Raksystems Kuntotarkastus RS 3

1 YHTEENVETO Tarkastuksen kohteena oli vuonna 1971 rakennettu omakotitalo. Rakennus on ollut nykyisessä omistuksessa vuodesta 2007 lähtien. Rakennepiirustusten puutteen vuoksi perustamistavasta ei saatu tarkkaa tietoa. Perustuksena on todennäköisesti maanvarainen reunavahvistettu betonilaatta. Alapohjana on maanvarainen betonilaatta. Ulkoseinät ovat puurakenteisia ja levyverhoiltuja. Kattomuotona on harjakatto ja katteena on profiilipeltikate. Yläpohja on puurakenteinen. Lämmön lähteenä on öljylämmityskattila ja lämmönjako tapahtuu vesikiertoisten pattereiden avulla. Ilmanvaihto on painovoimainen. Rakennukseen suoritetut korjaus- ja huoltotoimenpiteet on lueteltu liitteenä olevassa alkuhaastattelulomakkeessa. Merkittävimmät korjaus-, kunnostus- ja huoltotoimenpiteet kohdistuvat vasemman päädyn vierustalla maanpinnan kaatojen korjaamiseen, vesikatteen huoltokäsittelyyn, katteen kiinnityksen korjaamiseen, lumiesteiden asentamiseen, yläpohjan eristyksen lisäämiseen ja eristämättömien ilmanvaihtokanavien eristämiseen. Merkittävimmät jatkotutkimustarpeet liittyvät mm. sokkelipinnan tarkistamiseen verhouslevyjä poistamalla, perusmuurin vedeneristeen olemassaolon selvittämiseen, katteen tarkistamiseen olosuhteiden salliessa, WC-tilan lattiakaivoa ei voitu tarkistaa. Ikääntymisestä johtuen tulee varautua ulkoverhouksen, vesikatteen, pesuhuoneen ja saunan, lämmityskattilan, savupiipun, öljysäiliön ja sähköjärjestelmän osien uusimistarpeeseen. Kohteen ulkoseinien alaosissa on käytetty valesokkelirakennetta. Riskinä on ulkoseinärakenteen alaosien vaurioituminen, mikäli rakenteeseen pääsee kosteutta. Rakenteen kuntoa selvitettiin rakenteen avauksella, avauskohdassa havaittiin kohollaan olevaa kosteutta ja vaurioita. Suositellaan vaurioiden laajuuden selvittämistä ja rakenteen korjaamista. Rakenteiden sisällä piilevien vaurioiden mahdollisuutta ei voida täysin pois sulkea pääosin rakenteita rikkomattomin menetelmin tehdyssä tarkastuksessa. 2 / 32

Tietoa rakenteeseen liittyvistä riskitekijöistä on liitteenä olevassa tietokortissa. Taulukkoon on koottu vain olennaisimmat riskit, sekä lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativatkohdat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisemmät asiat on käsitelty pelkästään havaintojen yhteydessä. 3 RAJAUKSET Sokkelin pinnalla on levyverhous, jonka vuoksi sokkelin pintaa ei voida tarkistaa. Vesikatteen kuntoa varjon puolelta ei voitu tarkastaa huurteesta aiheutuneen liukkauden vuoksi. Autotallia ei voitu tarkastaa kauttaaltaan, koska tilassa oli runsaasti tavaraa. 4 MUUTA Rakennepiirustusten puuttuminen vaikeutti rakenteiden arvioimista. 4 / 32

5 YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Tarkastuksen tilaaja Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto c/o Suomi Leena Postikatu 3 B 08100 Lohja Kohteen omistaja Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto c/o Suomi Leena Postikatu 3 B 08100 Lohja Tarkastuspäivä 08.10.2015 Tarkastaja Ilmoitettu pinta-ala 128 m 2 Ilmoitettu rakennusvuosi Markku Juutila, Kuntotarkastaja AKK (FISE) RKM, 0306705554 1971 Kohdetyyppi Omakotitalo Käyttötarkoitus Asuinrakennus Tarkastuksen syy Omistaja halusi selvittää rakennuksen kunnon ennen asuntokauppaa. Läsnä olleet Kuntotarkastaja Markku Juutila, Raksystems Insinööritoimisto Oy Keijo ja Päivi-Sinikka Ylitalo, omistajat Tilaaja Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto c/o Suomi Leena Tarkastushetken sää RH % C g/m 3 Sääolosuhde Ulkoilma 76,9 2,3 4,4 Huoneilma 37,7 21,3 7 Olosuhteet ennen tarkastusta Tarkastuksessa käytetyt mittalaitteet Suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittalaite Vaisala HMI41 ja HMP42, (kalibroitu 2/2015) Käyttöveden lämpötilamittari Kosteudentunnistin Gann Hydrotest LG 1, 6/2015 5 / 32

6 RAKENNETYYPIT JA LVI-TEKNIIKKA Tarkastuksessa käytössä olleet lähtötiedot Kerrosluku 1 Rakennustapa Perustukset ja alapohja Ulkoseinät ja julkisivut Vesikatto Yläpohja Tulisijat Lämmitysjärjestelmä Ilmanvaihto Vesi- ja viemärilaitteisto Loppukatselmus Käytettävissä olleet asiakirjat Paikalla rakennettu Perustukset: Todennäköisesti reunavahvistettu maanvarainen betonilaatta Alapohja: Maanvastainen betonilaatta Ulkoseinät: Puurakenteinen Julkisivupinnoite: Kuitusementtilevy Väliseinät: Levyrakenteiset Kattomuoto: Harjakatto Vesikate: Profiilipeltikate Puurakenteinen Saunan kiuas ja öljypoltinkattila Lämmöntuotto: Lämmityskattila Lämmönjako: Vesikiertoiset patterit Painovoimainen ilmanvaihto Käyttövesijärjestelmä (saatujen tietojen mukaan): Käyttövesiliittymä Jätevesijärjestelmä (saatujen tietojen mukaan): Jätevesiviemäriliittymä Ei tiedossa Pääpiirustuksia Kappaleen 6 tiedot eivät ole tarkastajan havaintoja, vaan ne on saatu asiakirjoista, jotka on lueteltu yllä tai mikäli tiedot perustuvat johonkin muuhun tietolähteeseen on tietolähde esitetty. Tähdellä (*) merkityt rakennetiedot perustuvat asiakkaalta saatuihin tietoihin. Risuaidalla (#) merkityt rakennetiedot perustuvat tarkastajan rakenteiden pinnoilta tehtyihin arvioihin sekä rakenneavauksien kohdilta tehtyihin havaintoihin. Kappaleessa 6 ei oteta kantaa siihen mitkä ovat todelliset rakenteet tai järjestelmät. 6 / 32

Kuvassa olevat talon rakenteet ovat esimerkinomaisia, eikä kaikkia kuvassa olevia rakenteita/järjestelmiä ole jokaisessa talossa. Taloissa voi olla myös rakenteita/järjestelmiä, joita ei ole esitetty tässä esimerkissä. Kuvan tarkoituksena on esitellä yleisesti talon rakenteita/järjestelmiä, eikä se vastaa välttämättä tarkastettua kohdetta. 7 / 32

