JUANKOSKEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2011 Kaupunginhallitus 2.4.2012 Kaupunginvaltuusto 13.6.2012
1. TOIMINTAKERTOMUS 4 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 4 1.1.2 Kaupunginjohtajan katsaus 4 1.1.2 Juankosken kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 5 1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 10 1.1.4 Juankosken kaupungin toiminnan ja talouden kehitys 13 1.1.5 Juankosken kaupungin toimintaorganisaatio ja henkilöstömäärä 17 1.1.6 Arvioi merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä 18 1.1.7 Ympäristötekijät 19 1.2 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä 19 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 21 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen 21 1.3.2 Toiminnan rahoitus 24 1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset 25 1.5. Kokonaistulot ja menot 29 1.6 Juankosken kaupunkikonsernin toiminta ja talous 30 1.6.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 30 1.6.2 Konsernin toiminnan ohjaus 31 1.6.3 Konsernia koskevat olennaiset tapahtumat 31 1.6.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 31 1.6.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 33 1.7Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 36 1.8Tilikauden tuloksen käsittely 36 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 37 Toimielimille asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen ja käyttötalouden toteutuminen 37 2.1 Käyttötalousosan toteutuminen 37 11 111 Keskusvaalilautakunta/Vaalit 38 12 121 Tarkastuslautakunta/Tilintarkastus 38 13 131 Kaupunginhallitus/Yleishallinto 39 35 135 Kiinteistöpalvelut 43 14 141 Elinkeinolautakunta 46 15 151 Sosiaalilautakunta/sosiaalipalvelut 49 15 152 Sosiaalilautakunta/muu sosiaalitoimi 53 15 153 Sosiaalilautakunta/terveystoimi 54 15 153 Sosiaalilautakunta/ympäristöterveydenhuolto 54 17 171 Sivistyslautakunta/Koulutoimi 57 17 172 Sivistyslautakunta/Joukkoliikenne 66 17 175 Sivistyslautakunta/Vapaa-aikatoimi 68 18 180 Tekninen ltk/tekninen toimi 75 19 190 Ympäristöltk/ympäristötoimi ja rakennusvalvonta 78 30 300 Tekninen ltk / laskennallisesti eriytetty vesi - ja viemärilaitos 80 30 310 JuKa-tilit tilitoimisto 83 2
2.2 Tuloslaskelman toteutuminen (ulkoinen ja sisäinen) 85 2.3 Investointien toteutuminen 87 2.4. Rahoitusosan toteutuminen 88 2.5 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 89 3.TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 90 3.1 Tuloslaskelma 90 3.2 Rahoituslaskelma 91 3.3 Tase 92 3.4 Konsernituloslaskelma 93 3.5 Konsernin rahoituslaskelma 94 3.6. Konsernitase 95 4.TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 97 4.1Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 97 4.1.1Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 97 4.1.2Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 97 4.2 Tuloslaskelman liitetiedot 99 4.3 Tasetta koskevat liitetiedot 103 4.3.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 103 4.3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 106 4.4 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 108 4.5 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 110 5. ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET 112 5.1Juankosken vesi- ja viemärilaitos 112 5.2JuKa-tilitoimisto 114 6.TILINPÄÄTÖKSEN VARMENTAVAT ASIAKIRJAT 116 7.TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA TILINPÄÄTÖSMERKINNÄT 118 3
1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1.2 Kaupunginjohtajan katsaus Juankosken kaupungin talous on ollut pahasti epätasapainossa aina siitä lähtien, kun kunta joutui vaikean rakennemuutoksen kohteeksi. Juankosken tilinpäätökset ovat Stromsdal Oyj:n konkurss i- vuodesta 2008 lähtien olleet vahvasti alijäämäisiä. Kertomusvuoden kesällä 2011 saatiin kartonkitehdas käynnistymään uudelleen. Kaupungin taloudessa tuo positiivinen tapahtuma ei olennaisesti näy vielä muutamaan vuoteen. Viime vuonna tehtaan käynnistyminen näkyi toki monen yrityksen toiminnassa positiivisena ja työttömyys vähentyi merkittävästi. Tehtaan käynnistyminen synnytti kuntaan 150 uutta työpaikkaa. Se on toki kolmasosan vähemmän kuin entinen Stromsdal Oyj yhdessä Pyroll Oy:n kanssa työllisti, mutta työpaikkojen määrä on kuitenkin erittäin merkittävä Juankosken ja Koillis-Savon olosuhteissa. Viime vuoden loppu oli kuitenkin suurelta osin koulutustuella tapahtuvaa toiminnan käynnistämistä, joten työpaikkojen positiivinen vaikutus verotuloihin ei vielä näy kaupungin verotulokertymässä. Myös Juankosken Hoiva Oy:n Muurutvirran hoivakodin käynnistyminen toi kuntaan yli 30 uutta työpaikkaa, joka on merkittävä määrä. Vahvasti alijäämäisen talouden vuoksi kaupunki käynnisti keväällä 2011 talouden tasapainottamisohjelman laatimisen. Konsultiksi ohjelman laatimiseen palkattiin HTT Eero Laesterä. Tasapainoohjelman ohjausryhmänä toimi valtuuston ja hallituksen puheenjohtajisto, kaupunginjohtaja sekä kaksi henkilöstön edustajaa. Tasapainottamisohjelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa lokakuussa ja ohjelma ajoittuu vuosille 2012 2014. Ohjelman mukaisesti muodostettiin hoiva- ja hoitopalveluista oma vastuualue, jota vetämään palkattiin määräaikainen palvelujohtaja. Alkuvuonna kävi ilmi, että sosiaali- ja terveyspalvelujen menokehitys oli huolestuttava ja talousarvion määrärahojen ylityspaine oli voimakas. Kun kaupungin talous on ollut useamman vuoden alijäämäinen ja kriisikuntakriteerit näyttivät täyttyvän yksi toisen jälkeen, päätti kaupunginhallitus antaa ohjeen lomautusten toteuttamisesta talousarviovuonna. Tämän pohjalta toteutettiin suurinta osaa kaupungin henkilöstöä koskeva 2 viikon lomautus. Kun sosiaali- ja terveydenhuolto kuitenkin ylitti talousarvion määrärahat lähes 1,3 miljoonan euron määrällä, eivät lomautuksetkaan saaneet kaupungin taloutta siedettävälle tasolle. Suurin osa ylityksistä, yli miljoona euroa, tuli terveydenhuollon puolelta, joka ei ole kaupungin omaa toimintaa. Jopa vuosikate ilman saatua harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta olisi ollut negatiivinen. Saatu 850.000 euron valtionosuuden korotuskin nosti vuosikatteen vain 745.000 euroa positiiviseksi ja tilikauden alijäämäksi syntyi noin 814.000 euroa. Juankosken talouden tasapainottaminen on entistä haasteellisemmassa tilanteessa, kun tasapainottamiskausi 2012 2014 alkaa tavallaan takamatkasta huomioiden mainittu sosiaali- ja terveydenhuollon miljoonan euron ylitys. Lisäksi valtiovalta on edelleen päättänyt karsia kuntien saamia valtionosuuksia. Valtiovalta on päättänyt käynnistää suuren kuntarakenneuudistuksen. Pohjois-Savoon on esitetty entisen 21 kunnan sijaan kolmea kuntaa. Uudistus on saanut kirjavan ja ristiriitaisen vastaanoton. Juankoskea on esitetty liitettäväksi Kuopion kaupunkiin. Talouden nykytila vaikuttanee Juankosken ratkaisuvaihtoehtojen punnintaan. Madollisesta tulevasta kuntaliitoksesta huolimatta ei Juankoski voi unohtaa taloutensa tasapainottamista niin kauan kuin kunta on itsenäinen. Talouden tilalla lienee myös oma painoarvonsa mahdollisissa liitosneuvotteluissa. Petri Kangasperko kaupunginjohtaja 4
