KEMIÖNSAAREN KUNTA RÖSHOLM RANTA-ASEMAKAAVA Maanmittari Oy Öhman 2011
RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 26.5.2011 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa. Kaavan nimi on Rösholm ranta-asemakaava. Alue käsittää Hiittisten kylässä kiinteistön Rösholm RN:o 15:17 (322-495-15-17). Varsinainen kaava-alue käsittää kiinteistöstä saaren Rösholm (joillakin kartoilla Rönnsholmen). Se sijaitsee n. 10 km etäisyydellä Taalintehtaalta etelään ja n. 5 km Kasnäsista itään. Kaava-alueen pinta-ala on noin 16,5 ha ja korjattu rantaviiva 2,2 km. Liitteenä on kaava-alueen luontoselvitys. 2 YHTEENVETO 1990-luvun alussa laadittun rantayleiskaavan rakennuspaikat on sijoitettu paikkoihin, jotka topografisista tai maisemallisista syistä ei voida rakentaa. Yleiskaavan mukainen rakentaminen johtaisi epäonnistuneeseen asutuksen sijoitteluun. Ranta-asemakaavan tarkoituksena on siirtää voimassa olevan yleiskaavan rakennuspaikat siten, että topografia ja maisema otetaan huomioon. Lisäksi puuttuu alueen kokonaisvaltainen luontoinventointi, mitä korjataan suunnittelun yhteydessä. Ranta-asemakaavaan osoitetaan yleiskaavan mukainen määrä eli 10 rakennuspaikkaa. Rakennuspaikkojen sijoittelussa on otettu huomioon niiden vaikutus maisemaan ja luonon olosuhteisiin. 3 LÄHTÖKOHDAT Alue käsittää Hiittisten kylässä kiinteistön Rösholm RN:o 15:17 maa-alueet. Alueella on voimassa oleva yleiskaava. Yleiskaavassa alue on osoitettu lomaasutusalueeksi (RA) sekä maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-1). Maakuntavaltuuston hyväksymässä maakuntakaavassa alue on osoitettu maa- ja metsätalouteen, virkistykseen ja ulkoiluun. Alue on rakentamaton. Alueella on joitakin luontoinventoinnissa merkittäviksi luokiteltuja alueita ja kohteita. Faunatica Oy on laatinut alueelle luontoselvityksen, jossa alueen luonnonolosuhteen ja luontoarvot och selostettu, liite 2. 4 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUVAIHEET Kaavaluonnoksesta on neuvoteltu (2.3.2011) ELY-keskuksen (Leena Lehtomaa AnnaLeena Seppälä Kirsti Virkki) sekä kunnan (Lindeberg) edustajien kanssa. Kaavaluonnos pidettiin nähtävillä 5. 19.5.2011. Muistutuksia ei jätetty.
Pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen maastotietokantaa. Kartta tulostetaan mittakaavaan 1:5000. 5 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS Yleiskuvaus Kaavassa on 5 korttelia, joissa on yhteensä 10 loma-asuntorakennuspaikkaa (RA). Muut alueet on osoitettu metsätalousmaaksi, jossa on ympäristöarvoja (MY). Rakennusoikeus Ranta-asemakaava-alueen rakennusoikeus noudattaa kaikilta osin voimassa olevaa yleiskaavaa. Yksityiskohtainen kuvaus Rakennuspaikkojen rakennusalat on osoitettu siten, että kaikki rakentaminen sijoittuu vähintään 20 m:n etäisyydelle rannasta. Rantamaisemaa on otettu huomioon niin, ettei maisemakuva meren suuntaan merkittävästi muutu. Voimassa olevaan yleiskaavaan nähden rakennuspaikat on sijoitettu ja ryhmitelty siten, että niiden rakentaminen mahdollisimman vähän vaikuttaa luonnonolosuhteisiin ja maisemaan. Yleiskaavan mukainen rakennuspaikkojen rakentaminen ei ole mahdollista toteuttaa ao. tekijöitä huomioon ottamalla. RA-rakennuspaikalle saadaan rakentaa rakennuksia seuraavasti: Kullekin rakennuspaikalle saadaan loma-asunto ja sauna, joiden yhteenlaskettu kerrosala on enintään 120 m2. Osa loma-asunnosta voidaan toteuttaa erillisenä vierasmajana, jonka kerrosala on enintään 20 m2. Erillisen saunarakennuksen sallittu enimmäiskerrosala on 20 m2. Lisäksi saadaan rakentaa erillinen lämmittämätön enimmäiskerrosalaltaan 40 m2:n suuruinen varastorakennus Rakennusten julkisivujen tulee olla puuta. Värityksen tulee olla hillitty ja soveltua maisemaan.rakennusten kattomuodon tulee olla harjakatto. Räystäiden, vuorilautojen, kaiteiden ja vastaavien yksityiskohtien korostaminen tulee välttää. Uhanalaista ja rauhoitettua metsäomenapuuta kasvaa neljässä paikassa. Alueet on osoitettu suojelukohteiksi (s). Kaksi kosteikkoaluetta on osoitettu osa-alueeksi, jossa ympäristö on säilytettävä (s). Muut alueet on osoitettu metsätalousalueeksi, jolla on ympäristöarvoja. MY-alueella ei saa suorittaa avohakkuita eikä rakentaa rakennuksia. Tekninen huolto Jätevesiä ei saa johtaa mereen, vaan ne on käsiteltävä kunnan ympäristöviranomaisen vahvistamalla tavalla. Vesikäymälän rakentaminen on kielletty. Alueiden pinta-alat on esitetty liitteessä 1. 6 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Alueen rakentaminen toteutetaan tarpeiden mukaisessa aikataulussa.
