1) Opiskelija kirjaa Taitokirjalle sen hetkisen osaamisensa (En osaa, Tarvitsen vielä harjoitusta, Osaan = Valmis näyttöön)

Samankaltaiset tiedostot
Ammatillisen koulutuksen kansallisen laatuverkoston tapaaminen Lappeenranta Leila Arponen, Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto

Ammatillisen koulutuksen kansallisen laatuverkoston tapaaminen KEHITTÄMIKOHTEET 2020 OPPIMISEN KULMAKIVET

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

perustutkinnon uudistaminen

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista

Ohjaava opettaja -osaajamerkki

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Opiskelijan ulkomaanjakso osana opintoja. Miten EVCET tukee prosessia?

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla

6. Osuuskunnan perustaminen (perustamiskokous ja asiakirjat) leirin jälkeen.

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.

Arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen

Miten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä?

Muutoksia Muutoksia

Nuoret ja aikuiset, yhdessä osaamista hankkimassa Kirsi Malmstedt, Etelä-Savon ammattiopisto

Oppimisympäristöt. Yrittäjyyskasvatus/ ammattilaisuus

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työaikakokeilu Lapin matkailuopisto, Levi-Instituutti - vastaus opettajan muuttuvaan työnkuvaan

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN

Työvaltaisen väylän kehittäminen ammatillisiin opintoihin

Muutokset alkaen

POLKU OSAAMISEN YTIMEEN

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Webinaari puutarhatalouden oppimistulosarvioinnin tuloksista , klo

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto (sira)

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

Arja Pietikäinen Savon ammatti- ja aikuisopisto

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA

Yrittäjyyskasvatuksen toimintamalli Koulutuskeskus Salpauksessa. Hanna Salminen Projektipäällikkö

LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN JA PBL-OPETUSSUUNNITELMA

HOKS MUKAUTTAMINEN POIKKEAMINEN. Sari Sirén

Wikialustoina on Kiltakoulut-toimintamallissa käytettty seuraavia ohjelmia: Wikispaces, Blogger, avoin Moodle, Weebly.

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ja tutkinnoista

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Hyvän ohjauksen kriteerityö

Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

Opintojen ohjaus. Elina Late, ohjausvastaava Orientoivat

Poluttamo oma digipolku oppimiseen

Oppimisympäristön tunnistamisesta osaamistodistukseen. Helsinki

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2)

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto

Opiskelija työpaikalla

MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

VAASAN AMMATTIOPISTO

Sastamalan koulutuskuntayhtymä. Riina Sunila Hiusalan ja kauneudenhoitoalan tutkintojen kehittämispäivät

LUONNONTIETEIDEN ALA Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Datanomi

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

YHTEISTYÖSSÄ YKSILÖLLISET OPISKELIJAN OPINTOPOLUT. Jyväskylän kotitalousoppilaitos

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat...

VAASAN AMMATTIOPISTO

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Opetussuunnitelma alkaen

OSATA. Osaamispolkuja tulevaisuuteen

Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO. SML:n syyspäivät Rea Warme, rehtori Helsingin Konservatorio

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI Yrityspalvelupäällikkö Armi Hyvönen, TAKK Infotilaisuus välityömarkkinatoimijoille Pirkanmaan TE-toimisto

Mitä ja miten ammattiin opiskeleva oppii ja mikä muuttuu uuden lainsäädännön myötä

NUORISO- JA VAPAA- AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO

Yrittäjyysvalmennukset Koulutuskeskus Salpauksessa. Hanna Salminen Projektipäällikkö Rocket 2020 Rohkeasti Amis

Tutkintojen suorittamiseen ja suunnitteluun, osaamisen arviointiin ja tutkintotodistusten antamiseen liittyvä laadunvarmistus

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

OPETUSSUUNNITELMA VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

Sisältö Mitä muuta merkitään?