1.1.2 Juankosken kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kaupunginvaltuusto Juankosken kaupungin ylin päättävä toimielin on kaupunginvaltuusto, joka vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kaupunginvaltuustoon kuuluu 27 valtuutettua. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana on kertomusvuonna toiminut Rauno Kettunen (KESK), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Jukka Suhonen (SDP) ja toisena varapuheenjohtajana Raimo Hakkarainen (KESK). Kaupunginvaltuustoon ovat kuuluneet lisäksi seuraavat henkilöt (puoluekanta suluissa): Antikainen Ari (KESK) Hartikainen Riitta (VAS) Konttinen Eeva (KESK 15.12.2011 saakka, 16.12.2011 alkaen PS) Laitinen Toivo (KESK) Lonkila Maila (KESK) 2.11.2011 alkaen Lösönen Jouko (KESK) Marttila Päivi (KOK) Nykänen Juha (KESK) 1.11.2011 saakka Okulov Juha-Pekka (KESK) Partanen Anna (KESK) Partanen Leena (SDP) 5
Partanen Tuula (Vapaa Juankoski) Parviainen Ilkka (KESK) Pohjolainen Martti (Vapaa Juankoski) Riekkinen Maarit (KESK) Rissanen Pentti (KESK) Romppanen Matti (KESK) Ruotsalainen Jorma (VAS) Räsänen Seppo (Vapaa Juankoski) Suominen Erika (KESK) Tirkkonen Veijo (SDP) Wallius Mika (PS) Vartiainen Pekka (Vapaa Juankoski) Vatanen Ensio (SDP) Vuorinen Sari (SDP) Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus huolehtii Juankosken kaupungin hallinnon ja toiminnan johtamisesta kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallitukseen kuuluu seitsemän jäsentä. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana on toiminut Jouko Lösönen (KESK) ja varapuheenjohtajana Leena Partanen (SDP). Kaupunginhallitukseen ovat lisäksi kuuluneet seuraavat varsinaiset jäsenet: Hartikainen Riitta (VAS) 27.2.2011 saakka Marttila Päivi (KOK) 28.2.2011 alkaen Konttinen Eeva (KESK 15.12.2011 saakka, 16.12.2011 alkaen PS) Nykänen Juha (KESK ) 1.11.2011 saakka Laitinen Toivo (KESK) 2.11.2011 alkaen Pohjolainen Martti (Vapaa Juankoski) Riekkinen Maarit (KESK) Romppanen Matti (KESK) Tirkkonen Veijo (SDP) Kaupunginhallituksen esittelijänä on toiminut kaupunginjohtaja Petri Kangasperko. Lautakunnat, johtokunnat ja toimikunnat Vuonna 2011 Juankosken kaupungissa on toiminut lakisääteisten keskusvaalilautakunnan ja tarkastuslautakunnan lisäksi elinkeinolautakunta ent. maaseutulautakunta, sosiaalilautakunta, tekninen lautakunta ja sivistyslautakunta. Kaupunginhallituksen alaisena jaostona on toiminut henkilöstöjaosto. JuKa-tilit-tilitoimisto toimii kaupunginhallituksen alaisena johtokuntana. Sivistyslautakunnan alaisena johtokuntana on toiminut Juankosken ja Kaavin yhteinen yläasteen johtokunta. Elinkeinolautakunta ent. maaseutulautakunta Lautakunnan puheenjohtajana on toiminut Erika Suominen ja varapuheenjohtajana Seppo Räs ä- nen. Lautakuntaan ovat lisäksi varsinaisena jäsenenä kuuluneet Anne Leskinen, Ilkka Parviainen, Juha-Pekka Okulov, Jukka Smura ja Marjo Korteniitty. Lautakunnan esittelijänä ovat toimineet elinkeinoasiamies/maaseutuasiamies Liisa Jokela. Sosiaalilautakunta Sosiaalilautakunnan puheenjohtajana on toiminut Anna Partanen ja varapuheenjohtajana Reijo Pirinen. Lautakuntaan ovat varsinaisena jäsenenä kuuluneet Pirjo Pitkänen, Suihkonen Pentti, Mika Wallius, Pirkko Karhunen ja Maija Lonkila. Lautakunnan esittelijänä on toiminut sosiaali- ja terveysjohtaja Aulis Sarnola sekä vs. palvelujohtaja Terttu Miettinen. 6
Sivistyslautakunta Lautakunnan puheenjohtajana on toiminut Sari Vuorinen ja varapuheenjohtajana Janne Sirviö. Lautakunnan muina varsinaisina jäseninä ovat toimineet Anja Toivanen, Pekka Vartiainen, Jari Korhonen, Jorma Ruotsalainen ja Erika Suominen. Lautakunnan esittelijänä on toiminut sivistystoimenjohtaja Aino Komulainen. Tekninen lautakunta Lautakunnan puheenjohtajana on toiminut Ari Antikainen ja varapuheenjohtajana Ensio Vatanen. Lautakunnan varsinaisina jäseninä ovat toimineet Tiina Puustinen, Tuula Partanen, Jukka Niskanen, Päivi Marttila ja Marja-Liisa Leskinen. Teknisen lautakunnan esittelijänä on toiminut vs. tekninen johtaja Tiia Pelkonen 27.3.2011 saakka ja tekninen johtaja Ari Räsänen 28.3.2011 alkaen. Tilivelvollisuus Toimielinten jäsenten (pl. kaupunginvaltuusto ja tarkastuslautakunta) lisäksi tilivelvollisia ovat vuonna 2011 olleet kaupunginjohtaja, hallintojohtaja, sosiaali- ja terveysjohtaja, sivistystoimenjohtaja, kaupungininsinööri, kaupunginkamreeri, palvelukeskuksen johtaja, päivähoidon johtaja, kehitysvammahuollon johtaja, kotipalveluohjaaja, Ruukinkoulun rehtori, Juantehtaan koulun rehtori, Muuruveden koulun ja Säyneisen koulun koulun johtajat, kirjastonjohtaja, kulttuurisihteeri, liikuntapaikkamestari, nuorisotyöntekijä, maaseutu/elinkeinoasiamies, asuntotoimen ja kiinteistöpalveluyksikön esimies, asuntosihteeri (korjausavustusten osalta), lomatoimenjohtaja ja palvelujohtaja. Kaupunginvaltuuston ja hallituksen merkittävämmät päätökset Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto kokoontui vuonna 2011 kahdeksan kertaa ja pöytäkirjanpykäliä kertyi 59. Kaupunginvaltuusto on tehnyt kertomusvuoden aikana mm. seuraavat päätökset: 27.1.2011 Valtuusto valitsi toimikaudeksi 2011-2012 kaupunginvaltuuston puheenjohtajiston, kaupunginhallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä valitsi kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. 15.4.2011 Premium Board Oy:n investointeja ja kartonkitehtaan käynnistämistä varten nostettavan lainan omavelkaisen takauksen hyväksyminen. 26.5.2011 Aloitteiden käsittely. Juankosken kaupungin hallintosäännön muutos jätehuoltoon liittyvien tehtävien osalta. Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen sopimusluonnoksen hyväksyminen. 7