7 KÄYTTÄJÄN HAVAINNOT JA TIEDOT KORJAUKSISTA Alkuhaastattelu Tilaajalle on tilauksen yhteydessä toimitettu kirjallinen haastattelulomake ennen tarkastusta täytettäväksi. Lomakkeesta ilmenevät haastattelussa esitetyt kysymykset ja niihin annetut vastaukset käyttäjän havainnoista kohteen käytön aikana sekä kohteeseen tehdyistä korjauksista. Lomake on raportin liitteenä. 8 HAVAINTOJEN ESITTÄMISTAPA, RAPORTIN SISÄLTÖ JA TULKINTA Tarkastuksessa käytössä olleet lähtötiedot Luentaohje Kuntotarkastushavainnot otsikon alla käsitellään asiapapereista saatuja tai esim. tilaajan ilmoittamia rakennetyyppejä, sekä kuntotarkastuksessa tehtyjä havaintoja ja toimenpide ehdotuksia.mahdolliset perusteet suositellulle toimenpiteelle, kuten viittaukset ohjeisiin tai määräyksiin on esitetty kursiivitekstillä. Sisältöön liittyvää Korjausohjeiden tulkinta Tekniset käyttöiät Viittaukset nykyisiin rakentamisohjeisiin Raportti ohjaa jatkotoimenpiteitä, mutta ei ole korjaustyöselitys, minkä vuoksi korjaustavan määrittely vaatii aina tarkempaa korjaussuunnittelua. Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, laitteen tai järjestelmän kestävyydestä ja on yleistävä (määritelmät: KH 90-00403 kortti). Raportin lopussa olevassa kappaleessa Tekniset käyttöiät, tarkastusvälit ja kunnossapitojaksot on kerrottu yleisimpien järjestelmien ja rakenneosien tekninen käyttöikä, tarkastusväli ja kunnossapitojaksot. Raportissa on viittauksia nykyisin voimassa oleviin rakentamisohjeisiin. Rakennukset ovat yleensä tehty oman aikakautensa ohjeiden mukaan, eivätkä nykyiset määräykset ole jälkikäteen velvoittavia. Nykyisistä määräyksistä ja ohjeista saadaan kuitenkin viitteitä siihen mitä nykyisin pidetään rakennuksen kestävyyden ja turvallisuuden kannalta hyvänä rakennustapana. 8 / 32

9 PERUSTUKSET, SOKKELIT, ALAPOHJAT JA RAKENNUKSEN VIERUSTA MAANPINNAN TASOEROT RAKENTEISIIN Tasoerot (tarkkuus ± 5 cm) Ei tarkastettavissa cm min Alueet, missä tasoero on riittämätön Maanpinta-sokkelin yläreuna 23 Maanpinta-lattiataso 16 Maanpinta-seinän puurungon alareuna 23 RAJAUS: Sokkelin pinnalla on levyverhous, jonka vuoksi sokkelin pintaa ei voida tarkistaa. Suositellaan sokkelin tarkistamista pistokokeenomaisesti poistamalla muutamia levyjä. PERUSTUKSET JA SOKKELIT: Sokkelin kuntoa ei voitu tarkastaa lämmöneristyksen ja verhouslevyn vuoksi. Suositellaan sokkelin tarkastamista pistokokeenomaisesti poistamalla verhousta. Perusmuurin vedeneristyksestä ei tehty havaintoja. Toimiva perusmuurin vedeneriste vähentää perusmuurin ja alapohjan kosteusrasitusta. Suositellaan perusmuurin vedeneristeen olemassaolon selvittämistä. ALAPOHJA MAANVARAINEN BETONILAATTA Lattiat ja seinien alaosat kartoitettiin kosteudentunnistimella (havaintopisteiden väli 1-2 m, jota tarkennettiin riskihavaintojen alueilla 0,2 0,5 m mittapisteväliin). Kosteudentunnistimella ei havaittu viitteitä kosteudesta. VIERUSTAT Maanpinnat rakennuksen ympärillä kaatavat rakennuksesta poispäin, lukuun ottamatta vasenta päätyä, joka seinän vierustalla on tasainen. Rakennusmääräyksien mukaan suosituksena on muotoilla maanpinta 1:20 sokkelista poispäin viettäväksi vähintään kolmen metrin matkalla ( korkeusero vähintään 0,15 m ). ( RakMk C2 Kosteus ) Suositellaan kaatojen korjaamista puutteellisilta osiltaan. Rakennuksen etukulman vierustalla on koivu, jonka oksat ovat osittain vesikaton yläpuolella ja likaavat katetta. Suositellaan puiden oksien poistamista vesikatteen yläpuolelta. 9 / 32

HUOMIOITAVAT RAKENTEET Kohteen ulkoseinien alaosissa on käytetty valesokkelirakennetta. Riskinä on ulkoseinärakenteen alaosien vaurioituminen, mikäli rakenteeseen pääsee kosteutta. Ulkoseinän puurungon alareuna on asennettu betonisokkelin päältä lähteväksi ja sokkelin yläreuna on n. 15 cm lattiapinnan yläpuolella. Betonisokkelin molemmille puolille on asennettu lämmöneristeeksi n. 2 cm paksua Styrox -levyä. Omistajan luvalla rakenteen kuntoa selvitettiin rakenteen avauksella olohuoneen päädyn takakulmalla. Avauksen kohdalla rakenteen sisällä havaittiin mikrobiperäistä hajua. Rakenteeksi todettiin sisältä ulospäin: Haltex -verhouslevy, jonka alla lastulevy, muovikalvo, 2cm Styrox -eriste ja perusmuuri sekä perusmuurin päältä lähtevä ulkoseinärunko. Puunkosteusmittarilla mitattiin rungon alasidepuun alapinnasta 26 -paino % kosteutta. Kosteuden ollessa pidempi aikaisesti yli 18 - paino %, se mahdollistaa puurakenteen vaurioitumisen ja olosuhteet mikrobikasvustolle ja mikäli kosteus on yli 23 -paino %, alkaa puurakenne vaurioitua. Alaohjauspuun alapinnassa havaittiin pistopiikillä pehmeyttä. Suositellaan vaurioiden laajuuden selvittämistä ja rakenteen korjaamista erikseen laadittavan korjaussuunnitelman mukaan. 1. Sokkelia 2. Maanpintaa vasemmassa päädyssä 3. Rasiaporareikä olohuoneen päätyseinässä 10 / 32

10 SADEVESIEN POISTOJÄRJESTELMÄ JA SALAOJAT SALAOJIEN TASOEROT MITATTUNA TARKASTUSKAIVOISTA Tasoerot cm min Alueet, missä tasoero on riittämätön Salaojan yläpinta maanpinta 20 Koko osalla Salaojan yläpinta perustustaso (perustuu rakennepiirustuksiin) - - = ei voitu arvioida tai mitata SALAOJAJÄRJESTELMÄ Omistajan kertoman mukaan perustusten salaojat on asennettu vuonna 2008. Salaojien peitesyvyys on matala vain n. 20 cm. Salaojien peitesyvyys tulee olla vähintään 50 cm vaikka salaojien päällä on lämmöneristys. Paikalla tehtyjen havaintojen mukaan salaojaan on johdettu myös sadevesiä rännikaivoista. Sadevesiä ei saa ohjata rakennuksen perustusten salaojajärjestelmään. Suositellaan perustusten salaojajärjestelmän asentamista erillisen suunnitelman mukaan. SADEVESIJÄRJESTELMÄ Vesikaton sadevedet on johdettu rakennuksen kulmilla oleviin rännikaivoihin. Takasivulla on myös muovinen vedenkeräysastia. Keräysastia tulee varustaa ylivuotoputkella ja ylivuotoputki tulee ohjata pois rakennuksen vierustalta. Rännikaivoista vesi on johdettu perustusten salaojiin ja maanalaista putkea pitkin tienvarsiojaan. Suositellaan vesikaton sadevesien ohjaamista erillisellä umpinaisella sadevesiputkella pois rakennuksen vierustalta. 4. Rännikaivoa 5. Sadevesien keräysastiaa 11 / 32

11 ULKOSEINÄT JA JULKISIVUT ULKOSEINÄT JA JULKISIVUT Ulkoseinä on puurakenteinen ja lämmöneristeenä on mineraalivilla. Julkisivuverhouksena on mineriittilevyt. Mineriittilevy sisältää todennäköisesti asbestia, joka tulee ottaa huomioon levyä mahdollisesti työstettäessä. Julkisivuverhouksen taustan tuuletuksesta ei saatu tietoa tarkastuksessa. Julkisivuverhouksen pinnalla havaittiin paikoin tummumaa. Suositellaan julkisivun taustan tuuletuksen selvittämistä ja pinnan huoltokäsittelyä. TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ Ulkoverhous lähestyy teknisen käyttöikänsä ylittämistä ja sen uusimistarpeeseen tulee varautua. Kuitusementtilevyjen tekninen käyttöikä on normaalirasituksessa 50 vuotta (KH 90-00403, Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot, 2008). 6. Etusivua 7. Vasenta päätyä 8. Julkisivua takapihalle päin 9. Julkisivuverhousta 12 / 32

12 IKKUNAT JA ULKO-OVET PUITTEET, KARMIT JA LASIT Rakennuksen ikkunat ovat puurakenteisia, ulkopinta on alumiiniä. Ikkunoissa on sisäpuitteessa eristyslasielementti ja ulkopuitteessa yksi lasi. Omistajan ilmoituksen mukaan ikkunat ja ovet on uusittu vuonna 2009. Ikkunoissa ja ulko-ovissa ei havaittu huomautettavaa lukuun ottamatta autotallin ulko-ovea, jonka pinnalla havaittiin haalistumaa ja tiiveydessä puutteita. Suositellaan autotallin ulko-oven huoltokäsittelyä. VESIPELLIT Ikkunoiden vesipeltien asennuksessa ei havaittu huomautettavaa. 10. Ikkunaa 11. Autotallin ulko-ovea 13 / 32

13 VESIKATTO JA VARUSTEET RAJAUS: Vesikatteen kuntoa varjon puolelta ei voitu tarkastaa huurteesta aiheutuneen liukkauden vuoksi. Suositellaan varjon puoleisen lappeen katteen tarkastamista olosuhteiden salliessa. VESIKATE Katteen maalipinta on paikoin irronnut. Suositellaan katteen huoltokäsittelyä tarvittavilta osin. Osan katteen kiinnitysnauloista havaittiin kohonneen sekä naulojen tiivisteiden havaittiin kovettuneen ja halkeilleen. Epätiiviistä naulojen kohdista voi päästä kosteutta katteen alapuolelle. Etulappeen puolella havaittiin naulanreikä lähellä savupiipun linjaa. Ullakolla ei havaittu kosteuden aiheuttamia jälkiä naulanreiän alapuolella. Suositellaan katteen kiinnitysnaulojen vaihtamista tiivisteellisiin katteen tyyppiin sopiviin kateruuveihin ja havaitun naulanreiän tiivistämistä. Ilmahormikoteloiden kohdalla ilmanvaihtoputkien läpivienti kotelon yläreunan pellin kohdalla on epätiivis. Läpiviennin kohdalta on mahdollista päästä kosteutta hormikoteloon. Suositellaan putkien läpivientien tiivistämistä hormikotelon yläpellin kohdalla. VESIKATON VARUSTEET Vesikatolla ei ole lapetikkaita. Suositellaan lapetikkaiden asentamista. Vesikatolla ei kulkureittien kohdilla ole lumiesteitä. Suositellaan lumiesteiden asentamista kulkureittien osalle. TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ Vesikate on ylittänyt teknisen käyttöikänsä ja sen uusimistarpeeseen tulee varautua. Profiilipeltikatteen tekninen käyttöikä on normaalirasituksessa 40 vuotta (KH 90-00403, Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot, 2008). 12. Vesikattoa 13. Ilmahormikotelon yläosaa 14 / 32

14 YLÄPOHJA, ULLAKKO KÄYNTI ULLAKOLLE Käynti ullakolle sisällä sijaitsevan luukun kautta. YLÄPOHJAN TUULETUS Ullakon tuuletuksen toiminnalle on edellytykset ja se tapahtuu räystään raoista ja päätykolmioiden aluslaudoissa olevien rakojen kautta. ALUSKATE Aluskatetta ei havaintojen mukaan ole eikä sitä kyseisenä rakennusajankohtana ole vaadittu. Aluskatteen puute voi aiheuttaa katteen alapintaan tiivistyvän kondenssikosteuden valumista alusrakenteisiin. Vesikatteen uusimisen yhteydessä aluskate tulee asentaa. LÄMMÖNERISTYS JA TUULENOHJAIMET Yläpohjan lämmöneristävyys heikko, eristettä vain 100-150 mm, joka voi aiheuttaa rakenteeseen kondenssiriskin ja heikentää rakennuksen energiataloutta. Näkyvillä osin ei havaittu huomautettavaa. Suositellaan rakenteen lisäeristämistä. HAVAINNOT YLÄPOHJATILA Yläpohjan lämmöneristeenä on mineraalivillaa ja purua. Purun päällä oli paikoin havaittavissa kosteuden aiheuttamia jälkiä. Havaitut jäljet ovat todennäköisesti vesikatteen alapintaan kondensoituneen kosteuden aiheuttamia. Jälkien kohdalla ei havaittu kosteutta. Ullakolla havaittiin ylimääräistä tavaraa. Suositellaan ullakolta ylimääräisen tavaran poistamista. WC:n poistoilmaputki päättyy yläpohjatilaan, riskinä on putkesta tulevan ilman kosteuden tiivistyminen kattorakenteisiin ja putken sisäpintaan kondensoituneesta kosteudesta. WC-tilan katon paneeleissa venttiilin ympärillä havaittiin kosteuden aiheuttamaa tummumaa, mutta kosteutta ei havaittu. Suositellaan poistoputken jatkamista vesikaton yläpuolelle ja putken lämmöneristämistä ullakon osalta. Savupiipun pinnan yläreunassa havaittiin pintarappauksen irtoamista ja valumajälkeä. Savupiipun juuressa ei havaittu kosteutta. Savupiipun pintarappauksessa havaittiin halkeamaa. Suositellaan savupiipun pintarappauksen huoltokäsittelyä ja vesikaton läpiviennin tiiveyden varmistamista sekä rappauksen halkeaman kohdalla savupiipun tarkastamista. 15 / 32

14. Yläpohjatilaa 15. Savupiippua 16. Savupiipun rappauksessa halkeamaa 16 / 32

15 PESUHUONE JA SAUNA RAKENTEET JA PINNOITTEET Lattiarakenteet ja -pinnoitteet Seinärakenteet ja -pinnoitteet Kattopinnoitteet Kiviainesrakenteinen ja pinnoitteena laatat. Levy-/puurakenteinen ja pinnoitteena pesuhuoneessa laatat ja yläosassa paneeli sekä saunassa paneeli. Puurakenteinen ja pinnoitteena paneeli. VEDENERISTYS Vedeneristystä ei havaittu. Omistajalla ei ollut tietoa vedeneristyksen asentamisesta. Vedeneristyksen olemassa oloa ei voida tyypillisesti tarkistaa rakennetta rikkomatta. LATTIAKAIVO Lattiakaivon kuntoa ei voitu tarkastaa kauttaaltaan, koska kaivo oli likainen. LATTIAKALLISTUS Lattian kallistukset tarkastettiin vesivaa'alla. Ei havaittu huomautettavaa. ILMANVAIHTO Pesuhuoneessa on poistoilmaventtiili. Saunassa on poisto- ja tuloilmaventtiili. Ilmanvaihto on painovoimainen. Painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä perustuu korkeus- ja lämpötilaerojen sekä tuulen aiheuttamiin paine-eroihin. Järjestelmän toimivuus riippuu ratkaisevasti sääolosuhteista. Heikko ilmanvaihto lisää mm. märkätilan pintojen kosteusrasitusta. KOSTEUSHAVAINNOT Lattiat ja seinien alareunat kartoitettiin kosteudentunnistimella 0,2-0,5 m havaintopistevälillä. Kosteutta havaittiin kauttaaltaan seinien laattapinnoilla lukuun ottamatta suihkuseinää. Havaittu kosteus on suihkun roiskevesistä peräisin. Seinien pinnoilta havaittujen kosteuksien vuoksi suositeltiin suhteellisen kosteuden mittaamista seinärakenteen sisältä. Omistajan luvalla suihkuseinän vastaisen seinän laattasaumaan alareunassa porattiin 5 mm reikä, jonka kautta mitattiin seinän sisältä suhteellinen kosteus. Alla olevassa taulukossa on mittaustulokset. Mittaukset osoittavat kohonneita kosteusarvoja, varsinkin ilmassa olevan vesimäärä (g/m3) on suuri. Kosteusmittausten mukaan seinärakenteissa on kosteutta ja märkätilan uusimiseen tulee varautua. Mittapiste RH (%) T ( C) g/m 3 Tasaantumisaika Mittauspäivä Mittaus suihkun vastainen seinä 71.5 27.3 18 > 15 minuuttia 08.10.2015 Sisäilma 37.7 21.3 7 > 15 minuuttia 08.10.2015 HAVAINNOT PESUHUONE Märkätilan on tekninen käyttöikä on loppunut ja sen uusimiseen tulee varautua. YHTEENVETO, KÄYTTÖIKÄ Märkätilan rakenteiden tekninen käyttöikä on loppunut. Korjauksen yhteydessä tulee taustarakenteiden kunto tarkastaa. 17 / 32

17. Pesuhuonetta 18. Saunaa 19. Lattiakaivo 18 / 32

16 WC-TILAT SEKÄ KODINHOITOTILA LATTIAKAIVO Makuuhuoneen yhteydessä olevan WC-tilan lattiakaivo on valurautaa eikä siinä havaittu puutteita. WC-tilan yhteydessä on kodinhoitotilaa. ILMANVAIHTO Tiloissa on poistoilmaventtiilit ja oven alareunassa siirtoilmaraot. KOSTEUSHAVAINNOT Lattiat ja seinien alareunat sekä seinäpinnat vesipisteen ympärillä kartoitettiin kosteudentunnistimella 0,2-0,5 m havaintopistevälillä. Ei havaittu kosteutta. Makuuhuoneen yhteydessä olevan WC-tilan katossa olevan poistoilmaventtiilin ympärillä havaittiin kosteuden aiheuttamaa tummumaa. Jälkien kohdalla ei havaittu kosteutta puunkosteusmittarilla. Kosteutta on todennäköisesti päässyt putken sisäpinnan huurtumisen seurauksena, kuten kohdassa 14 mainittiin. Suositellaan WC-tilan seuraavan remontin yhteydessä tummuneiden kattopaneelien uusimista sekä taustan rakenteiden tarkastamista. 20. WC-tilaa 21. WC-tilaa 22. WC-tilan ilmanvaihtoventtiiliä 19 / 32

17 KEITTIÖ ALLASKAAPPI Allaskaapissa ei havaittu huomautettavaa. ILMANVAIHTO Tilassa on liesituuletin. Mikäli liesituulettimen poistoilmaputki on alumiistä venyvää putkea, suositellaan sen vaihtamista peltiseen kierresaumaputkeen rasvapalovaaran vuoksi. KOSTEUSHAVAINNOT Lattiat ja seinien alareunat sekä seinäpinnat vesipisteen ympärillä kartoitettiin kosteudentunnistimella 0,2-0,5 m havaintopistevälillä. Ei havaittu kosteutta. HAVAINNOT Astianpesukoneen alapuolelle on asennettu valumasuojakaukalo. 23. Keittiötä 20 / 32

18 MUUT ASUINTILAT JA ASUMISTA PALVELEVAT TILAT RAJAUS Autotallia ei voitu tarkastaa kauttaaltaan, koska tilassa oli runsaasti tavaraa. Suositellaan tilan tarkastamista sen tyhjentämisen jälkeen. HAVAINNOT KOSTEUDENTUNNISTIMELLA Seinien alareunat, lattiat ja vesipisteiden lähellä olevat seinä ja lattiapinnat kartoitettiin kosteudentunnistimella 1-3 m havaintopistevälillä. Kosteutta ei havaittu lukuun ottamatta jo edellä mainittuja. HYÖNTEISET/TUHOELÄIMET Tiloissa ei havaittu viitteitä hyönteisistä tai tuhoeläimistä tai niiden aiheuttamista vahingoista. AUTOTALLI Autotallin ilmanvaihto on puutteellinen, koska tuloilmaventtiilit on peitetty. Autotallin betonilattian alla on betonipunkkeriin sijoitettu metallirakenteinen öljysäiliö. Autotallin palo-osastoinnissa havaittiin puutteita, koska palo-ovi ei sulkeudu jousen avulla. Suositellaan puutteiden korjaamista. TEKNINEN TILA Öljypolttimen alla on muovinen astia, jossa oli polttoöljyä. Omistajan kertoman mukaan öljypolttimesta vuotaa hieman öljyä, mutta vuotokohtaa ei ole saatu selvitettyä. Suositellaan öljypolttimen vuodon selvittämistä ja korjaamista tai öljypolttimen uusimista. Seinien alareunat ja lattiat kartoitettiin kosteudentunnistimella epäilyttävissä kohdissa 1.0 3.0 m havaintopistevälillä. Ei havaittu huomautettavaa TULISIJAT Tulisijoissa ei havaittu huomautettavaa. MUUT TILAT Ison makuuhuoneen viereisen huonetilan katossa havaittiin pintaverhouslevyn irtoamista. Tilaa ei voitu tarkastaa kauttaaltaan siellä olevan tavaran vuoksi. Suositellaan katon verhouslevyn taustan tarkastamista ja verhouslevyn kiinnittämistä. Lisäksi suositellaan tilan tyhjentämistä ja tilan tarkastamista kauttaaltaan. 21 / 32

