RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS jka kskee 01.09.2014 päivättyä kaavakarttaa TIMMERVIKENIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS (MAN- DALINTIE JA MANDALINPOLKU) Ranta-asemakaavan ehdtus kskee Lviisan kaupungin Pernajan kaupunginsassa sijaitsevia tilja Isarstranden 1 434-444-1-178, Fasarbystranden 2 434-444-1-182, Fasarbystranden 3 434-444-1-184, Fasarbystranden 4 434-444- 1-187, Pörtesstranden 1 434-444-1-190, Pörtesstranden 2 434-444-1-192, Pörtesstranden 3 434-444-1-194, Pörtesstranden 4 434-444-1-196, Mandalsstranden 1 434-444-1-199, Harstranden 2 434-444-1-203, Myrstranden 2 434-444-1-207, Myrstranden 3 434-444-1-209 sekä Myrstranden 4 434-444-1-211. Kaavan laatija: Ranta-asemakaavan muuts kskee krtteleita 2, 4 ja 5 sekä sia krtteleista 3, 6 ja 7. Ranta-asemakaavan muutksella mudstuu krttelit 2, 4 ja 5 sekä sat krtteleista 3, 6 ja 7. Sepp Lamppu tmi, DI Sepp Lamppu Kurtinniitynkuja 11, 02780 Esp. sepp.lamppu@kaavitus.fi Vireilletul: teknisen lautakunnan päätös 29.10.2013, 129. Käsittely: Osallistumis- ja arviintisuunnitelma (OAS) tekninen lautakunta 29.10.2013, 129. Ranta-asemakaavaehdtus tekninen lautakunta Hankenumer: Ranta-asemakaavan hyväksyminen tekninen lautakunta kaupunginhallitus
Timmervikenin ranta-asemakaavan muuts 01.09.2014 1 (13) SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 3 1.1 Ranta-asemakaava... 3 1.2 Kaavaprsessin vaiheet... 3 1.3 Ranta-asemakaavan tteuttaminen... 3 2 LÄHTÖKOHDAT... 3 2.1 Selvitys suunnittelualueen lista... 3 2.1.1 Alueen yleiskuvaus... 3 2.1.2 Lunnnympäristö... 4 2.1.3 Rakennettu ympäristö... 5 2.1.4 Ympäristöhäiriöt... 6 2.2 Suunnittelutilanne... 6 2.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet... 6 2.2.2 Uudenmaan maakuntakaava... 6 2.2.3 Yleiskaava... 6 2.2.4 Asemakaavat... 6 2.2.5 Rakennusjärjestys... 7 2.2.6 Phjakartta ja maasttiet... 7 2.2.7 Muut kaava-aluetta kskevat suunnitelmat, selvitykset ja päätökset... 7 3 KAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 7 3.1 Kaavasuunnittelun tarve... 7 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä kskevat päätökset... 8 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 8 3.3.1 Osalliset... 8 3.3.2 Vireilletul... 9 3.3.3 Osallistuminen ja vurvaikutusmenettelyt... 9 3.4 Ranta-asemakaavan tavitteet... 9 4 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS... 9 4.1 Kaavan rakenne ja kuvaus... 9 4.2 Mititus- ja määrätarkastelut... 10 4.3 Ympäristön laatua kskevien tavitteiden tteutuminen... 10 4.4 Aluevaraukset... 10 4.5 Kaavan vaikutukset... 11 4.6 Kaavamerkinnät ja määräykset... 12 5 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 12 5.1 Tteutusta hjaavat suunnitelmat... 12 5.2 Tteutus ja ajitus... 13
Timmervikenin ranta-asemakaavan muuts 01.09.2014 2 (13) LUETTELO SELOSTUKSEN LIITTEISTÄ Liite 1: Liite 2A-2F: Liite 3A: Liite 3B: Liite 4: Liite 5A ja B: Kaavan seurantalmake / tilastt Suunnittelualueen sijainti Ote Itä-Uudenmaan maakuntakaavasta Ote Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavasta Ote Pernajan rannikn ja saaristn sayleiskaavasta Ote Timmervikenin ranta-asemakaavasta Liite 6: Luntselvitys: Lviisan Mandalsbergetin alueen luntselvitys 2013, Ilp Kekki ja Tim Metsänen Liite 7: Liite 8: Ranta-asemakaavan pienennös ja kaavamääräykset Osallistumis- ja arviintisuunnitelma
Timmervikenin ranta-asemakaavan muuts 01.09.2014 3 (13) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Ranta-asemakaava Timmervikenin ranta-asemakaava-alue sijaitsee entisen Pernajan kunnan eteläsassa Kärpnäs -nimisen kylän luteispulella nin 42 kilmetrin päässä Lviisan keskustasta. Suunnittelualue sijaitsee likimain Prvn ja Lviisan kaupunkien pulivälissä. Kaavamuuts kskee saa Timmervikenin rantaasemakaava-alueesta. Kaavamuutsalueeseen sisältyy yhteensä 13 lma-asunttnttia. Lainvimaisessa ranta-asemakaavassa n yhteensä 16 lma-asunttnttia. Kaavamuutsalueen pinta-ala n yhteensä nin 6,7 ha. Tavitteena n hieman lisätä lma-asunnn ja rakennuspaikan rakennusikeuksin määrää. Rakennuspaikkakhtainen rakennusikeus suhteutetaan tnttien kn mukaan. Rakennuspaikat säilyvät edelleen lma-asuinkäytössä. Lma-asunnn klle ja varustelutaslle asetetut vaatimukset vatkin merkittävästi muuttuneet siitä ajasta kun Timmervikenin kaava n laadittu. Tavitteena n myös, että pistetaan vesivessan rakentamiskielt, jtta vidaan liittyä uuteen kunnalliseen vesi- ja viemäriverkstn (vesisuuskunta). 