28.6.2011 Valtuusto hyväksyi vuoden 2010 tilinpäätöksen, tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen sekä henkilöstökertomuksen. Asemakaavamuutoksen hyväksyminen Juankosken keskustaajaman korttelissa 73 (osa). Koillis-Savon Ympäristöhuolto Oy:n uuden osakassopimuksen hyväksyminen. Juankosken kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelman hyväksyminen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2011 talousarviomuutokset. 18.8.2011 Kaupunginvaltuusto hyväksyi teknisen lisäyksen 30.9.2010 28 tekemäänsä päätökseen, jossa kaupunki voi suorittaa laajakaistahankkeiden rahoituksen maksuosuuden avustuksena laajakaistalain mukaisella tavalla. Valtuusto päätti, että Juankosken kaupungin sosiaalihuollon tehtävät lukuun ottamatta päivähoidosta annetussa laissa sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa tarkoitettuja palveluja siirretään Kysteri-liikelaitokseen 1.1.2015 alkaen. Valtuusto hyväksyi kaupungin takauksen Koillis-Savon Vesi Oy:n vesihuoltohakkeille välillä Könönkangas-Tuusjärvi ja Könönkankaan vedenkäsittelylaitoksen saneeraus ja laajennus. 25.10.2011 Laajakaistahankkeiden rahoituksen maksuosuuden hyväksyminen. Jatkokäsittely. Kiinteistöpalveluiden ja asuntotoimiston siirtäminen teknisen lautakunnan vastuualueeksi. Juankosken kaupungin talouden tasapainottamistoimenpiteiden hyväksyminen. Hoiva- ja hoitopalveluiden vastuualueen palvelujohtajan viran perustaminen. Tuloveroprosentiksi vuodelle 2012 määrättiin 21,5 % ja kiinteistöveroprosentin päätettiin pitää ennallaan lukuun ottamatta yleistä kiinteistöveroprosenttia, jota korotettiin 0,15 prosenttiyksikköä. 16.12.2011 Elinkeinolautakunnan lakkauttaminen ja siitä johtuvat hallintosäännön muutokset. Liikelaitos KYSTERIn perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon palvelujen järjestämistä koskevan puitesuunnitelman hyväksyminen vuosille 2012-2013. Koillis-Savon kansanterveystyön kuntayhtymän purkusopimuksen hyväksyminen. Vuoden 2012-2014 talousarvion ja suunnitelman hyväksyminen. Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus on kokoontunut 20 kertaa ja pöytäkirjanpykäliä on kertynyt 323. Kaupunginhallitus on kertomusvuoden aikana tehnyt mm. seuraavat päätökset: 8
Tammikuun ensimmäisessä kokouksessa kaupunginhallitus päätti eduskuntavaalien vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettamisesta, vaalipäivän äänestyspaikat, ennakkoäänestyspaikat sekä ulkomainonnasta. Kaupunginhallitus päätti osallistua Kuopion seudun laajennettavan liikennestrategiatyöryhmän toimintaan ja koordinointikonsultin palkkaamisesta syntyviin kustannuksiin vuoden 2011 alusta lukien. Kaupunginhallitus nimesi liikennestrategiatyöryhmään Juankosken kaupungin edustajaksi teknisen johtajan. Kokouksessaan 24.1.2011 kaupunginhallitus esitti valtuuston hyväksyttäväksi Muuruvesi- Karhonvesi rantaosayleiskaavan muutosta. Kaupunginhallitus hyväksyi teknisen johtajan esityksen, että omarantaisten tonttien hintoja alennetaan 30 % ja muiden 50 % edelleen vuoden 2011 loppuun saakka. Juha Nykänen nimettiin Pohjois-Savon tietoliikenneneuvottelukuntaan kaupungin edustajaksi. Ensio Vatanen nimettiin kaupunginedustajaksi maakunnalliseen lukio- ja yläkouluselvityksen työryhmään. Iivolaan perustettiin neljä lähihoitajan tointa. Kaupunginhallitus päätti osallistua Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimijahankkeen jatkorahoitukseen sekä Stromsdalin laitoksen ylläpito- ja hoitokuluihin. Helmikuussa kaupunginhallitus nimesi edustajat johtokuntiin, jaostoihin, toimikuntiin sekä työryhmiin, kuntayhtymien yhtymäkokouksiin, yhtiöiden ja yhdistysten kokouksiin ym. Kaupunginhallitus päätti, että Juankoski on mukana selvittämässä maakunnallisen eläinlääkärien päivystysalueen muodostamista ja siihen liittyvän keskitetyn yhteydenottopalvelun järjestämistä. Suunnittelutyöryhmään nimettiin Maarit Riekkinen ja varalle Juha Nykänen. Pohjois-Savon sairaanhoitopirin perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon tilaajatoimikuntaan valittiin Rauno Kettunen ja varalle Jouko Lösönen. Juankosken Biolämpö Oy:n lainojen konvertointi osakepääomaksi ja Juankosken Biolämpö Oy:n hallituksen jäseneksi päätettiin esittää tekninen johtaja Ari Räsänen. Huhtikuussa kaupunginhallitus valitsi Sote-eheyttä valmistelevan työryhmän Juankosken kaupungin edustajiksi sosiaali- ja terveysjohtaja Aulis Sarnolan ja varaedustajaksi Anna Partasen. Toukokuun kokouksissa kaupunginhallitus hyväksyi kuntien jätepoliittisen ohjelman vuoteen 2015, antoi lausunnon Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, päätti hakea harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta 1,5 milj. euroa. Kaupunki sai harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta 850.000 euroa. Juka-tilit tilitoimistoyhteistyötä Kaavin kunnan kanssa päätettiin jatkaa. Annettiin lausunto Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020-luonnoksesta. Kesäkuussa hallitus hyväksyi Juankosken kaupungin vesihuoltolaitosten toiminta-aluerajaukset ja vesihuollon kehittämissuunnitelman. Lisäksi hyväksyttiin Koillis-Savon kansanterveystyön kuntayhtymän kanssa allekirjoitettava terveysaseman vuokrasopimus sekä annettiin lausunto Pohjois- Savon alueellisen pelastustoimen kustannusten jaosta ja hyväksyttiin Juankosken Biolämpöä koskevat sopimukset. Kaupunginhallitus teki 20.6.2011 päätöksen yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämisestä kaupungin taloudellisen tilanteen sopeuttamiseksi. Elokuussa kaupunginhallitus hyväksyi henkilöstön lomauttamisen täytäntöönpano ja yleisohjeet. Syyskuussa päätettiin järjestää seminaari yhteistyössä niiden tahojen kanssa, jotka olivat olleet myötävaikuttamassa kartonkitehtaan uudelleen käynnistymistä. Kaavatyöryhmä päätettiin lakkauttaa 1.1.2013 alkaen ja siirtää tehtävät tekniselle lautakunnalle. Koillis-Savon ympäristöhuollon lainoista päätettiin periä takausprovisio. 9
Lokakuussa annettiin lausunto Pohjois-Savon elinkeino-,liikenne-, ja ympäristökeskukselle alueella toimivien työ- ja elinkeinotoimistojen ja niiden palvelujen uudelleenorganisoinnista. Kaupunki esitti yhden hallinnolliseeti itsenäisen TE-toimiston muodostamista koko maankunnan alueelle ja Juankosken ja Nilsiän toimipaikkojen turvaaminen. Marraskuussa hyväksyttiin sivistyslautakunnan esityksen olla mukana Koillis-Savon alueen kirjastohankkeessa. Lisäksi päätettiin hakea rahoitusta Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta esiselvityshankkeen käynnistämiseksi luonnonkuitupohjaisten materiaalinen jatkojalostamiseksi sekä osallistua Työtä- ja koulutusta Pohjois-Savossa hankkeeseen. 