELY keskus 15.4.

NUMMINEN-ONKIMAA OSAYLEISKAAVAN MUUTOS / ANDERSBERGIN KOULU OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Iisveden ja Miekkaveden rantaosayleiskaava

Lausunto, Poikkeamislupa, 409, Hanhikempin kylä, tila Sumunen 2:42, , Lappeenranta

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

KAAVOITUSMENETTELY Ohjeita muistutuksen tekemisen

MRL:N MUKAINEN TURVALLINEN JA TERVEELLINEN YMPÄRISTÖ ALUEIDEN SUUNNITTELUSSA, KAAVOJEN LAINMUKAISUUS. Larri Liikonen Uudenmaan ELY -keskus

Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto

OHKOLAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Oulun Palvelumalli Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja Oulun kaupunki

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

Jyväskylän kaupungin yleiskaava. Yleiskaavan vaikutusten arviointi

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

Kaupunkisuunnittelu strategisen eheyttämisen toimintakulttuurina. Raine Mäntysalo Professori, johtaja YTK

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus Liisa Bergius

VESI KAAVASSA -SEMINAARI VESIENSUOJELUN JA VESIHUOLLON ONGELMIA

Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen

Millainen on laillinen (kunta)kaava

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen

Ruokolahden rantayleiskaavan, Alue I: Saimaa ympäristöineen muutos - Valkinhovin alue

Kaavojen vaikutukset metsänomistajan oikeusturvaan , Seinäjoki Leena Penttinen Lakimies

Metsätalous ja kaavoitus Suomen metsäkeskus

Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)

Liitteet 6-8 Mika Nikulainen hakee poikkeamislupaa kalastustukikohdan rakentamiseksi Inarijärven Pikku-Pääsaareen. Kartta liitteenä 6.

Kymijoen - Mankalan vesistöalueen rantayleiskaavan muutos ja täydennys. Valituksessa esitetyt vaatimukset hallinto-oikeudessa:

Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

Kaava V 41 Kouvoinmäen - Pappilanpellon asemakaavamuutos

Kaavoitus ja metsätalous

Maankäyttö ja rakennuslain muutos sekä kaavojen oikeusvaikutukset metsätaloudessa

Kaivostoiminta ja kiviaineshuolto kaavoituksessa ja luvituksessa - seminaari

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

MAISEMASELVITYKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Kaava N 175 Ridalinkallion asemakaava

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Lapinlahden kirkonkylän yleiskaava

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Maakuntakaavan vaikutukset metsätalouteen

MAMA-TYÖRYHMÄN KANNANOTTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Maakuntakaavoituksen tarpeet. Ympäristösuunnittelija Timo Juvonen Varsinais-Suomen liitto

Nykyinen kaavajärjestelmä ja kaavoituksen edistäminen

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe

SEPÄNKATU 7. Asemakaavan muutos on käynnistynyt ja kaava tullut vireille Asukasilta Kaavaluonnos nähtävillä

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223

Y-TONTTI, Räiskylänkatu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄT KOMMENTTIPUHEENVUORO KAUPUNKISUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ ASEMAKAAVOITUS. Kaavoitusarkkitehti Tapani Tommila 17.2.

ELY-keskuksen rooli kaavoituksessa ja metsänkäsittelyssä. Soili Ingelin Pirkanmaan ELY-keskus Rakennetun ympäristön yksikkö

Kaavoituksen metsäapu

Satakunnan maakuntakaava Satakunnan maakuntakaava Satakunnan maakuntakaava ja maa-ainesten kestävä käyttö. Seutukaavasta maakuntakaavaksi

Hätilän koulukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Kaavanumero: Diaari-nro: HML/3844/ /2018 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KAAVOITUS

ELY-keskuksen rooli rakentamisessa

Liikenne Pohjois-Savon maakuntakaavassa

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunto, Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan muutos 2030, Rakuunamäen osa-alue

Miksi tiivistää kyliä? Miksi ei? Kehittyvät kylät seminaari Gustav Tallqvist, YSI Valtuustoryhmän puheenvuoro

Valmistelija: Antti Hirvikallio puh mail:

MRL:n toimivuusarviointi

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö

NUMMELANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Kortteli 251

MUSTASAAREN KUNTA GRISSELSKÄRIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELIA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kaava Ot 20 Otalammen korttelin 14 asemakaavan muutos. Tavoitteet

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Metsätalouden huomioiminen kaavoituksessa. Metsäkeskus SEINÄJOEN KAUPUNKI JYRKI KUUSINEN YLEISKAAVAPÄÄLLIKKÖ

Kanta-Hämeen maakuntakaava Simo Takalammi

Rakennusvalvonta ja kaavajärjestelmä

Maakuntakaavoitus ase- ja ampumaharrastuksen kannalta

Maisema-alueet maankäytössä

Keski-Suokylän asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

HYÖKÄNNUMMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Pyydyskorpi

Jutikkalan osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2033 TONTIT 2 JA 9. Kemijärven kaupunki, maankäyttö

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA

KAAVOITUSOHJELMA

Miten metsätalous ja kaavoitus voidaan sovittaa yhteen?

