LIITO-ORAVAN LISÄÄNTYMIS- JA LEVÄHDYSPAIKAT PALJON MELUA TYHJÄSTÄ? Metsätieteen päivä 12.11.2014 Maarit Jokinen (SYKE), Sanna Mäkeläinen (Helsingin yliopisto), Otso Ovaskainen (Helsingin yliopisto) Johdanto Mitä lisääntymis ja levähdyspaikat ovat? Mitä tiedämme lisääntymis ja levähdyspaikkojen merkityksestä liito oravan suojelutasolle? 1) Onko tunnettujen lisääntymis ja levähdyspaikkojen heikentyminen ja hävittäminen onnistuttu estämään? Millaisilla alueilla laji säilyy? 2) Kuinka suuri osa lisääntymis ja levähdyspaikoista tunnetaan ja huomioidaan hakkuissa viranomaisten toimesta? Johtopäätökset Lajin turvaamisen menetelmien ja mittakaavojen suhteen
Luonnonsuojelulaki 49.1 : Luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. v. 2004 erityinen, Suomen metsäkeskuksen ja ELY keskusten välinen viranomaismenettely lisääntymis ja levähdyspaikkojen turvaamiseksi metsänhakkuissa (Metsälaki 14 b ja luonnonsuojelulaki 72 a ) YM & MMM ohjeistivat pienialaisesta täsmäsuojelusta: käsittää pesäpuut sekä niiden välittömässä läheisyydessä olevat suojaa ja ravintoa tarjoavat puut pinta ala olisi tällöin 300 700 neliömetriä. Liito oravan lisääntymis ja levähdyspaikkojen turvaamiseen on panostettu merkittävä osa luonnonsuojelun viranomaisresursseista Luonnonsuojelulain 72 a :n mukaisia päätöksiä tehty noin 3 000 kpl, yhteispinta ala yli 600 ha (v. 2013: 2 668 kpl, 614.00 ha) Menettelyyn arvioitu kuluvan viidennes ELY keskusten lajisuojelun kokonaisvoimavaroista (v. 2010 yli 4 htv) Valtaosa liito oravista elää talousmetsissä, joten menettely voi olla merkittävä suojelukeino
Viranomaismenettelyn vaikutus lajin suojelutasoon? 1) Rajattujen lisääntymis ja levähdyspaikkojen vaikutukset: Onko tunnettujen lisääntymis ja levähdyspaikkojen heikentyminen ja hävittäminen onnistuttu estämään? Millaisilla alueilla laji säilyy? 2) Kuinka paljon viranomaisten rajaamat lisääntymis ja levähdyspaikat voivat vaikuttaa lajin suojelutasoon? Kuinka suuri osa lisääntymis ja levähdyspaikoista tunnetaan ja voidaan huomioida hakkuissa viranomaisten toimesta? 100 lisääntymis ja levähdyspaikkaa: liito oravan esiintyminen ja alueen ominaisuudet Kuinka suuri osa lisääntymis ja levähdyspaikoista säilyy liitooravan käytössä Malli ympäristön vaikutuksesta esiintymistodennäköisyyteen Jokinen, Mäkäläinen, Ovaskainen 2014
Sopimaton avoin alue Sopiva alue Käyttö kelpoinen alue Tutkimusala: 300 m, pinta ala noin 7,1 ha Sopivan ja käyttökelpoisen alueen vaikutus esiintymiseen 49 kpl Esiintymistodennäköisyys Jos tavoitteeksi asetetaan 50 % esiintymistodennäköisyys 51 kpl Sopivan alueen osuus tutkimusalasta (n. 7,1 ha:sta) Logistinen regressio: sopiva ympäristö: effect size 0.042, s.e. 0.013, p<0.001 käyttökelpoinen ympäristö: effect size 0.025, s.e. 0.013, p=0.05 Jokinen, Mäkäläinen & Ovaskainen 2014
Pesäpuut : liito oravan pesät sijaitsevat yksittäisissä puissa Yksittäiset säästöpuut voivat olla yksilötasolla merkittäviä, mutta tilanne riippuu täysin puuta ympäröivästä alueesta.