1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Maailman ja kansantalouden kehitys Kuluvan vuoden alkupuoliskolla talous kasvoi hyvää vauhtia ja vielä kesällä talouskasvun odotettiin kehittyvän suotuisesti koko vuoden osalta. Loppukesästä alkanut epävarmuuden kasvu, koskien erityisesti euroaluetta on välittymässä reaalitalouteen. Alkusyksystä lähtien taloustilastot ovat osoittaneet laaja-alaisesti talouden hidastumista niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Kasvu näyttää hidastuneen myös Euroopan ulkopuolella ml. Kiinassa, jossa kuitenkin kasvuluvut kehittyneisiin maihin nähden ovat edelleen korkeat. Rahapolitiikassa useat keskuspankit ml. EKP ovat alentaneet ohjauskorkoja kasvun tukemiseksi. Ongelmaksi on muodostumassa useissa maissa korkotaso, joka on pitkään ollut alhainen. Sen teho ilman muita merkittäviä talouspoliittisia toimia voi osoittautua riittämättömäksi. Finanssipolitiikka on vastaavasti kiristävää useilla merkittävillä talousalueilla. Rahoitusmarkkinoiden tilanne on herkkä. Erityisesti euroalueella pankki- ja vakausongelmien hoitaminen heijastuu reaalitalouteen. Finanssikriisin aikana lamaa syvensi luottamuspula, jossa aiemmat optimistiset käsitykset riskeistä vaihtuivat pelkoon vastapuolen maksukyvyttömyydestä. Rahoituksen saatavuus heikkeni nopeasti. Pankkijärjestelmää uhkaa uusi luottamuspula erityisesti euroalueella. Tämä saattaa viitata uusia vaikeuksia rahoituksessa, jolla olisi negatiivisia vaikutuksia kasvuun. Maailmantalouden negatiiviset riskit liittyvät ennen kaikkea julkisen sektorin velkaantumiseen ja rahoituksen epätasapainoon, mutta myös yksityisen kysynnän heikkenemiseen ja korkean työttömyyden pitkittymiseen. On mahdollista, että euroalueen reunamaiden kriisi talttuu hitaasti ja vaikuttaa rahoituskanavien kautta koko euroalueen kasvuun enemmän kuin on ennustettu. Vuoden 2011 alkupuolella ulkomaankauppaa leimasi myönteiset odotukset ja kohoavat maailmanmarkkinahinnat. Viennin määrä oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä tuntuvasti matalaa vuodentakaista pohjatasoa suurempi, mutta sen jälkeen kehitys on ollut vaisua. Viestihinnat painuivat kesällä laskuun, kun suhdannetilanteelle herkempien tuotteiden metallin, sellun ja sahatavaran hintanousu kääntyi laskuun. Syksyn myötä heikkenevä maailmantilanne ja euroalueen velkakriisi johtivat yritysten vientitilausten harventumiseen. Suomella on vahvuutena, että keskeisten vientimaidemme Ruotsin, Saksan ja Venäjän talousnäkymät ovat säilyneet tyydyttävällä tasolla, mikä hillitsee vientikysynnän heikkenemistä. Kuluttajien epävarmuus omaan talouteen on lisääntynyt. Epävarmuus on lähes yhtä voimakasta kuin vuoden 2009 taantuman yhteydessä. Säästämisaste alenee tuntuvasti ensi vuonna, kun se on ollut poikkeuksellisen korkealla tasolla. Investoinnit kehittyi suotuisesti vuonna 2011 ja investointivuodesta olisi tullut erinomainen, jos valtioiden velkaongelmat ja euron kriisistä seuranneet epävarmuudet eivät olisi heikentäneet tulemia. Investoinnit koneisiin, kuljetusvälineisiin ja laitteisiin kasvanevat koko vuoden vielä kevääseen saakka. Sen sijaan talonrakennusinvestoinnit kääntyvät laskuun vuonna 2012. Kokonaistuotanto kasvoi syksyyn 2011 vahvasti. Tuotanto kasvoi erityisesti palvelutoimialoilla, kaupassa ja kuljetusalalla, rakennustoiminnassa sekä isoilla teollisuuden toimialoilla, kemian ja metal- 10
liteollisuudessa. Tuotantoedellytykset ovat heikentyneet ja kesällä voimistunut rahoituskriisi Euroopassa sekä syksyllä taantunut maailmankauppa ovat suhdannekyselyjen mukaan nostaneet kysynnän vähäisyyden suurimmaksi tuotannon kasvun esteeksi ammattitaitoisen työvoiman puutteen s i- jaan monella toimialalla. Vuoden 2011 positiivisen työllisyyskehityksen jälkeen työllisten määrä supistuu ensi vuonna. Talouskasvun hiipuessa työpanoksen kysyntä kääntyy laskuun ensi keväänä. Kuluttajahinnat ovat kehittyneet odotetusti vuoden 2011 lopulla, mutta talouden näkymien heikentyminen vaikuttaa vuoden 2012 inflaatioarvoon. Vuoden 2012 keskimääräiseksi inflaatioksi kansallisella indeksillä mitattuna tulee n. 3,5 prosenttia. Energiahyödykkeet ovat kallistuneet huomattavasti. Lisäksi eräiden valmisteverojen ja energiaverotuksen kiristyminen ovat vaikuttaneet kuluttajahintoihin. Julkisen talouden alijäämä syvenee ensi vuonna -1,4 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon. Suomen julkista velkaa kasvattaa Euroopan väliaikaisen rahoitusvakausvälineen myöntämät luotot. Suomen julkisen velan suhde BKT:hen on kuitenkin edelleen EU:n perustamissopimuksessa asetettua viitearvoa pienempi. Kuntatalous on lievästi alijäämäinen vuonna 2011 ja kuntien verotulojen kasvu on hidastunut samalla kun palkkamenojen kasvu on nopeutunut loppuvuotta kohti. Verotulojen kasvun hidastumisen taustalla on mm. vuoden 2010 verotuksen valmistumisen jälkeen tehdyt kunnallisveron kertymää vähentävät jako-osuuksien oikaisut. Vuonna 2012 kuntien verotulot ja valtionosuudet kasvavat selvästi vuoden 2011 tasoon verrattuna hitaammin, vaikka kunnat ovat nostaneet kunnallisveroprosenttiaan 0,09 prosenttiyksiköllä. Kuntatalouden alijäämä syvenee vuonna 2012. Kuntien lainakanta uhkaa kasvaa. (Lähde: Valtiovarainministeriön Suhdannekatsaus/joulukuu 2011). Kuntatalouden näkymät Vuonna 2011 kuntatalouden kokonaiskuva oli suotuisa. Valtion aiemmat toimenpiteet KELA-maksun poisto, yhteisöveron jako-osuuden korottaminen, kiinteistöveron alarajojen nostaminen vaikuttivat positiivisesti vuonna 2011 kuntien talouteen. Myös kuntien veronkorotukset ja säästötoimenpiteet vaikuttivat, että useissa kunnissa kunnan taloustilanne säilyi verrattain vakaana. Lainakanta kuitenkin kasvoi merkittävästi. Kuntaliiton 8.2.2012 ennakkotiedon mukaan kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2011 tilinpäätökset näyttävät kuitenkin ennakoitua huonommilta. Talouskehitys on loppuvuodesta hiipunut ja se on ilmeisesti osaltaan vaikuttanut myös kuntiin. Heikentyneiden talousnäkymien ja kuntien valtionosuuksien lisäleikkausuhan vuoksi Kuntaliitto on valmistellut vakautusohjelman, jossa on ehdotuksia sekä valtiolle sekä kunnille. Vuoden 1997 jälkeen kuntasektorin vuosikate ei ole yhtenäkään vuonna riittänyt kunnallisten perusrakenteiden, kuten päiväkotien, sairaaloiden ja tie- ja katuverkostojen ylläpitoon ja peruskorjausten rahoittamiseen. Näin on syntynyt tulorahoitusvajetta, jota on rahoitettu omaisuuden myynnillä, mutta ennen kaikkea lainanotolla. Kuntien lainakanta on kasvanut edelleen. Tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan Mannes-Suomen kunnilla oli viime vuoden lopussa lainaa 2085 euroa asukasta kohti. Edellisvuonna lainaa oli 1956 euroa asukasta kohti. Kuntien lainakanta kasvoi n. 7,2 prosenttia. Lainakanta on kasvanut erityisesti yli 40 000 asukkaan kaupungeissa. Maakunnittain velkaantunein kuntatalous on Keski- Pohjanmaalla, jossa kunnilla on lainaa jo 3600 euroa asukasta kohti. Kuntaliiton mukaan kuntien veropohjaa on laajennettava lisäämällä ja kehittämällä etenkin kiinteistöveroa. Vakautusesityksessä ehdotetaan, että kiinteistöveron ylärajoja korotetaan edelleen ja asuinkäytössä olevat tontit irrotetaan yleisestä kiinteistöverosta. Kiinteistöveron tietokannat on myös päivitettävä. Lisäksi on selvitettävä, miten kiinteistöverotusta voi kehittää kaivannaisteollisuudessa ja millainen on suojelualueiden asema kiinteistöverotuksessa. 11