19 LÄMMITYSJÄRJESTELMÄ Lämmityskattila on tyyppikilven tiedon mukaan vuodelta 1993. Ei havaittu huomautettavaa. Lämmitysputkistot on asennettu alapohjarakenteisiin ja jos putkistoon tulee vuotoja sen ikääntyessä, voi vuoto valuttaa vettä pitkän aikaa alapohjarakenteisiin ennen kuin se huomataan. Lämmitysverkoston painetta tulee seurata säännöllisesti. Kaikkiin lämmityspattereihin ei ole asennettu termostaatteja. Termostaattien asentaminen kaikkiin pattereihin on suositeltavaa huonekohtaisen lämmönsäädön mahdollistamiseksi. Öljysäiliö on sijoitettu autotallin lattian alla olevaan betonibunkkeriin ja on havaintojen mukaan metallia. Säiliö on tarkastettu 4.11.2014. Öljysäiliöt tulee tarkastaa vähintään 10 vuoden välein tai tarkastuksen tehneen ohjeiden mukaan. TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ Lämmityskattiloiden tekninen käyttöikä normaalirasituksessa on lämmityskattilan tyypistä riippuen 30-40 vuotta (KH 90-00403, Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot, 2008). Savupiippu lähestyy teknisen käyttöikänsä ylittämistä ja sen uusimistarpeeseen tulee varautua. Tiilipiippujen tekninen käyttöikä normaalirasituksessa on 50 vuotta (KH 90-00403, Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot, 2008). Öljysäiliö on ylittänyt teknisen käyttöikänsä ja sen uusimistarpeeseen tulee varautua. Teräksisten, maahan betonibunkkeriin asennettujen öljysäiliöiden tekninen käyttöikä normaalirasituksessa on 30 vuotta (KH 90-00403, Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot, 2008). 22 / 32

20 ILMANVAIHTO SISÄILMANLAATU Sisätiloissa ei ollut havaittavissa poikkeavia hajuja tarkastuksen aikana lukuun ottamatta rasiaporareiän sisältä havaittua hajua. VENTTIILEIDEN VIRTAUS Ilmanvaihtoventtiilien ilmanvirtaussuunnat tarkastettiin merkkisavulla ja merkkisavulla tarkasteltuna ei havaittu puutteita venttiilien ilmavirtauksissa. HAVAINNOT Painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä perustuu korkeus- ja lämpötilaerojen sekä tuulen aiheuttamiin paine-eroihin. Järjestelmän toimivuus riippuu ratkaisevasti sääolosuhteista. 23 / 32

21 VESI- JA VIEMÄRILAITTEISTO VESIMITTARI Vesimittari sijaitsee kotelossa varastotilassa. Vesimittarissa ei havaittu puutteita. KÄYTTÖVESIVARAAJA Käyttövesivaraajaa ei ole, lämmin käyttövesi tulee lämmitysjärjestelmästä. VEDENVIRTAAMA Sekoittajien virtaamissa ei havaittu oleellisia eroja RakMK D1:n ohjearvoihin. Suositusvirtaama suihkuille, kodinhoitohuoneen ja keittiön sekoittajille on 12 l/min ja lavuaareille 6 l/min. Ei havaittu huomautettavaa. VEDEN LÄMPÖTILA Veden lämpötilaksi mitattiin 46 C, joka alittaa asumisterveysohjeen suositusarvon. Asumisterveysohjeen (s. 91, Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1) mukaan lämpimän vesijohtoveden tyydyttävä lämpötila on +55 C. Välttävä lämpötila on +50 C. Välttävän lämpötilan alittuessa on ryhdyttävä korjaustoimiin alhaisen lämpötilan aiheuttaman mahdollisen terveyshaitan poistamiseksi. Tapaturmien välttämiseksi lämminvesikalusteista saatavan veden lämpötila ei saa olla yli +65 C. Suositellaan vedenlämpötilan säätämistä ohjeen mukaiseksi. KÄYTTÖVESIJÄRJESTELMÄ Käyttövesijärjestelmä (saatujen tietojen mukaan) Käyttövesiputket (näkyvillä osin) Käyttövesiliittymä Komposiitti JÄTEVESIJÄRJESTELMÄ Jätevesijärjestelmä (saatujen tietojen mukaan) Jätevesiviemäriliittymä Viemäriputket (näkyvillä osin) Muovia näkyvillä osilla Etupihalla olevan viemärin tarkastuskaivon pohjalla on vettä lähes viemäriputkeen asti. Suositellaan viemärin tarkastuskaivon pohjan valamista betonista rakennustavan mukaan. Etupihalla olevaan viemärin tarkastuskaivoon on johdettu betoniputki. Betoniputket ovat teknisen ikänsä lopussa ja niiden uusimiseen tulee varautua. 24 / 32

24. Vesimittaria 25. Viemärin tarkastuskaivoa 25 / 32

22 SÄHKÖT Ison makuuhuoneen viereisen huonetilan katon valaisinjohdot ovat suojaamatta. Suositellaan sähköasennuksen korjausta turvalliseksi. TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ Sähköjärjestelmän osat ovat ylittäneet teknisen käyttöikänsä ja niiden uusimistarpeeseen tulee varautua. Sähköjärjestelmän osien tekninen käyttöikä on pääosin noin 30-50 vuotta. (ST 97.00, Sähkö- ja tietojärjestelmien kuntotutkimus, 2005). 26. Sähkökeskusta RAKSYSTEMS INSINÖÖRITOIMISTO OY Hämeenlinna 13.10.2015 Markku Juutila Kuntotarkastaja AKK (FISE) RKM 0306705554 Liitteet Alkuhaastattelulomake Valesokkeli 26 / 32

