KEMIÖNSAAREN KUNTA Kemiön keskustan osayleiskaava Luonnos Turussa 29.6. 2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere, Espoo ja Oulu
KEMIÖNSAAREN KUNTA KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Tämä selostus koskee 29.6. 2011 päivättyä kaavaluonnoskarttaa. SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tiivistelmä 3. Suunnittelun lähtökohdat 3.1. Alueen yleiskuvaus 3.2. Luonnonympäristö ja maisema 3.3. Kulttuuriympäristö 3.4. Rakennettu ympäristö 3.5. Suunnittelutilanne 3.6. Liikenne 3.7. Väestö, työpaikat ja kaupalliset palvelut 3.8. Maanomistus 3.9. Yhdyskuntatekniikka 3.10. Ympäristön häiriötekijät 4. Tavoitteet ja vaihtoehdot 4.1. Strategiset tavoitteet 4.2. Mitoitustavoitteet 5. Osayleiskaava 5.1. Osayleiskaavan kokonaisrakenne 5.2. Osayleiskaava toiminnoittain 6. Osayleiskaavan vaikutusten arviointi 6.1. Kaavan suhde maakuntakaavaan ja valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin 6.2. Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan 6.3. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, asumiseen ja elinkeinoihin 6.5. Taloudelliset vaikutukset 7. Osallistuminen ja vuorovaikutus 8. Yleiskaavan oikeusvaikutukset 9. Osayleiskaavan toteutus Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Luontoselvitys ja luonnonympäristön suojelumerkinnät (täydentyy) Muinaismuistokohteita (luettelo) (täydentyy) Maisemallinen tarkastelu Rakennetun ympäristön kohteita (kuvallinen luettelo ja kartta) Liikenteellinen selvitys Kaupallinen selvitys Kaavaa koskevia pöytäkirjoja (täydentyy) Viranomaisneuvottelumuistiot (täydentyy) Tiivistelmät lausunnoista, huomautuksista ja muistutuksista sekä kaavoittajan vastineet (täydentyy) Seurantalomake (täydentyy)
1. JOHDANTO Kemiön keskustan edellinen oikeusvaikutteinen osayleiskaava on laadittu vuosina 1995-96 ja vahvistettu vuonna 1998. Uudella osayleiskaavalla tarkistetaan keskustan ja sen lähialueiden maankäyttöä vuonna 2000 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain vaatimusten mukaiseksi. Samalla tutkitaan yleispiirteisesti ajankohtaisia varauksia mm. kaupan, liikenteen ja uusien keskustanläheisten asuinalueiden tarpeisiin. Osayleiskaavan aikajänne on pitkälti lähivuosikymmenissä, mutta kaavassa esitetään myös erityisesti asumisen reservialueita pidemmällä tähtäimellä. 2. TIIVISTELMÄ Kaava-alue käsittää Kemiön keskustaajaman sekä alueita läheisistä kylistä pääliikennesuuntien suunnissa. Alue käsittää sekä rakennettua ja asemakaavoitettua taajamaa että maa- ja metsätalousalueita sekä perinteistä kyläasutusta. Kaava-alueen rajaus poikkeaa aiemmin osayleiskaavoitetusta alueesta. MRL 35 1-2 mom. Yleiskaavan tarkoitus 2(17) Alueen rajaus Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Kaavaluonnos oli MRL 62 mukaisesti nähtävillä välisenä aikana. Kaavaehdotus oli MRL 65 mukaisesti virallisesti nähtävillä välisenä aikana. Kunnanhallitus hyväksyi osayleiskaavan Kunnanvaltuusto hyväksyi osayleiskaavan Osayleiskaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen yleiskaava.