Kuntaliiton esittämät talouden vakautustoimenpiteet evästävät valtiontalouden vuosien 2013-2016 kehysten ja siihen liittyvän peruspalveluohjelman laadintaa. Vakautuspaketin mukaan kuntatalouden lähivuosien keskeisemmät haasteet ovat ikääntymiseen liittyvien menojen kasvun hillintä ja hoiva.- ja hoitohenkilöstön saatavuuden varmistaminen työmarkkinoiden muuttuessa. Kuntien järjestämisvastuulla olevien palveluiden rahoittamiseksi on vahvistettava kuntien tulopohjaa, koska pelkästään tuottavuutta parantamalla tai rakenteita muuttamalla ei kuntatalouden kestävyyttä kyetä varmistamaan. (Lähde: Kuntatalouden vakauttaminen 8.2.2012. Kuntaliitto). Pohjois-Savon ja seutukunnan talousnäkymät Vuoden 2011 aikana Pohjois-Savossa on eletty maltillisen kasvun aikaa. Lähiaikojen kehitysnäkymät näyttävät ovat maltilliset, joskin hidastuvan kasvun jatkuvan. Suuri uhkakuva on kansainvälisen markkinatilanteen aiheuttamat mahdolliset muutokset, joita vaikutusta on mahdoton arvioida. Rakentamisen vaikutus on ollut positiivinen ja kaupparakenteen osalta poikkeuksellinen runsas erityisesti Kuopion seudulla. IKEAn ja kauppakeskuksen rakentaminen on luonut selvästi positiivisia vaikutuksia kaupan vetovoimalle. Työttömyyden kokonaiskehitys oli vuoden 2010 aikana selvästi ennakoitua positiivisempaa ja kehitys on jatkunut hyvin myönteisenä. Työttömyys on alentunut valtakunnan keskitasoa hieman nopeammin. Maataloudessa maitoalan vahva investointivauhti on alkanut tasoittua. Vastoin valtakunnallisia trendiä Pohjois-Savon maidontuotanto jatkaa selvällä kasvu-uralla.maakunnan kehitys talouden ja työllisyyden osalta on ollut viimeisen puolen vuoden aikana positiivista, myös rakennemuutosalueilla. Työvoiman ikääntyminen erityisesti Kuopion seudun ulkopuolella on vaikuttanut työttömyyden laskuun valtakunnallista tasoa nopeammin. Kokonaisnäkymä seuraavalle puolelle vuodelle on niukan ja varovaisen myönteinen. Julkisen sektorin tilanne näyttää edelleen haasteelliselta. Työllisyys ja palvelumahdollisuudet uhkaavat heiketä vielä pitkään julkisen talouden vaikean tilanteen vuoksi. Julkisen sektorin vaikutukset työllisyyteen ja aluetalouteen ovat Pohjois-Savossa merkittävät sen suuren suhteellisen osuuden vuoksi. Väestökehitys on jatkunut edellisvuosien kaltaisena. Väestö kasvaa lähinnä Kuopion lähiympäristössä ja vähenee Ylä-Savossa ja Varkauden seuduilla. Korkean ikärakenteen aiheuttama kuolleisuuden lisääntyminen vähentää alueen väestöä muuttotappiota voimakkaammin. Maakunnan viidestä seutukunnasta Varkauden seutu on äkillisen rakennemuutoksen alueena. Koillis-Savossa kartonkitehtaan uudelleenkäynnistymisellä on ollut merkittävä vaikutus sekä työllisyyteen että väestön kehitykseen. Koillis-Savon seutukunnassa asui kesäkuun 2011 lopussa 19 839 asukasta. Alueen vahvuutena on monipuolinen yritys- ja elinkeinorakenne. Tahkon matkailukeskus ja Juankosken teollisuus ovat merkittäviä työllistäjiä alueella. Heikkoutena on pienyritysvaltaisuus, joka kasvaa varsin hitaasti. Yleinen ilmapiiri seutukunnassa on positiivinen ja kartonkitehtaan käynnistyminen luo uskoa Juankosken teollisuuden jatkumiseen. Tahkon matkailukeskuksessa ei ole tällä hetkellä merkittäviä investointeja, mutta talvikauden odotukset ovat normaalit. Suuri yksittäinen muutosvoima on ollut Juankosken kartonkitehtaan käynnistyminen. Tuotanto ei vielä loppuvuodesta 2011 ollut täysimittaista ja koulutukset henkilöstön osalta olivat vielä kesken. Tehdas tulee kuitenkin työllistämään yli 100 henkeä. Kaivannaisteollisuudessa Kaavilla on ollut käynnissä merkittäviä investointeja. Puunjalostuksessa ja matkailussa näkymät ovat varovaisen myönteisiä. Metalliteollisuuden tilauskanta on hyvä ja ammattimaisen henkilöstön tarve on kasvanut. Maatalouden asema on vakaa ja tasainen. (Lähde: Alueelliset talousnäkymät 2/2011. TEM:n ELY-keskusten julkaisu) 12
1.1.4 Juankosken kaupungin toiminnan ja talouden kehitys Vuodesta 2009 kaupunki panosti voimakkaasti kartonkitehtaan uudelleen käynnistymiseen Stromsdal Oy:n konkurssin jälkeen. Toimintavuonna ponnistelut palkittiin ja Premium Board Finland Oy käynnisti kesäkuussa 2011 tuotannon uudelleen Juankosken kartonkitehtaassa. Tehdas työllisti vuoden lopussa yli 100 henkeä. Kokonaisvaikutus työllisyyteen on n. 150 henkeä, kun huomioi ulkoistetut tehtävät. Tehtaan käynnistymistä edelsi hallinnollisesti työntäyteinen vuosi useine valituksineen yhtiön rahoitusjärjestelyjen vuoksi. Tilinpäätöksen valmisteluaikaan Kuopion hallinto-oikeudessa on edelleen kesken valitus kaupunginvaltuuston päätöksestä, joka koskee kaupungin myöntämää omavelkaista takausta Premium Board Oy:lle. Tehtaan käynnistymisellä on ollut merkittävä kerrannaisvaikutus paikallisen yritysten toiminnoille. Tehtaan käynnistyminen mahdollisti Juankosken Biolämpö Oy:n toiminnan jatkamisen. Kaupungin myyntitulot ovat lisääntyneet tehtaan käynnistymisen myötä. Vuoden 2010 tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä valtuusto totesi, että talouden sopeuttamistoimet, joita hallintokunnat olivat tehneet, olivat riittämättömät. Valtuuston päätöksen mukaisesti talouden tasapainottamissuunnitelman laatimiseen käytettiin ulkopuolista asiantuntijaa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.10.2011 ohjausryhmän esitysten pohjalta HT Eero Laesterän laatiman kaupungin talouden tasapainottamispaketin, joka sisältää toimenpiteet kaupungin talouden tasapainottamiseksi vuoteen 2016 saakka. Tasapainottaminen ei tule muodostumaan helpoksi, koska jo vuoden 2011 lopussa oli nähtävissä lisääntyviä palvelutarpeita mm. vanhustenhuollossa, jotka luovat paineita tulevien vuosien menojen kasvuun. Vuoden 2010 tilinpäätöksessä keskeneräisenä olleet hankkeet valmistuivat kevään 2011 aikana. Putaansaaren hoitokoti aloitti toimintansa helmikuussa, täysin peruskorjattu terveyskeskus avasi ovensa asiakkaille helmikuussa ja uusi tuotantokeittiö aloitti toimintansa samoihin aikoihin. Terveyskeskuksen toiminnan käynnistymistä akuuttipäivystyksen ja akuuttiosastohoidon osalta varjosti erimielisyydet Kaavin kunnan kanssa. KYSTERIn valmistelu eteni kuitenkin aikataulussa ja 1.1.2012 alkaen perusterveydenhuolto on