VESI KAAVASSA -SEMINAARI VESIENSUOJELUN JA VESIHUOLLON ONGELMIA

Transkriptio

1 VESI KAAVASSA -SEMINAARI VESIENSUOJELUN JA VESIHUOLLON ONGELMIA Risto Mansikkamäki Tuusulan ympäristöpäällikkö

2 TARKASTELUNÄKÖKULMA Millä tavalla alueiden käytön suunnittelu ja rakentamisen ohjaus vaikuttavat vesiensuojeluun ja vesihuoltoon? Otetaanko vesiensuojelu ja vesihuolto riittävästi huomioon kaavoituksessa ja rakennuslupamenettelyssä? Kaavoitus ja rakentamisen ohjaus hallinnollisoikeudellisena ohjauskeinona Alueiden käytön suunnittelun tavoitteet Vesiensuojelun ja vesihuollon tavoitteet Ongelmatilanteita ja haasteita

3 KAAVOITUS JA RAKENTAMISEN OHJAUS HALLINNOLLISOIKEUDELLISENA OHJAUSKEINONA VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄTTYÖTAVOITTEET MAAKUNTAKAAVA YLEISKAAVA ASEMAKAAVA

4 Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää: turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta; muun muassa riittävän asuntotuotannon edellytyksiä rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä luonnonvarojen säästeliästä käyttöä yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä palvelujen saatavuutta liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. MRL

5 Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ( ) Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan

6 Maakuntakaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota: 1) maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen; 2) alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen; 3) ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin; 4) vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön; 5) maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin; 6) maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen; sekä 7) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. MRL

7 Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. MRL

8 Asemakaavan sisältövaatimuksia - luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. - rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. - kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. - ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. MRL

9 VESIENSUOJELUN TAVOITTEITA Vesilain (264/1961) käytön yleisiä rajoituksia koskevat säännökset, etenkin: 1:15 (veden johtaminen ja vahingolliset toimenpiteet) 1:18 (pohjaveden muuttamiskielto) Vesilain (264/1961) yleiskäyttöä koskevat säännökset, etenkin: 1:27 (vesistön veden käyttäminen talousvetenä, uiminen yms.) Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 1 ja 8 Laki vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004) 21 Valtioneuvoston periaatepäätös vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen

10 Tämän lain tavoitteena on: 1) ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia vahinkoja; 2) turvata terveellinen ja viihtyisä sekä luonnontaloudellisesti kestävä ja monimuotoinen ympäristö; 3) ehkäistä jätteiden syntyä ja haitallisia vaikutuksia; 4) tehostaa ympäristöä pilaavan toiminnan vaikutusten arviointia ja huomioon ottamista kokonaisuutena; 5) parantaa kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöä koskevaan päätöksentekoon; 6) edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä; sekä 7) torjua ilmastonmuutosta ja tukea muuten kestävää kehitystä. YSL

11 Ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että 1) tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua; 2) toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää; tai 3) toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin saattaa loukata yleistä tai toisen yksityistä etua (pohjaveden pilaamiskielto). YSL

12 Vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman tavoitteena on, että: 1) pinta- ja pohjavesimuodostumien tila ei heikkene ja että niiden tila on vähintään hyvä; 2) jäljempänä 22 :ssä tarkoitettujen keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesimuodostumien tila ei heikkene ja että niillä on vähintään hyvä saavutettavissa oleva ekologinen tila ja hyvä kemiallinen tila; 3) pintavesimuodostumia suojellaan, parannetaan ja ennallistetaan siten, että 1 tai 2 kohdassa tarkoitettu tila voidaan saavuttaa viimeistään vuonna 2015; 4) pohjavesimuodostumia suojellaan, parannetaan, ennallistetaan sekä varmistetaan tasapaino pohjavedenoton ja pohjaveden muodostumisen välillä siten, että 1 kohdassa tarkoitettu tila voidaan saavuttaa viimeistään vuonna 2015; 5) pohjavesimuodostumia pilaavien aineiden pitoisuuksien pysyvää ja merkittävää kasvamista ehkäistään. Laki vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004)

13 VESIHUOLLON TAVOITTEET Kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutoinkin moitteetonta talousvettä. Turvataan terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti. Vesihuoltolaki

14 ONGELMATILANTEITA 1. Kaavoitus on erilaisten tavoitteiden ja intressien yhteensovittamista, jossa vesiensuojelua (ja muita ympäristönäkökohtia) ei oteta riittävästi huomioon, ellei se ole yhtenä keskeisenä suunnittelutekijänä alusta alkaen. 2. Suunnittelutarvealueita (MRL 16.3 ) ei määritellä kunnissa riittävästi vesiensuojelun ja vesihuollon tarpeiden tyydyttämiseksi, eikä suunnittelutarveratkaisujen (MRL 137 ) vaikutusta vesiensuojeluun ja vesihuoltoon seurata systemaattisesti. 3. Asemakaavoissa ei oteta riittävästi huomioon pohjavettä vaarantavaa (muuttamiskielto, VL 18 ; pilaamiskielto, YSL 8 ) toimintaa alueiden sijoittelussa ja kaavamääräyksissä. 4. Maankäyttö- ja rakennuslain sekä vesihuoltolain säännökset eivät ole riittävän yksiselitteiset yleisen vesijohdon ja viemärin kannalta

15 Hyrylän pohjavesialue Koskenmäen vedenottamolupa m3/d Nykyinen muodostumisalueen pinnoitettu alue merkitsee 300 m3/d antoisuuden menetystä (3.000 asukkaan talousvesi)

16 Asemakaava-alueen ja vesihuoltoverkoston keskinäinen kytkentä Vesihuollon palveluiden saatavuus ratkaistaan pääsääntöisesti laajentamalla kunnallisen vesihuoltolaitoksen toiminta-aluetta ja rakentamalla tarvittavat verkostot. Tämä ei kuitenkaan useimmiten ole mahdollista, ellei alueelle ole ensin laadittu asemakaavaa, jossa on osoitettu katu- ja tiealueet (so. verkostojen sijoittuminen). Jos suurehkon asukasjoukon tarve taikka terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat, kunnan tulee huolehtia siitä, että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi, vesihuoltolaitoksen toimintaalueen laajentamiseksi tai muun tarpeellisen vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi (Vesihuoltolaki 6.2 ). Asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys, erityisesti asuntotuotannon tarve, taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää (MRL 51 )

17 ONGELMATILANTEITA (Jatkoa) 5. Asemakaavoissa ei riittävästi varauduta hulevesien käsittelyyn ja johtamiseen. (Ks. Riitta Tornivaara-Ruikka: Hulevesien käsittely maankäytön suunnittelussa. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2006. Helsinki 2006.) HAASTEITA Ilmastonmuutoksesta aiheutuva lämpötilan nousu ja sateisuuden muutokset: lisäävät eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista heikentävät vesihuollon toimintavarmuutta

18 Lähde: