JAKOKOSKEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2005

JAKOKOSKEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2005

JAKOKOSKEN KOULUN 0PETUSSUUNNITELMA Liite Kontiolahden kunnan opetussuunnitelmaan 1. Toiminta-ajatus Oppi on elämää varten, ei ainoastaan koulua varten. 2. Arvoperusta Toiminnassa painotamme erityisesti seuraavia asioita: hyvät käytöstavat toisten huomioonottaminen ja kunnioittaminen perustietojen ja taitojen oppiminen monipuolisia oppimistapoja ja taitoja työrauhaa työniloa onnistumista ja elämyksiä tervettä itsetuntoa ja sosiaalisuutta myönteistä ilmapiiriä työn arvostamista ahkeruutta vastuuta omista tekemisistä ja tavaroista 3. Opetuksen toteuttaminen 3.1. Keskeiset kasvatus- ja oppimistavoitteet Jakokosken koulu kasvattaa oppilaita: rehellisyyteen, oikeudenmukaisuuteen, vastuullisuuteen, sosiaalisuuteen ja suvaitsevaisuuteen. 3.2. Oppimisympäristö Koulussa työskennellään kahdessa eri koulurakennuksessa. 1.-2. lk vanhassa koulurakennuksessa ja 3.-6.-luokat uudemmassa rakennuksessa. Opetus tapahtuu pääsääntöisesti yhdysluokissa. Osa 1.-2. luokkien tunneista opetetaan omina opetusryhminään. Koululle on suunnitteilla

uusi liikuntahalli, jonka rakentamisen toivotaan alkavan kuluvan vuoden aikana. 3.3. Toimintakulttuuri Yhteistyö Koulu toimii yhteistyössä esiopetusryhmän kanssa: vierailut tilojen käyttö urheilutapahtumat, jne. kouluuntutustumispäivä keskustelut luokanopettajan ja esikouluopettajan kesken eskarivuoden keväällä Koulu toimii yhteistyössä muiden koulujen kanssa: kulttuuritapahtumat urheilutapahtumat vierailut, jne. keskustelut yläkoulun erityisopettajan, kuraattorin ja luokanopettajan alakoulun erityisopettajan kesken kuudesluokkalaisten tutustumiskäynti yläkouluun keväällä Koulu toimii yhteistyössä kodin kanssa: vanhempainillat reppuvihkot vanhempainvartit yhteiset juhlat ja teemapäivät, jne. Koulu toimii yhteistyössä muiden tahojen kanssa: kyläyhdistys kyläkauppa urheiluseura paikalliset yrittäjät, jne. Retket Retkistä ja retkikohteista päätetään vuosittain työsuunnitelman yhteydessä. Lähikohteisiin, kuten museokanavaan ja tähtitorniin, ym. tutustutaan vähintään kerran alakoulun aikana.

3.4. Työtavat Opetuksessa käytetään oppiaineelle ominaisia monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppimista. 4. Opetuksen yleinen tuki Keväällä 2004 koulussa on toteutettu vanhemmille arvokysely, jolloin vanhemmat saivat tuoda esille näkökulmiaan kasvatustyöstä. Kyselyn pohjalta määriteltiin koulumme arvoperusta. Vanhempainilloissa vanhemmilla on mahdollisuus osallistua koulun opetus- ja kasvatustyön suunnitteluun ja arviointiin. Teemapäivien, retkien ja juhlien yhteydessä vanhempia pyydetään osallistumaan koulutyöhön. Vanhemmat ovat myös osallistuneet kyseisten tapahtumien suunnitteluun ja järjestelyyn. Arvioinnin perusteista, opetuksen järjestämisestä ja oppilashuollosta tiedotetaan vanhempainilloissa ja kirjallisilla tiedotteilla, sekä opettajien ja vanhempien välisissä keskusteluissa. 4.1. Oppilashuolto Koulussamme toimii oppilashuoltotyöryhmä, johon kuuluu koulunjohtaja, luokanopettaja, erityisopettaja, terveydenhoitaja ja tarvittaessa muita asiantuntijoita. Ryhmä kokoontuu tarvittaessa. Koulussamme koulukyytien odottamisen ja autoihin siirtymisen valvoo kouluavustaja. Hän myös selvittää mahdolliset häiriöt kuljetuksissa. Oppilaan kurinpitotoimenpiteet on määritelty koulun järjestyssäännöissä (liite). Ongelmatilanteissa oppilaan kanssa keskustellaan tapahtuneesta ja tarvittaessa ollaan yhteydessä vanhempiin. Oppilas voidaan myös ohjata oppilashuollon palveluihin. Oppilaiden poissaolot opettaja kirjaa päiväkirjaansa. Jälki-istunnoista ilmoitetaan vanhemmille kirjallisesti ja ne kirjataan koulun rangaistuskirjaan. Opettaja valvoo jälki-istunnon. Koulussa annetaan tukiopetusta sitä tarvitseville tukiopetustuntimäärien puitteissa.

Koulussa toimii monitoimi- ja liikuntakerho. Lisäksi koululla toimii myös muiden tahojen (esim. kansalaisopisto, nuorisoseura, seurakunta, ym.) järjestämiä oppilaille suunnattuja kerhoja. 5. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Osa-aikainen erityisopetus Opetuksen yksilöllistäminen Jakokosken koulussa Osa-aikainen erityisopetus on tarkoitettu oppilaille, jotka tarvitsevat luokkaopetuksen lisäksi yksilö- tai pienryhmäopetusta oppimisensa tukena. Opetus nivelletään tavoitteellisesti oppilaan oman luokan opetukseen. Erityisopettaja vastaa yhdessä luokanopettajien, vanhempien ja tarvittaessa muiden tahojen kanssa oppilaan yksilöllisten opiskeluratkaisujen suunnittelusta ja toteutuksesta. Opetus toteutetaan luokanopettajan kanssa samanaikaisopetuksena oppilaan omassa luokassa tai yksilö- ja pienryhmäopetuksena erillisessä tilassa. Ehdotus opetuksen yksilöllistämisestä voi lähteä opettajan, erityisopettajan, vanhemman tai oppilashuoltotyöryhmän aloitteesta. Opetuksen yksilöllistämisellä pyritään tukemaan ja auttamaan oppilaita, jotka tarvitsevat tukea kirjoittamisen, lukemisen ja matematiikan taitojen omaksumisessa. Sen avulla pyritään ennaltaehkäisemään ja korjaamaan oppimisvaikeuksia sekä tukemaan oppilaita, joilla on kehitysviivästymiä, keskittymis-, käyttäytymis-, tai motivaatio-ongelmia. Erityisopetuksessa korjataan myös puhevirheitä (r, s, l, k). Erityisopetuksen lähtökohtana ovat oppilaan yksilölliset tarpeet ja oppimisstrategiat. Erityisopetuksessa on tärkeää oppilaiden onnistumisen kokemusten mahdollistaminen sekä emotionaalisiin ja sosiaalisiin tarpeisiin vastaaminen. Oppilaita ohjataan tiedostamaan oppimistyylejään ja soveltamaan niitä opiskelussaan. Opetuksen yksilöllistämisen tavoitteena on, että oppilas selviytyy jatkossa opiskelustaan ilman jatkuvaa yksilöllistä tukea. Koulunkäynnin alkuvaiheessa pyritään oppimisen riskitekijöiden varhaiseen havaitsemiseen ja oppilaan kasvun ukemiseen. Koulun aloitusta edeltävän esiopetusvuoden aikana toimitaan yhteistyössä lähipäiväkotien ja esiopetusryhmien sekä kiertävän erityislastentarhanopettajan kanssa. Syyslukukauden alussa kartoitetaan puhehäiriöt sekä muut yksilöllisen tuen tarpeet. Yksilöllistetyn opetuksen painopistealueet vuosiluokilla 1-6 aikana ovat kielelliset (puhe- ja lukivaikeudet), matemaattiset ja muut oppimisvaikeudet.

5.1. Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen oppilaiden opetus Erityisopetukseen ottaminen ja siirtäminen tulee ajankohtaiseksi silloin, kun oppilas tarvitsee sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi erityistoimenpiteitä, että hänen opetuksensa saadaan järjestettyä. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi oppimäärien yksilöllistäminen, erityiset opetusja oppilashuoltopalvelut, apuvälineet ja tulkitsemispalvelut ja henkilökohtaisen avustajan tarve. Näillä toimenpiteillä oppilaan kasvua ja oppimista pyritään tukemaan niin, että hänellä on mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus ikätoveriensa kanssa, yksilöllisten edellytystensä mukaan. Ennen erityisopetukseen ottamis- ja siirtopäätöksen tekemistä hankitaan oppilaan oppimisedellytyksistä psykologin tai lääkärin lausunto sekä neuvotellaan oppilaan ja huoltajien kanssa. Kun erityisopetukseen siirretty tai otettu oppilas saa opetusta hojks:ssa määritettyjen oppimäärien mukaan kokonaan yleisopetuksen ryhmässä, tehdään hänestä integraatiopäätös. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan ryhmäkoko saa olla enintään 20 oppilasta. Erilaajuisilla eli yksilöllisillä oppimäärillä tarkoitetaan erityisopetukseen erikseen hyväksyttyjä oppimääriä, joissa poiketaan yleisopetuksen oppimäärästä. Jos erityisopetukseen otettu tai siirretty oppilas opiskelee perusopetuksen yleisen oppimäärän mukaan, hänen suorituksensa arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin. Jos oppilaan opiskelu tapahtuu yksilöllistetyn oppimäärän mukaisesti, arviointi suoritetaan suhteessa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämisestä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin. 5.2. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Jokaiselle erityisopetukseen siirretylle tai otetulle oppilaalle tulee laatia hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS. Suunnitelman tarkoituksena on tukea oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. Hojksin laatimiseen osallistuvat oppilaan opettajat ja oppilaan huoltajat ja tarvittaessa oppilashuollon asiantuntijoita. Hojks voidaan laatia myös oppilaille, joilla ei ole erityisopetukseen otto- tai siirtopäätöstä. 6. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Kunnan opetussuunnitelman mukaan.

7. Aihekokonaisuudet 7.1. Ihmisenä kasvaminen Aihekokonaisuutta toteutetaan kaikilla vuosiluokilla läpäisyperiaatteella. Hyviä tapoja painotetaan teemaviikkojen aikana. 7.2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Huomioidaan kansalliset juhlapäivät koulutyössä päivänavauksissa, pitämällä juhlia, kutsumalla vieraita eri kulttuureista, yms. 7.3. Viestintä- ja mediataito Kyseisiä taitoja harjoitellaan kaikilla vuosiluokilla pääpainon ollessa ylemmillä luokilla. Työtapoina esim. sanomalehtiviikko vierailuineen, tietoturvapäivä, jne. Oppilaita ohjataan kriittiseen mediankäyttöön. 7.4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Järjestetään vuosittain myyjäisiä, kirpputoreja ja vanhempainiltojen kahvituksia. Oppilaat osallistuvat itse retkivarojen keräämiseen. Tutustutaan yrittäjävanhempien ammatteihin mahdollisuuksien mukaan. 7.5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Kerrataan vuosittain kierrätystä ja tutustutaan oman kylän kierrätyspisteeseen. Koululla toimii jätepaperin keräyspiste. Keväällä pidetään yhteiset pihatalkoot ja siivotaan koulun lähiympäristö ja tienvarret. 7.6. Turvallisuus ja liikenne Syksyisin ja keväisin kerrataan oppilaiden kanssa liikennesääntöjä ja turvallista liikkumista liikenteessä. Huomioidaan erityisesti paikalliset liikenneolosuhteet. Vuosittain kerrataan koulun järjestyssäännöt. Keskustellaan ja harjoitellaan erilaisia tilanteita. Keskustellaan erilaisista vaaratilanteista ja oppilaita kannustetaan ottamaan vastuuta omasta turvallisuudestaan ja terveydestään. 7.7. Ihminen ja teknologia Opetetaan oppilaille tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttöä tiedon hankinnassa. Tutustutaan läheisten tuotantolaitosten käytännön tietoteknisiin ratkaisuihin, kuten esim. maidontuotantotila, sähkövoimalaitos, jne.