KYSTERI-liikelaitoksen vastuulla. Vuoden 2011 tulos ennakoitua huonompi Juankosken kaupungin tilinpäätös muodostui ennakoitua huonommaksi muutettuun talousarvioon verrattuna. Alkuperäinen talousarvio oli laadittu alijäämäiseksi -0,361 milj. euroa. Valtuuston hyväksymien muutosten jälkeen talousarvio jäi alijäämäiseksi -0,614 milj. euroa. Lopullinen tilikauden alijäämä on -0,814 milj. euroa varausten muutosten jälkeen. Talousarviomuutos ei sisältänyt harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta, jota kaupunki sai 0,850 milj. euroa. Ilman sitä kaupungin tilikauden tulos olisi ollut alijäämäinen -1,664 milj. euroa. Toimintatuotot Toimintatuottojen kertymä on 7,957 milj. euroa, joka toteutui muutettuun talousarvioon verrattuna 0,533 milj. euroa. Vertailukelpoinen toimintatuottojen kasvu on 14,9 %. Kasvu johtuu pääosin ulkoisten vuokratulojen lisäyksestä. Toimintamenot kasvoivat voimakkaasti sosiaali- ja terveystoimessa Vuonna 2011 toimintamenojen kasvu (ulkoiset) edellisestä vuodesta on reilu 7,0 % (vuoden 2010 vertailukelpoisiin ulkoisiin toimintamenoihin verrattuna). Toimintamenot ylittyivät alkuperäiseen talousarvioon 1,921 milj. euroa ja muutettuun talousarvioon 1,276 milj. euroa. Merkittävät kasvut ja nettomenojen lisäykset ovat sosiaali- ja terveystoimessa. Sosiaalilautakunnan vastuualueilla toimintamenojen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna on n. 11,7 %. Suurin menojen kasvu on perusterveydenhuollon Koillis-Savon kansanterveystyön kuntayhtymän maksuosuuksissa ml. kuntayhtymän purkamiseen liittyvät ylimääräiset menot 14,5 % (0,733 milj. euroa). 13
Sosiaalipalvelut ja muu sosiaalitoimi kasvoivat edellisestä vuodesta 12,8 % (1,061 milj. euroa). Muilla vastuualueilla kasvu oli maltillisempaa. Verotulot Verotulot 14,170 milj. euroa kasvoivat edellisestä vuodesta 9,2 % (1,194 milj. euroa), joka selittyy osaltaan tuloveroprosentin korotuksesta 20,0 %:sta 21,0 %:iin. Kunnan tulovero toteutui 67.033 euroa suurempana kuin oli budjetoitu. Kiinteistövero toteutui 5.437 euroa alle arvion ja osuus yhteis ö- veron tuotosta jäi alle arvion 99.993 euroa. Yhteisöveron väliaikainen kuntaosuuden korotus on ollut voimassa vuoden 2011 ajan. Työllisyyskehitys ja huoltosuhteen heikkeneminen vaikuttaa kaupungin verokehitykseen tulevina vuosina. Valtionosuudet Yhden putken valtionosuus sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus kasvoi edellisestä vuodesta n. 9 %. Lisäksi kaupunki sai harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta 850.000 euroa. Yhteensä valtionosuudet 14.320.659,84 euroa. Vuosikate 0,745 milj. euroa ei riitä suunnitelman mukaisiin poistoihin -1,453 milj. euroa sekä kertaluoteisiin poistoihin 92.802,25 euroa. Poistot kasvoivat edellisestä vuodesta 0,341 milj. euroa. Rahoitustuotot ja kulut painui miinukselle Rahoituserien nettotulos oli -175.764,51 euroa. Korkotuotot toteutuivat arvioitua pienempänä, muut rahoitustuotot (osinko- ja osuuspääomien korot) hieman arvioitua suurempana, korkokulut toteutuivat muutettuun talousarvioon nähden hieman suurempana ja muut rahoituskulut 82.802,52 euroa suurempana (arvonalentumiset vaihtuvien vastaavien rahoitusvaroista). Lainakanta pysyi lähes ennallaan. Kaupunki ei nostanut uutta lainaa ja lyhytaikaiset lainat maksettiin pois 31.12.2011. Väestö 31.12.2011 Tilastokeskuksen lopullisen väestöennusteen mukaan Pohjois-Savon asukasmäärä 31.12.2011 on 248 130 (muutos -107). 14
Juankosken kaupungin asukasluku on ennakkotiedon mukaan 31.12.2011 5146 (5170), muutos -24. Vuonna 2011 syntyi 39 ja kuoli 55. Syntyneiden enemmyys -16. Kuntien välinen tulomuutto 266 ja lähtömuutto 290. Kuntien välinen nettomuutto oli -25. Maahanmuutto 18 ja maastamuutto 2. Nettomaahanmuutto 16. Kokonaismuutos -24 (Ennakkotieto 16.3.2012). Väestön ikärakenne 31.12.2011 Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan juankoskelaisista 12,8 % (13,2 %) on 0-14 vuotiaita, 62,6 % (63,1 %) on 15-64 vuotiaita ja yli 65 vuotiaita on 24,5 %(23,7 %). Muutokset ovat pieniä, mutta kuviosta käy ilmi, että vanhusväestön osuus kasvaa ja aktiiviväestön osuus vähenee. 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Muutos 2010/2011 0-6 321 305 301 300 296 286 278-8 7-14 508 488 468 444 422 399 382-17 15-19 377 352 349 331 287 278 273-5 20-64 3199 3169 3164 3122 3071 2982 2950-32 65-74 618 634 611 595 604 621 659 38 75-84 484 476 472 473 474 481 451-30 85-76 84 89 109 119 123 153 30 Yhteensä 5583 5508 5454 5374 5273 5170 5146-24 Muutos -75-54 -80-101 -103-24 Rakentaminen Rakennus- ja toimenpidelupia myönnettiin kertomusvuonna (106) 126 kpl. Ilmoitus perustuu Kaavin kunnan antamaan selvitykseen vuodesta 2011. Ympäristölupia myönnettiin 1 (3) kpl. Työllisyys Työttömiä työnhakijoita oli joulukuun lopussa Pohjois-Savossa lomautetut mukaan lukien -8,0 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Ilman lomautettujakin työttömyys väheni edelleen selvästi -7,3 %. Pohjois-Savon työttömyys aleni joulukuussa koko maan tasoa nopeammin. Joulukuun työttömyyslukemat nousivat kausivaihtelun mukaisesti marraskuun lopusta, lisäystä 1387 henkilöä. Ikäryhmittäin tarkasteltuna työttömyys aleni hyvin tasaisesti kaikissa alle 60-vuotiaiden ikäryhmissä. Työttömyys nousi ainoastaan ikäryhmissä 60-64 -vuotiaat, nousua oli 1,7 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömyys kääntyi uudelleen niukkaan laskuun kuukauden tauon jälkeen. Joulukuussa vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna pitkäaikaistyöttömiä oli 1,5 % vähemmän. Työttömien työnhakijoiden määrä aleni viime vuoden joulukuuhun verrattuna 18 kunnassa. Työttömyys aleni eniten Tuusniemellä (-17,7 %), Juankoskella (-16,4 %) ja Vieremällä (-15,0 %). Työttömyys nousi eniten Maaningalla, Keiteleellä ja Rautavaaralla. Varkaudessa on edelleenkin maakunnan korkein työttömien osuus työvoimasta. Seutukunnittain tarkasteltuna Kuopion seudulla on alhaisin työttömyysaste 10,2 %. Avoimilta markkinoilta työpaikan sai joulukuun aikana 1242 työnhakijaa. Työllistämistoimenpiteillä sijoitettiin työhön kuukauden aikana 123 työtöntä työnhakijaa. Ns. aktivointiaste (toimenpiteissä olevien osuus laajasta työttömyydestä) on laskenut hieman syksystä, ollen vuoden lopussa 29,5 prosenttia. Juankoskella työllistämistoimenpiteillä (työllistämistuella ja työvoimatoimiston kautta työharjoittelu,työelämävalmennus ja mahd. oppisopimus) työllistettiin kaupungin organisaatiossa vuoden 2011 aikana 20 henkeä. Luku oli sama vuonna 2010. 15