1.2 Kaavaprsessin vaiheet Timmervikenin ranta-asemakaavan muutksen laatiminen n käynnistynyt maanmistajan alitteesta. Kaavan sallistumis- ja arviintisuunnitelma n käsitelty teknisessä lautakunnassa 29.10.2013, 129. Kaava n tullut vireille teknisen lautakunnan päätöksellä 29.10.2013, 129. Tavitteena n että kaava hyväksytään vuden 2014 lppuun mennessä. Kaavan laatijana n Sepp Lamppu tmi. 1.3 Ranta-asemakaavan tteuttaminen Suunnittelualue n kknaan yksityisessä mistuksessa. Maanmistaja vastaa kaavan tteuttamisesta. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen lista 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Timmervikenin ranta-asemakaava-alue sijaitsee entisen Pernajan kunnan eteläsassa Kärpnäs -nimisen kylän luteispulella nin 42 kilmetrin päässä Lviisan keskustasta. Suunnittelualue sijaitsee likimain Prvn ja Lviisan kaupunkien pulivälissä. Matkaa Prvseen kertyy 30 kilmetriä ja Helsinkiin 82 kilmetriä. Suunnittelualueelle n lemassa levat tieyhteydet. Kaavamuuts kskee saa Timmervikenin ranta-asemakaava-alueesta. Kaavamuutsalueeseen sisältyy yhteensä 13 lma-asunttnttia. Lainvimaisessa ranta-asemakaavassa n yhteensä 16 lmaasunttnttia. Kaavamuutsalueen pinta-ala n yhteensä nin 6,7 ha. Alueen sijainti n tarkemmin esitetty liitteillä 2A-2F. Kaava-alueeseen kuuluu tilat Isarstranden 1 434-444-1-178, Fasarbystranden 2 434-444-1-182, Fasarbystranden 3 434-444-1-184, Fasarbystranden 4 434-444-1-187, Pörtesstranden 1 434-444-1-190, Pörtesstranden 2 434-444-1-192, Pörtesstranden 3 434-444-1-194, Pörtesstranden 4 434-444-1-196, Mandalsstranden 1 434-444-1-199, Harstranden 2 434-444-1-203, Myrstranden 2 434-444-1-207, Myrstranden 3 434-444-1-209 sekä Myrstranden 4 434-444-1-211. Kaava-alueen (tiljen) kknaispinta-ala n 66728 m2. Kaava-alueen pienin tila n kltaan 3276 m2 ja suurin 9392 m2. Tilat vat yksityismistuksessa. Kaava-alueella ei le pysyvää asutusta, työpaikkja tai palveluita.
Timmervikenin ranta-asemakaavan muuts 01.09.2014 4 (13) 2.1.2 Lunnnympäristö Kasvillisuus ja eläimistö Timmervikenin ranta-asemakaavan vapaa-ajanasuntjen krtteleiden alueelle ja niiden lähialueilla tehtiin luntselvitys kesällä 2013. Maastkäynnit tehtiin 17.5. ja 19.6.2013. Ranta-asemakaavan muuts kskee vain rakennuspaikkja, mutta selvitys tehtiin myös ranta-alueelle ja ympäröivän lähimetsävyöhykkeen alueelle. Selvitysalueen kknaispinta-ala n nin 20 ha, jsta varsinaiset krttelialueet (vimassa levan kaavan RA-3) käsittävät arvilta vajaat 40 prsenttia. Luntselvitysraprtti n kaava-asiakirjjen liitteenä. Lunttyypit ja putkilkasvilajist: Kaavamuutsalueen phjispulen vapaa-ajanasuntjen krttelialueet 2-5 (Mandalintie): Krttelialueet vat pääsin tavanmaisia tureita kuivahkja kankaita, jiden puust n nurta tai keski-ikäistä. Vanhaa metsää krtteleissa ei le, lisäksi alueita n hidettu ja ne vat maaperältään sin myös kuluneita. Krttelialueilla ei tdettu sellaisia erityisiä luntarvja, jtka pitäisi ttaa maankäytössä humin. Krttelien 2-5 lähialueet: Metsäsat vat pääsaltaan harvennettuja ja nuria keski-ikäisiä, varttunutta puusta n paikitellen. Krttelialueiden 3 ja 4 välin vaiheilla rannassa n pieni luhta lehtalue (ks. raprtin kansikuva ja liitteet) ja kivikkinen niemekekumpare. Khde ei sijitu kaavamuutsalueelle, mutta sen hidsta n annettu hjeita ja susituksia selvitysraprtissa. Varsinaisen selvitysalueen lisäksi tarkastettiin yleispiirteisesti krttelien 2-5 eteläpulella sijaitsevan Mandalsbergetin alue. Jyrkännealueen alapuli n nurta metsää, pääasiassa kivuja (ja kuusta), pääsin kangasmetsäkasvillisuusvaltaista, yhdellä laikulla li runsaasti suurempaa ravinteisuutta ilmentävää tesmakasvusta. Jyrkänne n kuiva, pystysurat sat vat alle kymmenmetrisiä. Kallin päällä n vanhaa puusta, sin kilpikaarnaista männikköä sekä kuusikka, mäen päällystän killispulella n kulalue. Reunakallilta avautuu kmea maisema merenlahdelle. Kaavamuutsalueen eteläpulen vapaa-ajanasuntjen krttelialueet 6-7 (Mandalinplku): Krtteleiden metsät vat pääasiassa tavanmaisia talusmetsätyyppisiä kankaita, ja pihat vat hidettuja tai vielä keskeneräisiä. Alueella ei le vanhja