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

Autoalan perustutkinto

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa

AMMATTIPEDAGOGINEN OSAAMINEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN SUUNNITTELUSSA, TOTEUTUKSESSA JA ARVIOINNISSA 38 op. Pedagoginen osaaminen I (5 op)

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Osaamisperusteisuuden merkitys yhteisissä tutkinnon osissa

LAADUKAS verkostohanke 2015, Sari Heinikoski. LAADUKAS osallistava kehittäminen osaksi ammattiopiston arkea

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä

Liikunnanohjauksen uudistunut perustutkinto

Työssäoppimisen (TOP) palaute

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI

AHLMAN. yksityinen koulutus- ja palveluorganisaatio, jonka tehtävänä on edistää maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusta. Maaseutu keskellä kaupunkia

Uudistuva koulutus tekijöitä työmarkkinoille Tiina Immonen

Tulevaisuus haastaa opettajuuden

Maatalousalan perustutkinto

Transkriptio:

Oppimisen kulmakivet, Ahlmanin pedagoginen malli Tiivistelmä Ahlmanilla oppiminen perustuu neljään kulmakiveen, Opin oppimaan, Opin tekemällä, Treenaan ja Hankin tietoa. Yhteinen pedagoginen malli ja ajattelu selkeyttävät koko opettajakunnan työskentelyä opiskelijoihin nähden, opiskelijoiden oppimista ja samalla opettajat saavat vertaistukea oman opettajuuden muutoksessa kohti valmentavaaopettajuutta. Oppimisen kulmakivissä opiskelija on aktiivinen toimija, opettaja oppimisen ohjaaja/valmentaja. Opiskelijat voivat kulkea yksilöllisillä opintopoluilla, osa voi olla samaan aikaan lähiopetuksessa oppilaitoksessa ja osa taas työssäoppimassa oppilaitoksen ulkopuolella. Menetelmän kuvaus Oppimisen kulmakivissä opiskelija on aktiivinen toimija, opettaja oppimisen ohjaaja/valmentaja. Opiskelijat voivat kulkea yksilöllisillä opintopoluilla, osa voi olla samaan aikaan lähiopetuksessa oppilaitoksessa ja osa taas työssäoppimassa oppilaitoksen ulkopuolella. Saman ryhmän opiskelijat voivat suorittaa eri tutkinnon osia samaan aikaan. Välillä ollaan kaikki yhdessä. Treenaamassa opittuja asioita oppilaitoksessa. Jokainen opiskelija reflektoi oppimistaan Taitokirjaan, joka toimii myös oppimisen arvioinnin työkaluna opiskelijan ja opettajan välisissä keskusteluissa. OPIN OPPIMAAN TAITOKIRJA (wilmaan rakennettu) 1. Oppimissopimus Taitokirjan ensimmäinen osa on oppimissopimus (vastaa opiskelijan HOPS:a). Oppimissopimus on opiskelijan henkilökohtainen, sitouttava osaamisen kehittämissuunnitelma, jota päivitetään opintojen edetessä. Oppimissopimuksen avulla tarkastellaan omaa oppimispolkua historian, nykyhetken ja tulevaisuuden kautta. Kyse ei ole pelkästä suunnitelmasta vaan sopimuksesta jossa oppija sopii itsensä ja muiden kanssa asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta ja haasteiden selättämisestä. Jokaisella opiskelijalle henkilökohtaiset keskustelut ryhmänohjaajan kanssa vähintään1 x lukukausi. Keskustelun pohjana käytetään oppimissopimusta. 2. Minun opintopolkuni