7 RANTA-ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET Ranta-asemakaavassa on otettu huomioon luontoiselvityksessä todetut arvot, joten kaavan toteuttaminen ei heikennä alueen luontoarvoja. Maiseman kannalta vältytään niiltä haitallisilta seuraamuksilta, johon yleiskaavan mukainen toteuttaminen johtaisi. Kaava noudattaa valtakunnallisia alueiden käytön tavoitteita eikä ole hyväksytyn maakuntakaavaehdotuksen vastainen. Hanko, 26.5.2011 Maanmittari Oy Öhman Sten Öhman diplomi-insinööri
MAANMITTARI OY ÖHMAN Sten Öhman Riilahdenkatu 3 10900 Hank0 044-2530464 sten.ohman@netsten.fi 15.3.2011 KEMIÖNSAARI, RÖSHOLM RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue ja kaavoitustilanne Alue käsittää Hiittisten kylässä kiinteistön Rösholm RN:o 15:17 (322-495-15-17). Kaava-alue, joka käsittää saaren Rösholm (joillakin kartoilla Rönnsholmen), sijaitsee n. 10 km etäisyydellä Taalintehtailta etelään ja n. 5 km Kasnäsista itään. Kunnan rantayleiskaavassa kiinteistö on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M-1) ja loma-asutusalueiksi (RA). Rakennuspaikkojen kokonaismäärä on 10. Maakuntavaltuuston hyväksymässä maakuntakaavassa alue on osoitettu maa- ja metsätalouteen, virkistykseen ja ulkoiluun. 2. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet 1990-luvun alussa laadittun rantayleiskaavan rakennuspaikat on sijoitettu paikkoihin, jotka topografisista tai maisemallisista syistä ei voida rakentaa. Yleiskaavan mukainen rakentaminen johtaisi epäonnistuneeseen asutuksen sijoitteluun. Ranta-asemakaavan tarkoituksena on siirtää voimassa olevan yleiskaavan rakennuspaikat siten, että topografia ja maisema otetaan huomioon. Lisäksi puuttuu alueen kokonaisvaltainen luontoinventointi, mitä korjataan suunnittelun yhteydessä. 3. Osalliset ja osallisten kuuleminen Osallisia ovat alueen omistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin laadittava kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osallisia ovat mm. - Alueen maanomistaja Lähialueiden maanomistajat ja asukkaat Viranomaiset - Varsinais-Suomen ELY-keskus (ympäristö ja luonnonvarat)
- Varsinais-Suomen liitto 4. Viranomaisyhteistyö Aloitusviranomaisneuvottelu pidetään talvella 2011. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma toimitetaan osallisille viranomaisille tiedoksi ja mahdollisia kommentteja varten. Samalla pyydetään lausunto myös kaavaluonnoksesta. Kaavaehdotuksesta pyydetään tapeen mukaan lausunto viranomaisilta. Sen jälkeen kun kaavaehdotus on ollut nähtävänä järjestetään tarvittaessa viranomaisneuvottelu (MRL 66, MRA 26 ). 5. Laadittavat selvitykset Suunnittelun pohjaksi on kesällä 2010 laadittu luonnonolosuhteista käsittävä luontoinventointi. 6. Suunnittelun käsittelyvaiheet, kaavan vaikutukset sekä osallistuminen ja vuorovaikutus Tekninen lautakunta päättää suunnittelun aloittamisesta ja että osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä ranta-asemakaavaluonnos asetetaan nähtäville talvella 2011. Kaavaehdotus pannaan julkisesti nähtäville kesällä 2011 ja siitä pyydetään tarvittaessa lausunnot. Osallisia kuullaan. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta (MRL 65, MRA 19 ). Muistutus on toimitettava kunnalle ennen nähtävillä oloajan päättymistä. Kunnanvaltuusto hyväksyy kaavaehdotuksen arviolta kesä jälkeen 2011. Päätöksestä voi valittaa Turun hallinto-oikeuteen (MRL 188 ). 7. Yhteystiedot Lisätietoja suunnittelusta antavat seuraavat henkilöt: Kaavoittaja Juha Suominen Puh. 02 4260 881 juha.suominen@kimitoon.fi Kaavan laatija Sten Öhman MAANMITTARI OY ÖHMAN Riilahdenkatu 3, 10900 Hanko Puh. 044 2530464 sten.ohman@netsten.fi