rakennuksia. Krttelialueella ei tdettu sellaisia erityisiä luntarvja, jtka tulisi maankäytössä ttaa humin. Krttelien 6-7 lähialueet: Krtteleiden ulkpulisten lähialueiden puust n pääasiassa keski-ikäistä ja varttunutta, harvennus ja alueella kulkeva puutn jhtlinja heikentävät metsien lunnntilaisuutta. Alueella ei tdettu sellaisia erityisiä luntarvja, jtka tulisi maankäytössä ttaa humin. Selvitysalueen merenlahdet kuuluvat Pernajanlahtien ja Pernajan saaristn merensujelualueeseen, jka n Natura 2000-khde. Mahdlliset timenpiteet, jiden vaikutukset ulttuvat Natura-alueelle, vivat edellyttää Natura-arviinnin tarveharkintaa. Lajit Maastkäynneillä ei löydetty merkkejä liit-ravasta ja selvityksessä tdettiin, ettei krtteleissa ja niiden lähialueilla le lajille spivaa bitppia. Myös lepakiden elinympäristövaatimusten kannalta kk selvitysalue arviitiin vaatimattmaksi. Linnut Kaavamuutsalueen phjispulen vapaa-ajanasuntjen krtteleiden 2-5 (Mandalintie) alueella (myös krttelialueiden ulkpuliset lähialueet) havaittu linnust li tavanmaista kangasmetsälajista, jka viihtyy ihmisasutuksen tuntumassa (kirjsiepp, harmaasiepp, pajulintu, talitiainen, peipp). Elinympäristö-
Timmervikenin ranta-asemakaavan muuts 01.09.2014 5 (13) arviinnin perusteella krtteleiden ja muun selvitysalueen metsissä ei esiinny vaateliaimmalle metsälajistlle sveltuvaa vanhaa metsää tai lehtbitppeja. Phjispulen krttelien lähialueella ranta-alueen tuntumassa havaittiin klme rantasipiä (silmälläpidettävä laji), valkvikl (luultavasti muuttaja), iskskelpari (silmälläpidettävä), kanadanhanhipari ja kalatiirapari (lintudirektiivin I-liitteen laji). Kaavamuutsalueen eteläpulen vapaa-ajanasuntjen krttelialueiden 6-7 (Mandalinplku) lähialueiden selvitysaluesalla elinympäristöarvin perusteella alueen metsälinnust n tavanmaista kangasmetsälajista, vaateliaimmat lajit tdennäköisesti puuttuvat. Rantaruvikn reunassa havaittiin punajalkavikl, rantasipi (silmälläpidettävä) ja lir (luultavasti muuttaja). Uhanalaiset lintulajit Selvitysalueelta ei havaittu uhanalaisia lintulajeja. EU:n lintudirektiivin (79/409/ETY) liitteen 1 lajit Selvityksessä havaittiin yksi kalatiirapari. Muu eläimistö Selvityksessä havaittiin vaskitsa kuudennen tntin (phjisesta lukien) itäpulella. Rantakäärme ja vaskitsa vat lunnnsujelulailla rauhitettuja. Selvityksen mukaan alueella ei havaittu muita eläinlajeja. Maisemakuva Rakennetut alueet sijittuvat varsinaisen rantavyöhykkeen taustalla levalle pääsin muuta maasta krkeammalle mäenharjannevyöhykkeelle. Ranta-alueet vat tpgrafialtaan tasaisempia ja niille ei sijitu lainkaan rakentamista. Ranta-alueella sijaitsee ainastaan laitureita ja hidettuja ranta-alueita. Vimassa levassa ranta-asemakaavassa rakennuspaikat vat ns. yhteisrantaisten lma-asuntjen krttelialueilla (RA-2). Rakennuspaikille n kaavan mukaan sitettu rannasta yhteiskäyttöiset puistalueet. Rannassa sijaitsee klme (3) venevalkamaa. Kaava-alueen tntit vat ainakin sittain rakennettuja. Jillain tnteilla sijaitsee lma-asunnn lisäksi talus- ja saunarakennus, jillain tnteilla sijaitsee pelkkä vaja/talusrakennus. Rakennettujen alueiden pihat vat hidettuja tai vielä keskeneräisiä ja maaperältään sin kuluneita. Rakennuspaikilla ja rannassa n säilytetty vanhaa puusta. Rakennusten kattjen harjat jäävät reilusti puustn siluetin alapulelle, jten rakennukset eivät ertu häiritsevästi maisemassa. Maastnmudt, maaperä ja rakennettavuus Varsinaisen kaavamuutsalueen maaperä n pääsin metsäistä kallimaata. Vain pieniä sia rantaalueista n hiekkamreenia. Niin lemassa leva kuin tulevakin rakentaminen sijittuu metsäiselle kallimaalle, jka n rakennettavuudeltaan hyvä. Tpgrafialtaan kaava-alue n paikka paikin jyrkähköäkin. Kaava n aikinaan suunniteltu niin, että rakennusten paikat ja piha-alueet sijittuvat tnttien tasaisemmille sille. Krttelialueilta maast viettää vaihtelevalla jyrkkyydellä khti rantaa. Aivan rannassa maast n tasaisempaa ja sielläkin esiintyy mnin paikin irtlhkareita. Vesistöt ja vesitalus Timmervikenin kaava-alue rajittuu merenlahteen. Kaava-alueella ei le järviä tai lampia eikä pieniä metsäjia ismpia jia tai purja. Kaava-alue ei sijitu phjavesialueelle. Alueen läpi n rakennettu vesisuuskunnan vesi- ja viemärijht, jhn rakennuspaikilla n mahdllisuus liittyä. Vesi WC:n rakentaminen edellyttää verkstn liittymistä (tulee edellyttämään liittymistä kun verkst tetaan käyttöön). 2.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Timmervikenin ranta-asemakaavan rakennuspaikat vat kaikki sitettu lma-asuinkäyttöön. Timmervikenin alueelle kuljetaan E18 tieltä valtasin Vanhakylän liittymän khdalta Isnäsin kylän ja Rönnäsin Glf-
Timmervikenin ranta-asemakaavan muuts 01.09.2014 6 (13) alueen läpi. Timmervikenin alue tukeutuu palveluissaan lähimmillään Isnäsin kyläalueeseen sekä Vanhakylän palvelu- ja liikekeskusalueeseen. Rönnäsin glfkenttä tarjaa erinmaiset vapaa-ajan harrastusmahdllisuudet. Glfklubilta löytyvät lähimmät ravintlapalvelut. Lviisan keskustan palvelut vat 42 kilmetrin päässä. Prvseen matkaa kertyy 30 kilmetriä ja Helsinkiin 82 Väestö ja asuminen alueella Alueella ei le pysyvää asutusta. Kaavamuutsalueeseen kuuluu yhteensä 13 lma-asuintnttia (vimassa levassa kaavassa tntteja n yhteensä 16 kpl). Kaavamuutsalueen tntit n ainakin sittain rakennettu. Osalla tnteista n tisteiseksi vain saunarakennus tai talusrakennus. Rakennuskanta Kaava-alueen rakennukset vat uusia ja rakennuksilla ei le sujelutarpeita. Rakennukset vat massittelultaan, väritykseltään ja arkkitehtuuriltaan vaihtelevia. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistt Alueelle ei le tarvetta surittaa kulttuuriympäristö tai muinaisjäännösselvityksiä. Tekninen hult Alueen läpi n rakennettu vesisuuskunnan vesi- ja viemärijht, jhn rakennuspaikilla n mahdllisuus liittyä. Vesi WC:n rakentaminen edellyttää verkstn liittymistä (tulee edellyttämään liittymistä kun verkst tetaan käyttöön). Alueella n sähkö- ja puhelinverkst. 2.1.4 Ympäristöhäiriöt Alueella ei le varsinaisia ympäristöhäiriökhteita. 2.2 Suunnittelutilanne 2.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet Valtineuvstn hyväksymien valtakunnallisten alueidenkäyttötavitteiden mukaan alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva lma-asutus n suunniteltava siten, että turvataan luntarviltaan arvkkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä lma-asumisen viihtyisyys. Timmervikenin salla n j vimassa lainviminen ranta-asemakaava, jssa kaava-alueen rantjen ja krttelialueiden maankäyttö n ratkaistu. Ranta-asemakaavan muuts kskee vain krttelialueita. 2.2.2 Uudenmaan maakuntakaava Alueella n vimassa Itä-Uudenmaan maakuntakaava, jka n hyväksytty Itä-Uudenmaan maakuntavaltuustssa 12.11.2007 ja vahvistettu ympäristöministeriössä 15.2.2010. Maakuntakaavassa Timmervikenin suunnittelualue n valkista aluetta. Rantaan sijittuvan vimassa levan ranta-asemakaavan puistalueen salta Timmervikenin alue rajittuu Natura-2000 alueeseen. Uudenmaan vaihemaakuntakaavassa 2 Timmervikenin alue valkista aluetta. Ote maakuntakaavista n esitetty liitteillä 3A ja 3B. 2.2.3 Yleiskaava Alueella n vimassa Pernajan rannikn ja saaristn sayleiskaava jka n hyväksytty 8.3.2000. Osayleiskaavassa Timmervikenin kaava-alue n sitettu merkinnällä, jnka mukaan alueelle n laadittu ranta-asemakaava ja että alueen maankäyttö n ratkaistu ranta-asemakaavassa. Ote sayleiskaavasta n esitetty liitteellä 4. 2.2.4 Asemakaavat Alueelle n laadittu Timmervikenin ranta-asemakaava, jka n vahvistettu 21.11.1996. Vimassa leva ranta-asemakaava ja kaavamuutsalueet n esitetty liitteillä 5A ja 5B. Kaavamuutkseen sisältyy 13 vimassa levan ranta-asemakaavan rakennuspaikkaa (kiinteistöä). Mandalintien ja Mandalinplun alueella
Timmervikenin ranta-asemakaavan muuts 01.09.2014 7 (13) Timmervikenin ranta-asemakaavassa n kaikkiaan 16 rakennuspaikkaa. Ranta-alueet (VL) ja taustamaastn metsäalueet (M) eivät sisälly kaavamuutkseen. 2.2.5 Rakennusjärjestys Vimassa levassa ranta-asemakaavassa rakennuspaikat vat ns. yhteisrantaisten lma-asuntjen krttelialueilla (RA-2). Rakennuspaikille n kaavan mukaan sitettu rannasta yhteiskäyttöiset puistalueet. Kaavan tteutusvaiheessa puistalueet n lhkttu erillisiksi kiinteistöiksi. Kullakin RA-2 alueen rakennuspaikalla ja niiden edustalla levalla yhteiskäyttöalueen kiinteistöllä n sama mistaja. Yhdellä RA-2 alueen rakennuspaikalla ei le maa palstaa yhteiskäyttöalueella. Vimassa levan kaavan mukaan RA- 2 alueen rakennusikeus n seuraava: lma-asunt 80 k-m2, sauna 20 k-m2 ja hult-/varastrakennus 20 k-m2. Yhteensä 120 k-m2. Timmervikenin ranta-asemakaavan muutksen alitusvaiheen viranmaisneuvttelussa 9.5.2014 (Uudenmaan ELY-keskus, Helsinki) Lviisan kaupungin edustaja kerti, että Lviisan kaupungin rakennusjärjestys hyväksyttiin valtuustssa 9.4.2014. Siinä lma-asuntjen kkrajaksi n asetettu 100 m 2, saunarakennusten kkrajaksi 25 m 2 ja rakennuspaikan enimmäisrakennusikeudeksi 200 m 2. Nyt kyseessä levassa kaavamuutksessa n kyse j rakennetusta alueesta. Kaupungin edustajan mukaan kaavamuutksen mukainen rakennusikeuden lisäys n sen verran pieni, että kaavassa sitetut rakennusikeudet vat hyväksyttävissä. 