Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa

Transkriptio

1 Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa Neuvotteleva virkamies Ulla-Jill Karlsson Ammatillisen koulutuksen osasto

2 Mitä reformissa tavoitellaan? Nopeampaa, oikea-aikaisempaa ja joustavampaa vastaamista työ- ja elinkeinoelämän ja yksilöiden muuttuviin osaamistarpeisiin Osaamistarpeet palveluiden rakentamisen lähtökohtana mm. tutkinnon osien joustavampi hyödyntäminen tutkintojen ohella osaamistarpeisiin vastaamisessa Ammatillisen koulutuksen palvelut vahvemmin elinikäisen oppimisen jatkumolle raja-aitojen poistaminen nuorten ja aikuisten koulutuksen väliltä koulutukseen pääsy silloin kun tarve on Asiakaslähtöisiä ja joustavia osaamisen kehittämispolkuja Opintopolut rakennetaan yksilöiden ja työelämän tarpeiden ja edellytysten mukaisesti (nuoret, työssä olevat, yrittäjät, työttömät, freelancerit, alanvaihtajat, maahanmuuttajat ) Työelämälähtöisiä, joustavia ja tehokkaita koulutuksen toteuttamistapoja (työpaikat, digi, ym.) Tehokkaammat prosessit - keskittyminen yksilöltä puuttuvan osaamisen hankkimiseen, osaamistavoitteen saavuttamiseksi tarvittava ohjaus ja tuki Selkeitä ja asiakaslähtöisiä toimintatapoja matala kynnys palveluihin, raja-aitojen poistaminen, sujuvampaa ja kevyempää hallintoa Parempaa laatua ja vaikuttavuutta Vahvempaa roolia työ- ja elinkeinoelämän kehittämisessä

3 3

4 Mikä muuttuu: opiskelijan näkökulma Yksilöllisissä opintopoluissa otetaan nykyistä enemmän huomioon opiskelijoiden tarpeita: Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOS) perustaksi yksilöllistyville opintopolulle Opiskelijan tarvitsemat ohjaus- ja tukipalvelut suunnitellaan osana HOSia oikea-aikaista ja osuvaa tukea opiskelijoille heidän tarpeidensa mukaisesti Koulutuksen erilaisia toteuttamismuotoja hyödynnetään joustavasti opiskelijan tarpeen ja tilanteen mukaisesti (esim. oppisopimuskoulutuksen ja oppilaitoksen oppimisympäristöissä tapahtuvan koulutuksen yhdistäminen, ajasta ja paikasta riippumattomat digitaaliset ratkaisut). Keskeinen tavoite puuttuvan osaamisen hankkiminen opiskeluajat lyhenevät, työelämään tai jatko-opintoihin voi siirtyä nopeammin Laajemmat mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen työuran eri vaiheissa tutkinnot, tutkinnon osat, muu koulutus, henkilökohtaistaminen

5 Mikä muuttuu: opetushenkilöstön näkökulma Opettajuus muuttuu: ohjaava ja valmentava ote painottuu vahvemmin Tutkinnon suorittajan / opiskelijan osaaminen ja sen kehittymisen tuki aikaisempaa tärkeämmässä roolissa yksilöllistyvien opintopolkujen myötä Opetuksessa ja ohjauksessa keskitytään puuttuvaan osaamiseen. Opetus(aika)keskeisestä ajattelusta siirrytään asiakaslähtöiseen ja oppimiskeskeiseen ajatteluun osaamistavoitteen saavuttaminen ohjaa entistä vahvemmin pedagogisia ratkaisuja Opetus, ohjaus ja oppimisen tukeminen tapahtuvat yhä enemmän myös muissa oppimisympäristöissä kuin oppilaitoksessa, esim. työpaikoilla ja digitaalisissa oppimisympäristöissä Yhteistyö opettajien välillä sekä työelämän kanssa tiivistyy yksilöasiantuntijoista asiantuntijayhteisöiksi

6 Valtakunnallinen kielikoe Vuodesta 2013 lähtien Selvitetään yhteishaun kautta hakeneen hakijan valmiudet opetuskielen suulliseen ja kirjalliseen käyttäytymiseen kun hakijan äidinkieli muu kuin opetuskieli eikä kielitaitoa ole voitu todentaa muulla tavalla Vuonna 2015 kokeeseen Kokeeseen kutsuttiin hakijaa Kokeeseen osallistui hakijaa (= 75% kokeeseen kutsutuista) Hylättyjä oli (=55%) Kielikokeen taso B.1.1

7 Oppimisvalmiuksia mittaava koe Vuodesta 2015 lähtien, harkinnanvaraisessa valinnassa kun peruskoulun päättötodistus puuttuu tai se ei ole vertailukelpoinen Mittaa matemaattista ajattelua, deduktiivista (sanallista) päättelyä ja kuvallista päättelyä Mittaa oppiainerajat ylittävien yleisempiä ajattelun taitoja eri osa-aluilla Vuonna 2015 osallistuneita 1 156, vuonna 2016 osallistuneita 1 925

8 29 Hakeutuminen ja hakumenettely (HE ) Pykälässä todetaan mm.: Koulutuksen järjestäjä päättää hakumenettelyistä. Ammatillisen perustutkinnon suorittajaksi tai valmentavan koulutuksen opiskelijaksi ottamisessa voidaan käyttää valtakunnallisia hakumenettelyitä. Valtakunnallisista hakumenettelyistä säädetään valtioneuvoston asetuksella Pykälän yksityiskohtaisissa perusteluissa: Jos hakeutuja ei olisi suorittanut perusopetuksen oppimäärää tai hänen todistuksensa ei muutoin olisi vertailukelpoinen, käytettäisiin oppimisvalmiuksia mittaavaa koetta, mikä korvaisi nykyisin käytössä olevan koulutuksen järjestäjän harkintaan perustuvan valinnan. Oppimisvalmiuksia mittaavan kokeen avulla hakijalle määriteltäisiin valintapisteet, jotka korvaisivat yhteishaussa perusopetuksen päättötodistuksen perusteella annettavat valintapisteet.

9 31 Tutkinnon suorittajien ja opiskelijoiden valintaperusteet (HE ) Koulutuksen järjestäjä päättää tutkinnon suorittajaksi tai opiskelijaksi ottamisessa käytettävistä valintaperusteista. Tutkinnon suorittajaksi tai opiskelijaksi ottamisessa on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Edellä 29 :n 2 momentissa tarkoitetussa valtakunnallisessa hakumenettelyssä käytettävistä valintaperusteista voidaan säätää opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella.

10 Reformin valmisteluaikataulu 11 alku/2016 Reformi-HE lausuntokierrokselle (päättyy ) 11/2016 Työpajat 2/2017 Reformi-HE eduskunnalle 2-6/2017 Uusien järjestämislupien valmistelu 6/2017 Toimeenpanon tukitoimet käynnistyvät 2-6/2017 Asetusten valmistelu 6-8/2017 Uudistetut järjestämisluvat koulutuksen järjestäjille 1/2018 Uudistettu lainsäädäntö voimaan 1/2018 Reformin toimeenpanon tukitoimet jatkuvat

11 Lue lisää reformista: Ammatillisen koulutuksen reformin nettisivut Lausuntopyyntö ja hallituksen esitysluonnos _koulutus/ammatillinenkoulutus/index.html?lang=fi 11