Pesäpuut ja niiden välittömässä läheisyydessä olevat suojaa ja ravintoa tarjoavat puut : pienten puuryhmien merkittävyys lajille riippuu edelleen niiden ympäristöstä. 24.01.13 Taneli Duunari Työntekijäinen, SYKE Pienialaiset rajaukset eivät säily käytössä, jos hakkuusuunnitelma uhkaa alun perin liito oravaa 12
Viranomaismenettelyn vaikutus lajin suojelutasoon? 1) Rajattujen lisääntymis ja levähdyspaikkojen vaikutukset: Onko tunnettujen lisääntymis ja levähdyspaikkojen heikentyminen ja hävittäminen onnistuttu estämään? Millaisilla alueilla laji säilyy? 2) Kuinka paljon viranomaisten rajaamat lisääntymis ja levähdyspaikat voivat vaikuttaa lajin suojelutasoon? Kuinka suuri osa lisääntymis ja levähdyspaikoista tunnetaan ja voidaan huomioida hakkuissa viranomaisten toimesta? Suunniteltujen uudistushakkuiden määrä ja koko: v. 2005 2012 metsänkäyttöilmoitusten uudistushakkuut Etelä Suomessa yhteensä yli 712 000 ha, mediaanikoko noin 1 ha Liito oravan esiintyvyys metsämaalla: Liito oravaa esiintyy Etelä Suomessa 11,9 % 9 ha suuruisista metsämaaruuduista (Hanski 2006)
Simuloimme hakkuiden kohdistumista liito oravametsiin 6 alueella Metsän ikärakenne muutettiin vastaamaan keskimääräistä eteläsuomalaista metsää Alueelle sijoitettiin satunnaisesti 10 000 kertaa 9 ha kokoinen kartoitusruutu ja 1 ha kokoinen uudistushakkuuruutu Jokinen, Mäkäläinen & Ovaskainen 2014 liito oravan esiintyvyys kartoitusruuduilla ja hakkuualueilla Asuttujen 1 ha hakkuuruutujen osuus Esiintyy 11,9 % 9 ha:n metsämaaruuduista (Hanski 2006) Asuttujen 9 ha liito oravakartoitusruutujen osuus Lineaarinen regressio liito orava esiintyy 5,2 %:lla 1 ha uudistusruuduista Etelä Suomessa (minimi ja maksimiarvoihin perustuva luottamusväli 1.5% 8.7%) Jokinen, Mäkäläinen & Ovaskainen 2014
Uudistushakkuita suunniteltu 560 000 kuviolle, joiden mediaanikoko n. 1 ha Simuloinnin perusteella 29 100 kuviota olisi ollut liitooravan käytössä (luottamusväli 8,400 48,700) Lisääntymis ja levähdyspaikkarajausten määrä: positiivisia LSL 72a päätöksiä tehty 2005 2012 arviolta noin 800 kpl rajatut lisääntymis ja levähdyspaikat koskisivat 2,7 % hakattavaksi suunnitelluista liito oravan käytössä olevista uudistusalueista Etelä Suomessa (luottamusväli 1,6 9,5 %) Johtopäätökset: liito oravan suojelun menetelmät ja mittakaavat Nykykäytännön spatiaalinen ja ajallinen mittakaava: Yksittäisen puun/pienen puuryhmän säilyminen yksittäisessä metsänkäyttöilmoituksessa suunniteltujen hakkuiden jälkeen 24.01.13
Metsänkäyttöilmoitus määrittää spatiaalisen ja ajallisen mittakaavan 1. Päätös (harvennushakkuu) 2. Päätös (avohakkuu) 3. Päätös (harvennushakkuu) 4. Päätös (avohakkuu) 19 Täsmäsuojelu luonnonsuojeluviranomaisen toimesta on käytännössä mahdotonta Luonnonsuojelulain 72 a mukaisten päätösten määrän kehitys Päätösten yhteismäärä/vuosi Vuosittain keskimäärin 70 000 uudistushakkuukuviota, joista arvion mukaan n. 3 500 osuisi liito oravan elinpiirille ELYt: 15 htv kaikkeen lajisuojeluun, resurssit vähenemässä
Yle Uutiset 1.11.2014 Naaraiden elinpiiri n. 8 ha (Hanski ym. 2000, 2001) Avohakkuissa jäljelle pitäisi jäädä 3 4 ha sopivaa metsää jotta lisääntymis ja levähdyspaikka säilyisi käytössä vähintään 50% todennäköisyydellä? Koiraiden elinpiiri n. 60 ha (Hanski ym. 2000, 2001)
Johtopäätökset: liito oravan suojelun menetelmät ja mittakaavat 24.01.13 Nykykäytännön spatiaalinen ja ajallinen mittakaava: Yksittäisen puun/pienen puuryhmän fyysinen säilyminen yksittäisessä metsänkäyttöilmoituksessa suunniteltujen hakkuiden jälkeen Liito oravan kannalta merkitykselliset mittakaavat: Populaatiotaso: sopivan elinympäristön kokonaismäärä maisemassa. Voidaanko pienillä muutoksilla saada parannusta jos muutoksia tehdään laajoilla aloilla (esim. puulajikoostumus, säästöpuiden lisääminen)? Yksilötaso: elinpiirin säilyminen elinkelpoisena. Hehtaarien kokoisen alueen on säilyttävä liito oravalle sopivana. Take home messages Liito oravan täsmäsuojelun vaikuttavuus lajin suojelutasolle on ollut vähäinen Yhteiskunnallisesti vaikutukset on koettu merkittäviksi; vaikutukset metsätalouteen kuitenkin jääneet todellisuudessa pieniksi Vaikea löytää hyviä perusteita sille, että liito oravan suojelua toteutetaan muusta metsäluonnon suojelusta erillisenä prosessina, nykyisellä mittakaavalla, tilapäisillä ja pienialaisilla viranomaisen määrittämillä hakkuurajoituksilla yksilöiden pesäpaikoille