2.2.6 Phjakartta ja maasttiet Timmervikenin ranta-asemakaavan muutsalueelle laaditaan uusi digitaalinen phjakartta mittakaavassa 1:2000. Timmervikenissä n tehty täydennyskartituksia ranta-asemakaavan phjakartan laatimista varten heinäkuussa 2014 Maanmittauslaitksen phjakarttahjeistuksen mukaisesti mittauslukassa 3 mittakaavaan 1:2000. Krdinaattijärjestelmänä n Etrs-Gk26 ja krkeusjärjestelmänä N-60. Maastmittauksen yhtenä lähtöaineistna li ilmakuvauksesta heinäkuussa 2014 tehty sterekartitus sekä Maanmittauslaitkselta hankitut rajapyykkien krdinaatit. Rakennukset n mitattu seinälinjjen mukaisesti ja lukiteltu. Harjan suunnat ja terassit n myös maastssa mitattu. Krklukuja n mitattu pihille ja n mitattu myös vesihultlinja, sähkölinjat, luiska jne. Tielinjjen tiedt perustuvat pääsin steremittauksiin. Rajapyykit n käyty maastssa läpi. Muutama rajapyykki li kadksissa ja ne n merkitty kuvalle vinristillä. Maanmittauslaitksen krdinaatit pyykeille pitivät paikkansa muutaman sentin tarkkuudella. Rajapyykkejä ei kartitettu, kska uudehkssa lhkmisessa mitatut tarkkuusluvut (rsk-luvut) livat pieniä. 2.2.7 Muut kaava-aluetta kskevat suunnitelmat, selvitykset ja päätökset Aluetta kskevia selvityksiä vat: Valtinhallinnn Hertta/Oiva ympäristötietjärjestelmän tiedt Maakuntakaavituksen ympäristötiedt ja muut taustatiedt Lviisan Mandalsbergetin alueen luntselvitys 2013, Ilp Kekki ja Tim Metsänen Alueen merenlahdet kuuluvat Pernajanlahtien ja Pernajan saaristn merensujelualueeseen, jka n Natura 2000-khde. Mahdlliset timenpiteet, jiden vaikutukset ulttuvat Natura-alueelle, vivat edellyttää Natura-arviinnin tarveharkintaa. 3 KAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Kaavasuunnittelun tarve Timmervikenin ranta-asemakaavan muutksen laatiminen n käynnistynyt maanmistajan alitteesta. Tavitteena n hieman lisätä lma-asunnn ja rakennuspaikan rakennusikeuksien määrää. Rakennuspaikkakhtainen rakennusikeus suhteutetaan tnttien kn mukaan. Rakennuspaikat säilyvät edelleen
Timmervikenin ranta-asemakaavan muuts 01.09.2014 8 (13) lma-asuinkäytössä. Lma-asunnn klle ja varustelutaslle asetetut vaatimukset vatkin merkittävästi muuttuneet siitä ajasta kun Timmervikenin kaava n laadittu. Tavitteena n myös, että pistetaan vesivessan rakentamiskielt, jtta vidaan liittyä uuteen kunnalliseen vesi- ja viemäriverkstn (vesisuuskunta). Tavitteiden tteuttaminen edellyttää ranta-asemakaavan muutksen laatimista. Kaavamuuts kskee saa Timmervikenin ranta-asemakaava-alueesta. Kaavamuutsalueeseen sisältyy yhteensä 13 lmaasunttnttia. Lainvimaisessa ranta-asemakaavassa n yhteensä 16 lma-asunttnttia. Kaavamuutsalueen pinta-ala n yhteensä nin 6,7 ha. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä kskevat päätökset Timmervikenin ranta-asemakaavan muutksen laatiminen n käynnistynyt maanmistajan alitteesta. Kaavan sallistumis- ja arviintisuunnitelma n käsitelty teknisessä lautakunnassa 29.10.2013, 129. Kaava n tullut vireille teknisen lautakunnan päätöksellä 29.10.2013, 129. Timmervikenin ranta-asemakaavan muutksen alitusvaiheen viranmaisneuvttelu n pidetty 9.5.2014 (Uudenmaan ELY-keskus, Helsinki). 