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevat mielipiteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan alistaa ELY-keskukseen neuvotteluja varten, mikäli osallinen katsoo sitä puuttelliseksi. Tätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan tilata Kemiönsaaren kunnan tekniseltä virastolta tai kaavan laatijalta.
Liite 1. Områdenas arealer Alueiden pintalat Område Alue K1T1 K1T2 K1T3 K2T1 K2T2 K3T1 K3T2 K4T1 K4T2 K5T1 MY Summa, yhteensä m2 Summa,yht m2 5456 4840 5842 3539 3319 4797 5658 6356 4090 3946 47843 116785 164628
Bilaga/Liite 2. Kemiönsaaren Rönnsholmenin luontoarvojen perusselvitys vuonna 2010 Espoo 2010
Kemiönsaaren Rönnsholmenin luontoarvoselvitys 2010 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 1. Johdanto 3 2. Menetelmät 3 3. Tulokset 3 3.1. Hertta-tiedot 3.2. Luontotyypit ja putkilokasvit 3 3 4. Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset 7 5. Kirjallisuus 7 Kannen kuva: Kausikosteaa tervaleppäluhtaa, jossa on kohtalaisesti myös lahopuuta (kuvio 4). Valokuvat Henna Makkonen Karttakuva Faunatica Oy Kirjoittajat: Henna Makkonen ja Marko Nieminen
Kemiönsaaren Rönnsholmenin luontoarvoselvitys 2010 Tiivistelmä Kemiönsaaren Rönnsholmenin (Lilla Ängesönin länsipuolella) luontoarvojen perusselvitys tehtiin kesällä 2010. Toimeksianto sisälsi myös Hertta-tietojen tarkistuksen. Maastotyössä paikallistettiin luonnonsuojelu-, metsä- ja vesilain mukaiset suojeltavat kohteet sekä muut huomionarvoiset luontokohteet. Lisäksi etsittiin EU:n luontodirektiivin mukaisten, uhanalaisten, silmälläpidettävien ja rauhoitettujen putkilokasvilajien esiintymiä. Luontoarvoiltaan tärkeimmät metsälakikohteet ovat erilaiset kosteikkokohteet (kolme kuviota), jotka tulisi säästää mahdollisen mökkirakentamisen yhteydessä. Uhanalaista ja rauhoitettua metsäomenapuuta kasvaa neljässä paikassa. Puuyksilöt tulee säästää ympäristöä muuttavien toimien yhteydessä. Toinen havaittu uhanalainen putkilokasvilaji on keltamatara, jonka kasvustojen säästämistä suosittelemme. Rönnsholmenin koillisosassa on kallioisen pikkusaaren jakama melko laaja merenlahti, jonka eteläisempi osa on ilmeinen muodostumassa oleva flada. Suosittelemme sen säilyttämistä luonnontilaisena. 2
Kemiönsaaren Rönnsholmenin luontoarvoselvitys 2010 1. 3 Johdanto Tähän selvitykseen sisältyi Kemiönsaaren kunnassa Lilla Ängesönin länsipuolella sijaitseva Rönnsholmenin saari (noin 15 ha) (ks. kuva 2). Työ sisälsi kaksi osakokonaisuutta: 1. Hertta-tietojen hankinta. 2. Luontoarvojen perusselvitys. 