YLEISTÄ KUNTOTARKASTUKSESTA RS 3 VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Kuntotarkastusraportissa on esitetty korjaussuosituksia havaittujen vaurioiden korjaamiseksi. Korjaussuositukset eivät ole sellaisenaan riittäviä työohjeita, vaan lähes aina vaurioiden oikean korjaamistavan määritteleminen vaatii yksityiskohtaisen korjaussuunnitelman laatimisen. Yleisenä lähtökohtana korjaamisessa ovat nykyiset rakennusmääräykset ja ohjeet, joita sovelletaan käyttötarkoituksen ja kohteen vaatimusten mukaan. Ennakoivat huoltotoimet ja vaurioiden korjaaminen viipymättä säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Mikäli tarkastuksessa on havaittu vaurioita tai puutteita, eikä ehdotettuihin korjauksiin ryhdytä, vaurio yleensä laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi myös muodostaa haitan asumiselle. YLEISTÄ TARKASTUKSEN SISÄLLÖSTÄ Jotta raportin lukija ymmärtäisi kuntotarkastuksen sisällön ja periaatteet, tulisi lukijan tutustua myös Rakennustieto Oy:n julkaisemaan KH 90-00393 Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä Tilaajan ohjeeseen. Ohje on toimitettu tilaajalle tilauksen yhteydessä tai se on luettavissa osoitteessa www.raksystems.fi. Tilaajan ohjeessa on esitetty mm. tarkastuksen sisältö, epävarmuustekijät, vastuut ja rajaukset. Kuntotarkastustilauksen yhteydessä tilaajalle on toimitettu myös Raksystemsin Kuntotarkastuksen RS³ Tuotekuvaus, jossa on määritelty lyhyesti Kuntotarkastuksen RS³ suoritustapa. Kuntotarkastus on suoritettu pääosin pintapuolisesti, aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin noudattaen KH 90-00394 Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä. Suoritusohjetta ja Kuntotarkastuksen RS³ Tuotekuvausta. Suoritusohje on saatavissa mm. Rakennustiedon kirjakaupoista. Kuntotarkastusraportti perustuu kohteesta tehtyihin havaintoihin sekä tarkastuksen yhteydessä asiakirjoista, omistajalta, isännöitsijältä tai käyttäjältä saatuihin tietoihin. Tarkastuksessa on kiinnitetty huomiota pintapuolisella tarkastelulla havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumisterveellisyyteen oleellisesti vaikuttaviin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Kuntotarkastuksesta huolimatta ei voida pois sulkea sitä mahdollisuutta, että rakennuksessa voi esiintyä piileviä vaurioita, joita ei tarkastusmenetelmien tai -olosuhteiden rajoissa ja tarkastuksen pääasiallisen pintapuolisuuden vuoksi ole voitu havaita. Kuntotarkastusmenettelyllä ei yleensä voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa, toimivuutta tai olemassaoloa. Koska rakenteita ei avata, ei rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita välttämättä voida havaita, ellei niistä ole kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Epäilyttävissä tapauksissa esitetään lisätutkimustarve, mikäli rakenteiden kunto olisi syytä selvittää tarkemmin. Kuntotarkastusraportissa esitettyjen lisätutkimussuositusten perusteena on tarkastajan kohteessa tekemä riskihavainto tai yleisesti käytössä oleva tieto kyseisen rakenteen vaurioriskialttiudesta. Lisä- tai jatkotutkimussuosituksien noudattaminen on tärkeää, jotta rakenteiden todellinen kunto saadaan selvitettyä eikä kaupan osapuolille jää epäselvyyttä rakennuksen mahdollisista korjaustarpeista. Raportissa suositellut tutkimukset tai tarkastukset suoritetaan eri tilauksesta, mikäli ne eivät kuulu KH 90-00394 Suoritusohjeen mukaan kuntotarkastuksen sisältöön. Rakennuksissa saattaa olla myös osia, joita ei ole voitu tarkastaa, koska niihin ei ollut pääsyä tai ne olivat lumipeitteen alla. Nämä osat jäävät tarkastuksen ulkopuolelle, koska tarkastusraportti koskee vain tilannetta tarkastushetkellä. Niiden tarkastuttaminen tilanteen tai olosuhteiden salliessa on yleensä myös suositeltavaa. Laatoitetuissa lattia- ja seinäpinnoissa esiintyy tavanomaisesti kosteutta kosteudentunnistimella havainnoitaessa, jos pinnat ovat olleet säännöllisesti roiskevedelle alttiina. Kyseiset kosteushavainnot eivät välttämättä tarkoita kosteusvaurioita tai korjaustarvetta. Mikäli laatoituksen alla on toimiva kosteuden- tai vedeneriste, saattaa kosteus olla pelkästään laattojen ja eristeen välissä, mikä on laattapinnoitteelle ominaista. Vedeneristeiden olemassaoloa tai kuntoa ei pintapuolisessa tarkastelussa, kuten kuntotarkastuksessa voida yleensä selvittää. Tilanteessa, jolloin märkätilat ovat olleet hyvin pitkään käyttämättöminä, ei kosteudentunnistimella voida arvioida rakenteiden sisällä mahdollisesti piileviä kosteusvaurioituneita rakenteita eikä rakenteen kosteusteknistä toimivuutta normaalin käytön aikana. Johtopäätöksissä esiintyvät viittaukset nykyisiin rakennusmääräyksiin tai ohjeisiin eivät tarkoita, että ne olisivat vanhassa rakennuksessa voimassa takautuvasti ja jälkikäteen velvoittavia. Viittaukset määräyksiin ovat ohjeena siihen tasoon, mitä nykyisin pidetään hyvänä rakennustapana ja niiden noudattaminen on siksi yleisesti suositeltavaa pyrittäessä hyvään ja turvalliseen rakennuksen ylläpitoon. 27 / 32

ASBESTI RAKENNUSMATERIAALEISSA Asbestin käyttö rakentamisessa on ajoittunut pääasiassa ajanjaksolle 1940 1990, minä aikana useat suomalaiset rakennusmateriaalit ovat sisältäneet asbestia. Suomen rakennusaineteollisuus lopetti asbestipitoisten tuotteiden valmistuksen 1988 jälkeen. Asbestipitoisten tuotteiden maahantuonti, valmistus ja myynti on ollut kiellettyä 1.1.1993 alkaen. Asbestin käyttö rakennusmateriaaleissa on kielletty kokonaan 1.1.1994. Asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei ole terveydelle haitallinen, mikäli rakennusmateriaali on ehjä eikä siitä irtoa asbestikuituja hengitysilmaan. Ehjä, rakenteessa oleva, asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei normaalitapauksessaaiheuta mitään toimenpiteitä. Asbestin olemassaolo tulee huomioida, mikäli rakennusta korjataan ja asbestia sisältäviä materiaaleja puretaan tai työstetään, sekä silloin, jos asbestia sisältävä materiaali on rikkoutunut siten, että siitä voi irrota asbestikuituja. Kuntotarkastuksen RS³ sisältöön ei kuulu asbestikartoitusta. RADON Radon on maaperästä ilmaan ja esim. kaivoveteen tietyissä olosuhteissa pääsevä väritön ja hajuton radioaktiivinen kaasu. Suomessa on joitakin alueita, joilla radonia esiintyy yleisesti. Tietoa radonin esiintymisalueista ja alueella tehdyistä radonmittauksista on mahdollista saada joko Säteilyturvakeskuksesta tai kunnan rakennusvalvontavirastosta. Mikäli kohde sijaitsee radon-alueella, on yleensä suositeltavaa selvittää, onko kohteessa tai kohteen ympäristössä mitattu kohonneita radonpitoisuuksia. Kuntotarkastuksen RS³ sisältöön ei kuulu radonmittauksia. MIKROBIKASVUSTO Mikäli rakenteissa on kosteutta tai kosteusvaurioita, voi rakenteissa mahdollisesti olla mikrobikasvustoa (kansanomaisesti hometta ). Mikrobikasvusto rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voi olla terveyshaitta tai esimerkiksi pelkästään ulkonäköhaitta. Mahdollinen haitallisuus riippuu mm. mikrobikasvuston sijainnista, laajuudesta ja lajistosta. Rakenteiden suhteellisen kosteuden ollessa pitkäaikaisesti yli 70 % RH ovat olosuhteet mikrobikasvuston syntymiselle olemassa. KUNTOTARKASTAJAN VASTUU, VIRHEEN OIKAISEMINEN JA KUNTOTARKASTUKSESTA REKLAMOINTI Kuluttajalle suoritettavassa kuntotarkastuksessa kuntotarkastajan vastuu määräytyy kuluttajansuojalain mukaisesti. Yritykselle suoritettavassa kuntotarkastuksessa suositellaan noudatettavaksi Konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja KSE 1995. Tarkemmin tarkastuksen osapuolten vastuista on kerrottu kuntotarkastuksen tilaajan ohjeessa (KH 90-00393, luku 8). Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa tapahtunut virhe. Kaikista virheistä tilaajan tulee reklamoida kirjallisesti kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa (yleensä neljän kuukauden kuluessa virheen havaitsemisesta tai siitä, kun se olisi pitänyt havaita). 28 / 32