Taitokirjan toinen osa on opiskelijan oma opintopolku. Tässä osiossa opiskelija näkee mitä tutkinnon osia hän on jo suorittanut arviointeineen, mitä hän on valinnut valinnaistarjottimelta sekä minä lukukautena hän suorittaa kyseisen tutkinnon osan. 3. Osaamiseni tutkinnon osittain Taitokirjan kolmas osa on osaamiseni tutkinnon osittain. Opettajat ovat avanneet osaamisalakohtaisesti tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset osaamiseksi. Uuden tutkinnon osan alkaessa 1) Opiskelija kirjaa Taitokirjalle sen hetkisen osaamisensa (En osaa, Tarvitsen vielä harjoitusta, Osaan = Valmis näyttöön) 2) Opettaja käy jokaisen opiskelijan kanssa keskustelun, jonka myötä hänelle muodostuu käsitys opiskelijoiden osaamisen tasosta 3) Opiskelijoiden osaamistason mukaan mietitään mahdollisia henkilökohtaisia opintopolkuja ja mahdollista osaamisen tunnistamista 4) Opiskelijan osaamisen karttuessa, opettaja käy opiskelijan kanssa oppimisen arviointikeskustelun, jonka yhteydessä tarkistetaan opiskelijan osaamisen kertyminen taitokirjalle. Opettaja kuittaa ne ammattitaitovaatimukset (Valmis näyttöön), jotka opiskelija hallitsee. Opettaja merkitsee Wilmaan kuinka paljon osaamispisteitä opiskelijalle on kertynyt. 5) Kun opiskelijalle on kertynyt riittävästi osaamista, on opiskelija valmis antamaan ammattiosaamisen näytön osaamisestaan Taitokirjan kehitystyö jatkuu vuonna 2016, jolloin opettajat avaavat entistä konkreettisemmalle tasolle ammattitaitovaatimuksia ja varmistavat että tutkinnon osasta toiseen kulkee selkeä "punainen lanka" samojen sisältöjen osalta. OPIN TEKEMÄLLÄ Yhdessä tekeminen ja yhdessä oppiminen on meille Ahlmanilaisille tärkeää. Koska ammatin oppiminen on kiinteästi sidoksissa työn sisältöön ja toimintaympäristöön, opiskelu tapahtuu Ahlmanilla mahdollisimman paljon työelämälähtöisissä oppimisympäristöissä tekemisen kautta aitojen asiakkaiden parissa. Ahlmanilla opitaan tekemällä Ahlmanin työelämälähtöisissä oppimisympäristöissä, erilaisissa asiakasprojektit (oppilaitoksen- ja NY Vuosi Yrittäjänä ohjelman asiakasprojektit) sekä työssäoppimisjaksoilla. TREENAAN Treenit on opiskelijaryhmän/-tiimin yhteinen tapaaminen esim. kerran viikossa, jossa hyödynnetään dialogia sekä muita menetelmiä ja käytänteitä. Tapaamisessa käydään opiskelijoiden kanssa dialogia tekemisestä, teoriasta ja kaikesta, mikä on ajankohtaista. Treenaus auttaa ryhmän/tiimin jäseniä oppimaan yhdessä. Treeneissä lähtökohtana ovat opiskelijat itse, ei opettaja/ valmentaja tai paikalle kutsuttu asiantuntija. Treeneissä vältetään tarkoituksellisesti luokkahuonemaista opetusta, jossa opettaja tai asiantuntija puhuu edessä ja muut kuuntelevat passiivisesti. Opiskelija oppii parhaiten

