KAAVOITUSMENETTELY Ohjeita muistutuksen tekemisen

Transkriptio

1 S i v u 1 KAAVOITUSMENETTELY Ohjeita muistutuksen tekemisen Muistutus on kaavan käsittelyvaiheissa virallinen ja määräaikana tapahtuva kuulemisen muoto. Se tulee tehdä kaavaehdotuksen nähtävilläpitoajan kuluessa. Muistutus voidaan toimittaa kaupungintalon kirjaamoon henkilökohtaisesti virastotalolle Puutarhakatu 6; postitse osoitteella Tampereen kaupunki, kirjaamo, PL 487, Tampere; tai sähköpostilla kirjaamo@tampere.fi Muistutuksen on oltava perillä viimeistään viimeisenä nähtävilläpitopäivänä virastoaikana. Aiemmin esitetyt mielipiteet eivät tee muistutusta tarpeettomaksi, varsinkaan jos niillä ei ole ollut vaikutusta kaavaehdotukseen. Tämä on pikemminkin painava peruste uudistaa vaatimukset virallisessa muistutuksessa. Kun Eteläpuiston asemakaavan luonnosvaihtoehdot olivat keväällä nähtävillä, niistä jätettiin kaikkiaan 470 mielipidettä, joista pääosa tehorakentamista vastustavia. Kaupungin laatima tiivistelmä ja vastineet mielipiteistä oli tavattoman ylimalkainen; keskeisiä osia kannanottojen perusteluista ei edes sivuttu. Tämä on hyvän hallinnon periaatteiden vastaista, mutta nyt ehdotusvaiheessa tämä ei enää maankäyttö- ja rakennuslain mukaan ole enää mahdollista. Muistutuksen voivat tehdä kuntalaiset ja osalliset. Osallisina pidetään alueen maanomistajia ja niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, on ilmoitettava kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. Muistutuksessa on hyvä esittää selkeästi: KAAVA, JOTA MUISTUTUS KOSKEE o esimerkiksi Eteläpuiston ja lähiympäristön asemakaava nro 8581 (TRE:714/ /2016, )

2 S i v u 2 VAATIMUKSET o muutosesitykset kaavaan; o esitys palauttamisesta uuteen valmisteluun; tai o esitys kaavan hylkäämisestä. PERUSTELUT o virheet ja puutteet kaavoitusmenettelyssä virheet kaavaprosessissa; laiminlyönnit kuulemisessa ja vuorovaikutuksessao kaavan lainvastaisuus poikkeaminen ylemmän tason kaavoista (maakuntakaava, yleiskaava) yleiskaavan sisältövaatimukset (kun ei voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa); asemakaavan sisältövaatimukset; valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ALLEKIRJOITUS o asiakirja on allekirjoitettava; sähköisesti toimitettavassa asiakirjassa ei edellytetä käsin tehtyä allekirjoitusta; o osoitetiedot tärkeitä muistutusoikeuden osoittamiseksi ja kaupungin perustellun vastauksen saamiseksi; o jos useampia allekirjoittajia, ensimmäiselle allekirjoittajalle lankeaa vastuu tiedottaa päätöksistä tai kunnan vastauksesta muille allekirjoittajille HYVÄN KANNANOTON TUNNUSMERKKEJÄ Selkeys o Selkeästi jäsennelty, ytimekäs, olennaisiin asioihin keskittyvä esitys on helppo lukea, ymmärtää ja käsitellä viestisi menee perille! Perusteltavuus o Perustele tosiasioilla mieluummin kuin mielipiteillä. o Kaavan sisältövaatimukset keskeisiä perusteluissa. o Perusteluiden laatu on tärkeää, ei määrä! o Ole johdonmukainen älä rönsyile äläkä eksy keskenään ristiriitaisiin tai epäselviin päätelmiin. o Älä harhaudu asiaan liittymättömiin seikkoihin. Uskottavuus o Keskity asiaan, älä henkilö- tai arvovaltakysymyksiin. o Asiallinen ja maltillinen esiintyminen edistää asiaasi.

3 S i v u 3 o Pysy tosiasioissa näin säilytät uskottavuutesi. Huolella laadittu muistutus ja kunnan vastaus siihen hyvä runko, jos joudut harkitsemaan kaavavalitusta. Myös valitukselle on tiukka määräaika! KAAVOJEN SISÄLTÖVAATIMUKSIA Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL) määritellyt kaavojen sisältövaatimukset ovat kehikko, jonka mukaan arvioidaan kaavan kelpoisuutta ja lainmukaisuutta. Sisältövaatimukset ovat tulkinnanvaraisia ja usein keskenään ristiriitaisia, joten arviointi joudutaan yleensä tekemään kokonaisuuden kannalta. Yksittäinen sisältövaatimuksen vastaisuus ei esimerkiksi tee kaavasta epäkelpoa, jos sen poistamineen johtaa ristiriitaan toisen sisältövaatimuksen kanssa. Kannanoton huolellinen perustelu on tästä syystä tärkeää. ASEMAKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUKSET (MRL 54 ) Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. (Viittaus MRL 32 ja 42.) Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUKSET (MRL 39 ) Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään.

4 S i v u 4 Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSISTA (MRL 32 ) Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. (MRL 32 1 mom.) ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELUN TAVOITTEET Maankäyttö- ja rakennuslaissa asetetaan alueiden käytön suunnittelulle yleiset tavoitteet (MRL 5 ). Näihin voi myös muistutusvaiheessa viitata. Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää: 1) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista; 2) yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta; 2 a) riittävän asuntotuotannon edellytyksiä; 3) rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista; 4) luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä; 5) ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä; 6) luonnonvarojen säästeliästä käyttöä; 7) yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista; 8) yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta;

5 S i v u 5 9) elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja toimivan kilpailun kehittymistä; 10) palvelujen saatavuutta; sekä 11) liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtioneuvoston hyväksymissä alueidenkäyttötavoitteissa (VAT) todetaan: Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Tällaiseksi inventoinniksi valtioneuvosto on hyväksynyt Museoviraston laatiman inventoinnin Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009). Hämeenpuisto ja keskeinen osa Eteläpuistoa on luokiteltu RKY-alueeksi. LINKKEJÄ Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa YM ohje 1:2007 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Museovirasto 2009