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö 3.3.1 Osalliset Osallisia vat alueen maanmistajat sekä ne, jiden asumiseen, työntekn tai muihin lihin tehtävä kaava saattaa humattavasti vaikuttaa. Lisäksi sallisia vat viranmaiset ja yhteisöt, jiden timialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla n ikeus ttaa saa kaavan valmisteluun, arviida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Osallisia vat MRL 62 :n mukaan alueen maanmistajat ja kaikki ne, jiden asumiseen, työntekn tai muihin lihin kaava saattaa humattavasti vaikuttaa sekä ne viranmaiset ja yhteisöt, jiden timialaa suunnittelussa käsitellään. Ne, jiden asumiseen, työntekn tai muihin lihin kaava vaikuttaa: suunnittelualueen lähiasukkaat ja maanmistajat suunnittelualueeseen rajittuvan maan mistajat ja lähinaapurit yhteisöt, jiden timialaa suunnittelussa käsitellään Viranmais- ym. taht, jita kuullaan kaavituksen kuluessa: Uudenmaan elinkein- liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Uudenmaan liitt Musevirast, Maakuntamuse Kymenlaaksn Sähkö Oy Itä-Uudenmaan pelastuslaits Prvn kaupunki, terveydensujelu Rakennus- ja ympäristölautakunta Elinkein- ja kehittämisjast Lviisan kaupungin tekninen timi: Kiinteistö- ja paikkatiettimist Yhdyskuntatekniikka
Timmervikenin ranta-asemakaavan muuts 01.09.2014 9 (13) 3.3.2 Vireilletul Kaavan sallistumis- ja arviintisuunnitelma n käsitelty teknisessä lautakunnassa 29.10.2013, 129. Kaava n tullut vireille teknisen lautakunnan päätöksellä 29.10.2013, 129. Timmervikenin ranta-asemakaavan muutksen alitusvaiheen viranmaisneuvttelu n pidetty 9.5.2014 (Uudenmaan ELY-keskus, Helsinki). 3.3.3 Osallistuminen ja vurvaikutusmenettelyt MRL 66 :n mukainen kaavituksen alitusvaiheen viranmaisneuvttelu n pidetty Uudenmaan elinkein-, liikenne ja ympäristökeskuksessa 9.5.2014. 3.4 Ranta-asemakaavan tavitteet Tavitteena n hieman lisätä lma-asunnn ja rakennuspaikan rakennusikeuksin määrää. Asuntjen tulisi lla riittävän isja, jtta niihin vidaan rakentaa kunnlliset pesu- ja wc-tilat sekä kdinhittilat. Myös huneiden keskimääräinen kkvaatimus n aiempaa suurempi. Rakennuspaikkakhtainen rakennusikeus suhteutetaan rakennuspaikan pinta-alaan. On myös tärkeää, että lma-asunnlla n tarpeen mukaan erillinen työ-/timisttila, jtta välttämättömät työ- ja yhteydenpittehtävät n mahdllista hitaa myös lma-asunnlta käsin. Etätyöskentely mahdllistaa myös pidempiaikaisen leskelun lma-asunnlla. Lma-asunnn klle ja varustelutaslle asetetut vaatimukset vatkin merkittävästi muuttuneet siitä ajasta kun Timmervikenin kaava n laadittu. Yksi keskeinen tavite n muuttaa nykyistä ranta-asemakaavan yleismääräystä siten, että pistetaan vesivessan rakentamiskielt, jtta vidaan liittyä uuteen vesi- ja viemäriverkstn. Timmervikenin kaavaalue sijittuu parhaillaan tteutettavan vesisuuskunnan vesi- ja viemäriverkstn varteen. Timmervikenin khdalla verkst n j rakennettu. 4 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne ja kuvaus Rakenne ja kuvaus Kaava-alue kstuu 13 tntista, jista jkainen n ranta-asemakaavan muutsehdtuksessa merkitty kaavamääräyksellä RA-3 (yhteisrantaisten lma-asuntjen krttelialue). RA-3 alueiden yhteenlaskettu pinta-ala n 6,6728 ha. Kaava-alueeseen ei sisälly muita alueita. Kaavamuutsalueen rakennuspaikat (itsenäiset tilat) säilyvät täysin nykytilanteen mukaisena sekä kiinteistörajiltaan että pinta-aliltaan. Rakennuspaikkjen rakennusaljen rajat ja myös aikinaan suunniteltu rakennusten sijittelu säilyy pääsin nykyisellään. Pieniä maastn mudista jhtuva tarkistuksia tehdään tarpeen mukaan. Alueelle suunnitellut kulkuyhteydet n rakennettu pääsin valmiiksi ja alueelle n rakennettu myös sähkölinjat. Vesisuuskunnan uusi vesi- ja viemärijht kulkee alueen läpi ja rakennuspaikat n liitettävissä siihen. Kaavamuuts ei vaikuta rantaan sijittuvan puistalueen hallintaan eikä vakiintuneeseen käyttöön. Kaavamuutksen vaikutukset nykyiseen rakennettuun tilanteeseen nähden vatkin hyvin vähäiset. Käytännössä aina muuts nkin muuts rakennuspaikkakhtaisessa rakentamisen määrässä. Rakennusikeus n suhteutettu rakennuspaikan pinta-alaan. Tällä turvataan myös rakentamistavan väljyys. Kk kaavamuutsalueen rakentamistehkkuudeksi mudstuu e=0.04 (ks. khta 4.4)