TEKNISET KÄYTTÖIÄT, TARKASTUSVÄLIT JA KUNNOSSAPITOJAKSOT KÄSITTEET Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen kestävyydestä ja on yleistävä. Tarkastusväli on aikaväli, jonka kuluttua rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen kunto ja toimivuus on tarkastettava. Tarkastusvälien tulee olla sellaisia, että tarkastuskohde pysyy kunnossa tarkastusten välisen ajan. Kunnossapitojaksolla tarkoitetaan keskimääräistä aikaväliä, jonka jälkeen määrätty kunnossapitotoimenpide toistetaan. Kunnossapito on rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen korjaamista osittain uusimalla, täydentämällä, kunnostamalla tai pinnoittamalla. NIMIKE Tekninen käyttöikä / v Tarkastusväli / v Kunnossapitojakso / v RAKENNUSTEKNISET JÄRJESTELMÄT TAI MATERIAALIT PIHA-ALUEEN RAKENTEET Salaojajärjestelmä, rakennettu ennen vuotta 1999 40 2 5 Salaojajärjestelmä, rakennettu v. 1999 jälkeen 50 2 5 Piha-alueen asfalttipinnoitteet 20 5-12 Betoniset pihakiveykset 25 4-10 Perusmuurin vedeneristys kumibitumikermieriste 30 Perusmuurin vedeneristys kuumabitumisively 20 Perusmuurin vedeneristys - muovinen perusmuurilevy 50 Roudaneristys (perusmuurin ulkopuolinen) 50 ALAPOHJARAKENTEET Maanvarainen betonilaatta, yläpuolinen lämmöneriste mineraalivilla tai sahanpuru, ei lämmöneristettä betonilaatan alapuolella Maanvarainen betonilaatta, yläpuolinen lämmöneriste mineraalivilla tai sahanpuru, lämmöneriste myös betonilaatan alapuolella Kantava betonilaatta - yläpuolinen lämmöneriste mineraalivilla tai sahanpuru, ei alapuolista lämmöneristettä 40 5-10 50 5-10 40 5-10 Puurakenteinen kantava alapohja (ns. rossipohja) 50 5 Perusmuurin vedeneristys kumibitumikermieriste 30 Perusmuurin vedeneristys kuumabitumisively 20 Perusmuurin vedeneristys - muovinen perusmuurilevy 50 Roudaneristys (perusmuurin ulkopuolinen) 50 29 / 32

JULKISIVUT Lautaverhous 50 5 5-20 Rappaus 50 5 10-20 Metallilevyverhous 40 5 15-20 Kuitusementtilevy 50 5 20 IKKUNAT JA ULKO-OVET Puuikkunat 50 2 6-10 Puu-alumiini-ikkuna 60 5 10 Puu-ulko-ovet 40 5-15 PARVEKKET JA TERASSIT Puurakenteiset parvekkeet 50 5-20 Puiset pihatasot ja ulkoterassit 20 12 kk VESIKATOT JA VESIKATON VARUSTEET Kumibitumikermi, 1-kerroskate, kalteva katto kuten harjakatto tms. 25 1 10 Kumibitumikermi, 2-kerroskate, tasakatto 30 1 10 Kumibitumikermi, 2-kerroskate, kalteva katto kuten harjakatto tms. 30 1 10 Kumibitumikermi, 3-kerroskate 35 1 10 Bitumikermikate (käyttöikä saavutettu, poistunut tuotannosta 1980- luvulla) saavutettu Sinkitty ja maalattu rivipeltikate 60 1-5 10-15 Profiilipeltikate 40 5 10-15 Tiilikate 45 5 10 Kuitusementtikate 30 1 5-10 Räystäskourut ja syöksytorvet 25-40 12 kk 10 Kattokuvut 30 3 5-7 Kattoikkunat 50 5 5-7 KUIVIEN TILOJEN PINNOITTEET Lattia, muovimatto, vinyylilaatta, korkkipinnoite tai linoleum 30 Lattia, tekstiilimatto 20 Keraaminen laatta 50 Lattia, lautaparketti 25 5-15 Lattia, alustaansa liimattu parketti tai lautalattia 40 5-15 Lattialaminaatti 15 Seinien maalaus ja tapetointi 20 30 / 32

KUIVIEN TILOJEN PINNOITTEET Kattopinnoitteiden pintakäsittely 30 MÄRKÄTILOJEN LATTIARAKENTEET JA -PINNOITTEET Muovimatto 20 3 5-10 Kosteussulkusively ja laatoitus 15 3 Bitumivedeneriste ja laatoitus 30 3 Nykyaikainen vedeneriste ja laatoitus, rakennettu v. 1999 jälkeen 30 3 MÄRKÄTILOJEN SEINÄRAKENTEET JA -PINNOITTEET Kosteussulkusively, levyrakenne ja laatoitus 15 3 tarvittaessa Kosteussulkusively, kiviainesrakenne ja laatoitus 18 3 tarvittaessa Vedeneriste ja laatoitus 30 3 tarvittaessa Muovitapetti 12 3 Muovipinnoitettu pelti 30 3 Pesuhuoneen panelointi 12 3 Saunan panelointi 20 3 MÄRKÄTILOJEN KATTOPINNOITTEET Katon pintakäsittely (pesuhuone, kylpyhuone tms.) 20 5 10-15 KIINTOKALUSTEET Kuivissa tiloissa olevat kaapistot 25 Märkätilojen kaapistot 15 LVI-TEKNISET JÄRJESTELMÄT TAI MATERIAALIT Öljysäiliö, muovia, sisätiloissa 50 10 10 Öljysäiliö, muovia, maassa 40 10 10 Öljysäiliö, terästä, sisätiloissa 40 10 10 Öljysäiliö, terästä, maassa betonibunkkerissa 30 10 10 Öljysäiliö, terästä, ulkona 40 10 10 Savupiiput, tiilipiippu 50 12 kk Savupiiput, elementeistä tehty keraaminen piippu 50 12 kk Lämmitysputkisto, teräsputket, lattialämmitys saavutettu Lämmitysputkisto, kupariputket, lattialämmitys märkätilassa 40 12 kk Lämmitysputkisto, muovipinnoitetut kupariputket, lattialämmitys 50 12 kk Lämmitysputkisto, muovi- ja komposiittiputket 50 12 kk Käyttövedenlämmittimet 20-30 31 / 32

LVI-TEKNISET JÄRJESTELMÄT TAI MATERIAALIT Vesijohdot, kupariputket 40-50 10-15 Vesijohdot, muoviputket 50 10-15 Vesijohdot, galvanoidut teräsputket (käyttöikä saavutettu) saavutettu Jätevesiviemärit, valurautaputket 50 Jätevesiviemärit, muovi- tai komposiittiputket 50 Niiden rakenteiden osalta, joita ei ole mainittu tässä taulukossa, löytyy lisätietoa Rakennustietosäätiön julkaisemasta käyttöikäjaksotus-ohjeesta (KH 90-00403) 32 / 32