Juankoskelaisiin työllistämistoimenpiteitä kohdistettiin vuonna 2011 142 kpl. Työvoimakoulutuksessa olevat ei sisälly työllistämistoimenpiteisiin. Työvoimakoulutuksessa juankoskelaisia oli vuonna 2011 178 henkeä ja vuonna 2010 luku oli 106. Työnvälitystilaston tilannekatsauksen 31.12.2011 mukaan Juankosken työttömyysprosentti oli 11,2 (13,2). Työvoimasta 2271 oli työttömänä 255, joista naisten osuus 87. Pohjois-Savon työttömyysprosentti oli 11,0 % kun se edellisenä vuonna oli 12,4 %. Työpaikkoja oli tarjolla edelleenkin samoille ammattiryhmille kuin edellisinä vuosina. Erityisen runsaasti paikkoja oli auki puhelinmyyjille, myyntineuvottelijoille sekä myyntiedustajille. Paikkoja oli myös paljon mm.henkilökohtaisille avustajille, siivoojille ja tarjoilijoille. Työvoiman saatavuus oli haasteellista mm. psykologien, sosiaalityöntekijöiden sekä sairaanhoitajien ammatteihin. Tilastokeskuksen ennakkoilmoituksen mukaan vuonna 2010 taloudellinen huoltosuhde Juankoskella on 100 työssäkäyvää kohden 175 ei työssäkäyvää. Pohjois-Savossa ennakkoilmoituksen mukaan vastaavat luku on 152 ja koko maassa 131. Taloudellinen huoltosuhde ilmoittaa kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä (työvoiman ulkopuolella olevat = 0-14 vuotiaat, opiskelijat, koululaiset, varusmiehet, eläkeläiset, työttömät ja muut työvoimaan kuulumattomat). Väestöllisessä huoltosuhteessa verrataan lasten ja vanhuseläkeikäisten määrää työikäisen väestön määrään. Lähde: Pohjois-Savon Liitto Työttömyysaste Juankoski Koillis-Savo Pohjois-Savo Koko maa 31.12. 2005 12,3 12,8 13,3 11,1 2006 10,6 11,8 11,4 9,5 2007 10,0 9,6 10,8 8,4 2008 16,6 13,0 11,9 8,8 2009 16,8 14,8 13,9 11,3 2010 13,4 12,7 12,2 10,3 2011 11,2 11,4 11,0 9,9 Työttömyysaste (%) keskimäärin/kk 2005 11,6 12,0 12,5 10,6 2006 10,8 10,9 11,3 9,7 2007 11,6 12,0 12,5 10,6 2008 10,2 9,4 9,7 7,9 2009 15,9 13,0 12,4 10,2 2010 13,7 12,1 11,8 10,1 2011 11,0 10,5 10,8 9,4 Vuoden 2011 tiedot perustuvat TEM:n työllisyyskatsauksiin ja tilastoihin. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö työnvälitystilasto. Elinkeinorakenne Juankoskella on 31.12.2009 tilaston mukaan ollut 1713 (1835) työpaikkaa. Muutos vuoteen 2008 on vähennystä 102. Kaupunki ei ole suorittanut omaa työpaikkaselvitystä. Viimeisin voimassa oleva virallinen tilasto on vuoden 2009 tilanne. Tilastossa on nähtävillä Stromsdalin konkurssin työpaikkojen menetys, joka oli yli 200 työpaikkaa sekä Metso Oyj:n (ent. Tamfelt Oy) henkilöstövähennykset. Vuoden 2010 ja 2011 aikana syntyi kuitenkin korvaavia työpaikkoja mm. vanhusten hoivapalveluihin sekä kartonkitehtaalle, jotka muutokset ovat nähtävissä täysimääräisenä vasta vuoden 2011 työpaikkatilastossa Työpaikkatiedot vuodesta 2010 valmistuvat syksyllä 2012. 16
1.1.5 Juankosken kaupungin toimintaorganisaatio ja henkilöstömäärä Juankosken kaupungin toimintaorganisaatio Kaupungin viranhaltijaorganisaatio on jakautunut seitsemään osastoon. Suoraan kaupunginjohtajan alaisuudessa toimivat asumis- ja kiinteistöpalvelut, elinkeinoasiat ja JuKa-tilit tilitoimisto. Hallintoosaston, sosiaaliosaston, sivistysosaston ja teknisen osaston toiminnasta vastaavat osastopäälliköt. Kaupungin vakinaisen henkilöstön määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna kolmella henkilöllä ja määräaikaisten määrä väheni yhdellä henkilöllä. Sijaisten, suojatyöntekijän ja työllistettyjen määrä pysyi ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna ja vuoden lopussa oli yksi oppisopimusopiskelija. Perhehoitajia ja omaishoitajia ei lasketa kuuluvaksi kunnan henkilöstöön, koska he toimivat erillisellä sopimuksella, joka ei ole työsopimus. Henkilöstö Kaupungin henkilöstö 31.12. (Kokoaikaiset ja osa-aikaiset) Toimiala 2011 % 2010 % 2009 % Yleishallinto ja maatalous 44 14,1 45 12,2 53 12,7 Kiinteistöpalvelut 11 3,5 10 2,7 11 3,0 Maaseututoimi 0 0,0 59 16,0 87 23,6 Sosiaalipalvelut 128 41,0 121 32,8 121 32,8 Koulutoimen palvelut 95 30,4 97 26,3 101 27,4 Vapaa-ajan palvelut 13 4,2 13 3,5 17 4,6 Yhdyskuntapalvelut 7 2,2 7 1,9 8 2,2 Vesilaitos 8 2,6 8 2,2 9 2,4 JuKa-tilit 6 1,9 9 2,4 9 2,4 Yhteensä 312 100,0 369 100,0 416 111,1 17
Henkilöstömäärä 31.12. on kaikki vakinaiset, sijaiset, määräaikaiset ja työllistetyt 31.12. tilanteessa. Henkilöstömäärän merkittävä muutos johtuu lomitustoimen siirtymisestä Maaningan kunnan hoidettavaksi. Henkilöstömääriä ja rakennetta koskevia tietoja käsitellään erillisessä henkilöstökertomuksessa. 1.1.6 Arvioi merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Merkittävin taloudellinen riski on kaupungin velkaantuminen. Yleinen taloustilanteen kasvu, joka on näköpiirissä, helpottaa osaltaan velkaantumisongelmaa, mutta voimakaskaan kasvu ei sitä ratkaise. Velkaantumisriskin hallitseminen on pitkäjänteistä toimintaa, joka edellyttää suunnitelmallisuutta ja tuloksellista toimintaa. Kartonkitehtaan tuotannon jatkuminen Stromsdal Oyj:n tiloissa parantaa kaupungin tulopohjaa ja vahvistaa työllisyyskehitystä. Kaupungin toimintaan tulee kuitenkin edelleenkin vaikuttamaan yleinen kuntatalouden kehitys, joka luo taloudellista epävarmuutta. Väestön vanheneminen ja ikärakenteen painottuminen vanhempiin ikäluokkiin lisää sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta ja edellyttää lisärahoitusta näiden palvelujen järjestämiseen. Kaupungin on pystyttävä kasvattamaan palvelutuotannon tehokuutta ja lisäämään hallintokuntien kustannustietoisuutta. Uusia ratkaisuja palvelutuotannon järjestämiseen on pyrittävä löytämään ja samalla hyödynnettävä myös muiden kuntien ja kaupunkien hyviä käytäntöjä palvelutuotantoa suunniteltaessa ja järjestettäessä. Ammattitaitoisen ja osaavan henkilöstön riittävyys ja saatavuus ovat tulevaisuuden haasteita ja riski palvelutuotannon järjestämisessä erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen sektorilla. Normaaliolojen häiriötilanteet ja poikkeusolojen hallitseminen hoidetaan pääsääntöisesti normaalistikin johtovastuussa olevan henkilöstön toimesta. Poikkeusolojen aikaiset mahdolliset uudet tehtävät annetaan normaalisti samankaltaisissa tehtävissä työskenteleville henkilöille. Kaupunginjohtaja on nimennyt poikkeusolojen johtoryhmän. Valmiussuunnitelmien sisältöjen uudistamista ja päivittämistä on tehty. Kaupungin ja Kaavin kunnan heikosti toimiva kuntapariyhteistyö on riski palvelutuotannolle, jota sopimuksin on päätetty hoitaa yhteistyössä. Vuosiluokkien 7-9 opetus yhteisessä koulussa Juankoskella, on jatkunut Juantehtaan koulun peruskorjauksen valmistuttua syksyllä 2010. Kaavin kunta irtisanoi kuntapariyhteistyösopimuksen yläasteen osalta vuonna 2010 päättyväksi, mutta kotikuntakorvausten käsittelyn vuoksi päätti jatkaa sopimusta vuoteen 2015 