2. Menetelmät Saari kierrettiin kattavasti läpi 12.7.2010 (Henna Makkonen), jolloin suurin osa kasvilajeista on luotettavasti havaittavissa. Tällöin on paras ajankohta sekä luontotyyppien että kasvilajiston kartoittamiseen. Maastokäynnin aikana paikallistettiin seuraavanlaiset kohteet: - Luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit (Luonnonsuojelulaki 1996, Luonnonsuojeluasetus 1997/2005) - Metsälain mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt (Metsälaki 1996, Meriluoto & Soininen 2002) - Vesilain mukaiset suojeltavat kohteet (Vesilaki 1961) - Muut huomionarvoiset luontotyypit ja mahdollisesti korkean biodiversiteetin sisältävät alueet (esim. runsaasti lahopuuta sisältävät kohteet) sekä muilla tavoilla arvokkaat luontokohteet - Alueet, joilla ei esiinny erityisiä luontoarvoja. Kasvillisuuskartoituksessa keskityttiin paikallistamaan EU:n luontodirektiivin mukaisten, uhanalaisten, silmälläpidettävien ja rauhoitettujen putkilokasvilajien esiintymät (Rassi ym. 2001, Ympäristöministeriö 2001a,b, 2007, 2008, 2009). Selvitysalueella olevien huomionarvoisten luontotyyppien ja kasviesiintymien sijainnit rajattiin kartalle. Näiden luontotyyppikuvioiden ominaispiirteet ja kasvillisuuden yleispiirteet kuvaillaan jaksossa 3. Kuviot arvotettiin luonnonsuojelullisen arvon perusteella. 3. Tulokset 3.1. Hertta-tiedot Saarelta ei ole havaintoja ympäristöviranomaisten Hertta-tietojärjestelmässä (tarkistettu 2.8.2010). 3.2. Luontoarvojen perusselvitys Rönnsholmen on kallioinen saari, kallioiden väleissä on kosteikkoja sekä lehtomaisia ja luhtaisia painanteita. Korkeuserot ovat suuret, samoin kosteus ja rehevyys vaihtelevat suuresti muodostaen moniulotteisen kokonaisuuden esim. alueen linnustolle. Saarella on runsaasti hirvieläimiä, jotka liikkuvat varsinkin saaren eteläosissa sammalikon ja jäkälikön kuluneisuudesta päätellen.
Kemiönsaaren Rönnsholmenin luontoarvoselvitys 2010 4 Rönnsholmen on lähes kokonaan vajaatuottoista kalliometsää ja puutonta avokalliota. Valtapuu on mänty (Pinus sylvestris), osa männyistä on erittäin vanhoja ja kasvusuunnaltaan tuulen muovaamia. Männyn lisäksi kallioilla kasvaa katajaa (Juniperus communis), pihlajaa (Sorbus aucuparia), reunamilla ja kosteikoissa tuomea (Prunus padus). Saarella on paikoin kohtuullisesti lahopuuta, niin pysty- kuin maapuunakin. Kallioiden välisillä luhtaisilla ja lehtomaisilla alueilla valtapuuna on tervaleppä (Alnus glutinosa), joista osa on iäkkäitä, kuolleita ja lahojakin joukossa. Lisäksi virpapajua (Salix aurita), haapaa (Populus tremula) ja koivuja (Betula pendula ja B. pubescens). Pensaskerroksessa vadelmaa (Rubus idaeus), taikinamarjaa (Ribes alpinum), paatsamaa (Rhamnus frangula) ja metsäruusua (Rosa majalis). Saarella ei ole vesilain tai luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppikohteita. Saarella kasvaa kahta uhanalaista (vaarantuneita, VU) putkilokasvilajia: keltamataraa (Galium verum) ja rauhoitettua metsäomenapuuta (Malus sylvestris) (ks. kuva 2). Keltamataraa on muutamia kymmeniä varsia isoimmissa esiintymissä, joiden sijainnit ovat: (6655133, 3248205), (6655121, 3248248), (6655170, 3248306), (6655282, 3248292) (YKJ) (kuva 1). Yksittäisten metsäomenapuiden sijainnit (ks. lisäksi kohde 5): (66553471, 3248215), (6654869, 3248275), (6654850, 3248429) (YKJ). Metsälakikohteet: 1. Kalliot Kalliot käsitellään yhtenä kokonaisuutena, sillä kasvillisuus on kauttaaltaan samantyyppistä ja lajisto yhdenmukaista. Puutonta