9 Tietokortti Valesokkeli YLEISTÄ VALESOKKELEISTA 5 kaisu 1960-1980 -luvuilla. Sillä tavoiteltiin lattian, seinän ja sokkelin liittymään tiivistä ja lämpöteknisesti hyvää ratkaisua. Jälkikäteen on kuitenkin havaittu, että valesokkeli on ollut riskialtis ratkaisu. Valesokkeliratkaisussa ulkoseinän puurunko on yleensä lähellä ympäröivän maanpinnan tasoa tai jopa sen alapuolella. Tällaisessa ratkaisussa puurungon alaosat ovat alttiina ulkopuolisen maakosteuden vaikutukselle ja riskinä on puurakenteiden kosteusvaurioituminen. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi KH 90-00394 (Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, suoritusohje, 2007) kortissa jossa on annettu ohjeet kuntotarkastuksen suorittamisesta. Suoritusohjeen mukaan riskirakenteen kunto tulee selvittää rakennetta avaamalla. Pelkkä pintapuolinen ja aistinvarainen arviointi tai pintojen kosteuskartoitus pintatunnistimella ei ole riittävä menetelmä riskirakenteen kunnon selvittämiseksi. VALESOKKELIRAKENTEEN VAURION AIHEUTTAJIA 5 perusmuurin liitoksesta ja/tai sokkelihalkaisun pohjasta. F vesien, pintavesien ja syöksytorvista tulevien kattovesien poisjohtaminen ja viemäröinti. Y t tai vääränsuuntaiset kallistukset seinän vierustalla. V hyvin ylhäällä lattiapintaan nähden.. teeseen rakennettaessa yläpuolelta tulevia sade- ja sulamisvesiä ei ole ohjattu rakennuksen sivuitse. Z oseinän puurunko on maanvaraisen laatan yläpintaa alempana. S puuttuva salaojitus, salaojajärjestelmien tulviminen. W että läpäisevä salaojituskerros perusmuurin ja salaojien alla ja ympärillä. F laarista). P elin ja puurungon välistä puuttuu kosteuseristys (bitumikermi). Y takerroksen alta puuttuu vettä pidättävä seinästä poispäin kalteva kerros. RISKIRAKENTEEN TUTKIMINEN ERILLISELLÄ KUNTOTUTKIMUKSELLA 5 lisesti liittyvän riskin realisoitumisen toteaminen edellyttää aina rakenteen avausta ja sen tarkastamista riittävässä laajuudessa. Koska valesokkelirakenteen ulkoseinän alaosa voi olla syvälläkin lattiapintatason alapuolella, tulee seinään tehdä riittävän kokoinen aukko rakenteen kunnon toteamiseksi. Vaurioituminen rakenteessa alkaa alajuoksupuun alapinnasta, minkä vuoksi alajuoksupuun alapinnan kunto tulee päästä toteamaan. Rakenteen avausten määrä ja paikat tulee määritellä aina tapauskohtaisesti. Kuntotutkimukseen voidaan tarpeen mukaan sisällyttää erilliset mikrobitutkimukset. Niiden tarpeellisuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti kuntotutkimuksen yhteydessä. www.raksystems.fi Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A, 01610 Vantaa Y-tunnus 0905045-0

LL ESIMERKKI RISKIRAKENTEESTA:!"$%""&&%'%( "%)) ' $&&""* +,""* $"**"- Vuotovedet Pintavedet Roiskevedet Puurungon alaosa Putkivuodot Vajovesi Veden kapillaarinen nousu Diffuusio ja konvektio Reunavahvistettu betonilaatta Salaojituspuutteet Pintavedet Rännivedet Diffuusio Konvektio Heikosti kantava, kostea perusmaa Vesihöyryn tunkeutuminen rakennekerrosten läpi. Ilmanpaineen vaihtelusta johtuva kosteuden siirtyminen. Copyright Raksystems Insinööritoimisto Oy 15092015 Veden kapillaarinen nousu ##aspalvelu@raksystems.fi www.raksystems.fi p. 030 670 5500 Puhelut 030-alkuisiin numeroihin lankapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min (alv. 24 %), matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (alv. 24 %).

Palvelemme kautta maan! Insinööritoimisto Oy p. 030 670 5500,,,,, www.raksystems.fi Rovaniemi Oulu Copyright Raksystems Insinööritoimisto Oy 07102015 Vaasa Seinäjoki Kuopio Joensuu u Jyväskylä Tampere Mikkeli Rauma Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Turku Hyvinkää Kotka 5 Raasepori Vantaa Porvoo oo Puhelut 030-alkuisiin numeroihin lankapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min (alv. 24 %), matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (alv. 24 %).

R A K S Y S T E M S I N S I N Ö Ö R I T O I M I S T O O Y - Kansallisomaisuuden edun valvontaa jo vuodesta 1989!"#$#%&'# () *+())! -./. 0&1+#%&%%+ 1!"&))+#2 3! kiinteistöalan asiantuntijayritys. Olemme Suomen suurin kuntotarkastusyhtiö. Olemme tehneet yli 50 000 kuntotarkastusta ja -tutkimusta sekä suunnitelleet ja valvoneet satoja peruskorjaushankkeita. Tarjoamme asiakkaillemme palvelukokonaisuuksia, joiden avulla varmistamme kiinteistöomaisuuden arvon säilymisen ja terveellisen elinympäristön. Toimimme aktiivisesti alan kehitystehtävissä kiinteistöjen ja kansallisomaisuutemme edunvalvojina. Palvelemme valtakunnallisen asiantuntijaverkon avulla kautta maan! Korjaussuunnittelu ja valvonta Sisäilma Mikrobitutkimukset Pölynkoostumuksen määrittely Radontutkimus- ja korjaussuunnittelu Energia Energiansäästökartoitus Energiatodistus Ilmatiiviysmittaus Lämpökuvaus SisäilmaStart Sisäilmasto- ja kosteustekniset tutkimukset Sisäilmatutkimus VOC mittaus Motivan energiapalvelut Yritysten energiakatselmukset Arkkitehtisuunnittelu Hankesuunnittelu Korjaussuunnittelu LVISA -suunnittelu Osakasremontin valvonta Pelastussuunnittelu Rakennesuunnittelu Asuntokauppa Asiantuntijalausunnot asuntokaupan riitatapauksissa Asuntokaupan Kuntotarkastus Huoneistoalamittaus Rakennustyön tarkkailijapalvelu Valvonta- ja rakennuttamispalvelut Vuositarkastuksen ennakkotarkastus Kosteuskartoitus Omakotitalon PTS Ostajan kierros Raksystems Kauppaturva Uuden asunnon tarkastus Kiinteistön kunto Asbesti- ja haitta-aine -kartoitukset Asiantuntijalausunnot rakennuksen rakentamiseen ja laatuun liittyen Asiantuntijalausunto Betonirakenteiden kuntotutkimus Due Diligence tarkastukset Homekoirapalvelut Ikkunoiden kuntotutkimus Ilmavaihdon kuntotutkimus Kuntoarvio ja PTS KuntoarvioStart Putkistojen kuntotutkimus Salaojien ja viemäreiden videokuvaus Sähköjärjestelmien kuntotutkimus Sähköjärjestelmien lämpökuvaus Sähkölaitteistojen määräaikaistarkastukset Taloyhtiöiden märkätilojen kosteuskartoitus Tarvekartoitus Vedeneristystarkastus Vesikaton kuntotutkimus Raksystems Insinööritoimisto Oy Vetotie 3A, 01610 Vantaa Y-tunnus 0905045-0 46748aspalvelu@raksystems.fi www.raksystems.fi p. 030 670 5500 Puhelut 030-alkuisiin numeroihin lankapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min (alv. 24 %), matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (alv. 24 %).