saakka. Kaavin sopimusrikkomus on aiheuttanut ylimääräistä lisätyötä kunnissa ja hankaloittanut Juankosken opetustoimen suunnitelmia. Koulutyö on kuitenkin sujunut hyvin juankoskelaisten ja kaavilaisten oppilaiden välillä, vaikka kuntapariyhteistyö ei ole toiminut tehtyjen päätösten ja suunnitelmien mukaan. Kaupungilla oli vuonna 2011 voimassa kaupunginhallituksen tekemän vakuutusohjelman mukaisesti seuraavat vakuutukset If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:ltä. Sopimus on voimassa toistaiseksi. Vapaaehtoinen työajan tapaturmavakuutus (kuntouttava työtoiminta, omaishoitajat, vammaisten työtoiminta) Lakisääteinen työtapaturmavakuutus (yläkoulun ja lukion oppilaat) Lakisääteinen työtapaturmavakuutus (työntekijät) Kuntalaisten tapaturmavakuutus Työnantajan työttömyysvakuutus Työntekijän työttömyysvakuutus Omaisuusvakuutukset (tietyille riskialttiille katsotulle irtaimistolle, metsät ja kiinteistöt) Keskeytysvakuutukset Julkisyhteisöjen vastuuvakuutus ja erityisvastuu (toimintavastuu) Tapaturma- ja matkavakuutukset (mm. ryhmätapaturmavakuutus ja talkootyöt) Ajoneuvovakuutukset 18
Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Tilinpäätöksen valmistelun aikoihin vuoden 2012 talousarvio on toteutunut helmikuun loppuun. Verratessa vuoden 2011 ja vuoden 2012 talousarviota on vielä aikaista arvioida tulojen ja menojen lopullista toteutumista. Nähtävissä on sosiaali- ja terveystoimen menokehitys ja siitä johtuvat menopaineet. Ensimmäinen verotuloennuste vuodelle 2012 annetaan huhtikuussa, mutta tämän hetken arvion mukaan ei ole tiedossa mitään sellaista tekijää, joka kasvattaisi kaupungin verotilityksiä arvioidusta. Vuoden 2012 vuosikatetavoite on 1,545 milj. euroa, joka on n. 800.000 euroa enemmän, kuin vuonna 2011. Vuonna 2011 hyväksytyssä talouden tasapainottamispaketissa, joka toimii myös kaupungin palvelustrategiana, on toimenpiteitä, joilla kaupungin talous voidaan saada kestävämmälle pohjalle. Kaupungin on varauduttava tuleviin ikärakenteen muutoksiin ja velkaantuneen valtiontalouden aiheuttamiin haasteisiin myös kuntasektorille. 1.1.2013 tulee voimaan yleisohje suunnitelman mukaisista poistoista. Yleisohjeessa edellytetään, että poistosuunnitelma on tarkistettu viimeistään ko. tilikauden loppuun mennessä. Yleisohjeessa suositellaan, että kunnat tarkastavat poistosuunnitelmansa. 1.1.7 Ympäristötekijät Stromsdal Oyj:n tehtaiden monimuotoinen toiminta pitkän aktiivisen historian aikana on pitänyt sisällään useiden erilaisten kemikaalien ja polttoaineiden käsittelyä. Kemikaaleja on käytetty metsäteollisuuden prosesseissa, prosessilaitteiden pesuissa sekä korjaamotoiminnassa. Polttoaineita on vastaavasti käytetty rakennusten lämmitykseen ja prosessihöyryn tuotantoon sekä päällystyskoneen kuivausprosessiin suoraan. Prosesseissa käytetyillä kemikaaleilla ei ole todennäköistä pääsymahdollisuutta maaperään muuten, kuin säiliöautojen purkupisteiden läheisyydessä. Lisäksi ympäristölle vaarallisten kemikaalien toimitusmuoto polttoaineita lukuun ottamatta on ollut astiatoimituksina (kontteina ja tynnyreinä) ja astioita käsiteltiin ja varastoitiin pääasiassa sisätiloissa tai harvoin lyhyitä aikoja asfaltoidulla piha-alueella. Suurimmat ympäristöriskit kartonkitehtaan tonteilla sijaitsevat polttoaineiden varastointi ja purkaus/tankkauspisteiden alueilla. Toteutuva taloudellinen riski on, jos tehtaan toiminta loppuisi kokonaan, olisivat maaperätutkimusten kustannukset. Kustannukset voivat kohota merkittäviksi kohteiden lukumäärä takia ja vastaavasti todennäköisimmän toteutuvan ympäristöhaitan poistamisesta aiheutuvan kustannuksen (polttoaineella saastuneen maamassan vaihtaminen puhtaaseen) määrää on vaikea arvioida. 1.2 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat osa Juankosken kaupungin kokonaisvaltaista johtamista. Johtoryhmä suoritti sisäisen valvonnan arvioinnin kaupunginjohtajan johdolla vastaamalla riskienhallintaan liittyviin kysymyksiin erillisen lomakkeen avulla. Arviointi kohdistui johtamiseen ja hallinnon järjestämiseen, tavoitteiden asettamiseen ja seurantaan, riskienhallinnan järjestämiseen, toiminnallisten riskien tunnistamiseen ja hallintaan, tiedonkulkuun ja seurantaan. Havaitut kehittämistarpeet ja mahdollisuudet Sisäisen valvonnan osa-alueiden arvioinneissa johtamisen ja hallinnon järjestämisen arvioitiin olevan asianmukaista ja tavoitteiden asettamisen ja niiden seurannan todettiin toteutuvan lähes systemaattisesti. Erilaisten toiminnallisten riskien (henkilöstö, ympäristötietoisuus, tietojärjestelmät, lainmukaisuus ja hyvä hallintotapa, sopimukset ja omaisuus) hallinnan arvioitiin olevan lähes riittävää. Tiedonkulun ajantasaisuuden ja riittävyyden sekä tiedonkulun arvioitiin toteutuvan melko hyvin. Jatkuvan seurannan menettelyt ovat lähes systemaattisia. 19
Suunnitellut kehittämistoimenpiteet 1. Riskienhallinnan kehittäminen on ollut toimintavuonna pysähdyksissä, mutta prosessia jatketaan ja kaupungin johtoryhmässä valmistellaan kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi kaupungin riskienhallintapolitiikka, jossa määritellään mm. riskienhallinnan vastuut ja tehtävät, riskien luokittelu ja keskeiset riskit, riskienhallintaprosessi (menettelyt riskien tunnistamiseen, arviointiin, riskienhallintatoimenpiteiden määrittelyyn), raportointimenettelyt jne. 2. Juankosken kaupungin kirjallinen tietoturvastrategia on päivittämättä, mutta prosessia jatketaan ja kaupungin johtoryhmässä päivitetään tietototurva-asiat atk- vastaavan kanssa yhteistyönä. Tietoturvastrategiaan sisällytetään mm. tietoturvan tavoitteet ja tavoitteiden toteutumisen seurantamenettelyt entistä tehokkaammin. Selvitys sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Juankosken kaupungin sisäisestä tarkastuksesta vastaavat hallintokunnat voimassa olevien ohjeiden ja säännösten mukaisesti. Toimintavuonna ei ole vahvistettu sisäisen tarkastuksen painopistealueita. Osastopäälliköt ovat suorittaneet sisäistä tarkastusta hallintokunnissa omien tärkeinä pitämiensä havaintojen pohjalta ja raportoineet kaupunginhallitukselle keskeisimmistä valvonnassa esille tulleista tuloksista ja kehittämistoimenpiteistä. Kannanotto sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta Kaupungin sisäinen valvonta on asianmukaisesti järjestetty ottaen huomioon voimassa olevat kaupungin johto- ja toimintasäännöt, konserniohjeen, talousarvio ja täytäntöönpanomääräykset, raportointimenettelyt, strategia-asiakirjat ja kaupunginhallituksen päätökset kaupungin toimintojen vakuuttamisesta. Sisäisen valvonnan ohjetta ei päivitetty vuonna 2011. 20