Timmervikenin ranta-asemakaavan muuts 01.09.2014 10 (13) 4.2 Mititus- ja määrätarkastelut Timmervikenin ranta-asemakaavan muutksessa lma-asuntjen rakennuspaikkja n yhteensä 13 kpl. Alueet n sitettu yhteisrantaisten lma-asuntjen krttelialueina kaavamerkinnällä RA-3. Yhdelle rakennuspaikalle saadaan rakentaa yksi lma-asunt, yksi vierasmaja, yksi saunarakennus ja talusrakennuksia. Krttelissa esitettyä hjeellista rakennuspaikkamäärää ei saa ylittää. Rakennuspaikkakhtainen kaikkien rakennusten yhteenlaskettu rakennusikeus saa lla enintään 4 % rakennuspaikan pinta-alasta kuitenkin siten, että rakennuspaikkakhtainen rakennusikeus n yhteensä vähintään 200 k- m 2 ja enintään 250 k-m 2. Rakennuspaikan pinta-alana käytetään kaavamuutksen käynnistämisajankhdan 29.10.2013 mukaista rakennuspaikan/tilan kiinteistörekisteriin merkittyä pinta-alaa. Lma-asunnn ja vierasmajan kk saa lla yhteensä enintään 60 % rakennuspaikan enimmäisrakennusikeudesta. Vierasmajan kk saa lla enintään 30 k-m 2 rakennuspaikilla, jiden pinta-ala n alle 5000 m 2 ja enintään 35 k-m 2 rakennuspaikilla, jiden pinta-ala n 5000 m 2 6000 m 2 sekä enintään 40 k-m 2 rakennuspaikilla, jiden pinta-ala n yli 6000 m 2 Saunarakennuksen kk saa lla enintään 30 k- m 2. Rakennukset saavat lla enintään yksikerrksisia. Vierasmajaa ei saa mudstaa erilliseksi kiinteistöksi. Rakennuspaikan enimmäisrakennusikeus ja lma-asunnn ja vierasmajan yhteenlaskettu enimmäisrakennusikeus sekä vierasmajan enimmäisrakennusikeus n merkitty lukusarjalla jkaiselle rakennuspaikalle. Lukusarjassa ensimmäinen luku sittaa kerrsalaneliömetreinä rakennuspaikan enimmäisrakennusikeuden, keskimmäinen luku sittaa lma-asunnn ja vierasmajan yhteenlasketun enimmäisrakennusikeuden ja viimeinen luku sittaa vierasmajan enimmäisrakennusikeuden. Taulukssa 1 n esitetty rakennuspaikka- ja tilatunnukset ja rakennuspaikan pinta-ala sekä kaavakartalle merkitty rakennuspaikan enimmäisrakennusikeus ja lma-asunnn ja vierasmajan yhteinen enimmäisrakennusikeus sekä vierasmajan enimmäisrakennusikeus. 4.3 Ympäristön laatua kskevien tavitteiden tteutuminen Suunnittelussa n tettu humin ympäristön asettamat lähtökhdat sekä lunt-selvityksen mukaiset mahdlliset erityiskhteet. Selvitysten mukaan krttelialueilta (kaavamuutsalue) ei löytynyt sujeltavia tai muutin erityiset humin tettavia khteita (lakikhteita). Kaavassa n annettu yleismääräyksiä rakentamisen svittamisesta ympäristölsuhteisiin ja maisemaan. 4.4 Aluevaraukset Taulukn 1 mukaisesti ja kaavakartan tietjen mukaan krttelialueiden RA-3 yhteispinta-ala n 6,6728 ha. Kaavamuutsalueen kknaisrakennusikeus n yhteensä 2792 k-m 2. Lma-asumiseen käytettävä enimmäisrakennusikeus n yhteensä 1675 k-m 2. Rakentamistehkkuudeksi mudstuu 0,04 (2792/66728 = 0,042). Kaavamuutsalueeseen ei sisälly maa- ja metsätalus- eikä virkistysalueita.
Timmervikenin ranta-asemakaavan muuts 01.09.2014 11 (13) Taulukk 1 4.5 Kaavan vaikutukset Virkistyskäyttö Vimassa levan ranta-asemakaavan rantapalstat ja venevalkamat säilyvät nykykäytön mukaisesti edelleen rakennuspaikkjen hallinnassa ja käytössä. Rakennuspaikkjen lähivirkistys suuntautuukin näille rantapalstille ja yhteydet vesistöön (merenlahdelle) vat hyvät myös pienveneillä. Kaava-alue rajittuu merialueeseen sekä laajihin rakentamattmiin metsäalueisiin. Jkamiehenikeudella tapahtuvaan virkistyskäyttöön ja vesillä sekä metsissä liikkumiseen n erityisen hyvät mahdllisuudet. Lisäksi Rönnäsin glfkenttä tarjaa erityisen virkistysharrastusmahdllisuuden. Lunt-lsuhteet Ranta-asemakaava-alueella n asiantuntijiden timesta tehty kattavat lunt- ja ympäristöselvitykset ranta-asemakaavan laatimista varten. Selvitysten jhtpäätökset ja susitukset n kaavasuunnittelussa tettu hyvin humin. Natura Natura-aluevaraus ei kske Timmervikenin ranta-asemakaavan muutsehdtuksen aluetta eikä muutakaan vimassa levan ranta-asemakaavan aluetta. Krttelialueiden ja rannan väliin (ranta rajittuu Natura-alueeseen) jää vimassa levan kaavan mukainen puistalue, jhn kaavamuuts ei vaikuta. Kaavalla ei le haitallisia vaikutuksia merialueelle sijittuvan Natura-alueen määrittelyn phjana leville lunt ja/tai ympäristöarville. Natura- tarveharkinnan arvita ei le tarpeen laajemmin laatia. Maisemalliset vaikutukset Timmervikenin ranta-asemakaavan muutksen vaikutukset maisemaan vat hyvin vähäiset. Kaavamuuts sisältää käytännössä vain j määritellyille rakennusalille sijittuvan rakennusikeuden lisäyksen. Rakennusikeuden määrän lisäys n pieni, eikä sillä tältä sin le juurikaan vaikutusta vallitsevaan maisemaan. Kaavassa n annettu yleismääräyksiä rakentamisen svittamisesta ympäristölsuhteisiin ja maisemaan. Erityisesti n kiinnitetty humita puustn ja muun kasvillisuuden käsittelyyn (rakentamattmat piha-alueet ja rakennuspaikan sat) sekä julkisivujen ja kattjen väritykseen. Kirkkaiden/vimakkaasti heijastavien pintjen käyttö n kielletty.