avokalliota ja vajaatuottoista, mäntyvaltaista kalliometsää. Männyn lisäksi katajaa ja pihlajaa. Kenttäkerroksessa metsälauhaa (Deschampsia flexuosa) ja pohjanlahdenlauhaa (D. bottnica) sekä ilmeisesti näiden risteymää, kultapiiskua (Solidago virgaurea), ahosuolaheinää (Rumex acetosella) ja käärmeenpistonyrttiä (Vincetoxicum hirundinaria). Metsäisemmillä alueilla kanervaa (Calluna vulgaris), puolukkaa (Vaccinium vitisidaea), variksenmarjaa (Empetrum nigrum) ja kieloa (Convallaria majalis). Pienialaisesti myös kalliokieloa (Polygonatum odoratum), keltamataraa ja tähkätädykettä (Veronica spicata). Rannan kallionkoloissa ja juonteissa on pienialaisia (muutamien neliömetrien kokoisia) rantaniittylaikkuja, joissa mm. keltamaitetta (Lotus corniculatus), ruoholaukkaa (Allium schoenoprasum), punasänkiötä (Odontites vulgaris), isorantasappea (Centaurium littorale), juolavehnää (Elymus repens) ja lauhoja. Joidenkin yhtenäisten kallioalueiden pinta-ala on yli hehtaarin suuruinen, joten ne eivät tältä osin täytä metsälakikohteen kriteeriä. Kuvassa 2 nämä kalliot on rajattu kartalle, mutta niillä ei ole kuvionumeroa. Keskinkertaiset luontoarvot. 2. Ympäristöstään selkeästi erottuva avoluhta (kuva 3). Kanervakankaan, koivujen, paatsaman, virpapajun ja tervaleppien reunustama puuton ruovikko, jolla ei ole enää meriyhteyttä. Valtalajina järviruoko (Phragmites australis), lisäksi ranta-alpia (Lysimachia vulgaris), kurjenjalkaa (Potentilla palustris), suoputkea (Peucedanum palustre), suo-ohdaketta (Cirsium palustre), tupasvillaa (Eriophorum vaginatum) ja lamparevesikuusta (Hippuris vulgaris). Kohti etelää ruovikko vaihettuu matalakasvuisemmaksi, luhtasaravaltaiseksi (Carex vesicaria)
Kemiönsaaren Rönnsholmenin luontoarvoselvitys 2010 5 kosteikoksi, jossa edelleen ranta-alpia, kurjenjalkaa ja ojasorsimoa (Glyceria fluitans). Kosteikon reunuspensaikko ja ruovikko tarjoaa pesäpaikkoja linnuille. Kasvilajistollisesti keskinkertainen, saaren monimuotoisuuden kannalta korkeat luontoarvot. 3. Ympäristöstään selkeästi erottuva rannan avoluhta, jossa valtalajina järviruoko. Lisäksi ojakellukkaa (Geum rivale), suo-orvokkia (Viola palustris), luhta- ja rantamataraa (Galium uliginosum, G. palustre), viitakastikkaa (Calamagrostis canescens) ja jokapaikansaraa (Carex nigra). Luhdalla on edelleen meriyhteys. Kasvilajistollisesti keskinkertainen, saaren monimuotoisuuden kannalta korkeat luontoarvot. 4. Ympäristöstään selkeästi erottuva, kausikostea tervaleppäluhta, jossa kohtalaisesti lahopuuta (ks. kansikuva). Pensaskerroksessa tuomea, vadelmaa ja paatsamaa. Kenttäkerroksessa nurmilauhaa, ojakellukkaa, mesiangervoa (Filipendula ulmaria), karhunputkea (Angelica sylvestris), rantamataraa ja puna-ailakkia (Silene dioica). Kasvilajistollisesti keskinkertainen, lahopuun määrä ja kuvion vaikutus saaren mosaiikkimaiseen rakenteeseen nostavat luontoarvot korkeiksi. Muu tärkeä kohde: 5. Saaren kaakkoisosassa pienialainen tervaleppävaltainen kuvio, jossa neljä suurempaa ja useita pieniä metsäomenapuita (6654755, 3248340 YKJ). Pensaskerroksessa taikinamarjaa. Kenttäkerroksessa mm. kieloa ja mesiangervoa. Korkeat luontoarvot. Kuva 1. Keltamatarakasvustoa kalliojuotissa.