3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.1. Alueen yleiskuvaus Kaava-alue käsittää Kemiön tiiviisti rakennetun keskusta-alueen (Engelsby, Kyrkoby, Prästegård) sekä taajamana jatkuvaa Vretan kyläaluetta Vretantien suunnassa. Gundbyn Suomenkulmantien varteen sijoittuva kyläasutus, Pedersåntien itäpuolelle keskittyvän Kårkullan kylän vanha tiivis keskus sekä Pajbölentien varren hajanaisempi asutus erottuvat selkeämmin haja-alueina. Mukana on vähäisiä alueita myös muista kylistä kuten Skarpbölestä. Loivasti etelään laskeville rinteille keskittynyt vanha neljän kylän keskustaajama avautuu peltoaukeamalle, jota hallitsevat myös laakson eteläpuolinen kallioalue metsänreunoineen. Kaava-alueelle on rajattu myös huomattava määrä keskustaa ympäröiviä metsäalueita. 3.2. Luonnonympäristö ja maisema Luonnonympäristön suojelukohteiden osalta osayleiskaavan varaukset täydentyvät luontoselvityksen valmistuttua. Alueella on esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden kannalta leimallisia alueita ja perinnemaisemaa. Erityinen kohde ovat geologisina muodostelmina arvokkaat rakentamattomat kallioalueet. Kårkullan pohjavesialue on vedenoton kannalta merkittävä. Yhtenäinen, sulkeutuva avoin laakson maisematila on keskustalle leimallinen erityisesti kirkon, keskustan siluetin sekä Pedersåntien varren ja Gundbyn suunnissa. Vretan kylän alueella maisema on rikkonaisempaa mm. rakennetun ympäristön luonteen ansiosta. Kirkon läheisyyteen ulottuivat sen rakentamisen aikaan 1300-luvulla vielä Kirkkolahden rannat, jotka maan kohoamisen myötä ovat kaikonneet. Liite 2 Liite 4 Luonnonympäristön kohteita (täydentyy) Maisemallinen tarkastelu 3(17)
3.3. Kulttuuriympäristö Alueen nykyistä maisemallista ja rakennetun ympäristön rakennetta on tarkasteltu kevyesti liitteessä 4. Maisemassa näkyy vielä keskustaa selkeimmin muodostamien kylien varhainen perusrakenne eli niiden keskittyminen kallioisten mäkien etelärinteille laakson pohjoisreunalle. Eteläisiä peltoja on viljelty keskiajalta lähtien. Varhaiset merkit asutuksesta kertovat myös maan kohoamisen vaiheista. Muinaismuistokohteet on esitetty maakuntakaavaehdotuksen mukaisesti. Alueella esiintyy lähinnä nykyisillä korkeilla mäillä pronssi- ja mahdollisesti rautakautisia hautapaikkoja. Liite 4 Liite 3 Maisemallinen tarkastelu Muinaismuistokohteita (luettelo) (täydentyy) 3.4. Rakennettu ympäristö Alueen rakennuskohteita on kuvattu liitteessä 5, jonka tiedot perustuvat maastokäynteihin sekä maakuntamuseon/ Museoviraston inventointeihin. Liitteessä on kuvattu rakennettua ympäristöä yksityiskohtaisesti ja esitetty kohteille alustava suojeluarvotus. Kemiön kirkko ja pappila sekä Sagalundin kotiseutumuseo ovat valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Lisäksi sekä keskusta-alueella että kylissä on runsaasti paikallisesti ja seudullisesti arvokasta rakennuskantaa ja rakennettuja miljöitä: hienossa asussa säilyneitä vanhoja tilakeskuksia, mukana Västergårdin kartano, asuinrakennuksia kylissä ja keskustaajamassa ja asuinalueita kuten Brännkullenin ja Lukkarinmäen alueilla sekä Vretantien varren liikerakennuksia, hienoimpana esimerkkinä Erik Bryggmanin kivinen pankkirakennus. Keskustan marketit ja muut kaupalliset palvelut erottuvine rakennuskantoineen keskittyvät kokonaisuudessaan lähivuosikymmeninä rakentuneelle alueelle vanhan liiketaajaman ja Dragsfjärdintien väliin. Osa Vretan teollisuusalueista on toistaiseksi jäsentymätöntä. Liite 5 Rakennetun ympäristön kohteita. Kuvaliitteet kylittäin ja indeksikartta. 4(17)