Timmervikenin ranta-asemakaavan muuts 01.09.2014 12 (13) Kulttuurihistria sekä muinaismuistt Alueella ei le tdettu levan kulttuurishistriallisia erityisarvja eikä muinaisjäännöksiä. Vesihult Ranta-asemakaavamuutksen myötä vesivessjen rakentamiskielt pistuu kaavamääräyksistä. Rakennukset vivat tällöin, j rakennettuun vesi- ja viemäriverkstn liityttyään, rakentaa tntilleen vesivessan. Vesivessan rakentaminen edellyttää vesisuuskunnan jätevesijärjestelmään liittymistä. Liikenne Kaava-alueen tieverkst n j rakennettu käytännössä valmiiksi. Jkin pieni tnttitien suus vi vielä lla viimeistelemättä. Ranta-asemakaavan muutsalueen phjissaan kulkee Mandalintie niminen tie ja eteläsaan Mandalinplku. Kaavamuuts ei leellisesti lisää liikennettä vimassa levaan kaavan verrattuna. Yhdyskuntarakenne ja palvelut Kaava ei juurikaan lisää alueen lma-asukkaiden määrää. Mutta rakennusikeuden krtuksen myötä lma-asunnilla vietetään tdennäköisesti yhä enemmän aikaa lma-asuntjen mukavuustasn nustessa. Mahdllista n myös, että lma-asukkaat tukeutuvat yhä enemmän lähialueiden palveluihin. Talus Maanmistaja vastaa kaavan tteutuksesta. Kaavan tteuttaminen ei tu Lviisan kaupungille taludellisia velvitteita. Maanmistajilta saadun tiedn mukaan useilla rakennuspaikilla lisä-/uudisrakentaminen käynnistyy heti kaavamuutksen saatua lain viman. Uusi rakentaminen vikin käynnistyä npeasti kun kulkuyhteydet vat valmiina. Valmiina n myös vesisuuskunnan vesi- ja viemäriverkst ja rakennuspaikat vat sähköverkstn piirissä. Rakentamisen työllistävä vaikutus n merkittävä, kun useampi hanke käynnistynee lähes samanaikaisesti. Ssiaaliset vaikutukset Kaavamuutksessa rakennuspaikat säilyvät edelleen lma-asuinkäytössä. Käyttäjien määrä ei leellisesti lisäänny, mutta lma-asunnilla vietetty aika saattaa kasvaa sin merkittävästikin. Varustelutasn (vesivessa ja työ-/vierastilat) lisääntymisen myötä lma-asuntjen käyttö myös kesäajan ulkpulella saattaa kasvaa. Samalla ludaan phjaa paikallisten palvelujen kasvavalle hyödyntämiselle. Melu ja muut ympäristöhäiriöt Alueella ei le ympäristöhäiriökhteita. 4.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset n kknaisuudessaan esitetty liitteellä 7. 5 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Tteutusta hjaavat suunnitelmat Rakennusalat n määritelty väljinä nykyisen kaavan mukaisesti. Tällä ludaan mahdllisuudet ttaa paremmin humin maastn tpgrafia sekä miellyttävien ja hyvin timivien pihapiirien mudstaminen. Kaavamääräyksissä n annettu hjeita ja susituksia rakentamistavasta ja värityksestä. Rakennukset n määrätty enintään yksikerrksiksi.
Timmervikenin ranta-asemakaavan muuts 01.09.2014 13 (13) 5.2 Tteutus ja ajitus Osalla rakennuspaikista nykyinen rakennusikeus n käytännössä j käytetty ja salla n rakennettu vain talusrakennus tai sauna. Ranta-asemakaavan muutksen tteuduttua alueen maanmistajat saavat jk laajentaa j lemassa levia rakennuksia tai rakentaa uuden lma-asunnn ja muita rakennuksia ranta-asemakaavan uuden rakennusikeuden määrän puitteissa. Maanmistajilta saadun tiedn mukaan useilla rakennuspaikilla lisä-/uudisrakentaminen käynnistyy heti kaavamuutksen saatua lain viman. Uusi rakentaminen vikin käynnistyä npeasti, kun kulkuyhteydet vat valmiina. Valmiina n myös vesisuuskunnan vesi- ja viemäriverkst ja rakennuspaikat vat sähköverkstn piirissä. Esp 01.09.2014 Sepp Lamppu tmi Sepp Lamppu DI