keskustelemalla muiden kanssa, tuomalla esiin aitoja tosielämän ongelmia ja ratkaisemalla niitä yhdessä muiden kanssa. Treeneissä on pyrkimyksenä puhua siitä, mikä kullekin opiskelijalle on tärkeää teemaan liittyen. Halu osallistua keskusteluun syntyy, kun ymmärretään, että kaikella on merkitystä ja opiskelija voi myös itse toimia asiantuntijan roolissa. Dialogissa voidaan tehdä myös tilaa asioille, joita ei ole ohjelmoitu eikä suunniteltu etukäteen. Dialogi toimii, kun keskustelutilanteelle ei ole laadittu selvää esityslistaa tai oppitunnin runkoa. Tällainen vapaa vaikutusmuoto saattaa vaikuttaa opetteluvaiheessa kaoottiselta, mutta tosiasiassa se syventää ja terävöittää keskustelua. HANKIN TIETOA Opiskelija voi hankkia osaamisalaansa liittyvää teoriatietoa monenlaisista lähteistä. Teemaluennoilla nostetaan esiin teemoittain tutkinnon osiin oleellisesti liittyviä sisältöjä. Lukuohjelma on opiskelijan henkilökohtainen suunnitelma sellaisten ammatti- ja muiden kirjojen, -lehtien lukemisesta/reflektoinnista, jotka opiskelija kokee merkitykselliseksi oman osaamisen kehittämisen osalta. Lukeminen on oleellista, jotta saadaan keskustelun pohjaksi mm Treeneihin aineistoa, ajatuksia ja tietoa. Kun kaikki lukevat kaikilla on jotain, jota jakaa toisille. Hankkeen puitteissa opettajakunta alkoi laatimaan osaamisalakohtaista lukuohjelmaa, jossa tutkinnon osittain on nimetty suositeltavia kirjoja luettavaksi opiskelijoille. Ote lukuohjelmasta Puutarhatalouden perustutkinto, Kukka- ja puutarhakaupan osaamisala / Tutkinnon osakohtainen lukuohjelma/kirjasuositukset Oppimaan oppiminen (yhteinen kaikille osaamisaloille) Prashnig, Barbara: Erilaisuuden voima 2 p. Dryden, Gordon & Vos, Jeannette: Oppimisen vallankumous 2 p. Työskentely Puutarha-alalla 20 osp Suomalainen piha ja puutarha. 2009. Pentti Alanko, Taina Koivunen, Elina Regårdh, Meeri Saario. Viherprokkis, Tajakka Hanna, Karjalainen Kaisa 2015, Edita Satoa maasta, avomaan tuotannon perusteet, Karjalainen Kaisa, Opetushallitus, Edita 2007 Yrittäminen Puutarha-alalla 20 osp Bach: Lokki Joonatan. Gummerus, 1994. Riemu. Vapaus. Itsensa? toteuttamisen rajattomat mahdollisuudet. Omien polkujen kulkeminen. Kaunokirjallinen avaus yrittäjyyden polulle. Klassikko. Johnson: Kuka vei juustoni? Tammi, 2002. Tarina hiirista?, ihmisista? ja suhtautumisesta muutokseen. Leppa?nen Tavoitteena on jatkaa lukuohjelman kehittämistä niin, että kirja, artikkelit yms pisteytetään kevään 2016 aikana, jonka myötä opiskelijoille asetetaan tavoitteeksi lukea tietty määrä pisteitä opiskelun aikana. Tarkoituksena on myös tehdä ryhmän lukupisteiden kerääminen jollakin tapaa näkyväksi muulle ryhmälle (esim. paperi- tai sähköinen versio).