3.5. Suunnittelutilanne Maakuntakaavoitus Kemiönsaari kuuluu Varsinais-Suomen liiton alueeseen, joka maankäytön osalta toteuttaa maakunnallista suunnittelua maakuntakaavan avulla. Varsinais-Suomen uuden maakuntakaavaehdotuksen on maakuntavaltuusto hyväksynyt 13.12. 2010, ja se on hyväksyttävänä/valituskäsittelyssä ympäristöministeriössä. Maakuntakaavana ovat toistaiseksi voimassa vahvistetut seutukaavat. Ote maakuntakaavasta eli seutukaavojen yhdistelmästä Ote hyväksytystä maakuntakaavaehdotuksesta Maakuntakaavaehdotus näyttää karkeasti keskeisimmät taajama- ja liikennealueet (maantiet, kevyt liikenne) sekä suojelumerkintöjä (muinaismuistot, rakennussuojelu, geologiset muodostelmat, pohjavesialueet) ja teknisiä yhteysmerkintöjä (viemäri- ja sähkölinjat). 5(17)
Vuonna 1998 vahvistettu osayleiskaava Osayleiskaavoitus 13.11. 1996 hyväksytyssä ja 18.9. 1998 vahvistetussa osayleiskaavassa on esitetty mm. ohitustieyhteys Turuntien ja Perniöntien välillä. Rakentamisaluevaraukset ovat suhteellisen maltillisia ja jo pitkälti toteutettuja ja/tai asemakaavoitettuja. Huomiota on kiinnitetty keskustan järjestelyihin (Kemiö, Keskustan osayleiskaava. Arkkitehtitoimisto Immo Teperi Oy). Asemakaavoitus Kaava-alueen käsittämän keskusta-alueen keskeiset liikekorttelit ja uusimpia asuin- ja teollisuusalueita on asemakaavoitettu. Asemakaavoitus on vireillä Brinkkullan alueella (B alla). Asemakaavat ja asemakaavahankkeet kaavoituskatsauksessa 2011 6(17)
Rakennusjärjestys Kemiönsaaren rakennusjärjestys on tullut voimaan vuonna 2009. Peruskartta Osayleiskaavan pohjakarttana käytetään Maanmittauslaitoksen peruskarttaa 1:10 000. 3.6. Liikenne Kemiön keskustataajaman vanha pääkatu Vretantie (mt. 12062) kokoaa liike- ja palvelutoiminnot kirkosta, kunnanvirastosta ja kirjastosta vanhempiin kaupallisiin ja kulttuuripalveluihin. Suurimmat uudet marketit ja palvelut ovat kuitenkin sijoittuneet Arkadiantien varteen laajanevan taajaman reunalle lähemmäs taajaman sivuitse kulkevaa lounaissuuntaan Dragsfjärdiin ja koillissuuntaan Perniöön johtavaa tietä (st. 183 Perniö- Taalintehdas), joka kokoaa merkittävimmän ohikulkuliikenteen. Turun suunnasta taajamaan johtaa seututie 181 Kemiö-Tarvasjoki. Angelniemelle johtava yhdystie 1835 Kumpula-Kemiö kulkee kirkon ja Gundbyn kylän kautta; saaren luoteisiin kyliin, mm. Mjösundiin, johtaa yhdystie 12061 ja eteläsuuntaan Pedersåhon yt. 12082. Alueeseen rajautuu myös osa lenkkimäistä yhdystietä Smedsböle-Vreta 1834. Pajbölentie on vähäisempi paikallinen väylä. Paikallisliikenteen käytössä on tämän lisäksi varsin pientä katu- ja tieverkostoa: muutama keskustan liikekatu, asuntokatuja ja kyläteiden osia. Alueen liikenteellistä tilannetta, näkymiä ja osayleiskaavan alustavia vaikutuksia on arvioitu selvityksessä Kemiönsaaren kunta, Kemiön taajaman osayleiskaavan liikenneselvitys. AIRIX Ympäristö Oy 2011. Liite 6 Liikenteellinen selvitys 7(17)
3.7. Väestö, työpaikat ja kaupalliset palvelut Kemiönsaaren kunnan elinkeinoelämän ja kaupallisten palveluiden osalta on tehty kattava selvitys (Gustafsson, Krista. SELVITYS Kemiönsaaren kunta. Kemiön keskustan kaupallisten toimintojen nykyinen sijoittuminen ja tulevaisuuden tilantarpeet. Oy Luotsaamo Ab 2010). Se on liitteenä 7. Selvityksessä on kuvattu kaava-alueen osalta perusteet keskustan kaupallisten palveluiden laajentamiseksi ja niiden sijoittumisen mahdollisuudet. Liite 7 Kaupallinen selvitys Kunnan väestö keskittyy pääosin keskusta- ja kylätaajamiin, suurimpina luonnollisesti Kemiöön ja Taalintehtaalle. Muuttoliike kunnan sisällä painottuu haja-alueilta keskustojen suuntaan, mutta toisaalta vapaa-ajanasuminen sekä rannoilla ja saaristossa että kakkosasuntoina keskustassa on merkittävä paikallinen tekijä. Myös väestönkehityksen osalta on tilannetta kartoittanut Krista Gustafsson Oy Luotsaamo Ab:stä. Oheinen Kemiön osa-alueen väestökehityksen arvio perustuu toteutuneeseen väkiluvun muutokseen 2008-2010 sekä Kemiönsaaren väkiluvun toteutuneeseen muutokseen ja Trendi2009-ennusteen väliseen suhteeseen vuosina 2008-2010 sekä sen vaikutukseen