Kemiönsaaren Rönnsholmenin luontoarvoselvitys 2010 Kuva 2. Metsälakikohteet ja uhanalaisten kasvien esiintymät Rönnsholmenissa. Vihreät rajaukset ja numerot = metsälakikohteiden rajaukset (numeroimattomat ovat n. 1 ha tai suurempia, jotka eivät siltä osin täytä metsälakikohteen kriteeriä); punaiset ympyrät ja rajaus (kuvio 5) = metsäomenapuiden kasvupaikat, keltaiset ympyrät = keltamatarakasvustot. 6
Kemiönsaaren Rönnsholmenin luontoarvoselvitys 2010 4. Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset Lounais-Suomen saaristossa on hyvin paljon metsälain määritelmät täyttäviä karuja kallioita, jotka eivät tällä alueella ole luontotyyppinä uhanalaisia (Raunio ym. 2008). Pääosa Rönnsholmenistakin on kalliota, mutta ainoastaan pienimmät (alle 1 ha) kalliot täyttävät metsälain kaikki kriteerit (kuva 2). Luontoarvojen puolesta tärkeimpiä metsälakikohteita Rönnsholmenissa ovat erilaiset kosteikkokohteet (kuviot 2-4) ja ne tulisi säästää mahdollisen mökkirakentamisen yhteydessä. Rönnsholmenilla kasvaa uhanalaista metsäomenapuuta neljässä paikassa (kuva 2). Koska laji on rauhoitettu, tulee puuyksilöt säästää kaikkien ympäristöä muuttavien toimien yhteydessä. Toinen saaressa kasvava uhanalainen putkilokasvilaji on keltamatara, jonka kasvustojen säästämistä suosittelemme. Rönnsholmenin koillisosassa on kallioisen pikkusaaren jakama melko laaja merenlahti, jonka eteläisempi osa on ilmeinen muodostumassa oleva flada. Sen suulla on jo nyt kynnys, mutta yhteys pohjoisempaan merenlahteen on vielä suhteellisen syvä, vaikkakin ruovikon katkaisema lahtea jakavan saaren lounaiskärjessä. Suosittelemme tämän eteläisemmän lahdenosan säilyttämistä luonnontilaisena. 5. Kirjallisuus Luonnonsuojeluasetus 1997/2005: 14.2.1997 annettu luonnonsuojeluasetus (160/1997) ja sen 17.11.2005 annettu muutos (913/2005) [http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1997/19970160; http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050913]. Luonnonsuojelulaki 1996: 20.12.2006 annettu luonnonsuojelulaki (1096/1996) [http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1996/19961096] ja luonnonsuojelulain perustelut (HE 79/1996) [http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1996/19960079]. Meriluoto, M. & Soininen, T. 2002: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehti Kustannus, Helsinki. 2. painos. Metsälaki 1996: 12.12.1996 annettu metsälaki (1093/1996) [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961093] ja metsälain perustelut (HE 63/1996) [http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1996/19960063]. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristö 8/2008, Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Vesilaki 1961: 19.5.1961 annettu vesilaki (264/1961) [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610264]. 7
Kemiönsaaren Rönnsholmenin luontoarvoselvitys 2010 Ympäristöministeriö 2001a: Suomen hävinneet, uhanalaiset ja silmälläpidettävät kasvit ja sienet. Internet-sivut, http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1760&lan=fi, viitattu 26.8.2010. Ympäristöministeriö 2001b: Alueellisesti uhanalaiset lajit. Internet-sivut, http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=8801&lan=fi, viitattu 26.8.2010. Ympäristöministeriö 2007: Suomessa esiintyvät luontodirektiivin II, IV ja V -liitteen lajit. Internet-sivut, http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=9045&lan=fi, viitattu 26.8.2010. Ympäristöministeriö 2008: Uhanalaisten ja erityisesti suojeltavien lajien luettelo luonnonsuojeluasetuksessa. Internet-sivut, http://www.ymparisto.fi/default.asp? node=1756&lan=fi, viitattu 26.8.2010. Ympäristöministeriö 2009: Luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitetut lajit. Internet-sivut, http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1728&lan=fi, viitattu 26.8.2010. Kuva 3. Kuvion 2 luhta-aluetta. 8
Kemiönsaaren Rönnsholmenin luontoarvoselvitys 2010 9
Lansantie 3 D 02610 Espoo http://www.faunatica.fi/ Pekka Robert Sundell p. 0400 783 355 Toimitusjohtaja pekka.sundell@faunatica.fi Marko Nieminen p. 0400 628 328 Dosentti, tutkimussuunnittelija marko.nieminen@faunatica.fi Kari Nupponen p. 0400 333 688 FM, projektipäällikkö kari.nupponen@faunatica.fi