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

KAAVOITUKSEN YMPÄRISTÖPROBLEMATIIKKAA Ympäristönsuojelupäivät 2008 Aarno Kononen, DI, YKS 422, yleiskaavapäällikkö, Nurmijärven kunta

Maaseutuelinkeinot ja kaavoitus aluearkkitehti Ulla Järvinen

Maisematyöluvat. Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus

Suomun kehittämissuunnitelma ja yleiskaava

Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen

Transkriptio:

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013

ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne ja rakentamisen ohjaus Ympäristönsuojelu Luonnon monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö Ympäristötiedon tuottaminen ja -tietoisuuden edistäminen 2

Välineet ELY:n elinympäristöyksikön päätehtävä on ohjata ja valvoa kuntakaavoitusta, valvoa maankäytön muutosten lainmukaisuutta MRL:n mukainen suunnittelujärjestelmä - Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) - Maakuntakaava - Yleiskaava - Asemakaava - Rakennusjärjestys 3

Yleiskaavoitus Yleiskaava on koko kunnan tai kunnan osan suunnitelma maankäytön järjestämisestä yleispiirteisesti (voi olla myös kuntien yhteinen yleiskaava) Osoittaa alueiden käyttötarkoitukset yleispiirteisesti Strateginen tai yksityiskohtainen Ei yleensä osoita rakennusoikeuksia V. 2000 voimaan tulleessa MRL:ssa haluttiin korostaa yleiskaavoituksen roolia 4

Yleiskaavoitus Kunnat eivät ole tehneet yleiskaavoja siinä määrin mitä lainsäätäjä oletti Yleiskaavan asema maankäytön suunnittelussa on liian heikko. Syitä: työläys, abstraktius, pitkä aikajänne, hankelähtöinen maankäytön kehittäminen Yleiskaavaa kipeiten tarvitaan siellä missä maankäyttöön paljon muutospaineita Uudellamaalla yleiskaavoitus on kohtalaisesti kunnossa, kuntakohtaiset erot ovat suuria 5

6

Yleiskaavan sisältövaatimukset Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. 7

Yleiskaava ja metsät Yleiskaavan fokus on rakennetussa ympäristössä, mutta välillisesti rakentamattomat alueet (metsät) on mukana jollain tavoin kaikissa yleiskaavoissa Virkistysalueet Maisema Luonnonarvot Luonnon monimuotoisuus Alueiden riittävä laajuus Yhtenäisyys 8

Yleiskaava ja metsät Yhdyskuntarakenteen eheys = metsäalueiden turvaaminen Yleiskaava-alueilla metsien käyttöä ohjaa pääsääntöisesti metsälaki Metsätalouteen vaikuttavia merkintöjä ja määräyksiä voidaan antaa yleiskaavan sisältövaatimuksiin perustuen Metsätalouden rajoitteiden näkökulmasta keskeisiä ovat maiseman ja luonnonarvojen vaalimista sekä virkistyskäyttöön ja alueiden riittävyyttä koskevat kohdat Myös ympäristöhaittojen vähentämistä koskeva sisältövaatimus voi liittyä metsien käyttöön suojavyöhykkeiden tarpeen kautta 9

Yleiskaava ja metsät Kaavasta seuraavat velvoitteet eivät saa olla maanomistajille kohtuuttomia ja maanomistajia on kohdeltava yhdenvertaisesti. Metsiin kohdistuvat merkinnät vaihtelevat hyvin paljon Informatiivisista hakkuut tietyssä kohteessa kokonaan estäviin määräyksiin Tyypillisesti ohjataan taajamien läheisyydessä, rantaalueilla ja luonnonsuojelun tai maisema-arvojen kannalta arvokkaissa kohteissa sekä alueilla, joissa suojavyöhykkeille on tarvetta Tyypillinen rajoitus edellyttää varovaista metsätalouden harjoittamista, mm. avohakkuiden kielto 10

Yleiskaava ja metsät Yleinen yleiskaavasta rajoite metsätaloudelle on hakkuiden edellyttämä maisematyölupaa, MRL 128 Maisematyölupaa tarvitaan muuhun kuin vaikutuksiltaan vähäiseen toimenpiteeseen Luvan myöntää kunta Yleensä alueilla, joilla on erityisiä virkistys- tai ulkoiluarvoja, mutta pääkäyttötarkoitus on metsätalous 11

Yleiskaava ja metsät Kaavoissa merkintöjä: V, MU, MY,SL Kaavan tulee perustua riittäviin selvityksiin Metsäalueiden kohdalla: mm. luonto- ja maisemaselvitykset, linnustoselvitykset, uhanalaisten lajien elinympäristöt Jos selvitysten perusteella on osoitettavissa merkittävät arvot, ne on osoitettava kaavassa 12

Sipoon yleiskaava 2025 -strateginen koko kunnan yleiskaava 13

Sipoon yleiskaava 2025, kaavamääräyksiä 14

Nurmijärven Lepsämän kylän Osayleiskaava - Aluevarausyleiskaava maaseudulle - Osoittaa kiinteistökohtaisesti haja-asutuksen rakentamis- Mahdollisuudet - maa- ja metsätalousalueet 15

16

17