Kemiön osa-alueen väkiluvun muutokseen. Lisäksi ennusteessa on huomioitu Tilastokeskuksen 2007 laatima väestöennuste Kemiön kunnalle ja sen suhteellinen vaikutus Kemiön osa-alueen väkilukuun. Ennusteiden mukaan Kemiönsaari houkuttelee erityisesti vanhempaa väestöä, ja sisäänmuutto onkin hyvin paljon tämän varassa. Vapaa-ajanasukkaat ovat se ryhmä, joka selvästi iän ja elämäntilanteen mukaan muuttavat Kemiönsaarelle, ensin vapaaajanasunnolleen, mutta myöhemmin palveluiden läheisyyteen eli Kemiöön. Eläkeläisten osuus asukkaista kasvaakin jatkuvasti. Alle 15-vuotiaiden osuus näyttäisi pysyvän 8(17)
nykyisellään tai lievästi laskevan. Työikäisten osuus laskee eniten. Yksinasuminen yleistyy, mutta myös perheasuntojen tarve säilyy vakaana ja asumisväljyys kasvaa. Kemiön osa-alueella on vakituisia asuntoja 506 kpl. Vapaa-ajan asuntoja on noin 14 % koko asuntokannasta (2011). Suhteellista kasvua on vakituisissa rivitaloasunnoissa ja toisaalta ei-vakituisessa käytössä olevissa omakotitaloissa ja kerrostaloissa. Keskustan asuntotarpeen lisäys on perusteltavissa sekä kunnan sisäisellä muuttoliikkeellä että jonkin verran kasvavalla ulkopaikkakuntalaisten hakeutumisella alueelle. Väestönkehitysennusteita, Oy Luotsaamo Ab. KEMIÖN OSA-ALUEEN VÄESTÖKEHITYS 2008-2030 2008 2010 2015 2020 2025 2030 ALLE 15-VUOTIAAT 272 259 245 246 247 241 15-64-VUOTIAAT 992 965 897 850 826 803 YLI 64-VUOTIAAT 404 414 482 527 558 588 YHTEENSÄ 1668 1638 1624 1623 1631 1632 KEMIÖN OSA-ALUEEN IKÄPROFIILI % 2010 2030 ALLE 15-VUOTIAAT 16 14 15-64-VUOTIAAT 59 50 YLI 64-VUOTIAAT 25 36 YHTEENSÄ 100 100 Väestönkehitysennusteita, Oy Luotsaamo Ab. 9(17)
3.8. Maanomistus Kaavan alueet ovat pääosin yksityisomistuksessa. Lisäksi alueella on kunnan ja yhteisöjen maanomistusta. Kaavoitus palvelee kunnan strategista maanhankintaa alueella. 3.9. Yhdyskuntatekniikka Kårkullan pohjavesialueella sijaitsee Kårkullan vedenottamo, josta vesijohtoverkosto kattaa suurimman osan kaava-alueen rakennetuista alueista lukuun ottamatta osaa kyläja haja-asutusalueista. Samoin jätevesiviemäriverkosto kattaa pääosin kunnan keskustan taaja-alueet sekä joitakin alueita taaja-alueiden ympärillä. Nykyinen puhdistamo sijoittuu keskustaan Dragsfjärdintien eteläpuolelle. Viemäröinti on suunniteltu keskitettäväksi siirtoviemärillä Taalaintehtaan puhdistamolle. 3.10. Ympäristön häiriötekijät Alueiden käyttöä erilaisiin tarkoituksiin rajoittavat mm. taajamarakenteen tiivis luonne, luonnon- ja kulttuuriympäristön arvot, asumisen laadun vaatimukset, pohjavesiesiintymät jne., sekä niiden suojeluun liittyvä lainsäädäntö ja yleiset tavoitteet. Ympäristön häiriötekijöihin, mm. meluun, saasteisiin ja maankäytön ja rakentamisen laatuun liittyvät mahdolliset epäkohdat kohdistuvat näihin alueisiin. Liikenne Liikenteestä aiheutuva melu rajoittaa mm. asuinrakentamista maanteiden ympäristössä. Myös raskaan liikenteen keskittyminen paikallisesti vääräntasoiseen katu- ja liikenneverkkoon on paikoittain ongelmallista; esimerkkeinä ovat kylien läpi kulkeva ohiajo- ja työajoneuvoliikenne. Arkadiantien liikenne on ongelmallista lukuisten liittymien ja vilkkaan asiointiliikenteen ansiosta. Rakennetun ympäristön ongelmakohdat Palvelukeskustan osalta jonkinasteisena ongelmana on rakennetun alueen tiiviys ja suppeus sekä sen rajautuminen 183-tiehen, joka nykyisellään rajoittaa mm. kaupallisten toimintojen sijoittumista. Tämän tilanteen osalta pyritään saavuttamaan osayleiskaavalla yleispiirteinen ratkaisu. 10(17)
4. OSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET 4.1. Strategiset tavoitteet Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa taajaman tasapainoinen kehitys siten, että eri toiminnoille pystytään varmistamaan riittävät muutos- ja laajentamismahdollisuudet. Erityisesti kaupan, liikennejärjestelyjen ja asumisen osalta pyritään selkeisiin ratkaisuihin, jotka tulevat vaikuttamaan taajaman muotoutumiseen pitkällä aikajänteellä. 4.2. Mitoitustavoitteet Osayleiskaavalla pyritään varmistamaan riittävät taajaman laajentumisvaraukset, mutta kuitenkin siten, että selvästi ajoitukseltaan porrastettavat alueet osoitetaan omilla merkinnöillään. 11(17)
5. OSAYLEISKAAVA 5.1. Osayleiskaavan kokonaisrakenne Osayleiskaavan kokonaispinta-ala jakaantuu eri maankäyttömuotojen kesken likimäärin seuraavasti: Täydentyy ehdotusvaiheessa. Liite 11 Seurantalomake (yksityiskohtainen maankäyttöjakauma) (täydentyy) 5.2. Osayleiskaava toiminnoittain (täydentyy ehdotusvaiheessa) Asuminen Kaavassa on esitetty pientalovaltaisia alueita (AO, AP) näiden reservialueita (AP/res) sekä kerrostaloaluetta (AK), asuin-, liike- ja toimistorakennusten alueita (AL) sekä maatilojen talouskeskusten alueita (AM) uusia pientaloalueita lukuun ottamatta pitkälti myös olevan tilanteen perusteella. Kyläaluetta (AT) on esitetty varsin karkeasti Kårkullan ja Järpnäskullenin alueille. Näille asuinalueille sijoittuu pääosa /s-merkinnällä varustetuista alueista, joilla on noteerattu olevan erityisiä ympäristöarvoja. Työpaikka-alueet Työpaikka-alueina on esitetty jo asemakaavoitettujen liike- ja teollisuusalueiden lisäksi erityisesti kaupallisia varauksia Dragsfjärdintien eteläpuolelle (KM) sekä Vretaan peltoalueille laajentuvia teollisuusvarauksia (T, teollisuusalue; TY, Teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia). Kaupalliset, yksityiset ja hallinnolliset palvelut Suurimmat yksittäiset uudet kaupalliset varaukset sijoittuvat 183-tien ympäristöön keskustan kohdalla. Näitä alueita on esitetty mm. merkinnällä KM, joka tarkoittaa maankäyttö- ja rakennuslain luvun 9a mukaisesti kaupallisten palvelujen aluetta, jolle saa sijoittaa laajuudeltaan paikallisia vähittäiskaupan suuryksikköjä. Vähittäiskaupan suuryksiköitä ovat kaikki yli 2000 k-m2 vähittäiskaupan myymälät, mukaan luettuna aiemmin määritelmän ulkopuolella olleet tilaa vaativat erikoiskaupan myymälät: auto- ja veneliikkeet, huonekalukaupat ja puutarhamyymälät. Juuri tämäntyyppistä toimintaa on realistista olettaa sijoittuvan myös Kemiön keskusta-alueelle, jonka nykyisiin puitteisiin sillä ei ole tilaa hakeutua. Laajentumissuunta on tällöin Dragsfjärdintien eteläpuoli. Osa näistä varauksista on esitetty reservialueina: taajaman- ja liittymien läheisimmät alueet ovat ensisijaisia. Alueilla oletetaan olevan muun vähittäiskaupan ohella kysyntää nimenomaan tilaa vievien vene-, laituri- ym. liikkeiden sijoituspaikkoina. Näiden ohella merkittävin keskusta-alue, nykyinen suorakaiteenmalliselle alueelle tie- ja katuverkon rajaama kokonaisuus on esitetty keskustatoiminnoille C, joilla on suotavaa mahdollisuuksien puitteissa rakentamisen ja julkisen ja palvelukäytön tiivistäminen ja tehostaminen entisestään. Olevia keskustan palveluita on esitetty osittain myös asemakaavojen mukaisesti palveluille (P, PY, YK). 12(17)
Keskustan laajenevia ja tiivistyviä kaupan varauksia koskee erityisesti vähittäiskaupan suuryksikköjä koskeva lainsäädäntö: MRL 9 a luku (8.4.2011/319) Vähittäiskauppaa koskevat erityiset säännökset 71 a (8.4.2011/319) Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset maakunta- ja yleiskaavalle Osoitettaessa maakunta- tai yleiskaavassa vähittäiskaupan suuryksiköitä on sen lisäksi, mitä maakunta- ja yleiskaavasta muutoin säädetään, katsottava, että: 1) suunnitellulla maankäytöllä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen; 2) alueelle sijoittuvat palvelut ovat mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä; sekä 3) suunniteltu maankäyttö edistää sellaisen palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset mahdollisimman vähäiset. Maakuntakaavassa tulee esittää merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja. Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on osoitettava maakuntakaavassa riittävällä tarkkuudella. 71 c (8.4.2011/319) Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen Vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen maakuntakaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle edellyttää, että vähittäiskaupan suuryksikön sijoituspaikaksi tarkoitettu alue on maakuntakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. 71 d (8.4.2011/319) Asemakaavan oikeusvaikutukset vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumiseen Vähittäiskaupan suuryksikköä ei saa sijoittaa maakunta- tai yleiskaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle, ellei alue ole asemakaavassa erityisesti osoitettu tätä tarkoitusta varten. Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös olemassa olevan vähittäiskaupan myymälän laajentamista tai muuttamista vähittäiskaupan suuryksiköksi, vähittäiskaupan suuryksikön laajentamista sekä sellaista myymäläkeskittymää, joka vaikutuksiltaan on verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön. Mitä 1 momentissa säädetään, ei kuitenkaan koske vähittäiskaupan myymälän, vähittäiskaupan suuryksikön tai myymäläkeskittymän laajentamista, joka ei ole merkittävä. 71 e (8.4.2011/319) Vähittäiskauppaa koskevat asemakaavamääräykset Sen lisäksi, mitä 57 :ssä säädetään, asemakaavamääräykset voivat koskea vähittäiskaupan laatua ja kokoa, jos se kaupan palvelujen saatavuuden kannalta on tarpeen. 13(17)
Osayleiskaavalla osoitettavat keskustatoimintojen ja vähittäiskaupan suuryksikköjen alueet sijoittuvat nykyiseen keskustaan sitä laajentaen ja parannettaviin liikenneyhteyksiin tukeutuen (MRL 71a, 71c). Uudet aluevaraukset eivät uhkaa nykyisiä keskustapalveluja, vaan laajennukset mahdollistavat monipuolisemman liiketarjonnan, joka palvelee myös kunnan muista taajamista, kylistä ja loma-asutusalueilta suuntautuvaa erikoiskaupan kysyntää. On myös oletettava, että esimerkiksi Dragsfjärdintien eteläpuolelle osoitettavat ja sinne hakeutuvat toiminnot eivät aiheuta merkittäviä kevyen liikenteen virtoja pohjoissuunnasta (MRL 71a). Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alaraja on alueella vahvistettavana olevassa maakuntakaavaehdotuksessa määritelty 3000 k-m2:iin, jonka alle suuryksiköiden tulee kooltaan jäädä. 14(17)
Rakennussuojelu, ympäristön- ja luonnonsuojelu, muinaismuistot Muinaismuistokohteita ja geologisia esiintymiä on esitetty maakuntakaavaehdotuksen ja siihen liittyvien selvitysten pohjalta SM- kohde- ja aluemerkinnöillä sekä gealuemerkinnöillä. Luonnonkohteiden ja -alueiden merkintöjä lisätään luontoselvityksen valmistuttua. Rakennussuojelukohteiden määrittelemiseksi on inventointien kohteet käyty yksityiskohtaisesti läpi ja rajattu paikan päällä kaupunkikuvallisesti yhtenäisiä alueita. Rakennussuojelukohteet on jaettu kahteen luokkaan: valtakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaisiin ja toisaalta paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin. Lisäksi on esitetty /smerkinnällä yhtenäisempiä miljööltään ja rakennuskannaltaan muuten arvokkaita ja/tai leimallisia kokonaisuuksia. Liite 2 Liite 3 Liite 4 Luontoselvitys ja luonnonympäristön kohteita (täydentyy) Muinaismuistokohteita (täydentyy) Rakennetun ympäristön kohteita Maa- ja metsätalousalueet Suuri osa osayleiskaavan alueesta on maa- ja metsätalousaluetta. Maisemallisesti arvokkaina peltoalueina (MA) on esitetty selkeästi avoimina säilytettäviä taajaman ilmeeseen olennaisesti kuuluvia yhtenäisiä avoimia alueita. MT-alueet ovat maatalousalueita, jotka ovat tyypiltään lähellä MA -alueita, mutta joiden merkitys kaupungin kokonaismaisemassa on selvästi näitä vähäisempi. M-alueet ovat maa- ja metsätalousalueista nimen oman