Lukuvuotta 2016-2017 suunniteltaessa viemme eteenpäin myös Teemaluento-ajattelua. Teemaluennot suunnitellaan niin, että niihin pystyy osallistumaan useamman ryhmän opiskelijoita samaan aikaan. Tällä saadaan kustannustehokkuutta aikaiseksi pienenevien resurssien myötä MENETELMÄN SOVELTAMINEN Käyttötarkoitus Oppilatoksen yhteinen pedagoginen ajattelu- ja toimintamalli Soveltamiseen tarvittavat resurssit Yhteisen pedagogisen mallin synnyttämiseen ja ajattelutavan mutoksen tarvitaan riittävästi yhteistä aikaa ja resurssia. Koko oppilaitoksen toimintakulttuurin ja opettajuuden todellinen muutos ajattelun- ja toiminnan tasolla vaatii pitkäjänteistä ja suunnitelmallista kehittämistyötä, todelliset ja konkreettiset muutokset eivät tapahdu yhden - kahden lukuvuoden aikana. Huomioitavaa on, että tavoitteiden saavuttamista ovat edesauttaneet Ahlmanin koulun Säätiön panostaminen henkilöstön tiimimestari-koulutuksiin (9 opettajaa ja apulaisrehtori). Kokemuksia menetelmästä Pedagoginen kehitys jatkuu Ahlmanilla. Oppimisen kulmakivien taustalla olevaa pedagogista ajattelua ja toimintamallia tullaan kehittämään yhdessä opettaja- ja opiskelijakunnan kanssa jatkuvan parantamisen periaatteella. Opettajille järjestetään 30.-31.5.2016 yhteinen 24 h leiri teemalla Oppimisen kulmakivet/mallin jalostaminen sekä yhteisen pedagogisen ajattelun syventäminen. Leirillle opettajat valmistautuvat ennakkotehtävällä, jossa kukin opettaja kertoo mitä kulmakiviä on jo käyttänyt opetuksessaan, missä onnistunut ja millaisia haasteita on siinä kokemut. Opiskelijoilta tullaan kysymään palautetta ja kehittämisajatuksia Oppimisen kulmakiviin tutkinnon osakohtaisten palautekyselyjen ohessa. Tähän mennessä saadun opiskelija- ja opettajapalautteenperusteella Oppimisen kulmakivien osa-aluesta tullaan kehittämään ainakin seuraavin osin: OPIN OPPIMAAN TAITOKIRJA 1) Oppimissopimus =>- Kaikilille aloittaville 24 h Opin oppimaan- leiri opintojen alkuun (perus- ja ammattitutkinnot) sekä tsekkauspisteet kuvataan tarkemmin (Opinto-ohjaajan ja ryhmänohjaajan yhteistreenit 1-2x lukukausi teemoitetaan) 2) Minun opintopokuni => HOPS-keskustelut tehdään jo ennen opintojen alkua, missä yhteydessä opiskelijat tekevät alustavat valinnaisten tutkinnon osien valinnat 3) OSaamiseni tutkinnon osittain => Avaavat entistä konkreettisemmalle tasolle ammattitaitovaatimuksia OPIN TEKEMÄLLÄ

Erilaiset asiakasporjektit => opiskelijat asettaa opettajan tuella tarkemmin oppimisprojektille tavoitteet ja arvioidaan lopuksi. Käydään dialogia opettajien kanssa opettajan "läsnöolon" tärkeydestä/tuesta NY Vuosi yrittäjänä ohjelman stepit kuvataan tarkemmin ja tehdään näkyväksi oppilaitoksen tiloissa. Työssäoppiminen => Luodaan yhteiset pelisäännöt moodlen rakenteeseen tukemaan oppimista (erityisesti laajennetut topit) TREENAAN Opettajat teemoittavat lukuvuoden treenit yhteiseen pohjaan. Tarvitaan lisää yhteistä keskustelua treeneistä (Mitä, miksi, miten) ja erilaisia "työkaluja" opettajille treeneihin HANKIN TIETOA - Teemaluentojen kehittäminen ja monipuolistaminen - Kirjalistojen päivitykset ja pisteytyksen kehittäminen - Opettajat teemoittavat lukuohjelman opetuksen suunnittelussa yhteiseen pohjaan ja kuvaavat samalla miten lukuohjelma linkitttyy treeneihin LISÄTIEDOT Menetelmän toteuttaja Ahlmanin koulun Säätiö/Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto Kumppanitahot Kiipulan ammattiopisto Sastamalan koulutuskuntayhtymä Koulutuskeskus Salpaus Yhteyshenkilö Taina Eweiss Ahlmanin koulun Säätiö/Ahlmanin ammati- ja aikuisopisto taina.eweiss@ahlman.fi LUOKITTELUT

Kohderyhmät Ammattikoulutus Teemat pedagogiset mallit osaamisperusteisuus Asiasanat yrittäjyyskasvatus yrittäjyys pedagoginen johtaminen osaamisen johtaminen oppiminen yhteisöllisyys pedagoginen ajattelu dialogi valmentava johtaminen lukeminen tarkoituksen mukaan asiakaslähtöisyys Julkaisupäivä 29.04.2016 Tunniste 2076 Opetushallitus 2017