yhtenäisempiä metsäalueita. Virkistysalueet Virkistysalueita on osoitettu lähinnä yhtenäisempinä varauksina asemakaavoitettujen tai asemakaavoitettavana olevien alueiden yhteyteen. Uudisalueilla mm. asuinalueisiin liittyvien virkistysalueiden (VP, VL) tarkkuus lisääntyy. Yhtenäiset urheilu- ja virkistyskäyttöön keskittyvät alueet (VU, VU-1) sijoittuvat mm. koulujen ja nykyisten kenttien yhteyteen. Osalla sallitaan tarkoitusta palveleva rakentaminen. Liikennealueet Erityisen merkittäviä uusia liikennejärjestelyjä ei ole esitetty. Paikallis- ja ohikulkuliikenteen erottaminen Dragsfjärdintiellä on näistä toimenpiteistä merkittävimpiä. Liittymä- ja risteysjärjestelyt mahdollisine kiertoliittymineen ja kevyen liikenteen alikulkuineen edellyttävät tiesuunnittelu- ja asemakaavoitusvaiheessa tarkkuutta, jotta ne mahdollistavat seututietä poikkeavan ja sille liittyvän liikenteen juohevasti. Lisäksi asumisen ja teollisuuden uudisalueiden kokoojakatuyhteyksiä on esitetty suhteellisen karkeasti. Muuta Lisäksi on esitetty erityisalueita yhdyskuntatekniseen huoltoon (ET) sekä jo detaljitasolla ideoitu pieni palsta-alue (RP). 15(17)
6. OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI (TÄYDENTYY) 6.1. Kaavan suhde seutukaavaan ja valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Osayleiskaavassa on pyritty merkintöjä tarkentaen toteuttamaan maakuntakaavan tavoitteita yhdyskunta- ja aluerakenteen, rakennetun ympäristön ja vapaa-alueiden, liikenneverkon sekä suojeluvarausten osalta. Maakuntakaavaehdotuksessa on aluemerkintätasolla yleispiirteisesti esitetty taajaman asema suhteessa liikenteelliseen runkoon. Osayleiskaava poikkeaa maakuntakaavan yleispiirteisistä varauksista taajama-alueen likimääräisen rajauksen osalta. Liikennejärjestelyt ovat jonkin verran tarkentuneet erityisesti paikallisliikenteen ja ohikulkuliikenteen kohtauspaikkojen osalta. Seututien eteläpuolelle on osoitettu uusia kaupallisia varauksia. Alueelle on ajateltu sijoittuvan aiemman lainsäädännön mukaista ns. tilaa vaativaa kauppaa sekä vastaavia, alueelle sopivia palvelutoimintoja, jotka muodostavat vähittäiskaupan suuryksikköjä KM. Pinta-alaltaan suhteellisen laajojen varausten esittäminen on Kemiönsaaren kunnan puolesta merkittävä yleiskaavalle asetettu alueen elinkeinomahdollisuuksien ja keskustan kaupalliseen kiinnostavuuteen tähtäävä tavoite. Alueen rakentaminen vaatii huolellista tarkempaa asemakaavallista suunnittelua ja sen edellyttämiä selvityksiä sekä laajapohjaista hankeajattelua. Kaupallisten varausten tueksi on laadittu kaupallisia, maisemallisia ja liikenteellisiä selvityksiä (liitteet). Asumisen osalta sallii osayleiskaava merkittävääkin lisäystä, kuitenkin niin, että keskustan läheistä asumista pyritään edelleenkin pitämään etusijalla verrattuna pidempien yhteyksien päässä olevaan. 6.2. Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Suurimmat maisemalliset muutokset syntyvät liike- ja elinkeinotoimintojen laajetessa. Toisaalta esimerkiksi viherrakentamisella ja huolellisella detaljisuunnittelulla voidaan päästä hyviin lopputuloksiin. 6.3. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, asumiseen ja elinkeinoihin Kaava edistää sekä elinkeinoelämän että asumisen mahdollisuuksien skaalaa. Keskustan nykyistä ydintä on välttämätöntä tiivistää, mutta erityisen suuret myymäläkeskittymät eivät sinne sovi tai käytännössä paikoitustiloineen mahdu. Asumisen uudisrakentaminen toisaalta usein vaatii selkeitä rakentamattomia tonttikokonaisuuksia. 6.4. Taloudelliset vaikutukset Osayleiskaavoitus edistää kunnan mahdollisuuksia taajaman suunnitelmalliseen kehittämiseen. (Täydentyvät) 16(17)
7. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Kaavoituksen aloitusneuvottelu järjestettiin 16.12. 2010. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui 2.5. 2011 ja asetettiin nähtäville kaavoituksen virallisesti käynnistyttyä. Liite 8 Liite 9 Liite 10 Kaavaa koskevia pöytäkirjoja (täydentyy) Viranomaisneuvottelumuistiot (täydentyy) Tiivistelmät lausunnoista, huomautuksista ja muistutuksista sekä kaavoittajan vastineet (täydentyy) 8. YLEISKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 42 1 mom.). Yleiskaava korvaa samaa aluetta koskevan aikaisemmin hyväksytyn yleiskaavan, jollei kaavassa toisin määrätä. Yleiskaava ei ole asemakaava-alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun asemakaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta (MRL 42 3 mom.). Yleiskaavan keskeiset periaatteet tulee ottaa huomioon asemakaavaa laadittaessa. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista (MRL 42 2 mom.). Velvoite koskee kaikkia kunnan ja valtion viranomaisia, joilla on alueiden käyttöön liittyviä suunnittelu- tai toteuttamistehtäviä. Lupaa rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos yleiskaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai valtio lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta (MRL 43 1 mom.). Rakennusta tai sen osaa ei saa ilman lupaa purkaa yleiskaava-alueella, jos purkaminen on yleiskaavamääräyksellä saatettu luvanvaraiseksi (MRL 127 1 mom.). Sama koskee tilannetta, jossa rakennusluvan myöntäminen edellyttää purkamista (MRL 136 2 mom.). Jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, yleiskaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (MRL 41 2 mom.). Yleiskaavalla voidaan maisemaa muuttava toimenpide määrätä luvanvaraiseksi (MRL 43 2 mom.). Tällöin toimenpiteen edellytyksenä on, että kunta myöntää alueelle maisematyöluvan (MRL 128 ja 140 ). Lupaa ei voida myöntää, jos toimenpide vaikeuttaa alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. Ympäristöministeriö voi myöntää kunnalle luvan lunastaa alue, joka on yleiskaavassa osoitettu liikenneväyläksi, asuntorakentamiseen tai siihen liittyvään yhdyskuntarakentamiseen ja jota tarvitaan kunnan suunnitelmanmukaiseen yhdyskuntakehitykseen (MRL 99 3 mom.). Välittömästi taajaman ympäristössä myös erityisesti rakennusjärjestyksellä suunnittelutarvealueiksi osoittamattomillakin alueilla voi olla MRL 16 mukainen suunnittelutarve, mikäli osayleiskaavassa osoitetaan alueille erityistä nykyisestä poikkeavaa maankäyttöä. Toimenpiteiden vaikutukset yleiskaavan toteutumisen, aluerakenteen ja ympäristön kannalta arvioidaan hankekohtaisesti lupajärjestelmän kautta. 17(17)
Maankäyttö- ja rakennuslain vuoden 2009 alusta voimaan tulleen, sisämaan vähäisen rakentamispaineen alueita koskevan muutoksen mukainen oikeusvaikutteisen yleiskaavan käyttäminen pienten asuinrakennusten rakennusluvanmyöntämisperusteena ei tule ko. osayleiskaavalla kysymykseen johtuen kaavan yleispiirteisyydestä, eikä kaavassa ole annettu tällaisia määräyksiä. Maankäyttö- ja rakennuslain ohella on myös muissa laeissa säännöksiä, joissa edellytetään yleiskaavan huomioon ottamista kyseisiä lakeja sovellettaessa. Näistä keskeisimpiä ovat tielait, maa-aineslaki, vesilaki, metsälaki, jätelaki, rakennussuojelulaki ja ympäristönsuojelulaki. Luonnonsuojelulain ja muinaismuistolain huomioon ottamisesta säädetään MRL 197 :ssä. Maankäyttö- ja rakennuslain 101 nojalla on kunta velvollinen lunastamaan sellaisen alueen, joka on osoitettu käytettäväksi muuhun tarkoitukseen kuin yksityiseen rakennustoimintaan, eikä maanomistaja sen vuoksi voi kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla käyttää hyväkseen aluettaan. 9. OSAYLEISKAAVAN TOTEUTUS Kaavan toteutuksesta vastaa Kemiönsaaren kunta. Esimerkiksi asemakaavoituksen vaiheistaminen ja kaavoitustarpeen arvioiminen on kaavan toteuttamisen kannalta ensisijaista. Turussa 29.6. 2011 AIRIX Ympäristö Oy Jukka Liikari DI SNIL 18(17)